KYTKE-hanke. AVH-potilaan jatkohoidon toimintamalli Kaisa Kytökorpi Neuroloigi Kytke-hanke ja lääkinnällinen kuntoutus
|
|
- Matilda Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYTKE-hanke Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun AVH-potilaan jatkohoidon toimintamalli Kaisa Kytökorpi Neuroloigi Kytke-hanke ja lääkinnällinen kuntoutus
2 KYTKE-hanke KYTKE-hanke (Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun) on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista kehittämisohjelmaa (KASTE). Viisi koordinaatio-hanketta (Oulu pohjoinen, Oulu eteläinen, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) ja niiden kolme osaprosessia (aivohalvauspotilaan hoito- ja kuntoutusprosessi, mielenterveyspotilaan hoito- ja kuntoutusprosessi, syöpäpotilaan saattohoitoprosessi) KYTKE-hankekokonaisuuden päätavoitteet ovat: Muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä niin, että asiakkaan ja läheisten osallisuus ja sitoutuminen palveluprosesseissa lisääntyy. Hioa keskeisten, paljon resursseja vaativien prosessien toimivuutta terveyshyötymallin viitekehyksessä Ottaa käyttöön informaatioteknologiaa uusin tavoin tiedonkulun ja palveluprosessien sujuvuuden parantamiseksi Vahvistaa perusterveydenhuollon asemaa Luoda malli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien hallinnalle ja ohjaamiselle.
3 Prosessien hallinta ja ohjaaminen Ohjausryhmä Koordinaatiohanke / Oulun kaupunki Oulu Pohjoinen; Oulun seutu, Oulunkaari, Koillismaa Pohjois- Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Yhteinen mallinnusprojektiryhmä Mielenterveyspotilaan kuntoutus- ja hoitoprosessi Aivohalvauspotilaan kuntoutusprosessi Syöpäpotilaan saattohoitoprosessi Kainuun maakuntakuntayhtymä Oulun Eteläinen; Raahen seudun hyvinvointiky. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tiedonkulku ja teknologia Omahoidon vahvistaminen Kotoa-kotiin toimintaprosessin ylisektorisen johtamisen kehittäminen Aivohalvauspotilaan kuntoutusprosessi
4 Mikä on aivoverenkiertohäiriö Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisille neurologisia eli keskushermostoperäisiä oireita aiheuttaville aivoverenkierron häiriöille. Aivohalvaus (stroke) on yleisnimitys aivoinfarktille, aivoverenvuodolle ja lukinkalvonalaiselle verenvuodolle (SAV)
5 AVH-osahankkeessa pilotoidut toiminnat AVH-KUNTOUTUSPROSESSISSA PILOTOITAVAT RATKAISUT Avh-potilaan jatkohoidon, seurannan ja tarvittavien palvelujen turvaaminen potilaan siirtyessä perusterveydenhuoltoon ja kotiin Suunnitelmallinen jatkohoidon koordinoiti AVH-vastaavan toimenkuva Perusterveydenhuollon 3kk:n kontrollit: Sairaanhoitaja, lääkäri /AVH-pkl-toiminta Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma AVH-kuntoutus-osaamisen tukeminen AVH-vastaavat perehdyttäneet vuodeosastojen henkilökuntaa Kuntoutumista tukevaa materiaalia laadittu vuodeosastoille Suojattu viesti Tieto siirtyvästä potilaasta, yhteydenottopyynnöt, konsultaatiot Videovälitteiset konsultaatiot Yhteistyö 3. sektorin kanssa
