Koulutuspalvelujen arvonlisäverotus
|
|
- Satu Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koulutuspalvelujen arvonlisäverotus Diaarinumero A81/200/2015 Laatija Yritysverotusyksikkö
2 2 (18) Antopäivämäärä pp.kk.vvvv Diaarinumero A81/200/2015 Voimassaolo Toistaiseksi Valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 2 momentti Korvaa ohjeen (nro, pvm) A182/200/2013, Ohjeessa käsitellään koulutuspalvelujen arvonlisäverollisuutta sekä koulutuspalveluihin läheisesti liittyvien tavaroiden ja palvelujen luovutuksen arvonlisäverollisuutta. Ohje korvaa ohjeen Työvoimakoulutuksen arvonlisäverotus A182/200/2013. Sisällys 1 KOULUTUSPALVELUT ARVONLISÄVEROLAISSA 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN LAIN NOJALLA TAI SEN AVUSTAMINEN LAIN NOJALLA VALTION VAROIN 2.1 Arvonlisäverodirektiivin säännökset 2.2 Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arvonlisäverottomat koulutuspalvelut Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arvonlisäverolliset koulutuspalvelut 2.3 Ammatillinen koulutus Arvonlisäveroton ammatillinen koulutus Arvonlisäverollinen ammatillinen koulutus 2.4 Vapaa sivistystyö Arvonlisäveroton vapaan sivistystyön koulutus Arvonlisäverollinen vapaan sivistystyön koulutus 2.5 Taiteen perusopetus Arvonlisäveroton taiteen perusopetus Arvonlisäverollinen taiteen perusopetus 3 ERÄÄT KOULUTUSPALVELUT 3.1 Psykoterapiakoulutus Psykoterapiakoulutus yliopiston itsensä toteuttamana Psykoterapiakoulutus yliopiston järjestämänä yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa 3.2 Rajatun lääkkeenmääräämisen lisäkoulutus ja muut kelpoisuuksiin liittyvät tutkintoa täydentävät koulutukset 3.3 MBA -koulutusohjelmat 3.4 Työvoimakoulutus 3.5 Ensiapukurssit, tulityökurssit, kielikurssit ja muut vastaavat kurssit. 4 KOULUTUSPALVELUJEN ALIHANKINTA 4.1 Opettajien vuokraus 5 ERÄÄT KOULUTUSPALVELUIHIN LIITTYVÄT PALVELUT JA TAVARAT 5.1 Oppilaitosruokailu
3 3 (18) 1 Koulutuspalvelut arvonlisäverolaissa Arvonlisäverolaissa (AVL) koulutuspalveluilla tarkoitetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, korkeakouluopetusta sekä taiteen perusopetusta, jota lain nojalla järjestetään tai avustetaan valtion varoin. Koulutuspalvelujen myynnistä ei suoriteta veroa. Veroa ei myöskään suoriteta kun koulutustoimen harjoittaja luovuttaa koulutuksensaajalle koulutuksen yhteydessä koulutukseen tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita. Myöskään oppilaitoksessa koulutuksensaajalle tapahtuvasta ravintola- tai ateriapalvelusta ei suoriteta veroa, kun palvelu tapahtuu koulutuksen yhteydessä ja palvelu liittyy tavanomaisesti koulutukseen. Koulutuspalvelujen arvonlisäverotuksesta säädetään arvonlisäverolain 39 ja 40 :ssä sekä arvonlisäverodirektiivin (2006/112EY) 132 artiklassa. Koulutuspalvelujen arvonlisäverollisuutta ratkaistaessa tarkastellaan erityisesti seuraavia seikkoja: 1) järjestetäänkö koulutus lain nojalla tai 2) avustetaanko koulutusta lain nojalla valtion varoin Yleisten arvonlisäveroa koskevien periaatteiden mukaan verottomuussäännöksiä tulisi tulkita suppeasti koska ne ovat poikkeuksia pääsääntöön, jonka mukaan verovelvollisen liiketoiminnan muodossa harjoittamasta palvelujen myynnistä suoritetaan arvonlisäveroa. Ratkaistaessa koulutuspalvelujen arvonlisäverollisuutta, tulee kutakin luovutettavaa koulutuspalvelua tarkastella itsenäisesti ja erikseen. Jokin yksittäinen koulutuspalvelu ei ole arvonlisäveroton vain sillä perusteella, että sitä antaa koulutustoimen harjoittaja, joka tuottaa myös arvonlisäverottomia koulutuspalveluja. Suomessa koulutuspalvelut ovat usein saajalleen maksuttomia. Vastikkeettomat palvelut eivät kuulu arvonlisäverolain soveltamisalaan eivätkä ole arvonlisäverollisia. Tässä ohjeessa käsitellään koulutuspalveluja, joista koulutustoimen harjoittaja perii vastiketta joko koulutuksen saajalta, koulutuksen tilanneelta tai muulta taholta. Hallituksen esityksessä arvonlisäverolaiksi (HE88/1993) todetaan, että arvonlisäverosta vapaaksi säädetään koulutus, jota järjestetään yhteiskunnan kulloinkin hyväksymien koulutustavoitteiden toteuttamiseksi. Tämän mukaisesti verotonta olisi yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, taiteen perusopetus sekä korkeakouluopetus silloin, kun koulutuksen tai opetuksen taustalla on lainsäädäntö. Verovapaan koulutuksen järjestäjänä voisi olla valtio, kunta tai yksityinen yhteisö. Hallituksen esityksen mukaan yleissivistävää koulutusta olisi muun muassa peruskouluissa, lukioissa, kansanopistoissa ja sivistysjärjestöjen opintokeskuksissa annettava koulutus. Ammatillinen koulutus tarkoittaisi ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta. Korkeakouluopetuksella tarkoitettaisiin yliopistoissa ja korkeakouluissa annettavaa opetusta. Taiteen perusopetusta olisi taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (688/98) tarkoitettu opetus. Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena on ollut vapauttaa lainsäädäntöön perustuva koulutus verosta yleisesti. Verollisuus ei siten määräydy sen mukaan, mikä tarkoitus koulutuksella on sen saajalle, kuten esimerkiksi ovatko opinnot tutkintoon tähtääviä vai harrastustavoitteisia. Hallituksen esityksessä todetaan, että osaa koulutuksesta tuetaan harkinnanvaraisella valtionavulla ilman, että koulutuksen taustalla on lainsäädäntöä. Tällainen koulutus on lain yleisten sääntöjen mukaisesti verollista. Verollista koulutusta olisi liiketaloudellisin perustein järjestetty koulutus sekä erilainen vapaa-aikaan ja muuhun harrastustoimintaan liittyvä koulutus- ja opetustoiminta.
4 4 (18) 2 Koulutuksen järjestäminen lain nojalla tai sen avustaminen lain nojalla valtion varoin Ratkaistaessa onko jokin tietty koulutus arvonlisäverollista vai arvonlisäverotonta, tulee kyseistä koulutusta tarkastella itsenäisesti. Ensin on selvitettävä perustuuko koulutuksen järjestäminen johonkin nimenomaiseen lakiin tai saako koulutuksen tarjoaja koulutuksen järjestämiseen avustusta lain nojalla valtion varoista. Useimmiten lakiin perustuvan koulutuksen järjestämiseen saadaan myös lain nojalla avustusta valtion varoista. Koulutusten järjestämisestä säädetään muun muassa yliopistolaissa (558/2009), ammattikorkeakoululaissa (932/2014), laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998), laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laissa vapaasta sivistystyöstä (632/1998) ja laissa taiteen perusopetuksesta (633/1998). Laissa on yleensä määritelty lain tarkoittaman koulutuksen tarjoajan koulutustehtävä ja se millaista koulutusta koulutusten tarjoaja antaa. Laissa määritellään myös edellytykset, joiden perusteella koulutustoimen harjoittaja voi antaa koulutusta. Esimerkiksi lain ammatillisesta peruskoulutuksesta mukaan koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä. Lain mukaan ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja. Yllä mainittujen lakien perusteella tarjottavien koulutusten järjestämistä rahoitetaan valtion varoin. Rahoituksesta säädetään kyseisissä laeissa sekä muun muassa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1766/2009). Kuitenkaan kaikki erityislain tarkoittaman oppilaitoksen tai koulutustoimen harjoittajan antama opetus ei ole arvonlisäverolain ja direktiivin tarkoittamalla tavalla verotonta eikä kaikkeen koulutukseen saada lain nojalla valtion avustusta. KHO:2013:140 Säätiö, jota oli tuloverotuksessa pidetty yleishyödyllisenä yhteisönä, järjesti ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettua ammatillista aikuiskoulutusta ylläpitämässään opistossa. Säätiö harjoitti tätä lakisääteistä koulutustoimintaa opetusministeriön myöntämän luvan perusteella ja sen toimintaa avustettiin tältä osin lain nojalla valtion varoin. Säätiö harjoitti myös työvoimapoliittista koulutustoimintaa ja myi tätä koulutusta yleisen tarjouskilpailun perusteella työ- ja elinkeinohallinnolle. Säätiön järjestämä työvoimapoliittinen koulutus ei ollut lakisääteistä koulutusta. Työvoimaviranomaiset voivat hankkia määrärahojen puitteissa tarvitsemansa työvoimapoliittisen koulutuksen paitsi ammatillisen perus- tai lisäkoulutuksen järjestämisluvan saaneelta, myös muulta soveltuvalta koulutuksen järjestäjältä. Säätiö ei siten järjestänyt tätä koulutusta minkään lain velvoittamana eikä sitä avustettu suoraan lain nojalla valtion varoin siten kuin arvonlisäverolain 40 :ssä tarkoitetaan. Työvoimapoliittinen koulutus tapahtui kilpailuolosuhteissa ainakin siltä osin kuin tällaisia koulutuspalveluja voivat antaa myös sellaiset koulutuksen järjestäjät, joilla ei ollut ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen lupaa. Näin ollen säätiön myymää työvoimapoliittista koulutusta ei pidetty arvonlisäverolain 39 ja 40 :ssä tarkoitettuna verosta vapautettuna koulutuspalveluna. Säätiön oli suoritettava arvonlisäveroa työvoimapoliittisten koulutuspalvelujen myynnistä. Päätöksessään KHO:2013:140 korkein hallinto-oikeus toteaa, että säätiön, joka harjoitti myös verovapaata koulutusta opetusministeriön antaman luvan perusteella ja sen toimintaa avustettiin tältä osin valtion varoin, järjestämä ja myymä työvoimapoliittinen koulutus ei ollut AVL 39 ja 40 :ssä tarkoitettua verosta vapautettua koulutuspalvelua. Ratkaisun mukaan säätiö ei järjestänyt päätöksessä tarkoitettua nimenomaista koulutusta minkään lain velvoittamana. Koulutus tapahtui kilpailuolosuhteissa siltä osin kuin tällaisia koulutuspalveluja voivat antaa myös sellaiset koulutuksen järjestäjät, joilla ei ole ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen lupaa.
