MUISTIO 102/011/ ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Valtuutus Opetushallituksen määräyksen antamiseen

Transkriptio

1 MUISTIO 102/011/ ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2014 Valtuutus Opetushallituksen määräyksen antamiseen Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Valtioneuvoston asetuksessa säädetään, että Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että asetuksen mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään Opetushallituksen tehtävästä päättää opetussuunnitelman perusteista säädetään perusopetuslain 14 :ssä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 :n mukaan antaa opetussuunnitelman perusteissa määräykset opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Lisäksi kyseisen lain 24 :n mukaan opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista päätetään osana opetussuunnitelman perusteita. Perusopetuslain 15 :n mukaan opetuksen järjestäjien tulee laatia perusteiden pohjalta paikallinen opetussuunnitelma. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Edellinen määräys esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista on annettu Tuolloin perusteita uudistettiin kasvun ja oppimisen tuen sekä esiopetuksen oppilashuollon ja turvallisuuden edistämisen osalta uudistunutta lainsäädäntöä vastaavaksi. Opetussuunnitelman perusteiden opetuksen toteuttamista ja pedagogisia periaatteita koskeva osuus on kuitenkin pääosin annetun määräyksen mukainen. Esiopetuksen asema osana koulutusjärjestelmää on jatkuvasti vahvistunut. Esiopetus on tunnettu osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa, ja opetukseen osallistuu lähes koko ikäluokka. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen tavoitteena on kehittää esiopetusta laadukkaana, lasten kokonaisvaltaista kasvua ja oppimista tukevana sekä lasten tasavertaiset edellytykset turvaavana toimintana koko maassa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on kokonaan uudistettu vastaamaan kehittyvän esiopetuksen haasteisiin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on määräys opetuksen järjestäjille esiopetuksen toteuttamisesta sekä paikallisen opetussuunnitelman laatimisesta ja kehittämisestä. Uudet perusteet sisältävät annetun määräyksen mukaisen esiopetuksen oppilashuoltoa käsittelevän osuuden. Perusteasiakirja tullaan julkaisemaan Opetushallituksen verkkosivuilla sekä Opetushallituksen Määräykset ja ohjeet -sarjassa. Lisäksi esiopetuksen perusteet tullaan julkaisemaan rakenteistetussa muodossa uudessa eperusteet -sovelluksessa. eperusteet -sovellus on myös opetuksen järjestäjille avoin työkalu paikallisen opetussuunnitelman laatimiseen ja julkaisemiseen.

2 2 Valmisteluprosessi Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on toteutettu osana esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sekä aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisprosessia. Perusteasiakirjojen valmistelun perustana ovat Valtioneuvoston asetus (422/2012) ja voimassa olevat säädökset. Yksityiskohtainen valmistelu on toteutettu laajassa yhteistyössä eri asiantuntijatahojen kanssa. Perusteasiakirjoista on koottu julkista palautetta valmistelun eri vaiheissa ja tätä palautetta on hyödynnetty perusteluonnosten kehittämisessä. asetti eri asiantuntijatahoja edustavan esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelmatyön ohjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut tuoda valmisteluun laaja yhteiskunnallinen näkemys, linjata perustetyön laadintaa ohjaavia periaatteita ja tukea perusteita valmistelevia työryhmiä. Ohjausryhmä on toiminut aktiivisesti ja kokoontunut yhteensä 14 kertaa. Esiopetuksen perusteita on valmisteltu ohjausryhmän yleisten perusteuudistusta koskevien linjausten mukaisesti. Lisäksi ohjausryhmä on käsitellyt ja linjannut esiopetuksen perusteiden valmistelua seitsemässä kokouksessa. Esiopetuksen perusteluonnoksen valmistelusta on