Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa"

Transkriptio

1 1(17) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä loppuraportti Raportti R16b Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -hanke (HH) Anniina Heikkilä Kristiina Junttila Kaarina Torppa

2 2(17) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Tarkoitus ja tavoitteet Kehittämistyö... 4 a. Osaamisen varmistaminen...4 b. Yhteiset toimintatavat...5 c. Päivittäinen toteutus...5 d. Case-esimerkki yhden osastoryhmän kehittämistyöstä ja uudesta toimintatavasta Tuloksia... 7 a. Lainavuorojen toteutuminen...7 b. Henkilökunnan näkemykset...8 c. Hoitotyön johtajien näkemykset Arviointi LIITTEET LÄHTEET...15

3 3(17) 1. Johdanto Terveydenhuollon tehokkuusvaatimukset ovat lisääntyneet, ja samalla edellytetään hyvää ja laadukasta hoitoa. Terveydenhuollon organisaatioiden johtamisessa tulisi tämän takia kiinnittää huomiota siihen, että hoitotyön henkilöstöresursseja käytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti sekä kohdentamalla ne oikein ja oikeudenmukaisesti. (Fagerström & Rauhala 23.) Oikein resursoitu hoitohenkilökunta edistää laadukasta hoitoa, vähentää hoitotyön poikkeamia ja edistää potilasturvallisuutta. Toisaalta oikeudenmukaisella ja tarkoituksenmukaisella resursoinnilla on vaikutuksia henkilöstön työssä pysyvyyteen, sairauspoissaoloihin ja työtyytyväisyyteen. (Rauhala 28, Rauhala, Kivimäki, Fagerström, Elovainio, Virtanen, Vahtera, Rainio, Ojaniemi & Kinnunen 27.) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) VeTeHH-hankkeen (Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta osahanke) kehittämistehtävänä oli Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa (VeTeHH_HUS). HUS:n kehittämistehtävän tavoitteena on luoda malli henkilöstövoimavarojen hallintaan; sekä päivittäiseen että pidemmän aikavälin suunniteluun ja johtamiseen. Tässä loppuraportissa kuvataan päivittäisen henkilöstöresursoinnin mallia. Resurssien päivittäinen käyttö osastoryhmän sisällä tarkoittaa, että osastojen kesken sovittujen pelisääntöjen mukaan hoitohenkilöstö siirtyy tarpeen mukaan toiselle osastolle tekemään työvuoronsa. Vuonna 28 HUS:n organisaatiomuutoksessa muodostettiin klinikkaryhmät, jotka jakautuvat osastoryhmiin. Osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja johtaa osastoryhmänsä toimintaa ja vastaa osastoryhmänsä henkilökunnasta. Tehtävässään osastoryhmän päällikkö vastaa alaisensa henkilöstön henkilöstöhallinnosta sekä resurssien optimaalisesta ja tehokkaasta käytöstä. Tähän voidaan vastata mm. kehitetyllä mallilla. VeTeHH_HUS -kehittämistehtävässä luotu malli edistää henkilöstön oikeudenmukaista ja joustavaa allokointia sekä tasaa työkuormitusta, jolla pyritään entistä paremmin mahdollistamaan resurssien optimaalinen kohdistaminen. Optimaalisella resursoinnilla pystytään edistämään hyvää ja laadukasta hoitoa sekä henkilöstön hyvinvointia. Resurssien päivittäinen käyttö osastoryhmän sisällä malli on toimiva käytänne, josta hyötyvät potilaat tasalaatuisempana hoitona ja potilasturvallisuuden vahvistumisena; hoitohenkilöstö työn ruuhkahuippujen vähentymisellä ja organisaatio henkilöstösäästöillä. 2. Tarkoitus ja tavoitteet Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa - kehittämistehtävän (VeTeHH_HUS) tarkoituksena oli kehittää malli henkilöstöresursoinnin päivittäiseen suunniteluun ja johtamiseen. Tavoitteena oli luoda osastoryhmään toimintamalli, jossa henkilöstövoimavaroja voidaan allokoida toiminnan tarpeen mukaan osastojen välillä. Lisäksi tavoitteena oli testata mallia pilottiyksiköissä ja arvioida mallin vakiintumista pilottialueilla kyselyjen ja tunnuslukuanalyysien avulla. Mallin avulla pyrittiin henkilöstön tarkoituksenmukaiseen, joustavaan ja oikeudenmukaiseen allokointiin ja työkuormitusten tasaamiseen yksiöiden välillä.

