Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston kehittäminen. Alustus Jukka Haapamäki, Sirpa Ryhänen, Eija Somervuori

Transkriptio

1 Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston kehittäminen Alustus Jukka Haapamäki, Sirpa Ryhänen, Eija Somervuori

2 Tavoitteet ja prosessi Tavoitteena on laatia ammattikorkeakouluille taloushallinnon koodisto, jonka avulla yhtenäistetään kirjanpito- ja laskentakäytäntöjä ja näin varmistetaan tietojen vertailukelpoisuus. Samankaltainen koodisto on laadittu myös yliopistoille yliopistouudistuksen yhteydessä. Koodiston kirjanpitokaavoja hyödynnettiin toimilupakierroksella 2013 ja taloustiedon keruussa keväällä OKM vahvistaa koodiston ensimmäisen version syksyllä Sitä tulee noudattaa lukien. Vuotta 2015 koskevat tiedot kerätään sen mukaisesti keväällä Koodiston kehittäminen on aloitettu vuonna 2012 yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Asiaa on käsitelty useissa yhteisissä seminaareissa. Vuoden 2014 aikana kehittämistyötä on tehty epävirallisessa työryhmässä, jossa on ollut edustettuna sekä ammattikorkeakoulut että OKM.

3 Työryhmän kokoonpano Piia Lindell, Centria Merja Laituri-Korhonen, Savonia Arja Tiainen, Hamk Merja Saarinen, Tamk Sari Otsavaara, Laurea Eija Herajärvi, Lapin amk Eija Kontra, Lamk Sirpa Ryhänen, Metropolia, vetäjä Eija Somervuori, OKM Jukka Haapamäki, OKM Tämän lisäksi on nimetty 15 henkilön kommentaattoriryhmä, jolta on pyydetty kommentit nyt esillä olevaan ehdotukseen.

4 Työryhmän työ Käsitelty erityisesti seuraavia kokonaisuuksia Yhtenäinen tilikartta Toiminnot ja niiden sisältö Yhteiset kulut / Vyörytykset Arvonlisäverokompensaation käsittely kirjanpidossa Hankkeiden alv ja niiden kompensaatiokäsittely kirjanpidossa Liiketoiminta / Elinkeinotoiminta -käsitteet

5 Palaute ja kysymykset talouskoodistoon kommentoijilta

6 Talouskoodisto yleisesti Yleinen palaute: Miten yhtenäiset käytännöt varmistetaan? Miten varmistetaan, että raportoitavat tiedot ovat vertailukelpoisia? Mikä taho jatkossa vastaa ongelmista ja kysymyksistä liittyen koodiston sisältöön ja tulkintaan? Koodistossa on yleiset linjaukset Soveltaminen on ammattikorkeakoulujen tehtävä Koodistoa päivitetään tarpeen mukaan, mutta ei reaaliaikaisesti Talouden seurannan kannalta haasteellinen Pitäisikö vielä tarkemmin ohjeistaa mitä on päätehtävä ja mikä tukitoiminto (liittyy tilien käyttöön sekä vyörytyksiin) Amkeille tulisi pyytää samanlainen verotusohje, kuin mikä yliopistoille on verohallinnosta tehty. Huom! Kaksi positiivista kommenttia: Hienoa, että koodisto on saatu loppuvaiheeseen. Avoimiin kysymyksiin oli tullut vastaukset.

7 Tilikartta yleisesti Eniten kommentteja tuli kv-toimintaan: Kv-toiminnan raportointi jatkossa vrt. nykyinen OPH-raportointi. Tarvitseeko kv-toiminta oman seurannan tilikarttaan/toimintoihin, jos se on raportoitava amkien tiedonkeruussa? Kv-toiminnan avustukset on ohjeistettu kirjaamaan toiminnan muiden kulujen matkakulut ryhmään. Jos maksetaan kv-opiskeluun, kv-harjoitteluun ja kvtutkinnon suorittamiseen liittyviä avustuksia sekä ns. varsinaisia avustuksia, niin minne ne kirjataan (esim. Erasmus)? Mikäli muu, kuin liikkuvuuteen liittyvä avustus, on ryhmittelyssä myös muut toimintakulut, jossa alatilinä mainittu avustukset (esim. opiskelijakunta yms.) Tilit: Taseen lisäys velkaerien jakoon, julkiset ja rahoitus- ja eläkelaitos velat, lyhyt- ja pitkäaikaisiin? Tarkistetaanko lopullinen versio vielä kertaalleen tilintarkastajalla?