6 Miksi AVH-potilaita kannattaa hoitaa ja kuntouttaa? Vuonna 2003 PPSHP:n alueella noin 1800 sairastui AVH:n, heistä 29% oli työ-ikäisiä (Perfect-stroke-tutkimus 2003) Väestön vanhenemiseen liittyvä aivohalvausten määrän kasvu voidaan lähes täysin estää tehostamalla riskitekijöiden hoitoa (Suomen lääkärilehti 2010; 19: ) Jokainen uusi aivohalvaus maksaa yhteiskunnalle noin euroa (Meretoja A. Väitöstutkimus) Sairastuneista: 25% toipuu oireettomaksi 30% jää vähäisiä haittoja 30% on vaikeasti vammautuneita 40-50% tarvitsee varhaisvaiheen moni-ammatillista kuntoutusta 15% joutuu laitoshoitoon 13% sairastuu vuoden sisällä uudelleen 14% kuolee 30 päivän sisällä, 25% vuoden sisällä (Prof. P.Jäkälän luentolyhennelmä) Keskitetty laitoskuntoutus pienentää kuolleisuutta, sairaalahoidon pituutta sekä pysyvään laitoshoitoon joutumisen todennäköisyyttä AVH -potilailla. (Stroke 2001; 32: )
7 Aivohalvauksen ilmaantuvuuden kehityssuunnat Korkea ikä on aivo-halvauksen tärkein riskitekijä Väestön vanhenemiseen liittyvä aivohalvausten väestötason lisääntyminen voidaan lähes täysin estää tehostamalla jatkuvasti halvausten ehkäisyä. Jos riskien hallinta pysähtyy vuoden 2000 tasolle, Suomessa on vuonna 2030 vuosittain yli uutta aivohalvaustapahtumaa. Jos riskien hallinta ja hoitokäytännöt tehostuvat jatkuvasti, uusia tapahtumia on vuonna 2030 vain hieman yli Sivenius J, Suomen lääkärilehti 2010; 19
8
9
10
11 Kehitettävää AVH-hoitoketjussa Tiedon siirrossa: Erikoissairaanhoidon epikriisit ja terapia-palautteet sähköisessä sairauskertomuksessa eivät kohdistu kenellekään, mikä aiheuttaa tiedon kulun katkeamisen. Kuntoutujan seuranta loppuu usein kuntoutujan kotiuduttua. Kognitiiviset oireet saattavat jäädä huomioimatta. Kuntoutujan/omaisen käsitys sairaudesta ja kuntoutumisprosessista voi olla epärealistinen (kognitiiviset oireet, riittävä informaatio, informaation vastaanottokyky). Omaisten huomiointi, ohjaus ja omaisten kanssa työskentely jää usein niukaksi. Kuntoutujalle/omaiselle epäselvää, mihin kotiutumisen jälkeen voi ottaa yhteyttä. Sosiaali-etuuksien/vammaispalvelujen järjestäminen ei aina toteudu. Tavallisella perusterveydenhuollon vuodeosastolla ei ole riittävästi kokemusta neurologisesta kuntoutuksesta eikä kuntouttavaan hoitotyöhön ole riittävästi resursseja.
12 Tehostettu palvelutarpeen arviointi Sosiaalityö Sosiaalisen tilanteen arviointi, sosiaali-etuudet, tukitoimien selvittely, yhteistyö (kotikunnan AVH-vastaava, kotihoito, kunnan sosiaalityö, kela, eläkelaitokset) Kuntoutusohjaus Kuntoutuja on vaikeavammainen ja kyseessä on haastava palvelutarpeen arviointi Tarvitaan linkkiä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kotipalvelun tai vammaispalvelun välillä (esimerkiksi kodinmuutostyöt, haastavat apuvälineet, palveluasuminen) Kuntoutuja tarvitsee yhdyshenkilön paikallis tuntemusta ostopalveluna tuotetun laitoskuntoutusjakson jälkeisten palvelujen suunnittelua varten, jotta palvelujen järjestäminen etenisi jo ostopalvelujakson aikana. Kuntoutuja on vaikeavammainen ja tulossa erikoissairaanhoidon kontrollikäynnille tai kuntoutusosastojaksolle. Ensitieto- ja sopeutumisvalmennuskurssit
13 Tiedon välittäminen OYS:sta ja kuntoutuslaitoksista perusterveydenhuoltoon Aivoverenkiertohäiriö-potilasta (TIA, infarkti, ICH, SAV) informoidaan tietojen siirtämisestä kotikunnan terveyskeskukseen hoitopalautteen käsittelyä varten. Sihteeri lähettää epikriisin sähköisenä palautteena ja e-kirjeenä AVH-vastaavan nimellä varustettuna OYS:n terapeutit lähettävät sähköisen palautteen ja e-kirjeen kotikunnan terapautille. Kuntoutuslaitos lähettää jakelun kuntoutusjakson yhteenvedosta ja kuntoutusjakson terapia-palautteista jatkohoidosta vastaavalle lääkärille ja kotikunnan terveyskeskukseen (AVH-vastaavan nimellä varustettuna)