5 5 (18) Keskusverolautakunta on antanut päätöksiä, jotka ovat edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun kanssa yhteneväisiä. Päätöksissään KVL:001/2014 ja KVL:045/2012 keskusverolautakunta toteaa, että koulutustoimen harjoittaja ei tarjonnut koulutusta minkään lain velvoittamana eikä saanut koulutusta varten lain nojalla valtion avustusta. Molemmissa ratkaisuissa koulutustoimen harjoittaja tarjosi päätöksissä tarkoitettua koulutusta liiketaloudellisin perustein ja kilpailuolosuhteissa. Koulutustoimen harjoittajan tuottama koulutus on arvonlisäverotonta silloin kun koulutus toteuttaa koulutustoimen harjoittajalle laissa tai lain mukaisessa toimiluvassa määriteltyä koulutustehtävää. Sen sijaan koulutuspalvelut, jotka eivät suoraan liity koulutustoimen harjoittajan laissa tai lainmukaisessa luvassa määriteltyyn koulutustehtävään tai joihin koulutustoimen harjoittaja ei saa lain nojalla avustusta valtion varoista, ovat arvonlisäverollisia silloin kun niiden myynti tapahtuu kilpailuolosuhteissa. Tämä koskee myös sellaisia henkilöstökoulutuksia, joita antaa koulutustoimen harjoittaja, joka tuottaa myös arvonlisäverottomia koulutuspalveluja. 2.1 Arvonlisäverodirektiivin säännökset Arvonlisäverodirektiivin 132 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on vapautettava verosta lasten ja nuorten opetus, koulu- ja yliopisto-opetus, ammattikoulutus ja ammatillinen uudelleenkoulutus sekä niihin suoraan liittyvien palvelujen suoritukset ja tavaroiden luovutukset, joita suorittavat näitä tehtäviä saaneet julkisoikeudelliset laitokset tai muut laitokset, joilla kyseisen jäsenvaltion mukaan on vastaavia päämääriä. Saman artiklan 1 kohdan j alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on vapautettava verosta opettajan koulu- tai yliopisto-opetuksen tueksi antamat yksityisoppitunnit. Arvonlisäverodirektiivin 134 artiklan mukaan palvelujen suorituksiin ja tavaroiden luovutuksiin ei sovelleta 132 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettuja vapautuksia seuraavissa tapauksissa: a) jos kyseiset liiketoimet eivät ole välttämättömiä vapautettujen liiketoimien suoritukselle; b) jos kyseisten liiketoimien pääasiallinen tarkoitus on lisätulojen hankkiminen yhteisölle tällaisilla liiketoimilla, jotka kilpailevat suoraan arvonlisäveron alaisten kaupallisten yritysten harjoittaman toiminnan kanssa. Unionin tuomioistuimen (EUT) tuomion asiassa C-319/12 (MDDP) mukaan muidenkin kuin julkisoikeudellisten laitosten kaupallisessa tarkoituksessa tarjoamat koulutuspalvelut voivat olla vapautettuja verosta edellyttäen, että nämä yksityiset laitokset tavoittelevat vastaavia päämääriä kuin julkisoikeudelliset laitokset. Päämäärien vastaavuuden arvioiminen kuuluu EUT:n mukaan kunkin jäsenvaltion kansallisessa oikeudessa päätettäviin asioihin. EUT:n tuomion asiassa C-287/00 (komissio v. Saksan liittotasavalta) mukaan verosta vapautettuun koulutukseen liittyvänä palveluna ei voida pitää valtion ylläpitämien korkeakoulujen vastikkeellista tutkimustoimintaa. 2.2 Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Yliopistolain mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Lain mukaan yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena yliopisto-opetuksena tai muutoin erillisinä opintoina ja täydennyskoulutusta. Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö. Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä sellaiseen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saa heikentää yli-
6 6 (18) opiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Yliopiston on perittävä tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Yliopistolain mukaan yliopistot voivat harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee niiden yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistoille rahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulutoiminta edellyttää toimilupaa. Toimiluvan myöntää valtioneuvosto. Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla on toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain mukaisten tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Toimiluvan saajalla on oikeus harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa toimiluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa. Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa. Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö. Ammattikorkeakoululain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille rahoitusta laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Ammattikorkeakoulu voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamista Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arvonlisäverottomat koulutuspalvelut Yliopistot Yliopistolain perusteella yliopiston tehtäviin kuuluvat alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen sekä tieteellisten, taiteellisten ja ammatillisten jatkotutkintojen tarjoaminen. Näihin tehtäviin kuuluvat myös avoin yliopisto-opetus ja täydennyskoulutus niiltä osin kuin niissä suoritetaan ensin mainittuihin tutkintoihin kuuluvia osia. Näihin yliopiston koulutustehtäviin liittyvät koulutukset ovat arvonlisäverolaissa tarkoitettuja lain nojalla annettuja koulutuksia, jotka ovat arvonlisäverottomia. Yliopistolain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopiston lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi rahoitusta. Sellainen koulutus, johon yliopisto saa tukea opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämänä, on yliopiston lain mukaisiin tehtäviin kuuluvaa koulutusta. Koulutus, johon yliopisto ei saa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää tukea, ei ole ainakaan pääsääntöisesti yliopiston lakisääteisiin tehtäviin kuuluvaa koulutusta, eikä näin ollen arvonlisäverotonta lain nojalla järjestettyä tai lain nojalla avustettua koulutusta.