vastannut asetettu esiopetuksen opetussuunnitelman perustetyöryhmä. Työryhmään on kuulunut 14 esiopetuksen tutkimuksen, opetustyön sekä hallinnon asiantuntijaa. Työryhmä on työskennellyt sekä kokouksissa (15 kpl) että sähköisen työskentelyalustan avulla. Lisäksi työryhmä kutsui työtään kommentoimaan 11 etäjäsentä. Esiopetuksen perustetyöryhmää ovat tukeneet kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita valmistelleet työryhmät sekä Opetushallituksen sisäinen koordinaatioryhmä. Perusteet on valmisteltu perusopetuslaissa säädetyssä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajien kanssa. Valmistelutyön aikana järjesti esiopetuksen uudistamista käsitelleen seminaarin. Seminaariin osallistui yli sata asiantuntijaa eri opetussuunnitelmatyöryhmistä. Seminaarin työn tuloksia on hyödynnetty valmistelussa. Esiopetusta on käsitelty myös valmisteluprosessin aikana järjestetyissä kahdessa opettajankoulutuksen yhteistyöseminaarissa sekä tapaamisissa kustannusyhdistysten edustajien kanssa. Muut opetussuunnitelmatyöryhmät ovat tehneet esityksiä esiopetuksen luonnokseen. Lisäksi esiopetuksen työryhmä on kuullut varhaiskasvatuksen tutkijoita valmistelun aikana. Työryhmä on hyödyntänyt laajasti varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tutkimustietoa sekä kehittämistyöstä saatavilla ollutta tietoa. Valmisteluun on myös kuulunut opetussuunnitelmien ja esiopetuksen käytäntöjen kansainvälistä vertailua. Esiopetuksen luonnoksesta pyydettiin palautetta opetuksen järjestäjiltä syyskuussa 2013 sähköisellä kyselyllä sekä kaikille kiinnostuneille avoimella verkkopalautejärjestelmällä. Palautetta saatiin runsaasti. Kyselyyn vastasi yhteensä 127 kuntaa ja 13 yksityistä koulutuksen järjestäjää. Avoimena verkkopalautteena saatiin 767 kommenttia yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä. Saadusta palautteesta laadittiin kooste ja palautteen sisältöä analysoitiin perusteluonnoksen sisältämien osa-alueiden mukaan. Palaute oli pääosin positiivista, esiopetuksen luonnosta pidettiin linjauksiltaan toivottavana ja sen koettiin antavan tukea paikalliselle opetussuunnitelmatyölle ja esiopetuksen toteuttamiselle. Palaute sisälsi runsaasti yksityiskohtaista palautetta, jota on hyödynnetty luonnoksen valmistelussa. Keväällä 2014 esiopetuksen luonnoksesta pyydettiin lausuntoa 155 eri yhteistyötahoilta. Lausuntoja saatiin 64. Aktiivisimpia lausunnon antajia olivat suuret kunnat, yliopistot sekä edunvalvontajärjestöt. Lausuntopalaute oli pääosin myönteistä ja luonnoksen koettiin antavan sopivasti vapautta paikallisten erityispiirteiden huomioimiseen. Lausuntopalautteet on käyty huolella läpi ja palautteen sisältämiä huomiota ja kehittämisehdotuksia on

3 hyödynnetty perusteluonnoksen valmistelussa. Esiopetuksen työryhmän mielestä julkinen palautteen kokoaminen sekä niistä saadut aineistot ovat olleet arvokas osa valmisteluprosessia, lisänneet tietoa esiopetuksen uudistuksesta ja samalla tukeneet paikallista opetussuunnitelmatyötä. Esiopetuksen viimeisteltyä perusteluonnosta on käsitelty Opetushallituksen johtoryhmässä. Lisäksi luonnoksesta on kuultu Opetushallituksen johtokuntaa Käsittelyn pohjalta opetussuunnitelmatekstiä on täsmennetty ja täydennetty. Uudistuksesta on tiedotettu Opetushallituksen koulutustilaisuuksissa ja OPS2016 -sivuilla valmisteluprosessin aikana. Lisäksi järjestää uudistusta tukevia täydennyskoulutuksia yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Esiopetuksen perusteasiakirjan valmistelua ohjanneet periaatteet Valtioneuvoston asetuksen (VN 422/2012) 5 mukaan esiopetuksen erityisenä tehtävänä on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksen työryhmä on analysoinut asetuksen sisältöä ja asetuksen periaatteet näkyvät esiopetuksen perusteissa vahvasti. Lisäksi perusteissa korostetaan lasten hyvinvoinnin näkökulmia. Esiopetuksen perusteita on valmisteltu yhteistyössä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelun kanssa. Valmistelua on tehty keskeisiltä linjauksiltaan samansuuntaisina mutta omaleimaisina. Erityisesti arvoperustaa, oppimiskäsitystä, kasvun ja oppimisen tukea sekä oppilashuoltoa koskevat osuudet ovat linjauksiltaan samansuuntaisia. Molemmissa perusteissa korostetaan muun muassa kestävän elämäntavan merkitystä. Esiopetuksen perusteissa korostetaan varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa kuten leikin hyödyntämistä. Perusteissa käytetään esiopetukseen soveltuvaa sanastoa ja tavoitteiden valmistelussa on otettu esiopetukseen käytettävissä oleva aika ja se, että esiopetusta järjestetään päiväkotien ohella myös kouluissa. Esiopetuksen perusteita on valmisteltu tietoperustaisesti hyödyntäen sekä käyttötietoa että tutkimustietoa. Tärkeänä lähtökohtana on toiminut vuonna 2012 valmistunut Koulutuksen arviointineuvoston julkaisema Esiopetuksen laatu -arviointitutkimus. Kyseinen tutkimus osoitti useita esiopetuksen vahvuuksia, mutta toi esille sen, että esiopetuksen laatu vaihtelee opetuksen järjestäjän ja esiopetusyksikön mukaan. Myös lasten ja huoltajien osallisuudessa oli tutkimuksen mukaan puutteita. Sekä arviointitutkimuksen että muiden oppimista, varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja lapsuutta koskevien tutkimusten havaintoja on käytetty valmistelutyössä. Esiopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet liittyvät yhteen ja muodostavat toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältää tehtäviä ja tavoitteita koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää viittauksia voimassa oleviin säädöksiin. Tämä helpottaa lukijaa ymmärtämään toiminnan säädösperustaa ja tarvittaessa hakemaan lisätietoa. Perusteiden kirjoitusasu on tiivis käytettävyyden helpottamiseksi. Keskeiset muutokset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Esiopetuksen perusteasiakirjaa on valmisteltu aiempaa tarkemmaksi ja siihen on lisätty kunkin pääluvun yhteyteen paikallisen opetussuunnitelman laatimista ja kehittämistä tukeva paikallisesti päätettävät asiat -osuus. Tekstissä on pyritty selkeyteen ja yksiselitteisyyteen, jotta perusteet osaltaan tukisivat laadultaan yhtenäisemmän esiopetuksen toteuttamista ja sitä 3

4 kautta lasten yhdenvertaisuutta. Ratkaisu on saanut hyvää palautetta ja sen koetaan auttavan esiopetuksen kehittämisessä. Perusteissa esiopetus nähdään tärkeänä osana lapsen elämää, ei vain harjoitteluna koulua tai myöhempää elämää varten. Perusteiden arvopohja korostaa kunkin lapsen ainutlaatuisuutta. Lasten kehityksen ja oppimisen vaihtelu nähdään luonnollisena. Pedagogisesti asiaa lähestytään lasten oikeutena oppia itseään kiinnostavia asioita sekä oikeutena edetä oppimisessa omaan tahtiin. Monipuolisilla oppimisympäristöillä ja rikkaalla opetustarjonnalla varmistetaan lasten mahdollisuus löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Kokeilemista ja yrittämistä rohkaisevalla toiminnalla sekä kannustavalla palautteella vahvistetaan kunkin lapsen motivaatiota opetella myös vaativiksi kokemiaan asioita. Esiopetuksen perusteisiin on tuotu uutena käsitteenä laaja-alainen osaaminen. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan oppimisen polun varrella vähitellen kehittyviä arjessa, opinnoissa ja työelämässä tarvittavia kompetensseja. Esiopetuksen perusteissa laaja-alainen osaaminen on jaettu kuuteen osa-alueeseen: ajattelu ja oppiminen; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; monilukutaito; tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen sekä osallistuminen ja vaikuttaminen. Laaja-alainen osaaminen on valmistelun aikana kootun palautteen perusteella koettu tarpeellisena ja onnistuneena osana esiopetuksen uudistamista. Esiopetuksen perusteissa korostetaan lasten ja huoltajien aitoa osallistumista esiopetuksessa. Vahva lapsikeskeisyys näkyy esiopetuksen kaikissa tavoitteissa, ja lasten osallisuudelle asetetaan selkeitä