14 ESH Kuntoutussuunnitelma Palvelutarpeen arviointi Alkuvaiheen kontrolli (osalle) Kehittämis alueet: Tiedonkulun tehostaminen PTH Hoito- ja palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelman päivitys AVH-vastaava (1kk) Sh:n+ lääkärin vastaanotot (3kk) E-kirje kunnan AVH-vastaavalle Kuntoutusyhteenveto AVH-vastaavalle ja hoitavalle lääkärille Kuntoutuslaitos Kuntoutuksen koordinointi ja suunnittelu Kotikuntoutuksen kehittäminen Kuntoutusosaamisen varmistaminen
15 AVH-vastaavan toimenkuva Toimii pth:n vuodeosastolla tai vastaanotolla. Koordinoi avh-kuntoutusprosessien kokonaisuutta. On koulutukseltaan sairaanhoitaja, lähihoitaja, kuntohoitaja tai terapeutti. Kartoittaa kuntoutujan tilanteen viimeistään 1kk kuluttua sairastumisesta. Osallistuu tarvittaessa yhteistyöpalaveriin kuntoutujan, omaisen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattihenkilöiden kanssa Tukitoimien selvittely, kodinmuutostyöt, apuvälineet Ohjaa kuntoutujan 3kk:n sairaanhoitajan ja+lääkärin kontrolliin perusterveydenhuoltoon. Huolehtii etenkin väliin putoaja avh-kuntoutujat kuntoutuksen piiriin (erityisesti kognitiiviset oireet). Tekee yhteistyötä kuntoutujan, läheisten, perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon, kolmannen sektorin kanssa. Päivittää moni-ammatillisesti hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa.
16 Hoito- ja palvelusuunnitelma (luonnos) 1. Hoidon, tuen, palvelun tarpeen arviointi Asiakkaan / potilaan ja ammattilaisten yhteen sovitettu tarvearvio 2. Toimenpiteille asetettavat tavoitteet Toimintakyvyn vajeisiin kohdistuvien toimien yhteen sovitetut tavoitteet 3. Palvelujärjestelmän toimenpiteet asiakkaan / potilaan tarpeisiin vastaamisessa Palvelupäätökset/hoitopäätökset/hoitolinjaukset 4. Hoidon, tuen, palvelun toteutus Integroitu suunniteltujen toimenpiteiden ja työnjakojen mukainen toiminta 5. Suunnitelman seuranta ja arviointi Toimintakyvyn muutosten seuranta ja tarpeen uudelleen arviointi 6. Dokumentointi Tavoite: Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma dokumentoidaan yhteiseen asiakas / potilastietojärjestelmään (reaaliaikainen, avoin asiakkaille / potilaille ja ammattilaisille) Jatkokehittäminen: HOPASUn sisällöllinen ja tietohallintojärjestelmän yhtäaikainen kehittäminen (esim. AVAUS -hankkeessa Oulussa)
17 Kontrolli erikoissairaanhoidossa Osalle potilaista ohjelmoidaan sairauden alkuvaiheessa kontrolli ja kuntoutussuunnitelman päivitys erikoissairaanhoidossa neurologian pkl:lla tai kuntoutustutkimusyksikössä: Akuuttivaiheessa todettu moni-ammatillisen laitoskuntoutuksen tarve OYS:ssa Työkyky-arvio / ammatillisen kuntoutuksen tarve Vaativan spastisuushoidon / Botuliini-toksiinihoidon arvio Symptomaattinen epilepsia
18 Kontrolli perusterveydenhuollossa Kaikille aivoverenkiertohäiriöön sairastuneille olisi suositeltavaa järjestää lääkärikontrolli sairauden alkuvaiheessa AVH-vastaava ohjaa kuntoutujan perusterveydenhuollossa sairaanhoitajan ja lääkärin kontrolliin viimeistään 3kk kuluttua sairastumisesta, mikäli kontrollia erikoissairaanhoitoon ei ole sovittuna sairauden alkuvaiheessa.