8 Tilikartta yksityiskohdat Mihin kirjataan koulutushankkeissa perityt seminaarien osallistumismaksut tai muut vastikkeelliset rahoitukset? Maksuasetuksen mukaiset tulot kirjataan maksuihin ja korvauksiin. Minne kohdistetaan esim. korkeakoululiikuntapalveluiden kurssi- ja sporttipassimaksut? Toiminnan muihin tuottoihin Mitkä tulot ns. meno-oikaisuna? Ensisijaisesti bruttokirjaukset tuloissa esim. autopaikkavuokrat, tilojen vuokraus kolmansille osapuolille. Maksettujen maksujen edelleen veloituksessa suositeltu vain kv-omarahoitusosuuksien kirjaaminen meno-oikaisuksi. Materiaalien ja palveluiden sisältöä toivottiin tarkemmalle tasolle. Sisältyykö niihin hankkeissa ostetut ostopalvelut kokonaisuudessaan? Sisältyykö kirjastojen kirjallisuushankinnat tähän? Ja ammattikirjallisuuteen muihin toiminnan kuluihin työssä käytettävä aineisto. Ajatellaanko mitä on hankittu vai mihin on hankittu? Toiminnan muut kulut Kirjataanko tilakulut ulkopuolisen vuokrauksen osalta? Menohyvitys = Meno-oikaisu

9 Tuloslaskelman erityiskysymyksiä. Avustustuottojen kirjaamisen yhteydessä toivottiin esimerkkejä amkeille myönnettävistä avustuksista. Ohjeessa otettiin kantaa vain menettelyistä avustuksen kirjaamisesta tulokseen. Todettiin, että täyttä varmuutta tulosta ei ole ennen maksatuspäätöstä. Viime kädessä rahoittaja päättää, maksaako kaiken haetun rahoituksen vai ei. Voiko tällöin tuloa kirjata? Hankkeen päätoteuttaja kirjaa vain oman toimintansa kustannukset ja sitä vastaavat rahoitukset kirjanpitoonsa. Ei osatoteuttajien. Mitä tarkoittaa oman toiminnan kustannukset? Jos maksetaan ulkopuolisen henkilön puolesta jotain kustannuksia onko tämä kustannus tällöin oman toiminnan kustannus?

10 Toiminnot Käytännön esimerkkejä perusrahoituksen kirjaamiseksi perustehtäviin kirjanpidossa? Innovaatiotoiminnan määritelmä/esimerkkejä. Jos sitä ei saa sisällyttää t&k-toimintaan. Kohdistetaanko yleistoiminnon alle esim. opiskelijoilta/opiskelijajärjestöiltä perittävät liikuntapalvelujen sporttipassimaksut tai liikuntakurssimaksut? Laskutettava summa ei kata syntyneitä kustannuksia. Toimintokohtainen tuloslaskelma tehdään erikseen liiketoiminnasta ja perustehtävästä. Tätä ei ehkä ohjeistettu riittävän selkeästi? S. 25 NMT-koulutus? Johtaa tutkintoon ja on samalla täydennyskoulutusta. Tehdäänkö ylemmässä tk-työtä? Tilastoidaanko kokonaan tk-työksi tilastokeskukselle?

11 Toiminnot Kun hankkeisiin sisältyy sekä koulutusta että tk-toimintaa tai ne on muuten monimuotoisesti toteutettu, niin jakaminen eri toimintoihin ei ole selkeää. Saako yleistoiminnoille kohdistaa opiskelijoilta perittäviä maksuja? Tai järjestettyjä yksittäisiä tapahtumia, joissa osallistumismaksut eivät kata syntyneitä kustannuksia?

12 Toiminnot / palaute muutamalta TK-roolissa olevalta Yhteiskunnallisten palveluiden ( ) esimerkeissä on mainittu Tutkimustiedon välittäminen suurelle yleisölle Konsulttipalvelut Laboratoriopalvelut Palautteen mukaan tutkimustiedon välittäminen suurelle yleisölle on laskettava TKtoiminnaksi, koska se on juuri amkien TKI-toiminnan varsinainen tavoite ja kohderyhmä. Palvelut ei ole pelkästään konsultin myymistä, vaan ko. asiantuntija voi olla kehittämässä konsultoitavan yrityksen toimintaa ja usein se voi olla integroituna myös koulutukseen. Jos laboratoriopalveluita myydään siten, että kehitetään samalla uutta tietoa, niin silloin se on TK-toimintaa. TK / TKI eroavaisuus ja miten I kustannukset erotetaan Tksta määritelmä-, rahoitusettä kustannusmielessä. Ei ole olemassa erillistä innovaatiotoimintaa ilman että siinä olisi tutkimusta tai ainakin kehitystä mukana.