7 7 (18) Verotonta koulutusta ovat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama yliopiston tutkintokoulutus, avoin yliopistokoulutus, erillisiin opinto-oikeuksiin perustuva koulutus sekä yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen mukainen erikoistumiskoulutus. Yliopistoilla on oikeus periä maksua eräistä tehtävistään. Maksuista on säädetty Valtioneuvoston asetuksella yliopiston toiminnassa perittävistä maksuista (1082/2009). Maksut kattavat palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset kokonaan tai osittain. Jos kustannukset peritään vain osittain, palvelun tuottamiseen käytetään suoraa valtion rahoitusta. Tässä asetuksessa määritelty toiminta voidaan katsoa yliopistojen lain mukaiseen koulutustehtävään liittyväksi arvonlisäverottomaksi koulutukseksi. Tällaista koulutusta on muun muassa avoin yliopisto-opetus. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulu antaa sille myönnetyn toimiluvan puitteissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajan koulutusta. Ammattikorkeakoulun sen toimiluvassa määriteltyihin tehtäviin liittyvät koulutukset ovat arvonlisäverolaissa tarkoitettuja lain nojalla annettavia koulutuksia, jotka ovat arvonlisäverottomia. Ammattikorkeakoululain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille rahoitusta laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Joten sellainen koulutus, johon ammattikorkeakoulu saa tukea opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämänä, on ammattikorkeakoulun lain mukaisiin tehtäviin kuuluvaa koulutusta. Sellainen koulutus, johon ammattikorkeakoulu ei saa rahoitusta, ei olisi ainakaan pääsääntöisesti ammattikorkeakoulun lakisääteisiin tehtäviin kuuluvaa koulutusta, eikä näin ollen arvonlisäverotonta lain nojalla järjestettyä tai lain nojalla avustettua koulutusta. Ammattikorkeakoulujen verotonta koulutusta on muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat tutkintokoulutus, avoin ammattikorkeakoulutus, erillisiin opinto-oikeuksiin perustuva koulutus sekä erikoistumiskoulutus. Ammattikorkeakouluilla on valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakoulujen toiminnassa perittävistä maksuista (1230/2009) mukaisesti oikeus periä maksuja eräistä tehtävistään. Asetuksessa määritelty palvelutoiminta kuuluu osana ammattikorkeakoulun perustoimintaan ja siihen voidaan kohdentaa ammattikorkeakoulun saamaa suoraa valtion rahoitusta Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arvonlisäverolliset koulutuspalvelut Oppilaitoksille on lailla annettu mahdollisuus tarjota omana liiketoimintanaan erilaisia koulutuskokonaisuuksia tai yksittäisiä koulutuksia. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2013:14 mukaan verotonta koulutusta on sellainen koulutus joka kuuluu oppilaitokselle laissa säädettyyn koulutustehtävään, eli sellainen koulutus, jonka antaminen on koulutustoimen harjoittajan velvollisuus koulutustehtävän täyttämiseksi. Sen sijaan koulutus, jota oppilaitos voi lain mukaan antaa markkinaehtoisesti, ei ole kaikissa tilanteissa verovapaata AVL 39 :n nojalla. Tällaista koulutusta koulutustoimeen harjoittaja ei anna minkään lain velvoittamana eikä sitä tueta lain nojalla valtion varoin. Yliopistoilla on yliopistolain mukaan mahdollisuus antaa esimerkiksi täydennyskoulutusta liiketaloudellisin perustein, eli tarjota koulutusta vastiketta vastaan sitä tarvitseville asiakkaille. Täydennyskoulutusta ovat muun muassa yrityksille ja yhteisöille räätälöidyt koulutus- ja kehittämisohjelmat, työvoimapoliittinen koulutus, avoimesti tarjolla olevat koulutusohjelmat kuten MBA-ohjelmat ja muut yliopiston itsensä määrittelemät ja tarjoamat koulutukset. Tämän kaltaisia koulutuksia tarjotaan yleensä markkinahintaan eikä niiden toteuttamiseen voida käyttää valtion avustusta. Täydennyskoulutukset ovat veronalaisia silloin kun niiden tarjoaminen tapahtuu liiketoiminnan muodossa ja kilpailuolosuhteissa. Jos koulutuksen voi yliopiston lisäksi toteuttaa kaupallisesti toimiva yritys tai yhteisö, voidaan katsoa, että koulutusta tarjotaan kilpailutilanteessa. Tämänkaltaisia koulutuksia ovat esimerkiksi sellaiset koulutukset, jotka eivät ole osa yliopiston tutkintojärjestelmää. Samoin kuin yliopistoilla, ammattikorkeakouluilla on ammattikorkeakoululain mukaan mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa ja tarjota koulutusta markkinaehtoisesti. Tähän koulutukseen ammattikorkeakoulu ei voi käyttää valtionrahoitustaan. Markkinaehtoisena täy-
8 8 (18) 2.3 Ammatillinen koulutus dennyskoulutustoimintanaan ammattikorkeakoulu antaa muun muassa työvoimakoulutusta. Täydennyskoulutukset ovat veronalaisia silloin kun niiden tarjoaminen tapahtuu liiketoiminnan muodossa ja kilpailuolosuhteissa. Jos koulutuksen voi ammattikorkeakoulun lisäksi toteuttaa kaupallisesti toimiva yritys tai yhteisö, voidaan katsoa, että koulutusta tarjotaan kilpailutilanteessa. Tämänkaltaisia koulutuksia ovat esimerkiksi sellaiset koulutukset, jotka eivät ole osa ammattikorkeakoulun tutkintojärjestelmää. Lain ammatillisesta peruskoulutuksesta (1998/630) mukaan ammatillinen peruskoulutus on koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman mukaan suoritettavaa koulutusta, joka johtaa ammatilliseen perustutkintoon. Tutkintoon johtamattomana valmentavana koulutuksena voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään ammatillisista perustutkinnoista ja niihin sisältyvistä osaamisaloista sekä tutkintojen sijoittumisesta koulutusaloittain. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämiseen. Koulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Koulutusta voidaan järjestää oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena. luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Luvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset koulutusasteista, koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä tutkinnon perusteiden tai valmentavan koulutuksen perusteiden mukainen opetussuunnitelma, jossa päätetään järjestettävästä koulutuksesta. Koulutusta varten myönnetään rahoitusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Opiskelijoilta voidaan periä maksuja sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään. ( /951) Lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) mukaan ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen. Luvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset opetuskielestä, koulutusaloista, näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien sekä oppisopimusten määrästä ja erityisestä koulutustehtävästä sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä ja muista koulutuksen ja tutkintojen järjestämiseen liittyvistä asioista. Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat opetushallituksen yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat. Tutkintotoimikunta sopii näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus näyttötutkintojen järjestämiseen. Tutkintotoimikunnan tulee tehdä sopimuksia siten, että tutkintoon osallistuville on tarjolla riittävä määrä tutkintotilaisuuksia. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti.
9 9 (18) Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa sekä muussa lisäkoulutuksessa opiskelijalta voidaan periä kohtuullinen opiskelumaksu. Maksulla katetaan koulutuksen ja tutkintoon valmistavassa koulutuksessa myös tutkinnon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Näyttötutkintoon osallistuvalta peritään tutkintomaksu. Tutkintomaksu määrätään siten, että maksut vastaavat tutkintotoiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Koulutuksen käyttökustannuksia ja ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen kustannuksia varten myönnetään rahoitusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään Arvonlisäveroton ammatillinen koulutus Lain ammatillisesta peruskoulutuksesta ja Lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjä tarvitsee toimiakseen luvan. Luvassa määritellään koulutuksen järjestäjän koulutustehtävä. Koulutustehtävä sisältää tarkemmat määräykset muiden muassa koulutusasteista, koulutusaloista, tutkinnoista, erityisestä koulutustehtävästä ja opetuskielestä. Koulutustehtävänsä täyttämiseksi koulutuksen järjestäjä saa rahoitusta valtion varoista. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä tutkinnon perusteiden tai valmentavan koulutuksen perusteiden mukainen opetussuunnitelma, jossa päätetään järjestettävästä koulutuksesta. Koulutuksen järjestäjälle myönnetyssä luvassa määriteltyyn koulutustehtävään ja opetussuunnitelmaan liittyvät koulutukset ovat arvonlisäverolaissa tarkoitettuja lain nojalla annettavia koulutuksia, jotka ovat arvonlisäverosta vapautettuja. Näihin koulutuksiin osallistuvilta perittävät maksut sekä näyttötutkintoon osallistuvalta perittävä tutkintomaksu ovat arvonlisäverottomia. Arvonlisäverodirektiivin täytäntöönpanoasetuksen (282/2011) artiklan 44 mukaan ammatillisen koulutuksen kestolla ei ole merkitystä koulutuspalvelun verottomuuden kannalta Arvonlisäverollinen ammatillinen koulutus 2.4 Vapaa sivistystyö Lain ammatillisesta peruskoulutuksesta ja Lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi järjestää koulutuksia maksullisena palvelutoimintana. Tällaista koulutusta voi olla muun muassa työvoimakoulutus. Maksullisena palvelutoimintana tapahtuva koulutus on arvonlisäverollista silloin kun sen tarjoamien tapahtuu vastikkeellisesti, markkinaehtoisesti ja kilpailuolosuhteissa. Tällöin koulutusten tuottamiseen ei käytetä valtion lain nojalla antamaa avustusta. Jos koulutuksen voi ammatillisen oppilaitoksen lisäksi toteuttaa kaupallisesti toimiva yritys tai yhteisö, voidaan katsoa, että koulutusta tarjotaan kilpailutilanteessa. Sellaisen koulutustoimen harjoittajan, jolla ei ole laissa tarkoitettua lupaa, myymät koulutuspalvelut ovat aina arvonlisäverollisia, mikäli toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Vapaasta sivistystyöstä säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja vapaasta sivistystyöstä annetussa asetuksessa (805/1998). Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat muun muassa kansanopistot, kansalaisopistot, liikunnan koulutuskeskukset, kesäyliopistot ja opintokeskukset. Opintokeskukset toimivat valtakunnallisina oppilaitoksina järjestämällä opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat myös järjestää koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä taiteen perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998).