tavoitteita. Esiopetuksen järjestäjiä velvoitetaan kehittämään aiempaa vahvemmin lainsäädännön mukaista yhteistyötä huoltajien kanssa. Esiopetuksen toimintakulttuurin kehittämiselle asetetaan tavoitteita, joissa korostetaan muun muassa yhteistyön merkitystä esiopetuksessa ja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lasten vaihtelevia kielellisiä, katsomuksellisia, uskonnollisia ja kulttuurisia taustoja pidetään rikkautena ja kulttuurisen monimuotoisuuden hyödyntämistä toivottavana. Perusteissa korostetaan aiempaa vahvemmin eheytetyn opetuksen periaatetta. Opetuksen toteuttaminen ja opetuksen tavoitteet on määritelty perusteissa uudella tavalla. Lähtökohtana ovat lasten mielenkiinnon kohteet ja opetussuunnitelmassa määriteltävät, eri tiedon- ja taidonaloihin perustuvat, opetukselle asetetut yhteiset tavoitteet. Muodostuvia erimittaisia ja erityyppisiä kokonaisuuksia kutsutaan oppimiskokonaisuuksiksi. Ratkaisu korostaa lasten aktiivista roolia. Uusi ratkaisu on saanut myönteistä palautetta. Työtavat nähdään perusteissa sekä oppimisen välineinä että opettelun kohteina. Perusteet korostavat leikkiä ja muita lasten aktiivista roolia vahvistavia tapoja opetella, kokeilla ja toimia. Erilaisia työtapoja käyttämällä varmistetaan eri tavoin oppivien lasten oppimisen etenemistä. Perusteissa määritetään aiempaa selkeämmin arvioinnin periaatteet. Opettajia ohjataan käyttämään arviointitietoa oman työnsä arvioinnissa, opetuksen uudelleen suuntaamisessa ja lasten mahdollisesti tarvitseman tuen suunnittelussa. Lisäksi perusteissa korostetaan kannustavan ja havainnollisen palautteen merkitystä lasten oppimiselle ja oppimismotivaation vahvistamiselle. Kasvun ja oppimisen tukea käsitelevä osuus on linjauksiltaan vuoden 2010 esiopetuksen perusteiden mukainen. Käytöstä saatuja kokemuksia on hyödynnetty tekstin selkeyttämisessä ja tarkistamisessa. Uutena kohtana perusteisiin on lisätty edellisistä perusteista puuttuva, lainsäädännön mukainen osa-aikaista erityisopetusta käsittelevä osuus. Esiopetuksen perusteet sisältää annetun määräyksen mukaisen esiopetuksen oppilashuoltoa käsittelevän osuuden. Osuuden sisältöön ei ole tehty muutoksia. Määräyksen 4

5 Vaikutusten arviointi mukaiset paikalliset oppilashuoltoa käsittelevät osuudet on tullut valmistella ja ottaa käyttöön mennessä. Esiopetuksen perusteet on valmisteltu niin, että kaikessa esiopetuksessa käytetään samoja perusteita. Keskeisimpien kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksesta kuvataan erillisenä vain oleellisimmat huomioon otettavat seikat. Kotimaisten kielten kielikylpyopetusta sekä muuta kahdella kielellä annettavaa opetusta käsitellään aiempaa tarkemmin, mikä tukee paikallista työtä. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaan opetukseen luvan saaneita opetuksen järjestäjiä koskevaa osuutta perusteissa on tarkennettu paikallisen opetussuunnitelman omaleimaisuuden osalta. Esiopetuksen peruste on opetuksen järjestäjiä koskeva määräys. Perusteiden termejä ja pedagogisia periaatteita tullaan avaamaan eperusteet -sovelluksessa julkaistavan tukimateriaalin avulla. Tavoitteena on, että eperusteet ja tukimateriaali valmistuvat vuoden 2015 aikana. Opetussuunnitelmauudistuksen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset sekä vaikutukset viranomaisten toimintaan ja lapsiin on kuvattu muistion liitteenä olevassa Esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vaikutusten arviointi -muistiossa.. Voimaantulo Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat voimassa alkaen toistaiseksi. Opetuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä esiopetuksen perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma siten kuin perusteissa on määrätty. Esiopetuksen perusteiden mukainen opetussuunnitelma voidaan ottaa käyttöön ja se tulee ottaa käyttöön viimeistään Liite Esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vaikutusten arviointi