4 4(17) 3. Kehittämistyö Kehittämistyötä varten HUS:ssa toimi VeTeHH_HUS projektiryhmä (Liite1), joka oli moniammatillinen yhdeksäntoista hengen työryhmä. Projektiryhmässä käsiteltiin VeTeHHhankkeeseen (Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -osahanke) sekä VeTeHH_HUS kehittämistehtävään liittyviä asioita. Projektiryhmä kokoontui 19 kertaa ajalla 1/2-/211. Projektiryhmän tarkoituksena oli kehittää toimintamalli sekä toimia linkkinä pilottiyksiköille. Projektiryhmä suunnitteli myös mallin arvioinnin, jossa mallin toimivuudesta kerättiin tietoa henkilöstölle suunnatulla kyselyllä, osastonhoitajien kokemuksia kartoittamalla sekä tietojärjestelmistä saatavilla tiedoilla. Mallia kehitettiin ja testattiin kymmenellä pilottiosastolla, jotka muodostuivat kahdesta osastoryhmästä. Toinen osastoryhmä muodostui viidestä kirurgisesta vuodeosastosta ja toinen viidestä lasten vuodeosastosta. Ennen pilotoinnin aloittamista osastot ja projektisuunnittelija tekivät alkutila-analyysi, jonka tarkoituksena oli tarkastella yksikön sopivuutta ja mahdollisuuksia lähteä kehittämään päivittäisen resursoinnin mallia. Osastoilla ei saanut olla samanaikaisia suuria muutoksia tai haasteita sekä osastojen tuli olla halukkaita lähtemään kehittämistyöhön. Lisäksi osastot tarkastivat omien hoitoisuustietojensa ja muiden toimintaa kuvaavien tietojensa paikkansa pitävyyden. Tietojen tarkastellulla varmistettiin, että päätöksenteossa käytettävät tiedot olivat luotettavia ja ajantasaisia. Lisäksi arvioitiin, voidaanko muilla kehittämistoimilla vaikuttaa resurssien osuvuuteen (esimerkiksi työvuorosuunnittelulla tai toiminnan muutoksilla). Osastot arvioivat myös perusmiehityksensä sopivuuden niin, ettei se ollut aliresursoitu. Aliresursoinnin oletettiin aiheuttavan vain yhdensuuntaista henkilöstön allokointia osastojen välillä, joka taas ei ollut päivittäisen henkilöstöresursoinnin mallin tarkoitus. Kehittämistehtävästä tiedotettiin koko henkilöstölle tarkoitetuilla infotilaisuuksilla, osastotunneilla, erityyppisissä kokouksissa sekä projektiryhmän jäsenten välityksellä. Tiedottamisella pyrittiin edistämään sitoutumista ja yhteisen ymmärryksen löytymistä. Kehittämistyössä pyrittiin keräämään toimivaksi todettuja käytänteitä päivittäiseen resursointiin liittyen. Kehittämistyössä tutustuttiin esimerkiksi HYKS:n Lastenklinikalla kehitettyyn hoitotyön koordinaatiomalliin, jossa nimetty hoitaja viikonloppuisin koordinoi tiettyjen osastojen henkilöstöresursoinnin ja on mukana päivystyspotilaiden sijoittelussa. (Sorvari, Paavilainen & Klemetti 211.) Koska osastoryhmät poikkesivat niin toiminnaltaan, henkilöstörakenteeltaan kuin kulttuuriltaan toisistaan, ei yhtä geneeristä mallia voitu kehittää, vaan osastoryhmät lähtivät kehittämään juuri heidän toimintaansa sopivia käytänteitä. Osastoryhmien osastot sopivat yhteiset pelisäännöt toiminnan sujuvoittamiseksi ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen varmistamiseksi. Lisäksi osastoryhmät pohtivat osaamisen varmistamista ja käytännön päivittäistä toteuttamista. a. Osaamisen varmistaminen Osaamista varmistettiin erilaisilla koulutuksilla sekä osastojen välillä tapahtuvalla työkierrolla. Yhteiset koulutukset ja työkierto edistivät osaamisen lisäksi yhteistyötä ja halukkuutta mennä toiselle osastolle työvuoroon. Hyvä valmistautuminen ennen käytänteen käyttöönottoa nähtiin ehkäisevän huonojen kokemusten syntyä sekä sitouttavan henkilökuntaa. Osastojen kesken toteutettaviksi koulutuksiksi suositeltiin esim. osastotunteja, yhteisiä koulutuspäiviä ja lyhyttä työkiertoa.