10 10 (18) Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle oppilaitoksen ylläpitämiseen. Luvassa määrätään ylläpitäjää ja oppilaitosta koskevien tietojen lisäksi oppilaitoksen koulutustehtävä, opetuskieli sekä tarvittaessa erityinen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain perusteella oppilaitos saa käyttökustannuksiinsa avustusta valtion varoista. Tämän lisäksi oppilaitos voi lain mukaan saada erityisavustuksia ja ylimääräisiä avustuksia. Opiskelijoilta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja Arvonlisäveroton vapaan sivistystyön koulutus Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjä tarvitsee toimiakseen luvan. Luvassa määrätään ylläpitäjää ja oppilaitosta koskevien tietojen lisäksi oppilaitoksen koulutustehtävä, opetuskieli sekä tarvittaessa erityinen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Koulutustehtävänsä täyttämiseksi koulutuksen järjestäjä saa rahoitusta valtion varoista. Koulutuksen järjestäjälle myönnetyssä luvassa määriteltyyn koulutustehtävään liittyvät koulutukset ovat arvonlisäverolaissa tarkoitettuja lain nojalla annettavia koulutuksia, jotka ovat arvonlisäverottomia Arvonlisäverollinen vapaan sivistystyön koulutus 2.5 Taiteen perusopetus Vapaan sivistystyön oppilaitos voi tarjota koulutuksia myös maksullisena palvelutoimintanaan, johon se ei voi käyttää valtion sille lain nojalla antamaa rahoitusta. Tällaista maksullisena palvelutoimintana annettavaa koulutusta voi olla esimerkiksi työvoimakoulutus. Maksullisena palvelutoimintana annettavat koulutukset ovat veronalaisia silloin kun niiden tarjoaminen tapahtuu liiketoiminnan muodossa ja kilpailuolosuhteissa. Jos koulutuksen voi vapaan sivistystyön oppilaitoksen lisäksi toteuttaa kaupallisesti toimiva yritys tai yhteisö, voidaan katsoa, että koulutusta tarjotaan kilpailutilanteessa. Sellaisen koulutustoimen harjoittajan, jolla ei ole laissa tarkoitettua lupaa, myymät koulutuspalvelut ovat aina arvonlisäverollisia, mikäli toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mukaan kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. Asianomainen ministeriö voi kuitenkin myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Taiteen perusopetusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Luvassa määritellään kunnat, joissa opetusta järjestetään, opetuskieli, taiteenala sekä muut opetuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää taiteen perusopetuksesta annetun lain tarkoittamat palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Opetushallitus päättää taiteenaloittain taiteen perusopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Opetussuunnitelman perusteet voivat sisältää erilaajuisia oppimääriä. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma. Kunta, joka järjestää taiteen perusopetusta, saa avustusta valtion varoista kunnan asukasmäärän mukaan siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Kunnalle voidaan lisäksi myöntää oikeus saada avustusta opetustuntien määrän mukaan. Luvan varaiselle koulutuksen järjestäjälle myönnetään avustusta valtion varoista laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Oppilailta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. Koulutuksen järjestäjänä toimiva kunta voi määrätä omasta kunnasta tulevalta oppilaalta perittävän maksun erisuuruiseksi kuin muulta oppilaalta perittävän maksun.
11 11 (18) Arvonlisäveroton taiteen perusopetus Lain taiteen perusopetuksesta mukaan taiteen perusopetusta järjestää kunta tai luvan saanut kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö. Luvassa määritellään taiteenala sekä muut opetuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Opetushallitus päättää taiteenaloittain taiteen perusopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma. Tämän opetussuunnitelman mukaiset koulutukset ovat arvonlisäverolaissa tarkoitettuja lain nojalla annettavia koulutuksia, jotka ovat arvonlisäverottomia. Näihin koulutuksiin osallistuvilta perittävät maksut ovat arvonlisäverottomia. Verottomia ovat myös yhteistyössä toisen oppilaitoksen kanssa järjestetyt opetussuunnitelman mukaiset koulutukset Arvonlisäverollinen taiteen perusopetus 3 Eräät koulutuspalvelut Koulutus, joka ei kuulu taiteen perusopetusta antavan kunnan tai muun opetusta antavan koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetushallituksen määrittelemään opetussuunnitelmaan on arvonlisäverollista. Sellaisen koulutustoimen harjoittajan, jolla ei ole laissa tarkoitettua lupaa, myymät koulutuspalvelut ovat aina arvonlisäverollisia, mikäli toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. 3.1 Psykoterapiakoulutus Lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) mukaan lain tarkoituksena on varmistaa, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet. Saman lain 2 :n 2 kohdan mukaan terveyden huollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on oikeus käyttää valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveyden huollon ammattihenkilön ammattinimikettä. Asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä mukaan eräs nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimike on psykoterapeutti. Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen. Järjestävällä yliopistolla tulee olla psykologian tai lääketieteellisen alan koulutusvastuu. Yliopisto ottaa opiskelijat psykoterapeuttikoulutukseen Psykoterapiakoulutus yliopiston itsensä toteuttamana Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttäminen on sidottu psykologian tai lääketieteellisen alan koulutusvastuun omaavan yliopiston järjestämään koulutukseen. Pätevyyttä ei voida saada muiden tahojen järjestämästä koulutuksesta. Psykoterapiakoulutus on sitä järjestäville yliopistoille niiden tarjoamaa täydennyskoulutusta, johon yliopistot eivät saa avustusta valtion varoista. Psykoterapiakoulutusta ei voida pitää yliopistojen koulutustehtävään suoraan liittyvänä koulutuksena, jota yliopiston tulisi tehtäväänsä toteuttaakseen antaa vaan kyse on markkinaehtoisesta koulutuksesta, jota yliopisto voi myydä oman harkintansa mukaisesti. Psykoterapiakoulutusta ei voi kuitenkaan toteuttaa mikään muu taho kuin yliopisto. Näin koulutuksen järjestäminen ei kilpaile markkinoilla toimivien kaupallisten yritysten tai yhteisöjen kanssa. Yliopistojen järjestämä ja myymä sellainen psykoterapiakoulutus, jota asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä tarkoitetaan, on yliopistoille arvonlisäverotonta Psykoterapiakoulutus yliopiston järjestämänä yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa Yliopistot voivat järjestää psykoterapiakoulutusta myös yhteistyössä muiden kouluttajaorganisaatioiden kuten esimerkiksi osakeyhtiö-, yhdistys- tai säätiömuotoisten toimijoiden kanssa. Koulutuksen järjestämisestä on vastuussa kuitenkin yliopisto ja se myös antaa todistuksen koulutuksen suorittamisesta.
12 12 (18) Yhteistyö tapahtuu yleensä siten, että yliopisto hankkii psykoterapian koulutuspalvelut tai osan niistä ulkopuoliselta taholta. Tämä alihankkijana toimiva kouluttajaorganisaatio toteuttaa käytännön psykoterapiaopetusta omilla opettajillaan ja resursseillaan. Koulutuksesta oppilasta kohden vastaa kuitenkin yliopisto. Yliopisto maksaa kouluttajaorganisaatiolle korvausta koulutuspalveluista. Yliopiston oppilailta keräämät maksut ovat arvonlisäverottomia. Yliopiston kouluttajaorganisaatiolle suorittaman vastikkeen veronalaisuus ratkeaa tarkastelemalla suorituksen luonnetta kouluttajaorganisaation näkökulmasta. Koska psykoterapian koulutusvastuu on vain yliopistoilla, ei psykoterapiakoulutus voi olla muille kouluttajaorganisaatioille lain nojalla järjestettävää koulutusta. Niille ei ole annettu psykoterapiakoulutuksen koulutustehtävää. Tätä koulutusta ei myöskään tueta lain nojalla valtion varoin. Kyse on alihankintatilanteesta, jossa yliopisto ostaa tarvitsemiaan koulutuspalveluja omaa arvonlisäverotonta koulututustaan varten. Se, että koulutus on yliopiston myymänä arvonlisäverotonta, ei tarkoita sitä, että myös näihin koulutukseen liittyvien palveluiden myyminen yliopistoille olisi arvonlisäverotonta niitä myyville kouluttajaorganisaatioille. Yliopistot voivat harjoittaa yhteistyötä minkä tahansa kouluttajaorganisaation kanssa, jotka ovat kykeneviä tarjoamaan haluttuja palveluita. Palvelujen myynti yliopistoille tapahtuu kilpailuolosuhteissa. Kouluttajaorganisaatioiden yliopistojen järjestämiin psykoterapiakoulutuksiin liittyvä palvelujen ja tavaroiden myynti on arvonlisäverollista. 