Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali. jäsen. jäsen

Transkriptio

1 3 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA 144 7/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina kello :02 Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA Honkanen Heikki OLLEET JÄSENET Isojärvi Ahti Jaakkola Jani (ja merkintä siitä, kuka Keto Kari toimii puheenjohtajana) Keto-Tokoi Arto Kiemunki Sari-Anne Kostamo Annika Luoma-aho Tero Nyman Pekka Oikarinen Antti Oikarinen Hannu Parviainen Marjukka Salmela Janni Tervo Jouni Åkerlund Margit MUUT SAAPUVILLA Parkkinen Erkki kunnanjohtaja OLLEET Koskela Jaana kunnansihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Tero Luoma-aho Jaana Koskela PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU ALLEKIRJOITUKSET Aika ja paikka Pelkosenniemi Annika Kostamo PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Margit Åkerlund Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 76, 77, 78 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 76 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajassa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston ilmoitustaululla sekä lähetetty kullekin valtuutetulle ja kunnanhallituksen elle. Valtuuston päätöksen mukaan ( 33/2013) täydellinen kokouskutsu on toimitettava paikallisiin kauppaliikkeisiin ja huoltamolle. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on ennen kokousta julkaistu sanomalehti Koti-Lapissa. Kokous on päätösvaltainen Kuntalaki 58 :n mukaan, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Pelkosenniemellä tämä tarkoittaa vähintään kymmentä (10) valtuutettua. Kvalt: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Kvalt 77 Kvalt: Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkistaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Mikäli pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy jonkin päätöksen sisältöä on asia saatettava valtuuston ratkaistavaksi. Työjärjestyksen 25 :n mukaan pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Heikki Honkanen esitti Annika Kostamoa. Pekka Nyman esitti Margit Åkerlundia. Hyväksyttiin yksimielisesti. ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kvalt 78 Valtuuston työjärjestyksen mukaan kokouksen esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jollei erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu lähetetään vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 53 :ssä tarkoitetulla tavalla, Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen vaik-

3 Kunnanvaltuusto ka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti. Kvalt: Hyväksyttiin yksimielisesti.

4 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 79 TULO- JA KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2014 Khall 162 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista ja muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesveroprosenttiyksikön tarkkuudella. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Veroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Kuluvana vuonna veroprosentit tulee ilmoittaa verohallinnolle viimeistään Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti. Kiinteistöverolakia ja kiinteistöjen arvostusta on ehdotettu muutettavaksi (HE 76/2013 ja siihen yhdistetty 102/2013) niin, että kuntien kiinteistöverotulot lisääntyvät muutosten seurauksena vuonna 2014 noin 100 miljoonalla eurolla. Pelkosenniemen kunnan kohdalla arvioitu korotusvaikutus säädös- ja verotusperusteiden muutosten vuoksi on (1.532/1.651 M ). Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen sisällön ensimmäisessä käsittelyssä Jos lakimuutoksia ei kuitenkaan ole vahvistettu veroprosenttien ilmoittamisen määräpäivään mennessä, voivat kunnat ilmoittaa kiinteistöveroprosenttinsa viimeistään Tuloveroprosentti tulee kuitenkin ilmoittaa viimeistään Vuonna 2013 Pelkosenniemen kunnan veroprosentit ovat: - tuloveroprosentti 19,50 - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,15 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,60 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,20