5 5(17) b. Yhteiset toimintatavat Osastojen kesken sovittujen yhteisten toimintatapojen (pelisääntöjen) tarkoituksena oli varmistaa uuden käytänteen oikeudenmukaisuus ja sujuvuus. Osastoilla sovittiin esimerkiksi seuraavista asioista: Osastot ja koko niiden henkilökunta sitoutuu toimintaan Työvuoroon tulevan hoitajan vastaanottaminen o hoitajalle oltava työpari tai nimetty henkilö, jolta voi kysyä neuvoa/apua o hoitajan saatava raportti o huomioidaan tasapuolisuus työnjaossa o sovitaan työtehtävistä/työnkuvasta o työvuoro sovitun mittainen Milloin ei siirrytä toiselle osastolle, esim. o koulutuspäivä o ennalta sovittu kehittämispäivä o menossa alkuvaiheen perehdytys o hengähdyspäivä pitkän ylikuormituksen jälkeen Päivittäisen henkilöstöresursoinnin päätöksen tekijät o Osastonhoitaja vastaa päätöksenteosta arkisin ja muina aikoina vastaava hoitaja c. Päivittäinen toteutus Päivittäisen resursoinnin malli tarkoittaa, että henkilöstö voi siirtyä tekemään työvuoronsa toiseen yksikköön osastoryhmän henkilöstötarpeen mukaan. Päätöksenteossa noudatetaan pelisääntöjä, jotka osastot ovat yhteistyöllä laatineet osastojen toimintaan ja kulttuuriin sopiviksi. Arkisin arvioinnista, neuvottelusta ja päätöksenteosta vastasi osastonhoitaja ja muina aikoina osaston vastaava hoitaja. Neuvottelu resurssien päivittäisestä yksiköiden välisestä allokoinnista tapahtui joko tapaamisissa, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Päätöksenteossa voitiin hyödyntää kokemusperäisen tiedon ohella tietojärjestelmistä saatavia tietoja, esimerkiksi hoitoisuustiedot, hoidonvaraukset, päivystyksen tilanne, potilaspaikkatilanne ja henkilöstötiedot. Tietojärjestelmistä saatavia tietoja ei kuitenkaan käytetty säännöllisesti, sillä tiedot eivät joko olleet reaaliaikaisia tai niiden koettiin olevan hankalasti käytettäviä. Osaston sen hetkisen tilanteen lisäksi arvioitiin myös lähipäivien henkilöstötarpeet. Henkilöstön allokoinnissa pyrittiin huomioimaan oikeudenmukaisuus ja vastavuoroisuus. Toiselle osastolle löytyi yleensä halukkuutta lähteä. Työvuorolle annettiin nimitys lainavuoro.

6 6(17) Osastojen päivittäinen tilannearviointi Ruuhkahuippujen vaihtelevuuden tarkastelu ja ennakointi sekä arvio henkilöstövajeesta tai mahdollisuudesta tarjota apua muille osastoille Arvioinnissa apuna hoitoisuusja toimintaa kuvaavat tiedot sekä toiminnan tuntemus Yhteistyöllä laaditut pelisäännöt ohjaavat toimintaa Koko henkilöstön sitoutuminen Oikeudenmukaisuus Työvuorokäytänteet, esim. raportti, nimettytyöpari sovitut työtehtävät Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastojen kesken Päätöksenteko resursoinnista Päivittäinen osastojen vastuuhenkilöiden välinen neuvottelu ja päätöksenteko henkilöstön allokoinnista Arkisin vastuullisena toimii osastonhoitaja ja viikonloppuisin osaston vastaava hoitaja Osaamisen varmistaminen Ennakoiden toteutetaan osastojen yhteiset osastotunnit ja koulutukset sekä työnkierrot ja tutustumiskäynnit Vuorokohtainen osaaminen varmistetaan työnjaolla ja nimetyllä työparilla Kuvio 1 Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastojen kesken d. Case-esimerkki yhden osastoryhmän kehittämistyöstä ja uudesta toimintatavasta Neonatologian osastoryhmän viisi osastoa (Jorvin lasten osastot L1, L2 ja L3, Naistenklinikan osasto N7 ja Kätilöopiston osasto V37) osallistuivat HUS:n VeTeHH hankkeen kehittämistehtävään. Päivittäisen resursoinnin mallin suunnittelu käynnistyi projektiryhmässä keväällä 2. Asiasta tiedotettiin syksyllä 2 osastonhoitajakokouksissa ja osastotunneilla, minkä lisäksi osastoryhmän sisällä käytiin yhteistä keskustelua käytänteen tavoitteista ja sovittiin yhteisistä pelisäännöistä. Neonatologian osastoryhmän sisällä osaamista on edistetty jo pidemmän aikaa säännöllisillä työkierroilla, minkä lisäksi osastot tekevät paljon yhteistyötä loma-aikojen sulkujen takia. Tästä syystä osastoryhmässä ei nähty tarpeelliseksi järjestää erillisiä koulutuksia kehittämistehtävän takia. Vuorokohtainen osaaminen sovittiin varmistettavaksi kunnollisella raportoinnilla, nimetyllä työparilla sekä työtehtävien huomioinnilla. Pelisäännöt toimintaan luotiin osastojen välisellä yhteistyöllä. Ensimmäisessä vaiheessa toiminta koski arkipäiviä, jolloin osastonhoitajat olivat vastuussa lainavuorojen organisoinnista. Osastonhoitajat kokeilivat alkuvaiheessa säännöllisiä tapaamisia, joissa he kävivät yksiöiden tilanteet lävitse, mutta myöhemmin tapaamisen jäivät pois ja neuvottelu siirtyi puhelimessa käytävään keskusteluun. Käytännettä haluttiin laajentaa koskemaan myös viikonlopputoimintaa, koska viikonloppuvuorojen vaihdoksia ja työvuorotarpeita oli ajoittain vaikea arvioida tarkasti jo arkipäivinä. Osastoryhmässä