13 Vyörytykset IT-toiminnan kustannusten kohdistaminen varsinaiseen toimintaan ja tukitoimintoihin? Mikä on jaottelun todellinen lisäarvo. Onko vyörytyksissä käytettäviä tunnuslukuja mahdollista toimittaa amkeille keskitetysti? Esim. fte-luku.

14 Toimintakertomus / Tilastointi Onko perusteltua sisällyttää määrällisten ja tunnuslukutavoitteiden tunnusluvut tilintarkastuksen piiriin aikataulusyiden vuoksi? Tulevatko tiedonkeruun ohjeet riittävän ajoissa? YAMK-tutkintojen tietoja ei raportoida Tilastokeskuksen TK-tilastoon. Miksi YAMK ohjeistetaan raportoimaan TK:ksi eikä koulutukseksi? Mikä tulee olemaan sovellettava koulutusalataso raportoinnissa. Mitkä tiedot kerätään amk-tasolla, mikä koulutusalatasolla. Tiedonkeruun käsikirja? Mikä tämä erillinen raportointi tulee olemaan? Siis tilinpäätöksen liitetietojen lisäksi? OPH-luokittelusta talouskoodiston raportointiin siirtymisen avaaminen tarkemmalla tasolla. Mikä muuttuu? Kv-toiminnan raportointi?

15 Tilastointi Tilastokeskuksen toive tukien ja avustusten jaottelussa? Vrt. TKtilaston jaotteluun. NMT-koulutus? Johtaa tutkintoon ja on samalla täydennyskoulutusta.

16 Alv-kompensaation kirjausperiaate Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluille kuukausittain ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen osana maksama alvkompensaatio kirjataan taseen "saadut alv-kompensaatiot" -tilille. Kompensoitava arvonlisävero kirjataan tätä tiliä hyvittäen. Toteutuneiden arvonlisäverojen määrä ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Ammattikorkeakouluille korvattava arvonlisävero käsitellään kirjanpidossa nettomenetelmän mukaisena, jota kirjanpitolautakunnan lausunnon (1860/2010) mukaan voidaan pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena menettelynä. Nettomenetelmä tarkoittaa sitä, että verolliset kulut käsitellään tuloslaskelmassa ilman arvonlisäveromenoa (nettona) ja alv-kompensaatioon liittyvät liiketapahtumat käsitellään taseessa.

17 Siirtymävaiheen alv-kompensaatiomenettelyt Talouspoliittinen ministeriryhmä on tehnyt ammattikorkeakouluuudistuksen eri vaiheissa arvonlisäverokompensaatioita koskevia linjauksia, joiden toteuttaminen edellyttää siirtymävaiheessa erityisiä menettelyjä. Ammattikorkeakoululain 68 :n siirtymäsäännöksen mukaan opetusja kulttuuriministeriö myöntäisi hakemuksesta vuosina 2015 ja 2016 ammattikorkeakouluille rahoitusta arvonlisäverolain 30 :ssä mainittujen arvonlisäverojen kattamiseen (tilavuokrien arvolisäverot). Vuoden 2014 toteutuneiden investointien alvit maksetaan vuoden 2016 rahoituspäätöksen yhteydessä vuodelle 2016 mitoitettavan (2014 perusteella) kokonaiskompensaation lisäksi. Kuntayhtymäpohjaiset ammattikorkeakoulut otetaan huomioon 2015 rahoituksen laskennassa erillismenettelyin.

18 Siirtymävaiheen alvkompensaatiomenettelyt, jatkuu Vuoden 2015 rahoituksessa hankintojen alv-kompensaatiot otetaan huomioon vuoden 2013 toteutumien mukaan (OKM tiedonkeruu keväällä 2014). Tilavuokrien osalta alv-toteutumat ovat mahdollisia vasta vuoden alusta. Niiden osalta mitoitus tehdään erilliseen anomukseen perustuen lisätalousarviossa vuonna Menojen määrä on tiedusteltu alustavasti OKM:n tiedonkeruussa keväällä Vuosi 2017 tulee olemaan ensimmäinen normaali mitoitusvuosi, jolloin kompensaatio mitoitetaan vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaisten toteutuneiden alv-menojen mukaan. Vuoden 2015 alusta lukien kaikki ammattikorkeakoulut ovat saman alv-menettelyn piirissä.