3.2 Rajatun lääkkeenmääräämisen lisäkoulutus ja muut kelpoisuuksiin liittyvät tutkintoa täydentävät koulutukset Ammattikorkeakoulut toteuttavat yhteistyössä yliopistojen kanssa sairaanhoitajille koulutusta, jota edellytetään rajatun lääkkeenmääräämisen oikeuden saamiseksi. Lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä mukaan sairaanhoitajalla, jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut valtioneuvoston asetuksella säädettävän lisäkoulutuksen, on rajattu oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä terveyskeskuksessa hoitamalleen potilaalle, kun kyseessä on ennalta ehkäisevä hoito tai lääkityksen jatkaminen silloin kun lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen tai kun lääkitys perustuu sairaanhoitajan toteamaan hoidon tarpeeseen. Valtioneuvoston asetuksen lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta (1089/2010) mukaan rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden saaminen edellyttää suoritettuja korkeakouluopintoja, jotka koostuvat tautiopin, kliinisen lääketieteen, kliinisen hoitotyön, farmakologian ja reseptiopin opintokokonaisuuksista. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toimivat yhteistyössä koulutuksen suunnittelussa ja käytännön järjestämisessä. Oikeus rajattuun lääkkeenmääräämiseen on sidottu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdessä järjestämään lisäkoulutukseen. Pätevyyttä ei voida saada muiden tahojen järjestämästä koulutuksesta. Rajatun lääkkeenmääräämisen koulutus oppilaitoksille niiden tarjoamaa täydennyskoulutusta, johon ne eivät saa avustusta valtion varoista. Rajatun lääkkeenmääräämisen lisäkoulutusta ei voida pitää oppilaitosten koulutustehtävään suoraan liittyvänä koulutuksena, jota niiden tulisi tehtäväänsä toteuttaakseen antaa vaan kyse on markkinaehtoisesta koulutuksesta. Koulutusta eivät voi kuitenkaan toteuttaa muut kuin ammattikorkeakoulut ja yliopistot yhdessä. Näin koulutuksen järjestäminen ei kilpaile markkinoilla toimivien kaupallisten yritysten tai yhteisöjen kanssa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdessä järjestämä ja myymä lisäkoulutus, jota valtioneuvoston asetuksessa lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta tarkoitetaan, on niille arvonlisäverotonta. Mikäli koulutusta järjestävä ammattikorkeakoulu tai yliopisto laskuttavat toisiaan koulutukseen liittyvien opintokokonaisuuksien järjestämisestä, ovat nämä veloitukset myös arvonlisäverottomia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on myös muita kelpoisuuksiin liittyviä tutkintoa täydentäviä koulutuksia kuin rajatun lääkkeenmääräämisen lisäkoulutus. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ensihoitopalvelusta (340/2011) mukaan ensihoitopalvelun yksikössä ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan tietyn laajuisen opintoko-
13 13 (18) 3.3 MBA -koulutusohjelmat 3.4 Työvoimakoulutus konaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisti ensihoidon koulutusohjelma. Ensihoitajien kelpoisuuteen liittyvissä sekä muissa vastaavissa kelpoisuuksiin liittyvissä koulutuksissa ratkaisevaa niiden arvonlisäverotuksen kannalta on se, että onko koulutusten antaminen lailla tai asetuksella määrätty joidenkin tiettyjen luvanvaraisten oppilaitosten yksinoikeudeksi. Mikäli koulutuksia eivät voi järjestää muut kuin tietyt luvanvaraiset koulutustoimen harjoittajat, näiden koulutusten järjestäminen ei kilpaile markkinoilla toimivien kaupallisten yritysten kanssa. Näin ollen kyseisten koulutusten järjestäminen on arvonlisäverotonta. MBA (Master of Business Administration) ja emba (Executive MBA) koulutusohjelmat ovat yleensä täydennyskoulutusohjelmia, joiden suorittajilta edellytetään soveltuvaa pohjakoulutusta sekä työkokemusta. MBA koulutusohjelmat eivät kuulu osaksi suomalaista tutkintojärjestelmää eikä niiden antaminen kuulu suomalaisten koulutustoimen harjoittajien lainmukaiseen koulutustehtävään. Koulutusten järjestämistä ei avusteta lain nojalla valtion varoin. Ohjelmia toteuttavat suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös kaupalliset toimijat kuten erilaiset koulutusyhtiöt. KVL:001/2014 X oli lakisääteistä koulutusta antava oppilaitos, joka järjesti myös muun ohessa MBA- ja emba-koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön keskusverolautakunnalle antaman lausunnon mukaan MBA- ja emba-koulutukset eivät kuulu suomalaiseen tutkintojärjestelmään, eivätkä MBA- ja emba-tutkinnot ole valtioneuvoston asetuksissa (794/2004 ja 352/2003) tarkoitettuja yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen tutkintoja. X ei tarjonnut MBA- ja emba-koulutusohjelmia minkään lain velvoittamana, eikä hakija ollut edes väittänyt saavansa tätä toimintaansa varten lain nojalla avustusta valtion varoista arvonlisäverolain 40 :ssä tarkoitetulla tavalla. X:n järjestämät MBA- ja emba-koulutusohjelmat olivat liiketaloudellisin perustein kilpailuolosuhteissa järjestettyä koulutusta, jota voivat tarjota myös muut kuin lakisääteistä koulutusta antavat oppilaitokset. Näin ollen kyseessä ei ollut arvonlisäverolain 39 ja 40 :ssä tarkoitettu verosta vapautettu koulutuspalvelu. X:n oli suoritettava arvonlisäveroa järjestämiensä MBA- ja embakoulutusohjelmien Suomessa tapahtuvista myynneistä. Kuten KVL:n ratkaisussa on todettu, MBA-koulutusohjelmien järjestäminen ei tapahdu lain nojalla eikä siihen saada lain nojalla avustusta valtion varoista. Koulutusohjelmien myynti tapahtuu liiketaloudellisin perustein, eikä koulutusohjelmien järjestämistä ole rajattu tiettyjen oppilaitosten järjestämisvastuulle eikä niiden järjestämiseen tarvita lupaa. Koulutusten järjestäminen tapahtuu kilpailuolosuhteissa. MBA- koulutusohjelmien myynti on arvonlisäverollista palvelujen myyntiä. Työvoimakoulutus on suunnattu työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Työvoimakoulutuksesta säädetään laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012). Työvoimakoulutuksella parannetaan aikuisten ammattitaitoa, mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka ja heidän valmiuksiaan toimia yrittäjinä sekä edistetään ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Työvoimakoulutuksena tarjotaan ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta sekä kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettua kotoutumiskoulutusta. Korkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia voidaan hankkia työvoimakoulutuksena henkilöasiakkaille keskeytyneiden korkeakouluopintojen loppuun saattamiseksi. Samoin, henkilöasiakkaalle, jolla on opistoasteen tutkinto, voidaan hankkia saman alan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja.
14 14 (18) Työvoimakoulutusta hankkivat yleensä elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukset (jäljempänä ELY-keskukset) ja työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa koulutusta ja työvoimakoulutusten järjestämisvastuu on ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla. Koulutuspalveluja ELY-keskuksille ja TEtoimistoille tarjoavat yleensä kuntien ja kuntayhtymien omistamat ammatilliset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset, yksityiset koulutuspalvelujen tuottajat sekä yliopistot, kesäyliopistot, yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset ja ammattikorkeakoulut. Koulutuspalvelut hankitaan julkisista hankinnoista annettujen säädösten mukaisesti kilpailuttaen tai lain niin salliessa suorahankintoina. Palveluja voidaan hankkia keneltä tahansa laissa ja tarjouspyynnössä määritellyt kelpoisuusvaatimukset täyttävältä taholta. Yleensä koulutushankinnoista järjestetään tarjouskilpailu. Korkein hallinto-oikeus antoi vuosikirjapäätöksen KHO:2013:140 liittyen työvoimapoliittisen koulutuksen (nykyisin työvoimakoulutus) arvonlisäverotukseen. Päätöksessä säätiön, joka järjesti ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettua lakisääteistä ja arvonlisäverotonta ammatillista aikuiskoulutusta ylläpitämässään opistossa, täytyi suorittaa arvonlisäveroa järjestämästään työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Säätiö ei järjestänyt työvoimapoliittista koulutusta minkään lain velvoittamana, eikä tätä koulutusta myöskään avustettu arvonlisäverolain 40 :n mukaisesti suoraan lain nojalla valtion varoin. Säätiö järjesti työvoimapoliittista koulutusta kilpailuolosuhteissa ainakin siltä osin kuin kyseisiä koulutuspalveluja voivat antaa myös sellaiset koulutuksen järjestäjät, joilla ei ole ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen lupaa. Jos hankittava työvoimakoulutus on tutkintoon johtavaa tai sisältää tutkinnon osia, kyseessä on tältä osin arvonlisäveroton koulutus. Annettavan koulutuksen tulee tällöin sisältyä koulutuksen antajan lailla tai lainmukaisessa luvassa määriteltyyn koulutustehtävään. Sellaisen työvoimakoulutuksen, joka ei suoraan liity koulutustoimen harjoittajan lailla tai lainmukaisessa luvassa määriteltyyn koulutustehtävään, eikä se ole tutkintoon johtavaa tai sisällä tutkinnon osia, myynti on arvonlisäverollista, mikäli tällaisia koulutuksia voitaisiin hankkia muiltakin kuin luvanvaraisilta koulutustoimen harjoittajilta. Koulutusten myynti tapahtuu tällöin kilpailuolosuhteissa. 