7 7(17) kokeiltiin lauantaiaamuvuoroon työvuoroa, jossa apulaisosastonhoitaja oli irrotettu kliinisestä työstä. Apulaisosastonhoitajan oli tarkoitus kartoittaa osastojen tilanteet kiertämällä osastot. Tarvittaessa hän päättäisi henkilöstön siirroista toiseen yksikköön tai hankkisi tarvittavat sijaiset. Apulaisosastonhoitajaa ei laskettu resursseihin, joten hän pystyi hoitamaan resursoinnin ohella vastuualueensa muitakin tehtäviä tai tarvittaessa osallistumaan kliiniseen työhön. Viikonloppukokeilusta päätettiin kuitenkin luopua, koska sitä ei nähty riittävän hyödylliseksi. Näin ollen viikonloppuisin osastojen vastaavat hoitajat neuvottelevat tarvittaessa keskenään. Osastoryhmässä suhtauduttiin kehittämiseen pääsääntöisesti myönteisesti, eikä erityistä muutosvastarintaa esiintynyt. Päivittäisen resursoinnin toimintamallin koettiin lisänneen osastoryhmän osastojen välistä yhteistyötä ja toisten osastojen tuntemusta. Hoitajat ovat liikkuneet todella paljon eri osastojen välillä, myös fyysisesti (eri sairaaloissa) erillään olevat yksiköt olivat hyvin mukana yhteistyössä. Osastoryhmässä on luotu kulttuuri, jossa on luontevaa lähetä toiselle osastolle työvuoroon. Tulevaisuudessa on myös suunnitteilla levittää käytännettä osastoryhmän rajojen ylitse esimerkiksi koko vastasyntyneiden alueelle. 4. Tuloksia a. Lainavuorojen toteutuminen Lainavuoroja tehtiin kaikkiaan 153 kappaletta pilotin aikana. Osastot kirjasivat kaikki toteutuneet lainavuorot Titania-työvuorojärjestelmään sovitulla koodilla. Toiselle osastolle kohdistuneiden työvuorojen jakaantumisessa eri viikonpäiville ei ollut suurta vaihtelua, joskin viikonloppuisin vuoroja oli hieman vähemmän. Aamuvuoroja oli 46 % toteutuneista työvuoroista, iltavuoroja 3 % ja loput vuorot olivat yö- tai pitkiä vuoroja (aamu- + iltavuoro). Työvuorot olivat yleensä normaalin työvuoron mittaisia (72 %), joitakin lyhyempiä työjaksoja (25 %) tehtiin myös. Lisäksi oli muutamia useampaan jaksoon ositettuja työjaksoja (esimerkiksi yövuorossa lasten syöttämisapuna). Lainavuoroista 137 kappaletta tehtiin kolmen osaston kesken. Näiden osastojen tuntityöläisten käytön kehityksessä voidaan havaita laskua tarkasteltaessa vuosia 2 ja 211 heinäkuulle asti (kuvio 1). Maalis- ja huhtikuussa tuntityöläisten käyttö on ollut runsaampaa ja kyseisinä kuukausina osastojen välistä henkilöstön allokointia on toteutunut vähemmän. Selityksenä tälle on todennäköisesti se, että maalis- ja huhtikuussa 211 kaikilla kolmella osastolla on selkeästi ollut korkeampi toteutunut hoitoisuus ja suurempi toimintavolyymi. Kuitenkaan sairauspoissaoloja ei ole ollut tavallista enempää. tuntityöläisten käyttö; toteutuneesta töajasta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 211 2

8 8(17) Kuvio 2. Kolmen lastenosaston tuntityöläisten toteutuneesta työajasta 2 ja 211 Kehitetyn päivittäisen resursoinnin mallin taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida laskemalla esimerkiksi niin, että kolmella lastenosastolla tehtiin yhteensä 137 lainavuoroa pilotin aikana ja työtunteja kertyi yhteensä 95 (tiedot Titania-työvuorojärjestelmästä). Jos kyseisiin työvuoroihin olisi otettu sijainen, voidaan sijaistyöpanokselle laskea kustannus hoitohenkilötyötunnin keskihinnalla (EhrmInfo , hoitohenkilökunnan työtunnin keskiarvo sisältäen sivukulut = 32,38 ). Kustannukset 95 tunnille ovat noin 3 7 (95 h * 32,38 = 3761 ). Vuokratyövoimaa käytettäessä kustannukset olisivat suuremmat. b. Henkilökunnan näkemykset Päivittäisen resursoinnin mallin pilttiyksiköiden hoitajille tehtiin kysely (Liite2), johon he vastasivat aina tehtyään työvuoron toiselle pilottiosastolle. Vastauslomake voitiin jättää nimettömänä omalle osastolle tai osastolle, missä työvuoro tehtiin. Kysely toteutettiin 12/2-8/211 kymmenellä osastolla. Vastauksia kertyi yhteensä 134 kappaletta. Vastaukset olivat pääsääntöisesti neonantologian osastoryhmästä. Vastausten mukaan päätöksenteko toiselle osastolle tehtävästä työvuorosta toteutui oikeudenmukaisesti (74 %). Vastaajista 75 % koki, että osastolla toteutui hyvin työparin nimeäminen tai he tiesivät keneltä kysyä apua tarvittaessa. Raportointi lainavuoroon tullessa sujui hyvin (76 %) ja työnjako osastolla oli oikeudenmukainen (9 %). Toisella osastolla tehty työvuoro oli pääsääntöisesti (85%) sovitun mittainen eli oman työvuorosuunnitelmaan tehdyn työvuoron pituinen. Vastaajista 77 % koki, että oma ammattitaito oli ollut riittävä kyseisessä työvuorossa. Vain,8 %:n mielestä oma osaaminen oli ollut täysin riittämätöntä. Lähes 8 % vastanneista koki, että oman osaston tilanne mahdollisti hyvin toiselle osastolle työvuoroon siirtymisen ja 8 % oli sitä mieltä, että toiselle osastolle tehty työvuoro oli tarpeellinen. (Kuviot 3-9) Oikeudenmukaisuus Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 3. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen työvuorosta sovittaessa (% osuudet vastauksista, N=134)