19 Alv- kompensaatio, erityiskysymyksiä OKM hankerahoituksella rahoitettavien hankkeiden tilavuokrien ja investointien alvit vuonna 2014 voidaan kirjata alvkompensaatiosaataviksi, mikäli rahoituspäätöksen mukaan ko. menoja voidaan hankerahoituksella rahoittaa. Investointihankkeiden omarahoitusosuuteen kuuluvat alvit voidaan kirjata alv-kompensaatiosaataviin vuodesta 2014 lukien. Alv-kompensaatio on tarkoitettu nk. perusrahoitettavan toiminnan alvien korvaamiseen, muissa tapauksissa alv jää amkin lopulliseksi menoksi, ja se tulisi sisällyttää hankkeen kustannuksiin. EU-hankkeiden alvien tukikelpoisuuden osalta on edelleen tulkintaongelmia. Asiaa selvitetään OKM:n toimesta VM:n kanssa.

20 Alv Julkisesti rahoitetun hanketoiminnan alvit tulee voida viime kädessä saada kompensoiduksi OKM:ltä, jos rahoittaja ei hyväksy niitä. Miten investointien alv-kompensaatiot toteutetaan? Tehdäänkö vuoden vaihteessa alvien määrästä yksi kirjaus pitkäaikaisiin alvsaamisiin OKM:ltä? Tilitetäänkö kaikki alvit vuoden 2015 alusta lähtien? Toimitaanko kuten yliopistot, koko toiminta muuttuu verolliseksi toiminnaksi? Alv-palautuksen käsittely Siirtymävaiheen alv-menettelyjen ohjeistus annetaan erillisellä kirjeellä. Kirjanpitojärjestelmän määrittelyjen kannalta on tärkeää, että ohjeistus saadaan mahdollisimman pian. Onko suositeltavaa kirjauskäytäntöä ESR-hankkeiden omarahoitusosuuksien alvin kirjaamiseen. Mitä tilavuokriin saa sisältyä? Kuuluvatko vuokrasopimukseen sisältyvät ja laskulla olevat muut maksut esim. siivous ja aulapalvelut alv-kompensaation piiriin?

21 Alv Jos hankkeiden alv ei ole tukikelpoinen meno, niin se jää amkin lopulliseksi menoksi ja kasvattaa omavastuuosuutta (omarahoitusta). Onko näiden hankkeiden arvonlisäverot kokonaisuudessaan kompensaation alaisia alveja vai ainoastaan rahoituspäätöksen mukainen omavastuuosuuteen sisältyvä alv? Miten EMR-hankkeiden alv on rahoittajan mielestä tukikelvoton kustannus ja lisää siten hankkeiden omarahoitusosuuksia. Onko ko. hankkeiden alv kokonaisuudessaan alv-kompensaation piiriin kuuluvaa, vai pelkästään projektisuunnitelman mukaisen omarahoituksen mukainen osuus.

22 Liiketoiminta Korkeakoulujen verokohtelun muutos yleishyödyllisestä liiketoiminnan alv- ja tuloverolliseksi pitää tehdä hallitusti muutosaskeleet selkeästi ennalta huomioiden. Toivottiin, että koodisto ottaisi yksiselitteisesti kantaa amkien liikeja/tai elinkeinotoimintaan ja määrittelisi mikä on käytäntö jatkossa kaikissa amkeissa yhtenäisesti. Viittaus maksuasetukseen? Tarkoittaa Valtioneuvoston asetusta ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista. Onko NMT-koulutus liiketoimintaa vai perustoimintaa? (vastuuviranomainen OPH)

23 Liiketoiminta Tunnusmerkki toiminta markkinoilla kilpailutilanteessa Koulutushankkeissa voidaan järjestää koulutusta kilpailutilanteessa. Rahoittaja on julkinen taho (esim. ESR, EMR) Tämän lisäksi osallistujilta laskutetaan omarahoitusosuuksia. Koulutusten lisäksi järjestetään erilaisia seminaareja, joista voidaan periä pientä osallistumismaksua. Jos verottaja ei tulkitse näitä koulutuksia liiketoiminnaksi, niin onko tämä linjaus myös tässä ok. Vai täytyykö näiden tilaisuuksien kustannukset ja rahoitus erotella liiketoiminnan alle. Koulutushankkeiden omarahoituksen kulut on ohjeistettu käsittelemään perustoimintana, koska muutoin näyttäytyisi tappiollisena toimintana ministeriölle. Miten muu hanketoiminta? Verottajan mukaan ko. toiminta ei ole liiketoimintaa. Ovatko palkat julkisia jatkossa?

24 Jatkotyön aikataulu Okm:n ammattikorkeakoulujen taloushallintoseminaari , koodisto ja ajankohtaiset taloushallintoasiat Päivitys-/korjausehdotukset seminaariosallistujilta mennessä OKM vahvistaa koodiston niin, että se on voimassa Koulutusalaluokittelussa erillinen kehittämisprojekti. Käyttöön koskien vuoden 2016 tietoja?