19 PTH:n sairaanhoitajan käynnillä Toimintakyky Apuvälineet, kodinmuutostyöt Mieliala, masennus, uni Kognitiiviset oireet, käytösongelmat Omaisen jaksaminen Riskitekijöiden kartoittaminen ja ohjaus: verenpaine, kolesteroli, tupakointi, päihteet, diabetes, ruokavalio Ravitsemus Kivut, virtsaamisvaikeudet Labr. kokeet ennen lääkärin käyntiä Tarvittaessa ortostaattinen koe ja virtsan residuaalin mittaus Ohjaa AVH-ensitietopäiville
20 Lääkäri-käynnillä AVH:n etiologia (riskitekijät, piilevä flimmeri) Lääkitys (verenpaine-, kolesteroli-, antikoagulaatio/antitromboottiset lääkkeet, antikolinergiset, sedatiiviset, psyykelääkkeet) Kivut (neuropaattiset / tukielin peräiset) Onko haittaavaa spastisuutta? Ihon kunto Virtsaamisvaikeudet Tajunnan häiriöt, epilepsia Muut yleissairaudet Ajokyky, tarvitaanko jatkotutkimuksia ajokyvyn suhteen? Tarvittavat lausunnot (esim. sairauspäiväraha, omaishoidon tuki, kuljetuspalvelu, vammais/hoitotuki, kelan kuntoutus, P-lupa) Terapiamuodot, terapioiden tiheys, -kesto, perustelu terapiatarpeelle Jatkohoidon ohjelmointi
21 Moni-ammatillisen laitoskuntoutusjakson tarpeen arviointi Ennestään omatoiminen kuntoutuja (= ei laitoshoidossa ennen aivoverenkiertohäiriön sairastumista), jolla on toipumisedellytyksiä Kun intensiivisellä kuntoutuksella on mahdollista kuntoutua kotona asuvaksi tai tuettuun palveluasumiseen Useamman terapian päivittäinen tarve Ammatillinen kuntoutuksen tarve jatkossa Kognitiivisesti painottuvat oireet Haittaava spastisuus Vaikeat aivorunko-oireet (tetra-pareesi, nielemisvaikeudet) Ei aikaisempaa vaikeaa dementiaa eikä ajankohtaista päihdeongelmaa
22 Aivoliiton mahdollisuudet Tukihenkilötoiminta Tukihenkilöiden koulutus Tukihenkilötapaamiset muutaman kerran, puhelin neuvonta Kuntoutujan ja yhteisön vuorovaikutuksen ja osallisuuden haasteet Ryhmä/yhdistystoiminta Liikuntavastaavat/liikuntaryhmät, harrastusmahdollisuuksista tiedottaminen Aivoliitto osallistuu AVH-ensitietopäiviin/-iltoihin Aivoliiton aluetyöntekijät Sosiaalietuuksista ja terveydenhuoltopalveluista tiedottaminen AVH-yhdyshenkilön ja vastaavan kansio
23 Kustannushyöty analyysiä Esimerkki: Ikääntynyt 75-vuotias mies, joka sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Tarkasteltava ajanjakso on 10 vuotta. Sairastumisen alussa miehellä on oireena oikean puolen lähes täydellinen halvaus, afasia ja halvaantuneen puolen huomiottajättö. Jokaisen hoitoprosessivaihtoehdon alku on sama: mies kuljetetaan ambulanssilla keskussairaalaan, jossa hän on ensin päivystyspoliklinikalla, sieltä siirtyy valvontayksikköön vuorokaudeksi ja sitten 3:ksi vuorokaudeksi neurologiselle osastolle.