9 9(17) Työpari Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 4. Osastolla oli sovittu työpari tai joku muu henkilö, jolta pystyin kysymään tarvittaessa apua, (% osuudet vastauksista, N=134). 8 Raportointi Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 5. Raportoinnin toteutuminen osastolle mentäessä, (% osuudet vastauksista, N=134).

10 (17) Työnjaon oikeudenmukaisuus Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 6. Kokemus työjaon oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, (% osuudet vastauksista, N=134). 9 Työvuoron pituus Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Kuvio 7. Toisella osastolla tehty työvuoro oli sovitun mittainen (% osuudet vastauksista, N=134).

11 11(17) Osaaminen Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 8. Kokemus oman osaamisen riittävyydestä työvuorossa ( % osuudet vastauksista, N=134). Oman osaston tilanne Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 9. Oman yksikön tilanne mahdollisti toiselle osastolle siirtymisen (% osuudet vastauksista, N=134).

12 12(17) Työvuoron tarpeellisuus Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 9. Työvuoron tarpeelliseksi kokeminen (% osuudet vastauksista, N=134). Kyselyssä oli väittämien lisäksi avoimia kysymyksiä. Avoimista vastuksista nousi esille, että Työvuoron toisella osastolla tehneet hoitajat saivat hyvin paljon kiitoksia tekemästään työvuorosta Toimintamalli koettiin positiivisena; toiselle osastolle on helppo mennä ja vastaanotto on hyvä Kehitettävää koettiin olevan o työtehtävien etukäteen suunnittelussa vuoroon tulevalle o työparityöskentelyn varmistamisessa o tiedon saamisessa niin, että mahdollisimman ajoissa olisi saatavilla tieto osastosta, jonne työvuoro tehdään Turvallisuuden edistämiseksi osastoille toivottiin yhtenäistä tapaa tavaroiden sijoitteluun, selkeitä ohjeistuksia työtehtäviin sekä kirjaamiseen yhtenäisiä käytäntöjä c. Hoitotyön johtajien näkemykset Projektiryhmään kuuluneilta pilottiyksiköiden osastonhoitajilta ja osastoryhmän päälliköiltä kerättiin näkemyksiä päivittäisen resursoinnin mallista projektiryhmän kokouksissa käydyissä keskusteluissa ja muilta pilttiyksiköiden osastonhoitajilta puhelinkeskusteluilla. Heidän mukaansa toimintamalli ja resursointiin liittynyt yhteinen keskustelu on edistänyt yhteisöllisyyttä ja osastojen välistä yhteistyötä. Osastojen asioita pohditaan yhdessä ja osastoryhmän osastojen tuntemus on edistynyt. Osastonhoitajat kokevat, että uuden toimintamallin jälkeen toisilta osastoilta on helpompi saada apua ja vuoroon tulleilla oman osastonryhmän hoitajilla on usein ollut parempi osaaminen kuin sijaisilla. Päivittäisen resursoinnin mallin käyttö on vähentänyt joillakin osastoilla osastonhoitajan sijaistyövoiman hankkimiseen käyttämää työaikaa ja vähentänyt myös tuntityöläisten käyttöä. Osastonhoitajilta on kuitenkin vastaavasti mennyt työaikaa neuvotteluun ja henkilöstön allokointiin. Oikeudenmukaisuuden varmistaminen nähdään haasteena, joka vaatii hyvää osastojen tuntemusta sekä taitoa perustella päätöksentekoa. Osastonhoitajat kokevat mallin olevan käyttökelpoinen ja edistävän kulttuuria, jossa voidaan oman osaston tilanteen mukaan tarjota apua toisille osastoille.