3.5 Ensiapukurssit, tulityökurssit, kielikurssit ja muut vastaavat kurssit. Luvanvaraiset oppilaitokset sekä markkinoilla toimivat yritykset ja yhteisöt voivat tarjota erilaisia lyhytkursseja kuten ensiapu- tulityö tai kielikursseja. Silloin kun kyseiset kurssit liittyvät osana jonkin luvanvaraisen oppilaitoksen järjestämiin verottomiin tutkintokoulutuksiin tai muihin vastaaviin koulutuksiin, joiden järjestäminen kuuluu oppilaitoksen lailla tai lainmukaisessa luvassa määriteltyyn koulutustehtävään, kyseisten kurssien tarjoaminen on arvonlisäverotonta. Myös yksittäisten kurssien järjestäminen voi kuulua koulutustoimenharjoittajan koulutustehtävään, kuten esimerkiksi kansalaisopistojen kielikurssit, jolloin kurssien järjestäminen on arvonlisäverotonta. Pääsääntöisesti yksittäisten ja irrallisten kurssien järjestäminen vastiketta vastaan on kuitenkin arvonlisäverollista palvelujen myyntiä. Myynti on verollista myös verottomia koulutuspalveluja tarjoaville luvanvaraisille oppilaitoksille silloin kun niiden tarjoaminen ei suoraan liity koulutustoimen harjoittajan laissa tai lainmukaisessa luvassa määriteltyyn koulutustehtävään tai kurssi ei sisälly esimerkiksi tutkintokokonaisuuteen. Kurssit ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä voivat antaa useat erilaiset kaupalliset toimijat, joten niiden tarjoaminen tapahtuu kilpailuolosuhteissa. 4 Koulutuspalvelujen alihankinta Koulutusten järjestäjät voivat hankkia osia tarjoamiinsa koulutuksiin muilta koulutusten järjestäjiltä tai yrityksiltä ja yhteisöiltä. Esimerkiksi yliopisto voi hankkia koulutuspalveluja ammattikorkeakoululta tai päinvastoin. Alihankintapalveluna myytävät koulutukset myydään yleensä vähintään omakustannushintaan. Pelkästään se, että koulutuspalveluja hankkiva koulutustoimen harjoittaja käyttää palveluja osana omaa verotonta koulutusko-
15 15 (18) 4.1 Opettajien vuokraus konaisuuttaan ja myy palvelut eteenpäin verottomana, ei tee alihankkijan myyntiä verottomaksi. Myynnin verollisuutta tulee tarkastella palvelun myyjän näkökulmasta. Koulutuspalvelujen tuottaja, joka myy koulutuspalvelun toiselle koulutuspalvelujen myyjälle, ei järjestä tätä koulutusta lain nojalla eikä se saa tätä koulutusta varten lain nojalla valtion avustusta. Vaikka koulutuspalvelu olisi luonteeltaan samankaltaista kuin oppilaitoksen itsensä järjestämä lakiin tai lainmukaiseen lupaan perustuvaan koulutustehtävään liittyvä koulutus, ei kyse ole kuitenkaan koulutustoimen harjoittajan oman koulutustehtävän toteuttamisesta. Mikäli alihankintapalveluna myytävä koulutus on luonteeltaan sellaista, että se voitaisiin hankkia yleisesti markkinoilla toimivilta arvonlisäveronalaisilta yrityksiltä tai yhteisöiltä, kyse on arvonlisäverollisesta palvelujen myynnistä. Osa alihankintapalveluina ostettavista koulutuksista on kuitenkin sellaisia, ettei niitä voida ostaa kuin tietyiltä luvanvaraisilta koulutustoimenharjoittajilta. Tämän kaltaisten koulutuspalvelujen myynti ei tapahdu kilpailuolosuhteissa. Tällöin alihankintapalvelun myynti on koulutustoimenharjoittajalle arvonlisäverotonta. Alihankintapalvelujen myyjän, jolla ei ole lain mukaista toimilupaa tai jonka toiminta ei perustu lakiin, harjoittama alihankintapalveluiden myynti on arvonlisäverollista. Asiassa ei ole merkitystä käyttääkö palvelujen ostaja palveluja omassa verottomassa toiminnassaan. Laissa on voitu antaa eri koulutustoimen harjoittajille mahdollisuus tai velvollisuus toimia yhteistyössä toisen koulutustoimenharjoittajan kanssa. Esimerkiksi rajatun lääkkeen määräämisen lisäkoulutus tulee järjestää ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyönä. Samoin lain taiteen perusopetuksesta mukaan koulutuksen järjestäjä voi järjestää laissa tarkoitetut palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Tällöin koulutuspalvelujen myyminen tai niiden kustannusten veloittaminen toiselta koulutuspalvelujen tuottajalta ei tapahdu kilpailuolosuhteissa eikä se ole arvonlisäverollista. Laissa taiteen perusopetuksesta todetaan myös, että taiteen perusopetusta järjestävä koulutustoimen harjoittaja voi hankkia koulutuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka säätiöltä. Tällöin kyse on alihankintatilanteesta, jossa arvonlisäverollisuutta tulee tarkastella yllä olevan mukaisesti palveluja myyvän osapuolen kannalta. Koulutustoimen harjoittaja voi hankkia omaa toimintaansa varten työvoimaa myös vuokraamalla opettajia tai muuta henkilökuntaa. Työvoiman vuokrauksena tilannetta pidetään silloin kun kyse on pelkästään työvoiman luovuttamisesta eikä kokonaisuuteen liity muita palveluja. Työvoiman luovuttaja ei myöskään vastaa mistään opintokokonaisuudesta vaan luovuttaa vain työvoimaa vastaanottajan käyttöön vastiketta vastaan. Työvoimanvuokraus on arvonlisäverollista palvelun myyntiä. EUT on kuitenkin tuomiossaan asiassa C-434/05 (Horizon College) todennut, että tietyissä olosuhteissa opettajien luovuttaminen toisen koulutustoimenharjoittajan käyttöön voi olla arvonlisäverotonta. EUT C-434/05 (Horizon College) Tuomiossaan EUT katsoo, että arvonlisäverodirektiivin ilmausta lasten ja nuorten opetus, koulu- ja yliopisto-opetus, ammattikoulutus ja ammatillinen uudelleenkoulutus ei koske sitä, että opettaja asetetaan vastiketta vastaan tässä säännöksessä tarkoitetun sellaisen oppilaitoksen käyttöön, jossa tämä opettaja huolehtii tilapäisesti opetustehtävistä kyseisen oppilaitoksen vastuulla, vaikka opettajan käyttöön asettava oppilaitos on itse julkisoikeudellinen laitos, jolla on opetukseen liittyvä päämäärä, tai muu laitos, jolla asianomaisen jäsenvaltion mukaan on vastaavia päämääriä. EUT toteaa, että arvonlisäverodirektiiviä on tulkittava siten, että se, että asetetaan vastiketta vastaan opettaja sellaisen oppilaitoksen käyttöön, jossa tämä opettaja huolehtii tilapäisesti opetustehtävistä tämän jälkimmäisen oppilaitok-
16 16 (18) sen vastuulla, voi olla arvonlisäverosta vapautettu toimi, kun on kyse palvelujen suorituksista, jotka liittyvät läheisesti opetukseen tässä samassa säännöksessä tarkoitetulla tavalla, jos se on keino saada opetusta, jota pidetään pääasiallisena suorituksena, parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, edellyttäen kuitenkin mikä kansallisen tuomioistuimen on selvitettävä, että edellä mainitussa direktiivissä tarkoitetut laitokset vastaavat sekä tästä pääasiallisesta suorituksesta että siihen läheisesti liittyvästä opettajan käyttöön asettamisesta, kyseinen opettajan käyttöön asettaminen on sen luonteista tai laatuista, että ilman tällaista palvelua ei voitaisi varmistaa, että vastaanottavan oppilaitoksen tarjoama opetus ja näin ollen sen opiskelijoiden saama opetus olisi samantasoista, ja tällainen opettajan käyttöön asettaminen ei ole tarkoitettu lähinnä lisätulojen hankkimiseen liiketoimella, joka kilpailee suoraan arvonlisäveroa maksavien kaupallisten yritysten harjoittaman toiminnan kanssa. Opettajien työvoimaa voivat tarjota myös yksityiset työvoimaa vuokraavat yritykset tai muut kaupalliset toimijat. Näissä tilanteissa opettajien luovuttaminen vastiketta vastaan tapahtuu kilpailuolosuhteissa. Opettajien työvoiman luovuttaminen vastiketta vastaan koulutustoimen harjoittajan tai kaupallisen työvoimaa vuokraavan yrityksen toimesta koulutustoimen harjoittajalle on arvonlisäverollista palvelujen myyntiä. 5 Eräät koulutuspalveluihin liittyvät palvelut ja tavarat Arvonlisäverolain 39 :n mukaan veroa ei suoriteta kun koulutustoimenharjoittaja luovuttaa koulutuksensaajalle koulutuksen yhteydessä koulutukseen välittömästi liittyviä tavaroita ja palveluja. Verovapaasti luovutettavia tavaroita ovat muun muassa erilaiset oheistarvikkeet kuten oppikirjat ja oppimateriaalit, kirjoituslehtiöt, kynät ja vastaavat välittömästi koulutuksessa käytettävät tarvikkeet. Verovapaasti luovutettavia palveluja ovat muun muassa koulutuksen saajalle luovutettavat majoituspalvelut, erilaiset koe- ja kuulustelumaksut sekä koulutukseen liittyvät kirjasto- ja tietopalvelumaksut. KHO 1996 B 561 Korkeimman oikeuden päätöksen KHO 1996 B 561 mukaan yliopistolla oli kirjastossaan yleisön käytössä kopiokoneita, jotka toimivat itsepalveluperiaatteella. Kopiokoneita käyttivät yliopiston opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opiskelijat sekä mahdollisesti myös yliopiston ulkopuoliset henkilöt. Yksi koneista toimi kolikoilla ja loput koneet myytävillä kopiokorteilla. Itsepalveluperiaatteella itse valitusta materiaalista otettavat valokopiot eivät olleet arvonlisäverolain tarkoittamia koulutustoimen harjoittajan koulutustoimen yhteydessä luovuttamia koulutukseen tavanomaisesti liittyviä tavaroita tai palveluja. Jotta palvelujen ja tavaroiden luovutus voisi olla arvonlisäverovapaata, tulee tavaroiden ja palvelujen liittyä välittömästi koulutuksensaajan koulutukseen ja luovutuksen pitää tapahtua tämän koulutuksen yhteydessä. Yllä olevassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä kopiokortteja voitiin käyttää vapaasti asiakkaan itse valitsemiin kopioihin itsepalveluperiaatteella. Tällaiset palvelut eivät liity välittömästi koulutuksensaajan koulutukseen. Vain koulutustoimenharjoittajan itsensä luovuttamat palvelut ja tavarat voivat olla verovapaita AVL 39 :n mukaisesti. Esimerkiksi ylioppilaskunnan, ainejärjestön tai osakunnan opiskelijoille myyvät palvelut tai tavarat eivät ole verovapaita AVL 39 :n perusteella. Myös alihankkijan koulutustoimenharjoittajalle luovuttamat tavarat ja palvelut ovat arvonlisäverollisia riippumatta siitä luovuttaako koulutustoimenharjoittaja tavarat tai palvelut edelleen koulutuksen saajalle. Koulutuksen yhteydessä valmistettavien tavaroiden tai suoritettavien palvelujen myyminen ei ole verovapaata AVL 39 :n perusteella. Tällaisia tavaroita tai palveluja ovat esi-