24 Kustannushyöty analyysiä 1. Vaihtoehto: Jos mies on 6 viikkoa terveyskeskuksen tehostetulla, moni-ammatillisella kuntoutusosastolla ja sen jälkeen siirtyy tuetusti kotiin. Kotiin lähtiessä mies liikkuu sisällä itsenäisesti, mutta tarvitsee apua suihkussa käyntiin, ulkoiluun ja asiointiin. Avh-vastaava tukee kotona selviytymistä. Mies kuntoutuu kotona niin, että tarvitsee ensimmäisen vuoden jälkeen lähinnä ryhmäfysioterapiapalveluita.
25 Kustannushyöty analyysiä 2. Vaihtoehto: Jos kuntoutuja on 7 viikkoa tavallisella terveyskeskuksen vuodeosastolla sekä 3 viikkoa erikoissairaanhoidon vaativan kuntoutuksen osastolla kuntoutusjaksolla. Kotiin lähtiessä hän liikkuu kävelytelineen avulla, tarvitsee enemmän valvontaa liikkumisessa ja päivittäisissä toimissa sekä suihkutusapua kerran viikossa. Avh-vastaava tukee kotona selviytymistä ja pyrkii edistämään myös sosiaalista kuntoutumista. Fysio-, toiminta- ja puheterapia jatkuu kotona vielä usean kuukauden ajan. Tässäkin vaihtoehdossa kuntoutuja pärjää ensimmäisen vuoden jälkeen kotona lähinnä ryhmäfysioterapiapalvelun avulla tuettuna.
26 Kustannushyöty analyysiä 3. Vaihtoehto: Jos kuntoutuja siirtyy neurologiselta osastolta terveyskeskuksen vuodeosastolle, jossa saatavilla on lähinnä fysioterapiapalveluja eikä kuntouttava hoitotyö toteudu tehokkaasti. Avh-kuntoutuja makaa paljon sängyssä lukuun ottamatta arkipäivisin kerran päivässä tapahtuvaa fysioterapiaa. Neljän kuukauden kuluttua hän on kuntoutunut sen verran, että kotiutusta lähetään yrittämään. Mies liikkuu muutamia askeleita kävelytelineen turvin ja siirtyy itsenäisesti. Ilman aktiivista tukemista mies kotonakin makaa sängyssä suurimman osan päivää. Fysioterapia jatkuu kotona kotikäynteinä kerran viikossa, mutta tämä ei riitä ylläpitämään tai parantamaan miehen toimintakykyä. Puutteellisen kuntouttavan hoitotyön vuoksi miehen virstanpidätyskyky ei palautunut vuodeosastojakson aikana ja kotona ollessa hän tarvitsee vaippoja. Kotihoito käy kolmesti päivässä, koska huonokuntoinen vaimo ei jaksa vaihtaa vaippoja. Neljän kuukauden kotijakson jälkeen mies kaatuu, saa lonkkamurtuman ja joutuu uudelleen terveyskeskuksen vuodeosastolle. Kolmen kuukauden jakson jälkeen hänet sijoitetaan pysyvästi palveluasuntoon.