5 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 79 - voimalaitoksen veroprosentti 2,85 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0 - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 - valtion omistamien luonnonsuojelualueiden 1,15 Pelkosenniemen tuloverokertymä v oli n. 2,36 M. Arvio vuoden 2013 tuloverokertymästä on n. 2,40 M. Pelkosenniemellä kiinteistöveron vaikutus on huomattava, koska kunnassa on paljon loma-asutusta ja voimalaitos. Vuoden 2013 kiinteistöveron maksuunpanotietojen mukaan laskennallinen kiinteistövero on (v ). Kiinteistövero kattaa sekä maapohjan että sillä olevat rakennukset. Kiinteistölajit ovat suhteellisen kattavasti kiinteistöveron piirissä. Tärkein poikkeus on maatalousmaa ja metsät, jotka jäävät veron ulkopuolelle. Muita veron ulkopuolelle jääviä kiinteistöjä ovat mm. vesialueet, torit, katuaukiot, kadut, yleiset tiet, rakennuskaavatiet, katuaukiot, hautausmaat ja eräät puolustusvoimien alueet. Valtio ja seurakunnat ovat verovelvollisia, samoin kunta oman alueensa ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Vuoden 2013 verotuksessa kiinteistöveroprosenttien rajat ovat seuraavat: - Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 %-1,35 %, - Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 0,32 %-0,75 %, - Muiden asuinrakennusten veroprosentti (loma-asunnot) kunnanvaltuusto voi määrätä yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin sisällä (0,60-1,35). Muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kuitenkin enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. - Vesivoimalaitokseen veroprosentti on enintään 2,85 %, - Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti kiinteistöverolain 13 a :n mukaan: Poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00.

6 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 79 - Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00-3,00. Jos kunnanvaltuusto määrää yleishyödylliselle yhteisölle oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja näiden omistamat kiinteistöt ovat pykälän ehdot täyttäviä. Kiinteistövero on tuloverotuksessa vähennyskelpoinen siltä osin, kuin kiinteistöä on käytetty tulonhankinnassa. Pelkosenniemen kunta on valtuustotasolla hyväksynyt Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelman , missä on päätetty mm. veroprosentin tasosta. Strategisesti on nähty tärkeänä tuloverokertymän turvaamisen ohella tukea yritysten toimintaedellytyksiä ja vakituisten asukkaiden saantia pyrkimällä maltillisesti alentamaan veroprosenttia ainakin ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Kunta sai kertyneet alijäämät katettua toimenpideohjelmassa arvioitua selvästi nopeammin jo 2008 tilinpäätöksessä. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä on kunnan taseen kertynyt ylijäämä 2,43 M. Asukasluvun kehitys on ollut kuluvana vuonna myönteinen. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan syyskuun loppuun mennessä + 4. Syntyvyyden ja kuolleisuuden ero oli Muuttotase oli positiivinen + 8. Väestörekisterikeskuksen luvuissa asukasluvun lisäys oli + 8 ( ). Pelkosenniemi on tältä osin harvojen positiivista kasvua omaavien Lapin kuntien joukossa. Tulomuuton osalta kehitys on ollut suhteellisen hyvää. Tuleville vuosille on syytä odottaa myönteistä tulomuuton kasvua erityisesti matkailualueen investointien ja työpaikkojen määrän kasvun perusteella. Kunnan tulee kaikilla mahdollisilla toimilla edistää uusien työntekijöiden siirtymistä kunnan vakituisiksi asukkaiksi. Tähän vaikuttavat mm. asuntopolitiikka, erilaisten asumisratkaisujen tarjoaminen eri kohderyhmille, tonttien saatavuus ja palvelutarjonta kokonaisuutena. Tuloveroprosentin tasolla on tässä suhteessa oma selkeä merkityksensä. Kunta on yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittänyt vahvasti Pyhä matkailualuetta eri investoinneilla ja muilla toimilla ja luonut näin sekä kiinteistöveron että muiden verolajien kasvulle suotuisia edellytyksiä. Kaavoituksen ja sitä kautta rakentamisen hidastuminen valituksista johtuen on ainut kunnan sisäinen ongelma veropohjan vahvistumisen edellytysten luomisessa. Kansalliselle ja kansainväliselle taantumalle kunta ei juuri mitenkään kykene