17 17 (18) merkiksi oppilaiden valmistamat esineet, tilaustutkimukset sekä parturi-, autonkorjaus-, hotelli- ja ravintolapalvelut. Koulutustoimenharjoittajien myymät niin sanotut tilaustutkimukset eivät ole ALV 39 :n perusteella verottomia. Näin on todettu myös EUT:n tuomiossa asiassa C-287/00 (komissio v. Saksan liittotasavalta), jonka mukaan verosta vapautettuun koulutukseen liittyvänä palveluna ei voida pitää valtion ylläpitämien korkeakoulujen vastikkeellista tutkimustoimintaa. 5.1 Oppilaitosruokailu Arvonlisäverolain 39 :n mukaan oppilaitoksessa koulutuksensaajalle tapahtuvasta ravintola- tai ateriapalvelusta ei kuitenkaan suoriteta veroa, kun palvelu tapahtuu koulutuksen yhteydessä ja palvelu liittyy tavanomaisesti koulutukseen. Jotta ruokailupalvelun tai elintarvikkeiden luovuttaminen voisi olla arvonlisäverotonta, tulee kaikki laissa luetellut vaatimukset täyttyä, eli palvelujen tai tavaroiden luovuttamisen tulee olla luonteeltaan ravintola- ja ateriapalvelu, luovutuksen tulee tapahtua oppilaitoksessa, koulutuksen yhteydessä sekä luovutuksen tulee liittyä tavanomaisesti koulutukseen. KHO:1995-B-546 Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tarjoilun verottomuutta sovelletaan niiden oppilaitosruokailun yhteydessä tapahtuvien elintarvikkeiden luovuttamiseen, jotka on tarkoitettu nautittavaksi oppilaitosruokalassa. Ravintola- ja ateriapalvelun määritelmää ei täytä pelkkä elintarvikkeen myyminen mukaan otettavaksi. Tuote tulee olla tarkoitettu nautittavaksi oppilaitoksessa paikanpäällä. Näin esimerkiksi myyntivitriiniin esille laitettu etukäteen valmistettu sämpylä voidaan myydä arvonlisäverottomasti koulutuksen saajalle. Sen sijaan esimerkiksi tehdaspakkauksessa oleva suklaapatukka on yksittäinen elintarvike, eikä sen myynti ole arvonlisäveroton AVL 39 :n mukaisesti. KHO taltio 552 Oppilaitoksen oppilaskunnan omistama yhtiö ylläpiti oppilaitoksen tiloissa oppilaitoksen opiskelijoita palvelevaa kahvilaa. Varsinainen oppilaitosruokala oli toisen, ulkopuolisen yhtiön ylläpitämä. Oppilaskunnan yhtiön harjoittama kahvilatoiminta ei ollut arvonlisäverolain 39 :ssä tarkoitettua koulutuksen yhteydessä tapahtuvaa ja koulutukseen tavanomaisesti liittyvää verotonta tarjoilua vaan arvonlisäveronalaista tarjoilutoimintaa. Oppilaitosruokailu voidaan järjestää siten, että ruokalaa ylläpitää koulutustoimenharjoittajan sijasta ulkopuolinen yhtiö. Ravintola- ja ateriapalvelujen myyminen voi olla arvonlisäverotonta myös ulkopuoliselle yhtiölle. Palvelujen tulee kuitenkin nimenomaisesti liittyä oppilaiden koulutuksen aikana tapahtuvaan tavanomaiseen ateriointiin. Erilaiset oppilaiden virkistykseen muuten liittyvät palvelut tai tavarat ovat arvonlisäverollisia. Kansaneläkelaitoksen antamalla oppilasruokailuihin liittyvällä tuella ei ole merkitystä kun ratkaistaan koulutuksen saajille tarjottavien ateria- ja ravintolapalvelujen arvonlisäverollisuutta.
18 18 (18) Päivi Taipalus johtava veroasiantuntija Jarmo Taskinen veroasiantuntija
Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 160/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut
LisätiedotNäyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen
LisätiedotTaiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.
Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotAikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotOhje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa
Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Ohjeet ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan 1.1.2018 alkaen saaneille koulutuksen järjestäjille Koulutuksen hankinta
LisätiedotLaki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -
EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotVerotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori
Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat
LisätiedotOppilastöiden myynnin arvonlisäverokohtelu
Oppilastöiden myynnin arvonlisäverokohtelu 13.6.2019 Pekka Montell @MontellPekka Oppilastöiden myynnin arvonlisäverokohtelu Koulutuspalvelun yhteydessä luovutettavat oppilastyöt Parturityöt, oppilasravintola,
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotLIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.
LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotOpiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat
Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten
LisätiedotKoulutusvienti ja ammatillisen koulutuksen reformi
Koulutusvienti ja ammatillisen koulutuksen reformi 10.1.2018 Ammatillisen koulutuksen reformi mahdollistaa koulutusviennin Ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotLUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki
LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotLaki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,
EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien
LisätiedotAikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.
1 of 9 28/03/2011 12:09 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1998» 21.8.1998/631 21.8.1998/631 Seurattu SDK 239/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki ammatillisesta
LisätiedotTutkintoja voi järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille ammatillisen koulutuksen lain 33 ja 35 mukaisesti
Kysymys Kuka voi myöntää suomalaisia ammatillisia tutkintoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella? Vastaus Suomalaiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kyseisiin tutkintoihin järjestämislupa. Mikäli koulutuksen
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Lausuntoversio
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 10.7.2017 Lausuntoversio EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ERÄIDEN OPPI- LAILTA PERITTÄVIEN MAKSUJEN PERUSTEISTA ANNETUN OPETUSMINISTERI-
LisätiedotLaki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 57/1998 vp eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta
EV 80/1998 vp - HE 57/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta ja kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/141/531/2017, ja Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr:n vastine 11.8.
Päätös OKM/141/531/2017 6.10.2017 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr Arabiankatu 2 00560 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/141/531/2017, ja Pop & Jazz Konservatorion
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anna Kankaanpää
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos 2.10.2017 Anna Kankaanpää EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ERÄIDEN OPPI- LAILTA JA OPISKELIJOILTA PERITTÄVIEN MAKSUJEN PERUSTEISTA
LisätiedotHE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen
HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotPäätös OKM/176/531/2017. Turun Konservatorion kannatusyhdistys - Garantiföreningen för Åbo Konservatorium. r.y. LINNANKATU ÅBO
Päätös OKM/176/531/2017 6.10.2017 Turun Konservatorion kannatusyhdistys - Garantiföreningen för Åbo Konservatorium r.y. LINNANKATU 60 20100 ÅBO Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/176/531/2017,
Lisätiedotvapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 232/2009 vp Hallituksen esitys laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain
LisätiedotVALMA - säädösten valmistelu
VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-
LisätiedotValo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen:
1 Valo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen: 1. Kartoitetaan valmennusyksikössä suoritettavat koulutusalat a. Etsitään valmennusyksikön aloja vastaavia koulutusaloja tarjoavat oppilaitokset. i.