27 1,Potilas ei saa alkuvaiheessa riittävää kuntoutusta Kotiutuu kotihoidon palvelujen, omaishoidon ja avofysioterapian turvin, mutta joutuu 4kk:n jälkeen takaisin tk:n vuodeosastolle josta pysyvään laitoshoitoon 2, Hajautettu malli Sisältää akuuttihoidonhoidon, 8 viikon jakson tavallisella terveyskeskuksen vuodeosastolla, 3 viikon esh:n kuntoutusjakson, avoterapioita yksilökuntoutuksena, 4x kotihoidon palvelua, asunnon muutostöitä, AVHvastaava-toiminnan ja 3kk kontrollit 3, Perusterveydenhuollon moni-ammatilliselle vuodeosastolle keskitetty kuntoutus Sisältää akuuttihoidon, 6viikon jakson pth:n AVH-kuntoutukseen perehtyneellä osastolla, avoterapioita yksilökuntoutuksena, AVH-vastaava-toiminnan ja 3kk kontrollit
28
29 Keskitetyn AVH-kuntoutuksen etuja AVH-kuntoutukseen erikoistuneessa moni-ammatillisessa yksikössä AVH-kuntoutuja kuntoutuu nopeammin Heti alusta lähtien tuetaan oikeat toimintatavat ja liikemallit Oikeilla kuntoutusmenetelmillä ja ohjauksilla ehkäistään komplikaatiot (kipu, spastisuus, nielemisvaikeuksien aiheuttamat ongelmat, makuuhaavat, virtsaamis- ja suolen toiminnan ongelmat, masennus, omaisen väsyminen) Henkilökunnalle syntyy kokemusta ja ammattitaito säilyy riittävän potilasmäärän myötä Kuntoutus voidaan aloittaa subakuutissa vaiheessa, jos eri erikoisalojen konsultaatiot ja sairaanhoito voidaan järjestää samassa yksikössä Vaikeavammainen voi vaativan kuntoutuksen jakson avulla kotiutua, jolloin alkuvaiheen jälkeen tulee säästöä. Paremman toimintakyvyn ansiosta kotiin ei tarvita raskaita palveluita
30 Toimintamallien vakiinnuttaminen kytke-hankkeen jälkeen ESH:n epikriisit E-kirjeenä AVH-vastaavalle AVH-vastaava-toiminnan vakiinnuttaminen AVH-vastaavien nimeäminen ja tietojen päivitys PPSHP:n kuntatietoihin AVH-vastaavien koulutukset, kokoukset ja verkostoituminen Vuodeosastojen henkilökunnan perehdyttäminen 3kk sairaanhoitaja- ja lääkärikontrollit keskitetysti/ omalla terveysasemalla. Tia-potilaiden kontrollit Kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelma Suojatun viestintäkanavan rakentaminen tulevissa hankkeissa sähköisen sairauskertomuksen yhteyteen
31 Lähteet Aivoinfarkti. Käypä hoito suositus 2011 Meretoja A, Roine RO, Erilä T ym. Stakes, Työpapereita 23/2007. PERFECT Stroke. Hoitoketjujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset aivoverenkiertohäiriöpotilailla Meretoja A. Väitöstutkimus. PERFormance, Effectiveness, and Costs of treatment episodes in Stroke Langhorne P, Duncan P. Does the Organisation of Postacute Stroke Care Really Matter? Stroke 2001; 32: Sivenius J ym. Aivohalvauksen ilmaantuvuuden kehityssuunnat. Suomen lääkärilehti. 2010;19 Jäkälä P. Kuinka kauan kuntoutusta kannattaa jatkaa aivoverenkiertohäiriön jälkeen? Suomen lääkärilehti 2010;5
AVH-VASTAAVA KUNTOUTUJAN OMAOHJAAJA. Tiina Vuononvirta, TtT, ft 24.10.2012
AVH-VASTAAVA KUNTOUTUJAN OMAOHJAAJA Tiina Vuononvirta, TtT, ft 24.10.2012 Kytke hanke 2010-2012 Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan hoito- ja palveluketjuun Tavoitteet:
LisätiedotAVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja
LisätiedotKYTKE-hanke Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun. Projektijohtaja Minna Rekilä-Similä
1 KYTKE-hanke Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun Projektijohtaja Minna Rekilä-Similä 2 KYTKE-hanke lyhyesti - KYTKE; Pohjois-Suomen KASTE-hanke - Kokonaiskustannusarvio
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN
ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu
LisätiedotKuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen
Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotVuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala
Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS
LisätiedotKotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka
Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotKotiutuksessa huomioitavia asioita
Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN
IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on
LisätiedotPalvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi
Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa Mari Niemi 5.12.2018 Miten olemme valmistelleet kokonaisuutta Valmistelua on tehty osin elämänkaarimallin, osin läpileikkaavien teemojen mukaisesti Tavoitteena
LisätiedotTOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa
TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa 19.9.2017 Anne-Mari Hakala & Eija Janhunen Mikä on riskimittari? Rai-pohjainen Excel-työkalu
LisätiedotNeurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus
Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian
LisätiedotAVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4
AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4 Aivoviikon alueellinen AVH-koulutuspäivä 13.3.2017 Tarkistuslistan tausta Kehitetty
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotKyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
LisätiedotAikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti
Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotPotilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa
Lisätietoja Erikoissairaanhoito Perusterveyden -huolto Potilas ja omaiset Palliatiivinen- ja saattohoito Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan jopa vuosia kestävää oireenmukaista hoitoa.