7 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 79 vaikuttamaan. Tästä huolimatta kiinteistöverolla on vahva myönteinen taloudellinen merkitys. Verotukseen liittyen valtio on vahvasti omilla toimillaan ja säädösmuutoksilla ohjannut kuntien verotusta tuloverosta kiinteistöveron suuntaan mm. nostamalla kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja. Pelkosenniemen ja muiden matkailukuntien näkökulmasta tätä painotusta puoltaa valtion suorittama kiinteistöveron poistaminen valtionosuuksien verotulon tasauksen laskentaperusteesta. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella järkevää verosuunnittelua on edelleen pitää kunnan verotuksen painopistettä kiinteistöverotuksessa. Suomen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2013 on n. 19,36 %, taso nousee vuonna Pelkosenniemen kuntalaisten yhdenvertaisuuden kannalta ja kunnassa vakituisesti asuvien veronsa kuntaan maksavien kuntalaisten kohtuullisen verotuksen takaamiseksi sekä kunnan strategisena painopisteenä olevan työvoiman ja uusien vakituisten asukkaiden ja lapsiperheiden kilpailukykyisen saatavuuden turvaamiseksi ja elvyttävän veroratkaisun aikaansaamiseksi on perusteltua säilyttää tuloveroprosentti nykyisellään. Kiinteistöverojen on syytä pitää nykytasolla ottaen huomioon edellisvuosina suoritetut nostot sekä tulevalle vuodelle suoritettava verotusarvojen tarkistus, mikä kasvattaa kunnan kiinteistöverotuloa arviolta ja vastaavasti nostaa kiinteistöverojen määrää maksajille. Esitykseen sisältyy luonnonsuojelualueiden kiinteistövero, minkä lopullinen määräytyminen on ratkaisematta. Asia on selvittelyssä osana kuntien tulopohjan laajentamista. Vahvistamalla kiinteistöveron, kunta varmistaa veron kertymisen, mikäli perusteet veron määräämiselle todentuvat. Suojelualueiden muu maankäyttö (metsätalous, muu luonnonvarojen hyödyntäminen yms.) on rajoitettua, mistä syystä vero olisi perusteltu. Samoin suojelualueiden kiinteistöverolla on itse suojelulle ja sen hyväksyttävyydelle myönteinen vaikutus ja toisaalta merkittävä suoraa taloudellista merkitystä erityisesti Lapin kunnille. Perusteltua on määrätä kiinteistövero vain valtion omistamille luonnonsuojelualueille, koska yksityisten kohdalla suojelu on voinut tapahtua myös maanomistajan tahdonvastaisesti ja kiinteistövero olisi tällöin kohtuutonta, mikäli maapohja on edelleen yksityisen omistuksessa.

8 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 79 Suojelualueiden kiinteistövero antaisi kunnille osaltaan paremmat taloudelliset edellytykset osallistua suojelualueiden virkistys- ja muuta käyttöä tukevien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoitukseen, millä olisi erityisen suuri merkitys julkisten tukien ja työllisyysmäärärahojen poistuttua käytännössä kokonaan tältä sektorilta. Esityksen mukainen arvio vuoden 2014 tuloverokertymästä on n. 2,45 M (lievä kasvu) ja kiinteistöverokertymästä n. 1,66 M (kasvu n ). Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle 2014 veroprosenteiksi: - tuloveroprosentti 19,50, - kiinteistöveroprosenteiksi yleinen kiinteistöveroprosentti 1,15 (0,60-1,35), vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,60 (0,32-0,75), muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,20 (0,60-1,35), voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,85, yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 (0,00-1,00), rakentamattomalle rakennuspaikalle kiinteistöveroprosentti 3,00 ja valtion omistamille luonnonsuojelualueille kiinteistöveroprosentti 1,15 yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Khall: Pekka Nyman esitti, että 1. yleinen kiinteistöveroprosentti olisi 1,25 ja 2. valtion omistamille luonnonsuojelualueille ei kiinteistöveroprosenttia. Puheenjohtaja totesi, että esitys raukeaa kannattamattomana. Kvalt 79 Puheenjohtaja totesi, että esitykseksi tulee kunnanjohtajan esitys. * * * Kvalt: Pekka Nyman esitti, että yleinen kiinteistöveroprosentti olisi 1,25.

