Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu 308. Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen 13/2011

Transkriptio

1 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu 308 Kunnanhallitus ESITYSLISTA 13/2011 KOKOUSAIKA Tiistaina kello KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Hannu Oikarinen PJ (vas) Antti Oikarinen (vas) Pekka Nyman VPJ (sit) Veli Humalalampi (sit) Jutta Pasma (sit) poistui klo Satu Sirviö (sit) Eija Hietala (vas) Annika Kostamo (sit) Marko Poikela (kesk) Pirkko Hyötylä (kesk) Ahti Isojärvi (kesk) Jari Tervo (kesk) Hanne Suokanerva (sit) Raili Martin (sit) MUUT SAAPUVILLA Panu Leinonen kvalt pj (sit) OLLEET Milja Pyhäjärvi kvalt:n I vpj. (kd) Heikki Honkanen kvalt:n II vpj. (kesk) Erkki Parkkinen kunnanjohtaja Anja Niemi kunnansihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Hannu Oikarinen Anja Niemi PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Pelkosenniemi Allekirjoitukset Eija Hietala Jari Tervo PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 164, 165 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 164 Khall: Valtuuston hyväksymän hallintosäännön 5 mukaan kokouskutsu kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetaan viimeistään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kunnanhallitus on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (Kuntalaki 58 ). Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Khall 165 Kjoht: Khall: Kunnan hallintosäännön ( ) 16 :n mukaan kunnanhallituksen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi (2) tähän tehtävään valittua pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, jollei kokous muuta päätä. Pöytäkirja pyritään tarkastamaan heti kokouksen päätyttyä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin pöytäkirja tarkastetaan viimeistään viikon kuluessa kokouksesta. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Eija Hietalan ja Ahti Isojärven, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. Kunnanjohtaja muutti esitystään siten, että pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Eija Hietala ja Jari Tervo. Hyväksyttiin yksimielisesti.

3 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 166 ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 166 Kjoht: Khall: Kunnan hallintosäännön mukaan kokouksen esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi esittelijän esityksestä toimielimen yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kunnanhallitus hyväksyy asialistan kokouksen työjärjestykseksi ja mahdolliset lisäasiat. Kunnanjohtaja muutti esitystään siten, että lisäasiana käsitellään 174 Pelkosenniemen kunta tukee työntekijöiden liikuntaharrastusta. Hyväksyttiin yksimielisesti.

4 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 167 TULO- JA KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2012 Khall 167 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista ja muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesveroprosenttiyksikön tarkkuudella. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Veroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Vuonna 2011 Pelkosenniemen kunnan veroprosentit ovat: - tuloveroprosentti 20,50 - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,45 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,05 - voimalaitoksen veroprosentti 2,85 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,90 - rakentamaton rakennuspaikka 2,50 Pelkosenniemen tuloverokertymä v oli n. 2,43 M. Arvio vuoden 2011 tuloverokertymästä on noin 2,46 M. Pelkosenniemellä kiinteistöveron vaikutus on huomattava, koska kunnassa on paljon loma-asutusta ja voimalaitos. Vuoden 2011 kiinteistöveron maksuunpanotietojen mukaan laskennallinen kiinteistövero on n , josta voimalaitoksen osuus n Kiinteistövero kattaa sekä maapohjan että sillä olevat rakennukset. Kiinteistölajit ovat suhteellisen kattavasti kiinteistöveron piirissä. Tärkein poikkeus on maatalousmaa ja metsät, jotka jäävät veron ulkopuolelle. Muita veron ulkopuolelle jääviä kiinteistöjä ovat mm. vesialueet, torit, katuaukiot, kadut, yleiset tiet, rakennuskaavatiet, katuaukiot, hautausmaat ja eräät puolustusvoimien

5 Kunnanhallitus alueet. Valtio ja seurakunnat ovat verovelvollisia, samoin kunta oman alueensa ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Vuoden 2012 verotuksessa kiinteistöveroprosenttien rajat ovat seuraavat: - Yleinen kiinteistöveroprosentti on vähintään 0,60 % ja enintään 1,35 % kiinteistön arvosta - Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on vähintään 0,32 % ja enintään 0,75 % rakennuksen arvosta. - Muiden asuinrakennusten veroprosentin (loma-asunnot) kunnanvaltuusto voi määrätä yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin sisällä (0,60-1,35). Muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kuitenkin enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. - Vesivoimalaitokseen veroprosentti on enintään 2,85 % rakennuksen tai rakennelman arvosta. - Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti kiinteistöverolain 13 a :n mukaan: Poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. - Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00-3,00. Jos kunnanvaltuusto määrää yleishyödylliselle yhteisölle oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja näiden omistamat kiinteistöt ovat pykälän ehdot täyttäviä. Kunta ei voi itse nimetä yhteisöjä ja kiinteistöjä, joihin yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosenttia sovelletaan. Veroprosenttia sovelletaan kaikkiin kunnassa oleviin yleishyödyllisiin yhteisöihin. Prosenttia sovelletaan edellä mainittujen yhteisöjen omistamiin kaikkiin sellaisiin kiinteistöihin, joilla oleva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Kiinteistövero on tuloverotuksessa vähennyskelpoinen siltä osin, kuin kiinteistöä on käytetty tulonhankinnassa. Pelkosenniemen kunta on valtuustotasolla hyväksynyt Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelman , missä on päätetty mm. veroprosentin tasosta. Strategisesti on nähty