13 13(17) 5. Arviointi Kehittämistyö vaati resursseja sekä hoitotyön johtajien sitoutumista. Mallin käyttöönottovaiheessa osastonhoitajien ja osastoryhmän päälliköiden työpanos oli keskeinen, jotta henkilöstö sitoutui toimintaan. Lisäksi he toimivat kehittämistyön mahdollistajina sekä kehittämistyön eteenpäin saattajina. Kehittämistyö edellytti yhteistä konsensusta osastojen välillä, mikä vaati aikaa ja keskusteluja. Aikaa veivät alkuvaiheessa myös päivittäiset neuvottelut osastojen tilanteista ja henkilöstön allokoinnista. Hoitohenkilöstön päivittäisen resursoinnin malli on toimiva toimintatapa henkilöstön päivittäisessä allokoinnissa. Osastojen välinen yhteinen kehittäminen ja toiminta näyttäisivät edistävän yhteisöllistä toimintatapaa, jossa henkilöstön siirtyminen toiselle osastolle nähdään osaksi päivittäistä toimintaa. Henkilöstön kokemusten mukaan päätökset henkilöstöresursoinnissa tapahtuvat pääsääntöisesti oikeudenmukaisesti ja vuoroon tuleva hoitaja huomioidaan hyvin nimeämällä työpari ja antamalla raportti. Hoitajat kokevat oman työpanoksensa toisella osastolla tarpeelliseksi sekä oman osaamisensa olevan yleensä riittävä työvuorossa toimimiseen. Osastonhoitajien mukaan toimintatapa edisti myös potilasturvallisuutta mahdollistamalla osaavan vakituisen henkilöstön työvuoroihin entistä optimaalisemmin. Mallin aktiivinen käyttö näyttää vähentäneen tuntityöläisten käyttöä ja näin ollen tuovan säästöä henkilöstökuluissa. Hoitajille suunnatun kyselyn tulokset olivat positiivisia. Päätöksenteon todettiin olevan oikeudenmukaista, mikä kertoo ammattitaitoisesta johtamisesta, jolloin esimerkiksi päätökset osataan perustella luotettavasti. Hoitajien kokemukset oman osaamisen riittävyydestä olivat myös kannustavia. Tästä voisi osaamisen lisäksi myös päätellä, että osastoilla toimii ammattitaitoisia hoitajia, jotka osaavat arvioida toiselta osastolta vuoroon tulevalle hoitajalle optimaaliset työtehtävät. Yhtenä oleellisena tekijänä palautteissa korostui potilasturvallisuus, jonka nähtiin edistyvän, kun vuoroon tuli osastoryhmän sisältä hoitaja. Vakituisella hoitajalla oli peruskäytänteet varmemmin hallussa ja tietojärjestelmät tuttuja. Potilasturvallisuutta pitäisi kuitenkin edistää edelleen niin, että yksiköissä olisi samat toimintatavat useimmissa asioissa (esimerkiksi kirjaaminen ja potilasohjaus) sekä siten, että osastoilla olisi mahdollisimman samanlainen tavaroiden sijoittelu niin varastoissa kuin lääkeaineissa. Päivittäisen resursoinnin malli voidaan jalkauttaa koko organisaation tasolle. Mallin jalkautus edellyttää informatiivista ja kannustavaa tietopakettia sekä johtajien sitoutumista. Mallin jalkautuksessa jokaisen osastoryhmän on huomioitava omat käytänteet, toimintaan ja kulttuuri, jotta mallin käyttöönotto onnistuu. Tulevaisuuden haasteena on tunnuslukujen yhdistäminen ja hyödyntäminen osana päivittäistä resursointia. Tässä kehittämistyössä esimerkiksi hoitoisuustietojen hyödyntäminen päivittäisessä allokoinnissa ei tuntunut luontevalta. Perusteina tälle oli, että tiedot eivät olleet riittävän reaaliaikaisia, ne olivat vaikeasti saatavilla järjestelmistä eikä tietoja ei ollut totuttu käyttämään päivittäisessä johtamisessa. Haasteena tietojen käytössä on myös se, että tieto ei välttämättä ole riittävän informatiivinen (esimerkiksi henkilöstölukumäärä ei kerro osaamisen tasoa). Tulevaisuudessa tulee pohtia, mitä tietoja voisi hyödyntää päivittäisen resursoinnin mallissa ja kuinka ne saadaan helppokäyttöisiksi. Lisäksi johtamisen tietojärjestelmissä voisi olla käytössä esimerkiksi osastoryhmäkohtainen näkymä, jossa olisi kerralla nähtävissä tarvittavat tiedot päivittäiseen henkilöstöresursointiin. Päivittäinen henkilöstöresursoinnin malli ei ole uusi innovaatio, mutta se ei toistaiseksi ole asettunut päivittäiseksi käytännöksi ja toimintakulttuuriksi. Nyt malli on kuvattu ja sen tukena on positiivista näyttöä mallin tueksi. Päivittäisen resursoinnin malli on käytänne, jolla voidaan saada