9 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 79 Arto Keto-Tokoi esitti, että tuloveroprosentti nostetaan 19,75:een. Pekka Nyman kannatti esitystä. Pekka Nyman esitti, että valtion omistamille luonnonsuojelualueille ei määrätä kiinteistöveroprosenttia. Puheenjohtaja totesi, että Pekka Nymanin esitykset raukeavat kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys, on syytä äänestää. Pekka Nyman esitti suljettua lippuäänestystä. Arto Keto-Tokoi kannatti esitystä. Pidettiin tauko klo 18:49-18:54. Puheenjohtaja totesi, että äänestys on avoin. Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi JAA kunnanhallituksen esitys ja EI Keto-Tokoin esitys. Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen JAA 13 ääntä (Honkanen, Isojärvi, Jaakkola, Keto, Kiemunki, Kostamo, Luoma-aho, Oikarinen A, Oikarinen H, Parviainen, Salmela, Tervo, Åkerlund) EI 2 ääntä (Keto-Tokoi, Nyman) Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanhallituksen esitys. Lisätiedot kunnanjohtaja Erkki Parkkinen puh Täytäntöönpano Verohallinto, Suomen kuntaliitto

10 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 80 KAAVAMUUTOS TILALLA VÄINÖLÄ Tekn.ltk 64 Liite 7. Asemakaavaehdotus Liite 8. Asemakaavan selostus Tekninen lautakunta on käynnistänyt / 70 kaavamuutoksen tilalla Väinölä Kaavan laadinnan lähtökohtana on ollut hyväksytty yleiskaava. Kaavalla muodostetaan RA-korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueita. Valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin Ehdotusta on täydennetty saatujen lausuntojen ja muistutusten pohjalta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksesta annettiin kaksi lausuntoa. Lapin liitto ja Lapin maakuntamuseo toteavat lausunnoissaan, ettei heillä ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää tämän lisäksi, että maanomistajien ja kunnan kesken on hyväksytty maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksesta on neuvoteltu maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus tuodaan erikseen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ennen kaavan vahvistamista. Rakennusmestari: Tekn.ltk: Khall 166 Lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle tilan Väinölä kaavamuutoksen hyväksymistä. Pekka Nyman esitti, että kaavaa ei hyväksytä vaan palautetaan valmisteluun. Esitys raukesi kannattamattomana. Päätökseksi tuli rakennusmestarin esitys. * * * Liitteenä nro 4 Asemakaavaehdotus ja asemakaavan selostus. Liiteasiakirjoihin voi tutustua seuraavasta linkistä

11 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 80 Kjoht: Khall: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan päätösesityksen. Pekka Nyman esitti, että kaavaa ei hyväksytä vaan palautetaan valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että esitys raukeaa kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanjohtajan esitys. Kvalt 80 * * * Liitteenä nro 1 Asemakaavaehdotus ja asemakaavan selostus. Liiteasiakirjoihin voi tutustua seuraavasta linkistä Kvalt: Pekka Nyman esitti, että kaavaa ei hyväksytä. Puheenjohtaja totesi, että esitys raukeaa kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanhallituksen esitys. Lisätiedot rakennusmestari Panu Leinonen puh maankäyttöinsinööri Toni Juuti puh Täytäntöönpano;

12 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 81 KAAVAMUUTOS, PYHÄTUNTURI KORTTELI 394 Tekn.ltk 65 Liite 9. Asemakaavaehdotus Liite 10. Asemakaavan selostus Liite 11. Lausunto ja muistutus Liite 12. Kaavanlaatijan vastineet muistutuksiin Tekninen lautakunta on käynnistänyt / 20 kaavamuutoksen korttelissa 394. Kaavamuutoksen tarkoituksena on ollut tarkastella korttelin käyttötarkoitusta sekä rakennusoikeutta vastaamaan tulevia tarpeita. Kortteliin on suunniteltu matkailua ja loma-asumista palvelevaa rakentamista. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi lausunto ja kolme muistutusta (liite 11), joihin kaavan laatija on antanut vastineet (liite 12). Kiinteistö Oy Satakero ja Asunto Oy Satukero vaativat muistutuksissaan rakennusoikeuden muuttamista vastaamaan ympäröivien tonttien rakennusoikeuksia. Rakennusoikeuden korottaminen vastaa alueidenkäytölle asetettuja tavoitteita, joilla pyritään tiivistämään rakentamista ja hyödyntämään olemassa olevaa infraa. Alueen keskeinen sijainti huomioiden tehostettu rakentaminen on tarkoituksen mukaista. Pekka Nyman on muistutuksessaan esittänyt väitteitä kaavoitusprosessin lainmukaisuudesta ja teknisen lautakunnan esteellisyydestä käsitellä kaavoitusasioita. Kaavoitusprosessi on hoidettu hallintosäännön ja vakiintuneen käytännön mukaisesti, tästä toimintamallista tai sen laillisuudesta ei ole ollut huomautettavaa kaavoitusta valvovien viranomaisten taholta. Tekninen lautakunta toimii päätöstä tehdessään kaavoitusviranomaisena sekä ympäristöviranomaisena huomioiden molempien viranomaisten tehtävät. Lisäksi Nyman muistuttaa, ettei alueella tehty kattavia luonto- ja muinaismuistoselvityksiä eikä kaavaratkaisu turvaa maanomistajien tasavertaista kohtelua. Alueella on voimassa Pyhä-Luosto yleiskaavan osa-alue 3 sekä vuonna 2006 hyväksytty asemakaava. Osallistumis- ja arviointi suunnitelmassa on todettu, ettei aikaisempien kaavojen yhteydessä alueella ole todettu suojeltuja luontoarvoja eikä kiinteitä muinaismuistoja, eikä tämän kaavoi-