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotKOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN
KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä
LisätiedotSatu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri
LisätiedotAsiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste
Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotHoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009
Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009 Matti Nuutinen Oyl, PPSHP:n Hoitoketjukoordinaattori OYS/ Lasten ja Nuorten klinikka puh. 08-315 2011/ 5124 sähköposti:
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotYhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015
Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotKuntouttava arviointijakso. GeroMetro Laura Euramo Osastonhoitaja, Kotikuntoutus
Kuntouttava arviointijakso GeroMetro 6.6.2018 Laura Euramo Osastonhoitaja, Kotikuntoutus Taustaa: Pilotti 6/2017 2/2018 Pilotti Matinkylä-Olarin ja Tapiolan alueilla 2 sairaanhoitajaa 5 lähihoitajaa Terapeutit
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 7.4.2017 1 Työpajan antia 28.3.2017 7.4.2017 riitta.nahkiaisoja@poskelappi.fi 2 Työpajan antia 28.3.2017 / 1 Palveluneuvonta ja ohjaus
LisätiedotIkääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella
Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:
LisätiedotKuntoutus. Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Kuntoutus Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus Kuntoutuksen organisaatio Avokuntoutuspalvelut 2018-19 = PHKS, keskitettyjä poliklinikka palveluita (lapset ja aikuiset) Amputaatiokuntoutus
LisätiedotTehyn näkökulmia kuntoutusalan uudistuksiin
Tehyn näkökulmia kuntoutusalan uudistuksiin Kuntoutusalan kutsuseminaari Helsinki 24.11.2017 Outi Töytäri Kuntoutusalan asiantuntija, ft, TtM outi.toytari@tehy.fi 24.11.2017 Outi Töytäri 1 Kuntoutus sote-uudistuksessa
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotKuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa
Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa Avh-yhdyshenkilöiden koulutuspäivät 11.5.2011 Anne Puumalainen Asiakasprojektipäällikkö, THM DRG Medical Systems Kolme tärkeää asiaa aivohalvauksen sairastamisen
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotOsa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole
NUORTEN AIKUISUUDEN VAHVISTAMINEN 35 999 528 (5,9 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/5 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT
LisätiedotMuistisairaan hoitomallia etsimässä
Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotKoko kunta ikääntyneen asialla
1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,
LisätiedotTays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016
Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotLIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA
LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotKotiutushoitajan toiminta Suomessa
Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa
LisätiedotAnne-Mari Hakala ja Eija Janhunen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Työryhmät: alveluntarjonta ja sen kohdentuminen sekä Kuntoutus ja ennaltaehkäisy Työpaja 3 Saarijärvi 4.4.2017 1 6.4.2017 Tehostettu
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotOsa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole
Ltk 15.2.2012 s. 1/6 IKÄIHMISTEN ELÄMÄNLAADUN TURVAAMINEN 264 761 181 (43,1 %) Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA
LisätiedotVaikeavammaisen kuntoutus ja Kela
16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena
LisätiedotKokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille
Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotAsiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi
Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotValmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa
Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä
LisätiedotMUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA
MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa
LisätiedotAkuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää
Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu 2017 Järvenpää 12.6.2017 Taustaa.. Tehostettu kotihoito organisoitiin Vantaalla uudelleen 1.1.2017 alkaen: kotisairaala ja kotihoidon yöhoito siirtyivät
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotGames for Health. Olavi Airaksinen Fysiatrian Dosentti, Ylilääkäri Palveluyksikön Johtaja Kuntoutus Kuopion Yliopistollinen Sairaala
Games for Health Olavi Airaksinen Fysiatrian Dosentti, Ylilääkäri Palveluyksikön Johtaja Kuntoutus Kuopion Yliopistollinen Sairaala Miksi kuntoutusta tarvitaan? VTV raportti 2009: kuntoutusta ei ole tarjolla
LisätiedotEksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote
Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu
LisätiedotMarika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1
Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
Lisätiedot