14 14(17) aikaan positiivisia tuloksia, mutta sen käyttö edellyttää niin henkilöstön kuin hoitotyön johtajien sitoutumista toimintaan ja sitkeyttä pitää käytäntö aktiivisena. Päivittäisen resursoinnin mallissa hyötyvät kaikki osapuolet; potilaat saavat turvallisempaa ja tasalaatuisempaa hoitoa, hoitohenkilöstön työmäärä pysyy paremmin optimaalisena ja organisaatio säästää sijaiskuluissa. Päivittäisen resursoinnin malli on yksi tapa vastata niukkojen resurssien oikeudenmukaiseen ja taloudelliseen käyttöön. 6. Suositukset jatkotoimenpiteiksi - Päivittäisen resursoinnin mallin jalkauttaminen koko organisaation tasolle o Ytimekäs ja innostava ohjepaketti osastoryhmille suunnattuna o Osaksi rekrytointia - Päivittäisen resursoinnin mallin käytön seurannan suunnittelu o Lainavuoron kirjaaminen Titania-työvuorojärjestelmään tietyllä työvuorotunnisteella o Lainavuorojen toteutumisen automaattinen raportointi johdon tietojärjestelmässä o Taloustietojen liittäminen osaksi lainavuorokäytänteen raportointia - Tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen niin, että ne tukevat tietojen reaaliaikaista hyödyntämistä sekä mahdollistavat osastoryhmän sisällä tarpeellisten tietojen samanaikaisen tarkastelun (ns. osastoryhmän näkymä) - Potilasturvallisuutta edistävien toimintamallien edistäminen o Tavaroiden yhtäläinen sijoittelu osastoilla o Käytänteiden yhtenäistäminen, esimerkiksi kirjaaminen - Osaamisen varmistaminen säännöllisillä työkierroilla ja yhteisillä koulutuksilla

15 15(17) LIITTEET Liite 1 VeTeHH_HUS projektiryhmän jäsenet Liite 2 Lomake lainavuorokyselystä LÄHTEET Fagerström L & Rauhala A. 23. Finnhoitoisuus hoitotyön benchmarking. Projektin loppuraportti. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Sorvari M, Paavilainen P & Klemetti B Hoitotyön koordinaatiomalli. Arviointiraportti. HYKS, Lastenklinikka. Rauhala A. 28. The validity and feasibility of measurement tools human resources management in nursing. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 159. Kuopion yliopisto. Terveyshallinnon ja talouden laitos. Väitöskirja. Rauhala A, Kivimäki M, Fagerström L, Elovainio M, Virtanen M, Vahtera J, Rainio A-K, Ojaniemi K. & Kinnunen J. 27. What degree of work overload is likely to cause increased sickness absenteeism among nurses? Evidence from the RAFAELA patient classification system. Journal of Advanced Nursing 57 (3),

16 16(17) Liite 1 VeTeHH_HUS projektiryhmän jäsenet Susan Arminen kliininen asiantuntija Operatiivinen tulosyksikkö -8/2 Helena Brander osastoryhmän päällikkö Operatiivinen tulosyksikkö Johanna Fred osastonhoitaja, Jorvi K4 Leena Halme osaston ylilääkäri, Jorvi K6 Anniina Heikkilä projektisuunnittelija VeTe hanke Vuokko Herlevi atk-suunnittelija Kristiina Junttila kehittämispäällikkö HUS hoitotyön johto Terhi Karppinen HUS alueen henkilöstösuunnittelupäällikkö Merja Kuronen osastonhoitaja NKL N7 Kaija Korhonen apulaisosastonhoitaja Jorvi K4 Tuula Korhonen osastonhoitaja Jorvi L3 Päivi Lehtonen osastonhoitaja Jorvi K7 Leena Piironen pääluottamusmies Kirsi Pursiainen sairaanhoitaja LV37 Helena Raappana kliininen asiantuntija Operatiivinen tulosyksikkö 9/2- Merja Ranta sairaanhoitaja L2 Outi Simonen osastoryhmän päällikkö, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Saara Suominen-Niemelä HYKS alueen henkilöstöpäällikkö Kaarina Torppa hallintoylihoitaja HUS hoitotyön johto Maarit Virta-Helenius osastoryhmän päällikkö Medisiininen tulosyksikkö

17 17(17) LIITE 2 KYSELYLOMAKE Resurssien päivittäinen käyttö osastoryhmän sisällä VeTe-pilottiyksikössä työvuoron tehneelle hoitajalle (ei koske sisäistä keikkaa). VeteHH_HUS projektissa pilotoidaan kymmenellä osastolla päivittäisen resursoinnin mallia. Jotta saisimme mahdollisimman kattavan kuvan henkilöstön kokemuksista, on tärkeää, että mahdollisimman moni täyttää tämän lomakkeen tehtyään toiselle osastolle työvuoron. Vastaukset käsitellään luottamuksella. Osasto, jolle teit työvuoron Päivämäärä Työvuoron alkamis- ja päättymisajankohta - Miten seuraavat asiat toteutuivat työvuorossa? Laita X kohtaan, joka mielestäsi kuvastaa parhaiten toteutunutta tilannetta. Tekemästäni työvuorosta sovittiin omassa yksikössäni oikeudenmukaisesti Toisella osastolla oli sovittu työpari tai joku muu henkilö, jolta pystyin kysymään tarvittaessa apua Sain raportin toiselle osastolle mennessäni Koin, että osaamiseni oli riittävä työvuoron tekemiseksi toisella osastolla Työnjako toisella osastolla oli mielestäni oikeudenmukainen Toisella osastolla tekemäni työvuoro oli sovitun mittainen Oman yksikköni työtilanne mahdollisti työvuoron tekemisen toisella osastolla Työvuoron teko toisella osastolla oli mielestäni tarpeellinen Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti En osaa sanoa Saitko palautetta työvuorosi aikana? Millaista? Olisitko tarvinnut jotain tiettyä tukea tai apua työvuorosi tekemiseen? Millaista Muita kommentteja tai kehittämisehdotuksia? Palauta lomake henkilökunnan palautelaatikkoon joko omalle kotiosastolle tai osastolle, jolla teit työvuoron! KIITOS VASTAUKSISTA! Lisätietoja: Projektisuunnittelija Anniina Heikkilä,