6 Kunnanhallitus tärkeänä tuloverokertymän turvaamisen ohella tukea yritysten toimintaedellytyksiä ja vakituisten asukkaiden saantia pyrkimällä maltillisesti alentamaan veroprosenttia ainakin ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Kunta sai kertyneet alijäämät katettua toimenpideohjelmassa arvioitua selvästi nopeammin jo 2008 tilinpäätöksessä. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä on kunnan taseen kertynyt ylijäämä Asukasluvun kehitys on ollut negatiivinen johtuen pitkälle kuolleisuudesta. Tulomuuton osalta kehitys on ollut suhteellisen hyvää, mutta olisi voinut olla vielä suotuisampaa. Tuleville vuosille on syytä odottaa myönteistä tulomuuton kasvua erityisesti matkailualueen investointien ja työpaikkojen määrän kasvun perusteella. Kunnan tulee kaikilla mahdollisilla toimilla edistää uusien työntekijöiden siirtymistä kunnan vakituisiksi asukkaiksi. Tähän vaikuttavat mm. asuntopolitiikka, erilaisten asumisratkaisujen tarjoaminen eri kohderyhmille, tonttien saatavuus ja palvelutarjonta kokonaisuutena. Tuloveroprosentin tasolla on tässä suhteessa oma merkityksensä. Valtio on useamman vuoden ajan eri ratkaisuilla ohjannut verotuksen painopistettä mm. tuloverotuksesta kiinteistöveron suuntaan. Edellisellä hallituskaudella nostettiin selvästi kiinteistöveron ala- ja ylärajoja ja ohjeistettiin kuntia kiinteistöverojen kertymän kasvattamiseen. Nykyisen hallituksen ohjelmassa ja sitä seuraavassa tulevan vuoden talousarviossa on kiinteistövero poistettu kuntien verotulon tasauksesta. Tällä ratkaisulla on edelleen kuntia ohjattu verosuunnittelussa kiinteistöverojen painottamiseen. Muutos verotulon tasauksessa vaikuttaa voimalaitoksen ja matkailualueen kiinteistöveropohjan laajuuden vuoksi myönteisesti Pelkosenniemen kunnan valtionosuuskertymään. Kunta on yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittänyt vahvasti Pyhä matkailualuetta eri investoinneilla ja muilla toimilla ja luonut näin sekä kiinteistöveron että muiden verolajien kasvulle suotuisia edellytyksiä. Edellä esitettyjen valtion ohjaustoimenpiteiden ja päätösten, joilla on suoraan vaikutusta mm. kunnan tulorahoituskertymään sekä kunnan omien toimien ja strategisten linjausten perusteella on viisasta verosuunnittelua suunnata painopistettä kiinteistöverojen suuntaan. Samalla on kunnassa vakituisesti asuvien veronsa kuntaan maksavien kuntalaisten kohtuullisen verotuksen takaamiseksi sekä samalla työvoiman ja uusien vakituisten asukkaiden kilpailukykyisen saatavuuden turvaamiseksi ja elvyttävän vero-

7 Kunnanhallitus ratkaisun aikaansaamiseksi perusteltua alentaa tuloveroprosenttia. Esitys pitää sisällään tuloveroprosentin alentamisen 20,5 %:sta 19,75 %:iin. Kiinteistöverojen nosto on perusteltua myös kunnan jo suorittamien ja edelleen tuleville vuosille suunniteltujen laajasti sekä matkailu- että kunnan muulle alueelle kohdistuvien kehitys ja peruspalveluinvestointien toteutuksen ja rahoituksen turvaamiseksi. Esitys pitää sisällään 0,1 prosenttiyksikön korotuksen yleiseen, vakituisen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroihin ja 0,5 prosenttiyksikön korotuksen rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroon. Sallan kunta ensin ja useat muut Lapin kunnat sen jälkeen ovat esittäneet tai esittämässä valtion omistamille luonnonsuojelualueille kiinteistöveroa. Tätä on perusteltu suojelualueiden suurella laajuudella ja niistä saatavan yhteisöverotuoton alhaisuudella suhteessa metsätalous ja muun käytön menetyksiin. Tähän saakka saadun julkisuudessa olevan arvion mukaan Pelkosenniemen kunta saa suojelualueiden osalta metsäerään liittyen saamatta jääneiden keskimääräisten kantorahatulojen perusteella yhteisöveroa n euroa/vuosi. Tulo tietysti vaihtelee vuosittaisten valtakunnallisten ja alueellisten metsänmyynnin kantorahatulojen vaihdellessa. Suojelualueilla on arvoa ja toki niistä tulee alueille ja kunnillekin hyötyä matkailukäytön ja sitä tukevan virkistyskäytön muodossa. Luonnonsuojelualueiden kiinteistöverolle ei liene lainsäädännöllistä estettä, kyse on julkisessa keskustelussa ollut siitä, onko niillä arvoa vai ei. Luonnonsuojelualueiden kiinteistövero olisi perusteltu kompensoimaan kunnille suojelualueiden muun käytön (metsätalous, muu luonnonvarojen hyödyntäminen yms.) pois rajaavia menetyksiä. Suojelualueiden kiinteistöverolla olisi itse suojelulle ja sen hyväksyttävyydelle myös myönteinen vaikutus ja toisaalta merkittävä suoraa taloudellista merkitystä erityisesti Lapin kunnille. Samalla kiinteistövero antaisi kunnille osaltaan paremmat taloudelliset edellytykset osallistua suojelualueiden virkistys- ja muuta käyttöä tukevien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoitukseen.

8 Kunnanhallitus PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle 2012, 1. tuloveroprosentiksi määrätään 19,75 2. kiinteistöveroprosenteiksi määrätään: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 (0,60-1,35), - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,55 (0,32-0,75), - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15 (0,60-1,35), - voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,85, - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 (0,00-1,00), - rakentamattomalle rakennuspaikalle kiinteistöveroprosentti 3,00 ja - valtion omistamille luonnonsuojelualueille kiinteistöveroprosentti 1,10 yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Khall: Pidettiin neuvottelutauko klo Puheenjohtajan avattua keskustelun Hanne Suokanerva esitti, että valtion omistamille luonnonsuojelualueille ei aseteta kiinteistöveroa. Pekka Nyman kannatti Suokanervan esitystä. Pekka Nyman esitti, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti, että käydään kunnanjohtajan esitys läpi kohta kohdalta. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kohta 1. Hyväksyttiin yksimielisesti (tuloveroprosentti 19.75). Kohta 2. - Nyman esitys raukesi kannattamattomana. Päätökseksi tuli kunnanjohtajan esitys (yleinen kiinteistövero 1,10)

9 Kunnanhallitus Hyväksyttiin yksimielisesti (vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,55). - Hyväksyttiin yksimielisesti (muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15). - Hyväksyttiin yksimielisesti (voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,85). - Hyväksyttiin yksimielisesti (yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00). - Hyväksyttiin yksimielisesti (rakentamattomalle rakennuspaikalle kiinteistöveroprosentti 3,00) - Puheenjohtaja totesi, että koska Hanne Suokanerva esitti ja Pekka Nyman kannatti, että valtion suojelualueille ei määrätä kiinteistöveroprosenttia, on tarpeen äänestää. Hyväksyttiin yksimielisesti äänestysmenettelyksi kunnanjohtaja JAA, Suokanervan esitys EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA neljä (Oikarinen, Hietala, Poikela, Tervo) EI kolme (Nyman, Pasma, Suokanerva). Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanjohtajan esitys (valtion omistamille luonnonsuojelualueille kiinteistöveroprosentti 1,10).

10 Kunnanhallitus Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Kunnanhallitus 168 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2012 TALOUSARVIO Ky 49 Itä-Lapin kuntayhtymän vuoden 2012 alustava talousarvio koostuu hallinnosta ja kehittämistoiminnasta ja on suuruudeltaan Hallinnon talousarvio koostuu yleishallinnon, hallituksen, työvaliokunnan, tarkastuslautakunnan, toimistopalveluiden ja edunvalvonnan osatalousarvioista. Kehittämistoiminta koostuu toimintavuonna käynnissä olevien (KolaSports) ja todennäköisesti käynnistyvien (Jatkosodan vuodet ja Tulevaisuuden Itä-Lappi II) hankkeiden talousarvioista. Kolarctic ENPI CBC ohjelmaan on jätetty Salla Gate Business and Tourism Partnership hanke, joka on suuruudeltaan 1,8 milj.euroa. Hanke ei ole mukana kuntayhtymän talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa. Mikäli hanke saa rahoituksen laaditaan sen osalta lisätalousarvioesitys. Hallinnon budjettia valmisteltaessa on huomioitu KolaSports ENPI hankkeelle ja Tulevaisuuden Itä-Lappi hankkeelle tehtävän työn vaikutus, joka pienentää hallinnon palkkakuluja eur. Hallinnon talousarvioon on budjetoitu euroa Lapin Elämysteollisuuden osaamiskeskuksen perusrahoitusta sekä euroa Barentskeskus Finland Oy:n perusrahoitusta. Hallinnon osuus kokonaistalousarviosta on euroa. Jäsenkuntien maksuosuus hallinnosta on euroa. Jäsenkunta Maksuosuus Maksuosuus % Kemijärvi 58,8 % Salla 25,0 % Savukoski 9,0 % Pelkosenniemi 7,2 % % Esityslistan liitteenä nro 2 on kuntayhtymän vuoden 2012 alustava talousarvioesitys. Kesken vuotta käynnistyvien uusien hankkeiden tai muiden muutosten osalta esitetään tarvittaessa muutettu talousarvio.

11 Kunnanhallitus Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Kunnanhallitus 168 Kehittämispäällikön esitys: Hallitus hyväksyy kuntayhtymän vuoden 2012 alustavan talousarvion ja merkitsee sen pöytäkirjan liitteeksi nro 2. Hallitus esittää jäsenkunnille alustavan talousarvion hyväksymistä sekä määrärahan varaamista kuntayhtymän hallintoon vuodelle Päätös: Hyväksyttiin. * * * Khall 168 Kjoht: Khall: Liitteenä nro 1 Itä-lapin kuntayhtymän vuoden 2012 alustava talousarvio. Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Itä-Lapin kuntayhtymän vuoden 2012 alustavan talousarvion varaten samall Pelkosenniemen kunnan maksuosuutena Itä- Lapin kuntayhtymän hallinnosta a. Hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Kunnanhallitus Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Kunnanhallitus 169 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Ky 48 Itä-Lapin kuntayhtymän alustava toiminta- ja taloussuunnitelma on esityslistan liitteenä nro 1. Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman pohjana on edellisen vuoden suunnitelma, jota on päivitetty tekemällä tarvittavat muutokset ja lisäykset toimintaan ja tavoitteisiin, edunvalvontaan ja kehittämistoimintaan. Toimintasuunnitelmassa on huomioitu jo sovitut toimenpiteet mm. perussopimuksen ja hallintosäännön uusiminen vuoden 2012 aikana ja käyttöönotto vuoden 2013 alusta. Kuntayhtymä osallistuu Itä-Lapin elinkeinostrategiassa sovittujen kärkitoimialojen toimenpideohjelmien tekoon sekä edistää elinkeinostrategiassa kuntayhtymän vastuulle sovittujen kehittämistoimenpiteiden etenemistä. Kuntayhtymän työvaliokunta on käsitellyt kokouksessaan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Työvaliokunta teki lisäyksiä edunvalvontalistaan. Edunvalvontatyö tulee olemaan jatkossakin erittäin tärkeä osa kuntayhtymän toimintaa. Kehittämispäällikön esitys: Hallitus keskustelee kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja tekee tarvittaessa muutosesityksiä. Hallitus hyväksyy alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille (liite 1) ja lähettää sen jäsenkuntien käsittelyyn. Päätös: Hallitus keskusteli asiasta, mikä jälkeen toimintasuunnitelmaan lisättiin edunvalvonta-asioihin kohtaan 3.3. Kotimaisen energiatuotannon edistäminen ja lohiportaiden rakentamisen edistäminen yliselle Kemijoelle saakka. Toiminta- ja taloussuunnitelma merkittiin pöytäkirjan liitteeksi nro 1. * * * Khall 169 Kjoht: Khall: Liitteenä nro 2 Itä-lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että hyväksyy Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman Hyväksyttiin yksimielisesti.

13 Kunnanhallitus Pelkosenniemen-Savukosken kttky hallitus Kunnanhallitus 170 PELKOSENNIEMEN- SAVUKOSKEN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hall 80 Toimistonhoitaja: Toiminta- ja taloussuunnitelma on numeroimattomana liitteenä. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa asukkaille perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut sekä sovittaa perusterveydenhuolto yhteen erikoissairaanhoidon kanssa. Tavoitteena on säilyttää perusterveydenhuollon palvelut lähipalveluna, pitää palvelujen saatavuus kohtuullisena ja laatu hyvänä mahdollisimman tasapuolisesti molemmissa jäsenkunnissa. Palvelut pyritään järjestämään mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Yhteistyötä jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa vahvistetaan entisestään. Ennaltaehkäisevään terveydenhoitotyöhön kohdennetaan resursseja enenevässä määrin. Talousarviovuoden toimintakulut nousevat vuoden 2011 tasosta noin 3 %. Korotus aiheutuu lähinnä henkilöstön palkankorotusvarauksesta. Palkkakustannuksiin on arvioitu 3 % korotus. Henkilöstökulut ovat 69 % toimintamenoista. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntienkin alueella ollut euron vapautus työnantajan sosiaaliturvamaksuista poistuu 2012, mikä lisää myös menoja. Vuoden 2012 alusta on vakinaistettu määräaikainen sairaanhoitajan toimi vuodeosastolla. Vuonna 2013 esitetään perustettavaksi suuhygienistin toimi hammashuoltoon. Muita toimintamenoja on karsittu. Ulkopuolisilta ostettujen palvelujen tarpeen arvioidaan pienenevän mm. vuodeosaston täysipainoisen toiminnan käynnistyttyä remontin jälkeen sekä kuntoutuksen henkilöstölisäyksen vuoksi. Tarvikehankinnoissa on sitouduttu Pohjois-Suomen ERVA-alueen hankintarenkaaseen. Tarvikemenoja pyritään hillitsemään ja kalustoa hankkimaan harkiten ja lähinnä rikkoutuneen tilalle. Toimintatuloihin sisältyvät terveydenhuollon maksut ovat pääsääntöisesti asiakasmaksulain sallimien enimmäismäärien mukaiset. Seuraava indeksitarkistus asiakasmaksuihin tehdään vuoden 2012 alusta ja se on pyritty huomioimaan tuloarvioissa.

14 Kunnanhallitus Pelkosenniemen-Savukosken kttky hallitus Kunnanhallitus 170 Jäsenkuntien osuudet ovat suurin kuntayhtymän tuloerä. Käyttötalouden maksuosuudet nousevat 1,7 %. Käyttöön perustuvien maksuosuuksien pohjaksi on palvelujen tarve arvioitu avohoidon osalta Pelkosenniemelle 48 %, Savukoskelle 52 % ja vuodeosastohoidon osalta jäsenkuntien kesken tasan. Avohoidon käyntien arvioidaan säilyvän ennallaan. Hoitopäiviä kertynee aiempaa enemmän. Vuodeosaston käytön jatkohoitoja jatkokuntoutuspaikkana odotetaan lisääntyvän ja vähentävän siten peruskuntien erikoissairaanhoidon kustannuksia. Talousarviovuonna investointiosaan sisältyy hammashuollon uuden potilasohjelmiston hankinta laitteineen, euroa. Hankinta on tarpeellinen, koska myös hammashuollon tulee liittyä terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin, Kansalliseen Terveysarkistoon (KanTa). Näihin KanTapalveluihin, eresepti ja earkisto, liittyminen ei nykyisellä ohjelmistolla ole mahdollista. Suunnitelmakaudella varaudutaan hammashuollon ortopantomolaitteen hankintaan euroa. Ehdotus: Jl. Hallitus esittää toiminta- ja taloussuunnitelman Pelkosenniemen ja Savukosken kunnanvaltuustoille hyväksyttäväksi. Päätös: Hallitus esittää toiminta- ja taloussuunnitelman Pelkosenniemen ja Savukosken kunnanvaltuustoille hyväksyttäväksi. * * * * Khall 170 Liitteenä nro 3 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän talousarviossa esitetään Pelkosenniemen kunnan maksuosuudeksi Kunnan omassa talousarvio valmistelussa on ajateltu vastaavaksi maksuosuudeksi perustuen kunnan aiempaan maksuosuuskehitykseen. Esimerkiksi vuoden 2010 vahvistetun tilinpäätöksen mukaan Pelkosenniemen kunnan maksuosuus oli , joten kuntayhtymän hallituksen esityksen mukaan kunnan maksuosuus

15 Kunnanhallitus Pelkosenniemen-Savukosken kttky hallitus Kunnanhallitus 170 kasvaisi kahdessa vuodessa 17,5 %:a. Talousarvion valmistelun yhteydessä ajatellussa kunnan vuoden 2012 maksuosuusarviossa on myös huomioitu alkusyksystä kuntayhtymältä saatu arvio kuluvan vuoden maksuosuudesta. Kjoht: Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman seuraavalla varauksella: - Kuntayhtymän tulee pyrkiä toimimaan mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti sekä tiiviissä yhteistyössä sekä kuntien sosiaalitoimien että tukipalveluista (ATK; kiinteistönhoito, ravitsemuspalvelut) vastaavien kuntien yksiköiden kanssa niin, että Pelkosenniemen kunnan maksuosuus ei ainakaan ylitä kunnan kokonaisuutena varaamaa :a vaan tavoitteena olkoon alhaisempi toteutuma kuten edeltävien vuosien tilinpäätökset ovat osoittaneet. Kansainvälisen talouden epävarmuudesta johtuen kunnat elävät epävarmassa tulokehityksen tilanteessa, jolloin menokehityksen pitäminen kuntayhtymässä maltillisena kaikki em. yhteistyökeinot ja kunnilta saatavat ostopalvelut hyödyntäen, on kiinnitettävä erityisen suurta huomiota. Khall: Hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 171 SOPIMUS MATKAILUNEUVONNAN HOITAMISESTA PYHÄ-LUOSTON LUONTO- JA KULTTUURIKESKUKSESSA Khall 171 Pyhä-Luoston kansallispuistoon valmistuu uusi luonto- ja kulttuurikeskus Naava Pyhätunturille. Tiloihin tulee mm. asiakaspalvelupisteeseen yhdistettynä Pelkosenniemen ja Kemijärven matkailuinfo. Tämä on tärkeä toiminnallinen avaus matkailullisesti sekä yhteistyön tiivistämiseksi ja kehittämiseksi kuntien ja Metsähallituksen Luontopalveluiden välillä. Luonto- ja Kulttuurikeskukseen odotetaan todella merkittäviä matkailijoiden kävijämääriä ja täten kuntien koko alueen tapahtumat ja matkailijoita kiinnostavat palvelut ja käyntikohteet tulevat erinomaisesti esille. Tarkoituksena on, että Metsähallitus vastaa kuntien matkailuinfon järjestämisestä Metsähallituksen Pyhä-Luoston luonto- ja kulttuurikeskuksessa sen aukioloaikoina. Matkailuneuvonta koskee kuluttajaneuvontatyötä eli puolueetonta kertomista tarjolla olevista palveluista. Matkailuneuvonnasta vastaa Metsähallituksen luontokeskuksen hoitaja ja kuntien matkailuneuvontaa antavat kaikki luontokeskuksen neuvontapisteen kolme työntekijää. Metsähallitus, Lapin luontopalvelut, Kemijärven kaupunki ja Pelkosenniemen kunta ovat neuvotelleet jo 2010 sovitun mukaisesti oheisen luonnoksen mukaisen sopimuksen kuntien matkailuneuvonnan hoitamisesta. Luonto- ja kulttuurikeskukseen palkataan neuvontaan yksi lisätyöntekijä. Sopimuksen mukaan Pelkosenniemen kunta ja Kemijärven kaupunki maksavat 2/3 yhden henkilötyövuoden asiakasneuvojan kustannuksista Metsähallitukselle, joka vastaa 1/3 kustannuksista. Sopimuksen kokonaishinta on / vuosi (sis.alv 23 %), josta Pelkosenniemen kunnan osuus on 1/3 eli / vuosi (sis. alv 23 %). Sopimuksen sisältö ja hinta tarkastetaan todellisia kuluja vastaavaksi kustannusseurannan perusteella syyskuussa Sopimus tulee voimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen rakennuksen valmistuttua. Matkailuneuvontatyö käynnistyy Sopimus on voimassa saakka. Sopimus liitteenä nro 4. (elinkeinojohtaja Jari Luoma-aho, )

17 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 171 Kjoht: Khall: Kunnanhallitus hyväksyy sopimuksen. Rahaa varataan elinkeinotoimen talousarvioon (ALV 0 %; sis. ALV 23 % ) ja suunnitteluvuosille sopimuksen mukaisesti. Pekka Nyman esitti, että sopimus hyväksytään muutoin, mutta päivistä, jolloin keskus on suljettuna on neuvoteltava uudelleen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

18 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 172 ILMOITUSASIAT Khall 172 Kjoht: PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ 1. Hallituksen pöytäkirja jäljennös. Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Khall: Pekka Nyman esitti, että tulevaisuudessa viranhaltijapäätökset tuodaan esityslistassa esille juoksevin numeroin varustetulla luettelolla. Nymanin esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Ilmoitusasiat merkittiin tiedoksi.

19 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 173 VESA LAITISEN JA EILA KILPELÄN OIKAISUVAATIMUS MÄÄRÄALANKAUPPAA KOSKEVASSA ASIASSA KH Khall 173 Kunnanhallitus käsitteli määräalankauppaa Vesa Laitiselle ja Eila Kilpelälle Neuvola RN:o 42:13 tilasta. Kunnanhallitus päätti, ettei määräalaa myydä vaan jatketaan vuokrausta. Kunnanhallituksen päätös , liite nro 5. Laitinen ja Kilpelä hakevat oikaisua kunnanhallituksen päätökseen oheisen liitteen mukaisella oikaisuvaatimuskirjelmällä, mikä on saapunut kuntaan eli laillisessa määräajassa. Oikaisuvaatimuskirjelmä, liite nro 6. Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat: - kunnanhallituksen tonttikaupan epäämän päätöksen 137 muuttamista niin, että tontti myydään aiemmin sovitun mukaisesti ja Perustelevat vaatimustaan seuraavilla seikoilla: - Laitinen ja Kilpelä katsovat, että sovitun kaupan epääminen kohtelee kuntalaisia eriarvoisesti, - oikaisuvaatimuksen tekijät katsovat, että tarjottu hinta on käypä hinta, - Laitinen ja Kilpelä toteavat, että kyseessä oleva asia koskee heidän asuman vuokratontin ostamista, - edelleen he katsovat, että kunta ja rakennustarkastaja Markku Kankaanranta oli tarjonnut määräalaa heille ostettavaksi useamman kerran, - asianosaiset toteavat, että heidän rakentaessa viereiselle kunnalta ostamalleen tontille v. 2003, oli sitä tarjottu ostettavaksi, - he toteavat, ettei tuolloin halunneet määräalaa ostaa vaan vuokrasivat tontin, - edelleen he toteavat, että päättivät ostaa tontin kun kunta tarjosi sitä ostettavaksi ja - lopuksi Laitinen ja Kilpelä toteavat, että heille tuntemattomasta syystä kunnanhallitus ei myynytkään tonttia. Taustaa oikaisuvaatimuksen käsittelylle ja perusteiksi päätösesitykselle: 1. Laitinen ja Kilpelä ovat vuonna 2003 ensin varanneet ja rakentamisen aloittamisen jälkeen ostaneet ( )nyt