LisätiedotPäätös OKM/47/531/2017. Karstulan Evankelisen Kansanopiston kannatusyhdistys ry OPINTIE KARSTULA
Päätös OKM/47/531/2017 6.10.2017 Karstulan Evankelisen Kansanopiston kannatusyhdistys ry OPINTIE 43500 KARSTULA Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/47/531/2017, ja Karstulan Evankelisen
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/29/531/2017
Päätös OKM/29/531/2017 6.10.2017 Tanhuvaaran Säätiö sr MOINSALMENTIE 1042 57230 SAVONLINNA Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/29/531/2017 Asia Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/63/531/2017, ja Aitoon Emäntäkoulu Oy:n vastine
Päätös OKM/63/531/2017 6.10.2017 Aitoon Emäntäkoulu Oy TULIKALLIONTIE 54 36720 AITOO Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/63/531/2017, ja Aitoon Emäntäkoulu Oy:n vastine 1.8.2017
LisätiedotPäätös OKM/112/531/2017. Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys r.y. KOULUTIE EURAJOKI
Päätös OKM/112/531/2017 6.10.2017 Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys r.y. KOULUTIE 4 27100 EURAJOKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/112/531/2017, ja Eurajoen kristillisen
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009
Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/100/531/2017
Päätös OKM/100/531/2017 6.10.2017 Kuopion Konservatorion kannatusyhdistys r.y. KUOPIONLAHDENKATU 23 C 70100 KUOPIO Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/100/531/2017 Asia Ammatillisten
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 246/2015 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/152/531/2017, ja Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n vastine 22.6.
Päätös OKM/152/531/2017 6.10.2017 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/152/531/2017, ja Kansan Sivistystyön Liitto
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/160/531/2017, ja Rakennusteollisuus RT ry:n vastine 9.8.
Päätös OKM/160/531/2017 6.10.2017 Rakennusteollisuus RT ry UNIONINKATU 14 00130 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/160/531/2017, ja Rakennusteollisuus RT ry:n vastine
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/149/531/2017, ja HAUS Kehittämiskeskus Oy:n vastine
Päätös OKM/149/531/2017 6.10.2017 Haus Kehittämiskeskus Oy Hollantilaisentie 11 00330 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/149/531/2017, ja HAUS Kehittämiskeskus Oy:n vastine
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/82/531/2017
Päätös OKM/82/531/2017 6.10.2017 Lieksan Kristillisen Opiston kannatusyhdistys ry KYLÄNLAHDENTIE 81 81820 KYLÄNLAHTI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/82/531/2017 Asia Ammatillisten
LisätiedotAIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.
LisätiedotOsuvampaa osaamista työelämäyhteistyöllä. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Osuvampaa osaamista työelämäyhteistyöllä Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työelämäyhteistyön näkökulmat Työpaikalla järjestettävä koulutus Oppisopimuskoulutus
Lisätiedot10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/156/531/2017, ja Management Insitute Finland MIF Oy:n vastine 7.8.
Päätös OKM/156/531/2017 6.10.2017 Management Institute of Finland MIF Oy Tammasaarenkatu 5 00180 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/156/531/2017, ja Management Insitute
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 16.4.2015 Näyttötutkintojärjestelmä 20 vuotta Historia
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/162/531/2017, Rautaruukki Oyj:n vastine
Päätös OKM/162/531/2017 6.10.2017 Rautaruukki Oyj Panuntie 11 00620 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/162/531/2017, Rautaruukki Oyj:n vastine Asia Ammatillisten tutkintojen
LisätiedotLIITE: OHJEITA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE
[27.11.2017] LIITE: OHJEITA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE KOSKI-tietovarantoon tallennettavat tiedot Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on siirrettävä tiedot Opetushallituksen KOSKI-tietovarantoon
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA
21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/58/531/2017, ja Rovalan Setlementti ry:n vastine
Päätös OKM/58/531/2017 6.10.2017 Rovalan Setlementti ry JOKKATIE 26 96100 ROVANIEMI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/58/531/2017, ja Rovalan Setlementti ry:n vastine 11.8.2017
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotOppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vastausohje
Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus 2016 -vastausohje Sisällys Yleisiä ohjeita... 2 Tiedonantajat... 2 Tiedonkeruun toteutus. 2 Keskeiset käsitteet ja määritelmät... 3 Koulutus 3 Koulutuksien
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön päätös , OKM/180/531/2017
Päätös 11.10.2018 Valmet Automotive Oy PL 4 23501 UUSIKAUPUNKI Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 6.10.2017, Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa koskevan päätöksen
LisätiedotLaki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
Lisätiedotannetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta
EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön
LisätiedotVALMA - säädösmuutokset
VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/20/531/2017, ja Korpisaaren Säätiö sr:n vastine
Päätös OKM/20/531/2017 6.10.2017 Korpisaaren Säätiö sr Opistontie 111 60800 ILMAJOKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/20/531/2017, ja Korpisaaren Säätiö sr:n vastine Asia Ammatillisten
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön päätös , OKM/153/531/2017
Päätös OKM/153/531/2017 12.12.2017 Kiinteistöalan koulutussäätiö sr MALMIN ASEMATIE 6 00700 HELSINKI Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 6.10.2017, OKM/153/531/2017 Ammatillisten tutkintojen
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/102/531/2017, ja Pohjois- Savon Kansanopistoseura r.y:n vastine 10.8.
Päätös OKM/102/531/2017 6.10.2017 Pohjois-Savon Kansanopistoseura r.y. KANSANOPISTOTIE 32 70800 KUOPIO Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/102/531/2017, ja Pohjois- Savon Kansanopistoseura
LisätiedotAmmattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo
Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa
LisätiedotOpintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/28/531/2017, ja Suomen Nuoriso-Opiston kannatusyhdistys ry:n vastine 10.8.
Päätös OKM/28/531/2017 6.10.2017 Suomen Nuoriso-Opiston kannatusyhdistys ry Paukkulantie 22 50170 MIKKELI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/28/531/2017, ja Suomen Nuoriso-Opiston
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/97/531/2017, ja Portaanpää ry:n vastine
Päätös OKM/97/531/2017 6.10.2017 Portaanpää ry PORTAANPÄÄNTIE 63 73100 LAPINLAHTI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/97/531/2017, ja Portaanpää ry:n vastine 9.8.2017 Asia Ammatillisten
LisätiedotUudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen
Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/190/531/2017, ja Air Navigation Services Finland Oy:n vastine 10.8.
Päätös OKM/190/531/2017 6.10.2017 Air Navigation Services Finland Oy PL 157 01531 VANTAA Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/190/531/2017, ja Air Navigation Services Finland Oy:n
LisätiedotJoustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017
Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Asia
LisätiedotKOSKI-tietovarannon käyttöönotto TIETOJA OPETUSHENKILÖSTÖLLE. Olli Laaksonen
KOSKI-tietovarannon käyttöönotto 1.1.2018 TIETOJA OPETUSHENKILÖSTÖLLE Olli Laaksonen 12.12.2017 KOSKI-tietovarantoon tallennettavat tiedot Koulutuksen järjestäjien on siirrettävä tiedot Opetushallituksen
LisätiedotPäätös Viite Ajoneuvoalan tutkintotoimikunnan myöntämä tutkinnon järjestämissopimus
Päätös OKM/165/531/2017 16.2.2018 Toyota Auto Finland Oy Korpivaarantie 1 01450 VANTAA Viite Ajoneuvoalan tutkintotoimikunnan myöntämä tutkinnon järjestämissopimus 25.9.2017 Asia Ammatillisten tutkintojen
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/177/531/2017, ja Turun kristillisen opiston säätiö sr:n vastine 9.8.
Päätös OKM/177/531/2017 6.10.2017 Turun kristillisen opiston säätiö sr Lustokatu 7 20380 TURKU Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/177/531/2017, ja Turun kristillisen opiston säätiö
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotN:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista
28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/39/531/2017, ja Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy:n vastine 10.8.
Päätös OKM/39/531/2017 6.10.2017 Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy PL 72 11101 RIIHIMÄKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/39/531/2017, ja Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy:n vastine
LisätiedotPäätös OKM/88/531/2017. Kalajoen Kristillisen Opiston kannatusyhdistys ry KASARMINTIE KALAJOKI
Päätös OKM/88/531/2017 6.10.2017 Kalajoen Kristillisen Opiston kannatusyhdistys ry KASARMINTIE 2 85100 KALAJOKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/88/531/2017, ja Kalajoen Kristillisen
LisätiedotPäätös OKM/111/531/2017. Pohjois-Satakunnan Kansanopiston kannatusyhdistys r.y. PL KANKAANPÄÄ
Päätös OKM/111/531/2017 6.10.2017 Pohjois-Satakunnan Kansanopiston kannatusyhdistys r.y. PL 45 38700 KANKAANPÄÄ Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/111/531/2017, ja Pohjois- Satakunnan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (5) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2017 1 (5) 565 Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön sr perusopetuksen järjestämisluvan siirtäminen Suomen Diakoniaopisto Oy:lle HEL 2017-003955 T 12 00 01 Päätös totesi
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä
LisätiedotJärjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi
Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON
LisätiedotTodistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa
MÄÄRÄYS 1 (1) 11.01.2018 OPH-54-2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Voimassaoloaika: 15.1.2018 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 531/2017, 60 Kumoaa
LisätiedotJärjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi
Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa
LisätiedotHE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila
HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-
LisätiedotKansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 193/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotKirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku
Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön päätös , OKM/179/531/2017
Päätös 12.12.2017 Meyer Turku Oy PL 666 20101 TURKU Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 6.10.2017, Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa koskevan päätöksen muuttaminen
Lisätiedot10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
LisätiedotLaki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu
EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o
LisätiedotKirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016
Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotAmmatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014
Lisätiedot