13 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 81 tuksen yhteydessä ole tarkoitus tehdä uusia selvityksiä. Lapin ELY -keskuksella, joka valvoo kuntien kaavoitusta, ei ole ollut kaavaprosessin aikana huomautettavaa näistä asioista. Lisäksi Lapin maakuntamuseo on valmisteluvaiheen kuulemisessa antamassaan lausunnossa todennut, korttelin alueella tai sen lähiympäristössä ei tunneta muinaismuistolain perusteella suojeltuja kohteita. Korttelin käyttötarkoituksen ja rakentamisoikeuden määrän osalta asemakaava alueella kunnan arvioi mikä on perusteltua ja tarkoituksen mukaista rakentamista, jolla pyritään saavuttamaan alueidenkäytölle asetetut tavoitteet. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää tämän lisäksi, että maanomistajan ja kunnan kesken on hyväksytty maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksesta on neuvoteltu maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus tuodaan erikseen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ennen kaavan vahvistamista. Rakennusmestari: Tekn.ltk: Lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle korttelin 394 kaavamuutoksen hyväksymistä. Pekka Nyman esitti, että kaava palautetaan valmisteluun. Esitys raukesi kannattamattomana. Päätökseksi tuli rakennusmestarin esitys. Margit Åkerlund poistui kokouksesta tämän pykälän käsittely jälkeen klo Khall 167 Kahvitauko klo * * * Liitteenä nro 5 Asemakaavaehdotus, asemakaavan selostus, lausunto, muistutus ja kaavanlaatijan vastineet muistutuksiin Liiteasiakirjoihin voi tutustua seuraavasta linkistä Kjoht: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen.

14 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 81 Khall: Kunnanjohtaja lisäsi perusteluihin: Kortteli sijaitsee Pyhätunturin ydinalueella, missä yleiskaavan mukaisesti on järkevää tiivistää rakentamista. Korttelin suunniteltu käyttötarkoitus tukee Pyhän ydinalueen alueiden käytön tavoitteita ja sinne rakennetun julkisen ja yksityisen infran tehokasta käyttöä ja matkailualueen kehitystä. Kaavan vahvistaminen on kunnan edun mukaista. Pekka Nyman esitti, että kaava palautetaan valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että Nymanin esitys raukesi kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanjohtajan esitys. Kvalt 81 * * * Liitteenä nro 2 Asemakaavaehdotus, asemakaavan selostus, lausunto, muistutus ja kaavanlaatijan vastineet muistutuksiin. Liiteasiakirjoihin voi tutustua seuraavasta linkistä Kvalt: Pekka Nyman esitti, että kaavaa ei hyväksytä. Puheenjohtaja totesi, että esitys raukeaa kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanhallituksen esitys. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19:02. Lisätiedot rakennusmestari Panu Leinonen puh maankäyttöinsinööri Toni Juuti puh Täytäntöönpano;