20 Kunnanhallitus kaupanteon ja oikaisuvaatimuksen kohteena olevan määräalan vierestä Pelkosenniemen kunnalta Neuvola RN:o 42:13 tilasta m2 määräalan euron kauppahinnalla (1 /m2). Määräala on ollut yleiskaavan mukainen AO-tontti (vakituinen asunto), mihin ostajat ovat rakentaneet omakotitalon. Myyntipäätös, liite nro Asuintontin kauppaa koskevan kunnanhallituksen ( ja kunnanvaltuuston ( ) päätöksen esittelyosassa todetaan, että tarjottu kauppahinta euroa on valtuuston hyväksymän tonttihinnoittelun mukainen (1 euroa/m2). 3. Hallituksen / valtuuston päätöksen esittelyosassa todetaan, että tarjoajat ovat tuolloin olleet myös kiinnostuneet viereisestä ET-alueesta. Päätöksessä on todettu siinä olevan Kemijoki Oy:n mittauspiste, eikä se sovellu tonttialueeksi. Nyt puheena olevalle myytävälle määräalalle ei sijoitu po. mittauspistettä. 4. Hallituksen / valtuuston päätöksen esittelyosassa todetaan myös, että samasta m2 tontista oli tehty 300 euron ostotarjous kunnan samana vuonna 2003 tehdyn maanmyyntikampanjan yhteydessä. Kampanja toteutettiin ja tarjouksia osin hyväksyttiin ja osin hylättiin, po. 300 euron tarjous hylättiin. Po. tarjouksen hylkäyksen kohdalla tarjousten yhteenvedossa todetaan, että po. tontin nykyinen hinta oli 1,0 /m2. Samassa asiakirjassa todetaan myös, että ranta-alue on yhteisaluetta. 5. Laitinen ja Kilpelä ovat vuokranneet edellä kerrotun asuintonttinsa vierestä nyt ostotarjouksen ja kunnanhallituksen päätöksen sekä oikaisuvaatimuksen kohteena olevan määräalan 10 vuodeksi, vuokra 40 euroa/vuosi, sisältäen vuokrasopimuksen jatkomahdollisuuden 10 vuotta kerrallaan, ellei vuokrasopimusta jommalta kummalta puolelta irtisanota 1 vuosi ennen vuokra-ajan päättymistä. Tekninen lautakunta on ao. henkilöiden esityksestä tehnyt vuokrauspäätöksen ja päätöksen esittelytekstissä todetaan, että alue sijaitsee hakijoiden omakotitalon vieressä ja että kyseessä on käytännössä piha-alueen laajennus ja että alueella ei tuolla hetkellä ollut käyttötarkoitusta ja sen vuoksi alue voitiin liittää määräajaksi hakijoiden piha-alueeksi. Maanvuokrasopimuksessa on annettu oikeus rakentaa lisärakennuksia kulloinkin voimassa olevien säännösten mukaisesti. Pinta-alaksi on tuolloin mainittu n. 800 m2. Nyt kaupanteon yhteydessä pintaala on tarkemmin mitattu ja on 1054 m2. Teknisen lautakunnan vuokrauspäätös liite nro 8 ja maanvuokrasopimus liite nro 9.

21 Kunnanhallitus Pelkosenniemen kunta on päättänyt v vuokralla olevien omakotitonttien (kirkonkylä) myyntihinnaksi 0,73 /m2. Valtuuston päätös liite nro Kunnanvaltuusto on mm tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä päättänyt, mm. että Maa- ja tonttialueiden realisointia jatketaan aktiivisesti ja myydään myös muuta perustoimintojen kannalta tarpeetonta käyttöomaisuutta (kohta 4. v.). Vastaava päätös on tehty valtuustossa useana aiempana vuonna. Päätökset ovat johdonmukaista seurausta kunnanvaltuuston v hyväksymän Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelman kanssa, missä aktiivinen tontinmyynti on yksi hyväksytyistä keinoista kunnan talouden vakauttamisessa. Kunnanhallituksen tulee toimivaltaansa kuuluvissa päätöksissä noudattaa valtuuston päätöksiä, mikäli päätösesitykset ovat valtuuston linjausten mukaisia. 8. Kunnan ao. virkamiehet ovat kohdassa 7 mainittujen valtuuston päätösten mukaisesti ja velvoittamana valmistelleet ja tuoneet päätettäväksi niiden tonttien ja käyttöomaisuuskohteiden myyntiasiat sitä mukaan kun niitä on tullut ajankohtaiseksi ja mahdollistunut. Vastaavasti on menetelty nyt puheena olevan määräalan myyntiasiassa. 9. Toimielimet (hallitus, valtuusto) ovat hyväksyneet päätettäviksi tuodut valmistellut myyntiesitykset, ehtoja on voitu tarkentaa (hinta tai muita ehtoja), yhtään esitystä ei ole vuosina hylätty. Kuluvana ja edellisenä vuonna on kirkonkylän alueelta myyty tarpeetonta tontti- tai muuta maata ainakin kolmella eri kaupalla. Kun hinta / m2 on kaupoissa määritelty, on käytetty 1 / m2 hintaa. 10. Kunnan rakennusjärjestys edellyttää rakennuspaikan kooksi m2, millä on merkitystä arvioitaessa määräalan käyttöä ja sen arvoa. 11. Valmistelussa ja pykälän esittelytekstissä esitetty Tarjoaja esittää 1 :n neliöhintaa, mikä vastaa alueen hinnoittelua perustuu edellä useammassa kohdassa esitettyihin seikkoihin.

22 Kunnanhallitus Nykyisellä vuosivuokratulolla (ilman indeksivaikutusta) kauppahinta vastaa n. 25 vuoden vuokratulon kumuloitua määrää. 12. Kuntalaisia tulee kohdella yhdenvertaisesti. Kjoht: Khall: Edellä esitetyn perusteella esitän, että kunnanhallitus hyväksyy oikaisuvaatimuksen ja samalla siten alkuperäisen myyntiesityksen hyväksyen valtuuttaa alkuperäisen esityksen mukaisesti tekemään po. määräalan kaupan Vesa Laitisen ja Eila Kilpelän kanssa. Pekka Nyman esitti, että oikaisuvaatimusta ei hyväksytä ja että hallitus pysyttää aiemman päätöksensä voimassa. Nyman esitti perusteluna, että kunta ratkaisee alueen käytön yleiskaavaa muuttamalla tai asemakaavalla. Yleiskaavassa alue on varattu ET-alueeksi. Eija Hietala kannatti Nymanin esitystä. Jutta Pasma poistui kokouksesta Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kunnanjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys on tarpeen suorittaa äänestys. Hyväksyttiin yksimielisesti äänestysmenettelyksi kunnanjohtaja JAA, Nyman EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti JAA yksi (Oikarinen) EI viisi (Nyman, Hietala, Poikela, Tervo, Suokanerva). Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli Nymanin esitys.

23 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 174 PELKOSENNIEMEN KUNTA TUKEE TYÖNTEKIJÖIDEN LIIKUNTAHARRASTUSTA Khall Liitteenä nro. 11 liikunnan merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Pelkosenniemen kunta vastuullisena työnantajana haluaa panostaa terveyden ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen mm. henkilökunnan vapaaehtoiseen liikuntaan kannustaen. Kuntalain (1995) mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Liikunta on hyvinvointipolitiikan väline ja sillä on merkitystä kuntalaisten terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpidossa. Liikuntaedellytysten toteuttamisesta vastaavat kunnassa useat eri hallinnonalat (liikuntatoimi, opetus- ja kulttuuritoimi, sosiaalija terveystoimi, yhdyskunta- ja ympäristötoimi jne.). Liian vähäisen liikunnan voidaan arvioida aiheuttavan Suomessa miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Näistä yli puolet aiheutuu sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä. Loput kulut ovat suoria terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja. Liikunnalla on merkittävä ehkäisevä, hoitava ja kuntouttava vaikutus lukuisissa terveysongelmissa. Liikunta vähentää todennäköisyyttä sairastua muun muassa masennukseen, osteoporoosiin ja kaatumisesta johtuviin luunmurtumiin, metaboliseen oireyhtymään ja kakkostyypin diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, veritulppaan, verenpaine-, sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen sekä paksusuolisyöpään. Kustannukset yhteensä, 60 työntekijälle on enintään 900 /vuosi. Kjoht: Khall: Pelkosenniemen kunta tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua erilaisiin KKI hankkeen ohjattuihin liikuntaharrastuksiin korvaamalla puolet osallistumismaksuista edistääkseen työntekijöiden terveyttä ja työhyvinvointia. Hyväksyttiin yksimielisesti. Päätettiin kokous klo