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Hyvät käytänteet työpaikoilla Seminaari 28.9.2011 Päivikki Lahtinen Taustaa

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO 2009-2011. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO 2009-2011. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä 1(29) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Hoitotyön henkilöstöresursoinnin pidemmän aikavälin

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kuopion yliopiston julkaisuja. E, Yhteiskuntatieteet, no 147

Kuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kuopion yliopiston julkaisuja. E, Yhteiskuntatieteet, no 147 Julkaisuja RAFAELA järjestelmään liittyen 1 (10) SR 30.4.2014 VÄITÖSKIRJAT: Fagerström Lisbeth. 1999. The Patient s Caring Needs. To Understand and Measure the Unmeasurable. Väitöskirja. Åbo Akademi University.

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5.

Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5. Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5.2014 Jyväskylä Maarit Raappana, K-S SHP, TtM, Ylihoitaja maarit.raappana@ksshp.fi

Lisätiedot

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kaksi toimintalinjaa: Puunhankinnan logistiikka ja verkostoituminen Työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK 6/10/2013 Taustaa HUS kuntayhtymän työsuojelujaoston toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto Kaija Lappalainen

VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto Kaija Lappalainen VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto 28.7.2015 Kaija Lappalainen 17.8.2015 Määräaikaiset ja TA2015 sijaismäärärahat (tili 4025) MÄÄRÄAIKAISET YHTEENSÄ (AMK JA II ASTE) 2014 JA 2015

Lisätiedot

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle.

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Ilpo Lehtonen Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Pilotin päättymisen jälkeen tuotetussa raportissa on kuvattu mallintamisen toteutuminen sekä ehdotettu

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot

Mikä? Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa 10/1/2015. Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Mikä? Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa 10/1/2015. Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa Tarja Vesanen Esh, TtM, projektipäällikkö HUS tarja.vesanen@hus.fi 8.10.2015 1 Mikä? Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE Heljä Lundgrén-Laine, esh, TtT Kehittämisylihoitaja Kehittämispalvelut, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä, Tyks, 13.10.2015 1 MIKÄ IHMEEN

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010. Osastonhoitaja Tarja Ahola KHSHP

Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010. Osastonhoitaja Tarja Ahola KHSHP Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010 Osastonhoitaja Tarja Ahola KHSHP 173 800 asukasta 129 700 hoit.päivää 194 700 pkl-käyntiä 24 650 hoitojaksoa Henkilöstö Hml 1508 Rmk 342 Yhteensä 1850

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI JA 16.9.2015 LÄHTÖTILANNE JA TAVOITTEET VASTUUHOITAJUUS KÄYTÖSSÄ, MUTTA TOIMINTAMALLIT TIIMEISSÄ ERILAISET TAVOITTEET TOIMINTAMALLIN YHDENMUKAISTAMINEN TYÖNKUVAN SELKIYTYMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010 Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa HYKSin Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettava pilottihanke ulkomaisen työvoiman

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet

Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet Pirjo Kettunen Osastonhoitaja/projektisuunnittelija/Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen yhdyshenkilö Itä-Savon sairaanhoitopiiri ATK-päivät

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN JOHDANTO Hanko, Inkoo, Siuntio, Lohja, PTKY Karviainen, Järvenpää ja Hyvinkää ovat mukana Kaste osaohjelmassa Kotona Kokonainen Elämä. Kunnat muodostavat toiminnallisen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Toimenpidejonon ohjausmalli. Jarkko Pajarinen LT, dos. Klinikkaylilää HYKS, ortopedia ja traumatologia

Toimenpidejonon ohjausmalli. Jarkko Pajarinen LT, dos. Klinikkaylilää HYKS, ortopedia ja traumatologia Toimenpidejonon ohjausmalli Jarkko Pajarinen LT, dos. Klinikkaylilää ääkäri HYKS, ortopedia ja traumatologia Hoitoonpää ääsyn prosessi Lähete Pkl arvio Leikkaus

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointilomake 2009 2010

Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointilomake 2009 2010 Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointilomake 2009 2010 Liite nro: 2 Sosiaali- ja terveyslautakunnan työn arviointi toteutettiin nyt toisen kerran. Ensimmäinen arviointi toteutettiin edellisen valtuustokauden

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Kansallinen laatuhanke 2014-2015

Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Laatuhankkeen tavoite Hankkeella tuetaan julkisen hallinnon organisaatioiden laadun kehittämistä: itsearvioinnilla ulkoisella auditoinnilla vertaisoppimisella 2 Kansallinen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot