Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa"

Transkriptio

1 1(17) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä loppuraportti Raportti R16b Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -hanke (HH) Anniina Heikkilä Kristiina Junttila Kaarina Torppa

2 2(17) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Tarkoitus ja tavoitteet Kehittämistyö... 4 a. Osaamisen varmistaminen...4 b. Yhteiset toimintatavat...5 c. Päivittäinen toteutus...5 d. Case-esimerkki yhden osastoryhmän kehittämistyöstä ja uudesta toimintatavasta Tuloksia... 7 a. Lainavuorojen toteutuminen...7 b. Henkilökunnan näkemykset...8 c. Hoitotyön johtajien näkemykset Arviointi LIITTEET LÄHTEET...15

3 3(17) 1. Johdanto Terveydenhuollon tehokkuusvaatimukset ovat lisääntyneet, ja samalla edellytetään hyvää ja laadukasta hoitoa. Terveydenhuollon organisaatioiden johtamisessa tulisi tämän takia kiinnittää huomiota siihen, että hoitotyön henkilöstöresursseja käytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti sekä kohdentamalla ne oikein ja oikeudenmukaisesti. (Fagerström & Rauhala 23.) Oikein resursoitu hoitohenkilökunta edistää laadukasta hoitoa, vähentää hoitotyön poikkeamia ja edistää potilasturvallisuutta. Toisaalta oikeudenmukaisella ja tarkoituksenmukaisella resursoinnilla on vaikutuksia henkilöstön työssä pysyvyyteen, sairauspoissaoloihin ja työtyytyväisyyteen. (Rauhala 28, Rauhala, Kivimäki, Fagerström, Elovainio, Virtanen, Vahtera, Rainio, Ojaniemi & Kinnunen 27.) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) VeTeHH-hankkeen (Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta osahanke) kehittämistehtävänä oli Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa (VeTeHH_HUS). HUS:n kehittämistehtävän tavoitteena on luoda malli henkilöstövoimavarojen hallintaan; sekä päivittäiseen että pidemmän aikavälin suunniteluun ja johtamiseen. Tässä loppuraportissa kuvataan päivittäisen henkilöstöresursoinnin mallia. Resurssien päivittäinen käyttö osastoryhmän sisällä tarkoittaa, että osastojen kesken sovittujen pelisääntöjen mukaan hoitohenkilöstö siirtyy tarpeen mukaan toiselle osastolle tekemään työvuoronsa. Vuonna 28 HUS:n organisaatiomuutoksessa muodostettiin klinikkaryhmät, jotka jakautuvat osastoryhmiin. Osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja johtaa osastoryhmänsä toimintaa ja vastaa osastoryhmänsä henkilökunnasta. Tehtävässään osastoryhmän päällikkö vastaa alaisensa henkilöstön henkilöstöhallinnosta sekä resurssien optimaalisesta ja tehokkaasta käytöstä. Tähän voidaan vastata mm. kehitetyllä mallilla. VeTeHH_HUS -kehittämistehtävässä luotu malli edistää henkilöstön oikeudenmukaista ja joustavaa allokointia sekä tasaa työkuormitusta, jolla pyritään entistä paremmin mahdollistamaan resurssien optimaalinen kohdistaminen. Optimaalisella resursoinnilla pystytään edistämään hyvää ja laadukasta hoitoa sekä henkilöstön hyvinvointia. Resurssien päivittäinen käyttö osastoryhmän sisällä malli on toimiva käytänne, josta hyötyvät potilaat tasalaatuisempana hoitona ja potilasturvallisuuden vahvistumisena; hoitohenkilöstö työn ruuhkahuippujen vähentymisellä ja organisaatio henkilöstösäästöillä. 2. Tarkoitus ja tavoitteet Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa - kehittämistehtävän (VeTeHH_HUS) tarkoituksena oli kehittää malli henkilöstöresursoinnin päivittäiseen suunniteluun ja johtamiseen. Tavoitteena oli luoda osastoryhmään toimintamalli, jossa henkilöstövoimavaroja voidaan allokoida toiminnan tarpeen mukaan osastojen välillä. Lisäksi tavoitteena oli testata mallia pilottiyksiköissä ja arvioida mallin vakiintumista pilottialueilla kyselyjen ja tunnuslukuanalyysien avulla. Mallin avulla pyrittiin henkilöstön tarkoituksenmukaiseen, joustavaan ja oikeudenmukaiseen allokointiin ja työkuormitusten tasaamiseen yksiöiden välillä.

4 4(17) 3. Kehittämistyö Kehittämistyötä varten HUS:ssa toimi VeTeHH_HUS projektiryhmä (Liite1), joka oli moniammatillinen yhdeksäntoista hengen työryhmä. Projektiryhmässä käsiteltiin VeTeHHhankkeeseen (Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -osahanke) sekä VeTeHH_HUS kehittämistehtävään liittyviä asioita. Projektiryhmä kokoontui 19 kertaa ajalla 1/2-/211. Projektiryhmän tarkoituksena oli kehittää toimintamalli sekä toimia linkkinä pilottiyksiköille. Projektiryhmä suunnitteli myös mallin arvioinnin, jossa mallin toimivuudesta kerättiin tietoa henkilöstölle suunnatulla kyselyllä, osastonhoitajien kokemuksia kartoittamalla sekä tietojärjestelmistä saatavilla tiedoilla. Mallia kehitettiin ja testattiin kymmenellä pilottiosastolla, jotka muodostuivat kahdesta osastoryhmästä. Toinen osastoryhmä muodostui viidestä kirurgisesta vuodeosastosta ja toinen viidestä lasten vuodeosastosta. Ennen pilotoinnin aloittamista osastot ja projektisuunnittelija tekivät alkutila-analyysi, jonka tarkoituksena oli tarkastella yksikön sopivuutta ja mahdollisuuksia lähteä kehittämään päivittäisen resursoinnin mallia. Osastoilla ei saanut olla samanaikaisia suuria muutoksia tai haasteita sekä osastojen tuli olla halukkaita lähtemään kehittämistyöhön. Lisäksi osastot tarkastivat omien hoitoisuustietojensa ja muiden toimintaa kuvaavien tietojensa paikkansa pitävyyden. Tietojen tarkastellulla varmistettiin, että päätöksenteossa käytettävät tiedot olivat luotettavia ja ajantasaisia. Lisäksi arvioitiin, voidaanko muilla kehittämistoimilla vaikuttaa resurssien osuvuuteen (esimerkiksi työvuorosuunnittelulla tai toiminnan muutoksilla). Osastot arvioivat myös perusmiehityksensä sopivuuden niin, ettei se ollut aliresursoitu. Aliresursoinnin oletettiin aiheuttavan vain yhdensuuntaista henkilöstön allokointia osastojen välillä, joka taas ei ollut päivittäisen henkilöstöresursoinnin mallin tarkoitus. Kehittämistehtävästä tiedotettiin koko henkilöstölle tarkoitetuilla infotilaisuuksilla, osastotunneilla, erityyppisissä kokouksissa sekä projektiryhmän jäsenten välityksellä. Tiedottamisella pyrittiin edistämään sitoutumista ja yhteisen ymmärryksen löytymistä. Kehittämistyössä pyrittiin keräämään toimivaksi todettuja käytänteitä päivittäiseen resursointiin liittyen. Kehittämistyössä tutustuttiin esimerkiksi HYKS:n Lastenklinikalla kehitettyyn hoitotyön koordinaatiomalliin, jossa nimetty hoitaja viikonloppuisin koordinoi tiettyjen osastojen henkilöstöresursoinnin ja on mukana päivystyspotilaiden sijoittelussa. (Sorvari, Paavilainen & Klemetti 211.) Koska osastoryhmät poikkesivat niin toiminnaltaan, henkilöstörakenteeltaan kuin kulttuuriltaan toisistaan, ei yhtä geneeristä mallia voitu kehittää, vaan osastoryhmät lähtivät kehittämään juuri heidän toimintaansa sopivia käytänteitä. Osastoryhmien osastot sopivat yhteiset pelisäännöt toiminnan sujuvoittamiseksi ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen varmistamiseksi. Lisäksi osastoryhmät pohtivat osaamisen varmistamista ja käytännön päivittäistä toteuttamista. a. Osaamisen varmistaminen Osaamista varmistettiin erilaisilla koulutuksilla sekä osastojen välillä tapahtuvalla työkierrolla. Yhteiset koulutukset ja työkierto edistivät osaamisen lisäksi yhteistyötä ja halukkuutta mennä toiselle osastolle työvuoroon. Hyvä valmistautuminen ennen käytänteen käyttöönottoa nähtiin ehkäisevän huonojen kokemusten syntyä sekä sitouttavan henkilökuntaa. Osastojen kesken toteutettaviksi koulutuksiksi suositeltiin esim. osastotunteja, yhteisiä koulutuspäiviä ja lyhyttä työkiertoa.

5 5(17) b. Yhteiset toimintatavat Osastojen kesken sovittujen yhteisten toimintatapojen (pelisääntöjen) tarkoituksena oli varmistaa uuden käytänteen oikeudenmukaisuus ja sujuvuus. Osastoilla sovittiin esimerkiksi seuraavista asioista: Osastot ja koko niiden henkilökunta sitoutuu toimintaan Työvuoroon tulevan hoitajan vastaanottaminen o hoitajalle oltava työpari tai nimetty henkilö, jolta voi kysyä neuvoa/apua o hoitajan saatava raportti o huomioidaan tasapuolisuus työnjaossa o sovitaan työtehtävistä/työnkuvasta o työvuoro sovitun mittainen Milloin ei siirrytä toiselle osastolle, esim. o koulutuspäivä o ennalta sovittu kehittämispäivä o menossa alkuvaiheen perehdytys o hengähdyspäivä pitkän ylikuormituksen jälkeen Päivittäisen henkilöstöresursoinnin päätöksen tekijät o Osastonhoitaja vastaa päätöksenteosta arkisin ja muina aikoina vastaava hoitaja c. Päivittäinen toteutus Päivittäisen resursoinnin malli tarkoittaa, että henkilöstö voi siirtyä tekemään työvuoronsa toiseen yksikköön osastoryhmän henkilöstötarpeen mukaan. Päätöksenteossa noudatetaan pelisääntöjä, jotka osastot ovat yhteistyöllä laatineet osastojen toimintaan ja kulttuuriin sopiviksi. Arkisin arvioinnista, neuvottelusta ja päätöksenteosta vastasi osastonhoitaja ja muina aikoina osaston vastaava hoitaja. Neuvottelu resurssien päivittäisestä yksiköiden välisestä allokoinnista tapahtui joko tapaamisissa, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Päätöksenteossa voitiin hyödyntää kokemusperäisen tiedon ohella tietojärjestelmistä saatavia tietoja, esimerkiksi hoitoisuustiedot, hoidonvaraukset, päivystyksen tilanne, potilaspaikkatilanne ja henkilöstötiedot. Tietojärjestelmistä saatavia tietoja ei kuitenkaan käytetty säännöllisesti, sillä tiedot eivät joko olleet reaaliaikaisia tai niiden koettiin olevan hankalasti käytettäviä. Osaston sen hetkisen tilanteen lisäksi arvioitiin myös lähipäivien henkilöstötarpeet. Henkilöstön allokoinnissa pyrittiin huomioimaan oikeudenmukaisuus ja vastavuoroisuus. Toiselle osastolle löytyi yleensä halukkuutta lähteä. Työvuorolle annettiin nimitys lainavuoro.

6 6(17) Osastojen päivittäinen tilannearviointi Ruuhkahuippujen vaihtelevuuden tarkastelu ja ennakointi sekä arvio henkilöstövajeesta tai mahdollisuudesta tarjota apua muille osastoille Arvioinnissa apuna hoitoisuusja toimintaa kuvaavat tiedot sekä toiminnan tuntemus Yhteistyöllä laaditut pelisäännöt ohjaavat toimintaa Koko henkilöstön sitoutuminen Oikeudenmukaisuus Työvuorokäytänteet, esim. raportti, nimettytyöpari sovitut työtehtävät Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastojen kesken Päätöksenteko resursoinnista Päivittäinen osastojen vastuuhenkilöiden välinen neuvottelu ja päätöksenteko henkilöstön allokoinnista Arkisin vastuullisena toimii osastonhoitaja ja viikonloppuisin osaston vastaava hoitaja Osaamisen varmistaminen Ennakoiden toteutetaan osastojen yhteiset osastotunnit ja koulutukset sekä työnkierrot ja tutustumiskäynnit Vuorokohtainen osaaminen varmistetaan työnjaolla ja nimetyllä työparilla Kuvio 1 Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastojen kesken d. Case-esimerkki yhden osastoryhmän kehittämistyöstä ja uudesta toimintatavasta Neonatologian osastoryhmän viisi osastoa (Jorvin lasten osastot L1, L2 ja L3, Naistenklinikan osasto N7 ja Kätilöopiston osasto V37) osallistuivat HUS:n VeTeHH hankkeen kehittämistehtävään. Päivittäisen resursoinnin mallin suunnittelu käynnistyi projektiryhmässä keväällä 2. Asiasta tiedotettiin syksyllä 2 osastonhoitajakokouksissa ja osastotunneilla, minkä lisäksi osastoryhmän sisällä käytiin yhteistä keskustelua käytänteen tavoitteista ja sovittiin yhteisistä pelisäännöistä. Neonatologian osastoryhmän sisällä osaamista on edistetty jo pidemmän aikaa säännöllisillä työkierroilla, minkä lisäksi osastot tekevät paljon yhteistyötä loma-aikojen sulkujen takia. Tästä syystä osastoryhmässä ei nähty tarpeelliseksi järjestää erillisiä koulutuksia kehittämistehtävän takia. Vuorokohtainen osaaminen sovittiin varmistettavaksi kunnollisella raportoinnilla, nimetyllä työparilla sekä työtehtävien huomioinnilla. Pelisäännöt toimintaan luotiin osastojen välisellä yhteistyöllä. Ensimmäisessä vaiheessa toiminta koski arkipäiviä, jolloin osastonhoitajat olivat vastuussa lainavuorojen organisoinnista. Osastonhoitajat kokeilivat alkuvaiheessa säännöllisiä tapaamisia, joissa he kävivät yksiöiden tilanteet lävitse, mutta myöhemmin tapaamisen jäivät pois ja neuvottelu siirtyi puhelimessa käytävään keskusteluun. Käytännettä haluttiin laajentaa koskemaan myös viikonlopputoimintaa, koska viikonloppuvuorojen vaihdoksia ja työvuorotarpeita oli ajoittain vaikea arvioida tarkasti jo arkipäivinä. Osastoryhmässä

7 7(17) kokeiltiin lauantaiaamuvuoroon työvuoroa, jossa apulaisosastonhoitaja oli irrotettu kliinisestä työstä. Apulaisosastonhoitajan oli tarkoitus kartoittaa osastojen tilanteet kiertämällä osastot. Tarvittaessa hän päättäisi henkilöstön siirroista toiseen yksikköön tai hankkisi tarvittavat sijaiset. Apulaisosastonhoitajaa ei laskettu resursseihin, joten hän pystyi hoitamaan resursoinnin ohella vastuualueensa muitakin tehtäviä tai tarvittaessa osallistumaan kliiniseen työhön. Viikonloppukokeilusta päätettiin kuitenkin luopua, koska sitä ei nähty riittävän hyödylliseksi. Näin ollen viikonloppuisin osastojen vastaavat hoitajat neuvottelevat tarvittaessa keskenään. Osastoryhmässä suhtauduttiin kehittämiseen pääsääntöisesti myönteisesti, eikä erityistä muutosvastarintaa esiintynyt. Päivittäisen resursoinnin toimintamallin koettiin lisänneen osastoryhmän osastojen välistä yhteistyötä ja toisten osastojen tuntemusta. Hoitajat ovat liikkuneet todella paljon eri osastojen välillä, myös fyysisesti (eri sairaaloissa) erillään olevat yksiköt olivat hyvin mukana yhteistyössä. Osastoryhmässä on luotu kulttuuri, jossa on luontevaa lähetä toiselle osastolle työvuoroon. Tulevaisuudessa on myös suunnitteilla levittää käytännettä osastoryhmän rajojen ylitse esimerkiksi koko vastasyntyneiden alueelle. 4. Tuloksia a. Lainavuorojen toteutuminen Lainavuoroja tehtiin kaikkiaan 153 kappaletta pilotin aikana. Osastot kirjasivat kaikki toteutuneet lainavuorot Titania-työvuorojärjestelmään sovitulla koodilla. Toiselle osastolle kohdistuneiden työvuorojen jakaantumisessa eri viikonpäiville ei ollut suurta vaihtelua, joskin viikonloppuisin vuoroja oli hieman vähemmän. Aamuvuoroja oli 46 % toteutuneista työvuoroista, iltavuoroja 3 % ja loput vuorot olivat yö- tai pitkiä vuoroja (aamu- + iltavuoro). Työvuorot olivat yleensä normaalin työvuoron mittaisia (72 %), joitakin lyhyempiä työjaksoja (25 %) tehtiin myös. Lisäksi oli muutamia useampaan jaksoon ositettuja työjaksoja (esimerkiksi yövuorossa lasten syöttämisapuna). Lainavuoroista 137 kappaletta tehtiin kolmen osaston kesken. Näiden osastojen tuntityöläisten käytön kehityksessä voidaan havaita laskua tarkasteltaessa vuosia 2 ja 211 heinäkuulle asti (kuvio 1). Maalis- ja huhtikuussa tuntityöläisten käyttö on ollut runsaampaa ja kyseisinä kuukausina osastojen välistä henkilöstön allokointia on toteutunut vähemmän. Selityksenä tälle on todennäköisesti se, että maalis- ja huhtikuussa 211 kaikilla kolmella osastolla on selkeästi ollut korkeampi toteutunut hoitoisuus ja suurempi toimintavolyymi. Kuitenkaan sairauspoissaoloja ei ole ollut tavallista enempää. tuntityöläisten käyttö; toteutuneesta töajasta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 211 2

8 8(17) Kuvio 2. Kolmen lastenosaston tuntityöläisten toteutuneesta työajasta 2 ja 211 Kehitetyn päivittäisen resursoinnin mallin taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida laskemalla esimerkiksi niin, että kolmella lastenosastolla tehtiin yhteensä 137 lainavuoroa pilotin aikana ja työtunteja kertyi yhteensä 95 (tiedot Titania-työvuorojärjestelmästä). Jos kyseisiin työvuoroihin olisi otettu sijainen, voidaan sijaistyöpanokselle laskea kustannus hoitohenkilötyötunnin keskihinnalla (EhrmInfo , hoitohenkilökunnan työtunnin keskiarvo sisältäen sivukulut = 32,38 ). Kustannukset 95 tunnille ovat noin 3 7 (95 h * 32,38 = 3761 ). Vuokratyövoimaa käytettäessä kustannukset olisivat suuremmat. b. Henkilökunnan näkemykset Päivittäisen resursoinnin mallin pilttiyksiköiden hoitajille tehtiin kysely (Liite2), johon he vastasivat aina tehtyään työvuoron toiselle pilottiosastolle. Vastauslomake voitiin jättää nimettömänä omalle osastolle tai osastolle, missä työvuoro tehtiin. Kysely toteutettiin 12/2-8/211 kymmenellä osastolla. Vastauksia kertyi yhteensä 134 kappaletta. Vastaukset olivat pääsääntöisesti neonantologian osastoryhmästä. Vastausten mukaan päätöksenteko toiselle osastolle tehtävästä työvuorosta toteutui oikeudenmukaisesti (74 %). Vastaajista 75 % koki, että osastolla toteutui hyvin työparin nimeäminen tai he tiesivät keneltä kysyä apua tarvittaessa. Raportointi lainavuoroon tullessa sujui hyvin (76 %) ja työnjako osastolla oli oikeudenmukainen (9 %). Toisella osastolla tehty työvuoro oli pääsääntöisesti (85%) sovitun mittainen eli oman työvuorosuunnitelmaan tehdyn työvuoron pituinen. Vastaajista 77 % koki, että oma ammattitaito oli ollut riittävä kyseisessä työvuorossa. Vain,8 %:n mielestä oma osaaminen oli ollut täysin riittämätöntä. Lähes 8 % vastanneista koki, että oman osaston tilanne mahdollisti hyvin toiselle osastolle työvuoroon siirtymisen ja 8 % oli sitä mieltä, että toiselle osastolle tehty työvuoro oli tarpeellinen. (Kuviot 3-9) Oikeudenmukaisuus Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 3. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen työvuorosta sovittaessa (% osuudet vastauksista, N=134)

9 9(17) Työpari Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 4. Osastolla oli sovittu työpari tai joku muu henkilö, jolta pystyin kysymään tarvittaessa apua, (% osuudet vastauksista, N=134). 8 Raportointi Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 5. Raportoinnin toteutuminen osastolle mentäessä, (% osuudet vastauksista, N=134).

10 (17) Työnjaon oikeudenmukaisuus Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 6. Kokemus työjaon oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, (% osuudet vastauksista, N=134). 9 Työvuoron pituus Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Kuvio 7. Toisella osastolla tehty työvuoro oli sovitun mittainen (% osuudet vastauksista, N=134).

11 11(17) Osaaminen Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 8. Kokemus oman osaamisen riittävyydestä työvuorossa ( % osuudet vastauksista, N=134). Oman osaston tilanne Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 9. Oman yksikön tilanne mahdollisti toiselle osastolle siirtymisen (% osuudet vastauksista, N=134).

12 12(17) Työvuoron tarpeellisuus Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 9. Työvuoron tarpeelliseksi kokeminen (% osuudet vastauksista, N=134). Kyselyssä oli väittämien lisäksi avoimia kysymyksiä. Avoimista vastuksista nousi esille, että Työvuoron toisella osastolla tehneet hoitajat saivat hyvin paljon kiitoksia tekemästään työvuorosta Toimintamalli koettiin positiivisena; toiselle osastolle on helppo mennä ja vastaanotto on hyvä Kehitettävää koettiin olevan o työtehtävien etukäteen suunnittelussa vuoroon tulevalle o työparityöskentelyn varmistamisessa o tiedon saamisessa niin, että mahdollisimman ajoissa olisi saatavilla tieto osastosta, jonne työvuoro tehdään Turvallisuuden edistämiseksi osastoille toivottiin yhtenäistä tapaa tavaroiden sijoitteluun, selkeitä ohjeistuksia työtehtäviin sekä kirjaamiseen yhtenäisiä käytäntöjä c. Hoitotyön johtajien näkemykset Projektiryhmään kuuluneilta pilottiyksiköiden osastonhoitajilta ja osastoryhmän päälliköiltä kerättiin näkemyksiä päivittäisen resursoinnin mallista projektiryhmän kokouksissa käydyissä keskusteluissa ja muilta pilttiyksiköiden osastonhoitajilta puhelinkeskusteluilla. Heidän mukaansa toimintamalli ja resursointiin liittynyt yhteinen keskustelu on edistänyt yhteisöllisyyttä ja osastojen välistä yhteistyötä. Osastojen asioita pohditaan yhdessä ja osastoryhmän osastojen tuntemus on edistynyt. Osastonhoitajat kokevat, että uuden toimintamallin jälkeen toisilta osastoilta on helpompi saada apua ja vuoroon tulleilla oman osastonryhmän hoitajilla on usein ollut parempi osaaminen kuin sijaisilla. Päivittäisen resursoinnin mallin käyttö on vähentänyt joillakin osastoilla osastonhoitajan sijaistyövoiman hankkimiseen käyttämää työaikaa ja vähentänyt myös tuntityöläisten käyttöä. Osastonhoitajilta on kuitenkin vastaavasti mennyt työaikaa neuvotteluun ja henkilöstön allokointiin. Oikeudenmukaisuuden varmistaminen nähdään haasteena, joka vaatii hyvää osastojen tuntemusta sekä taitoa perustella päätöksentekoa. Osastonhoitajat kokevat mallin olevan käyttökelpoinen ja edistävän kulttuuria, jossa voidaan oman osaston tilanteen mukaan tarjota apua toisille osastoille.

13 13(17) 5. Arviointi Kehittämistyö vaati resursseja sekä hoitotyön johtajien sitoutumista. Mallin käyttöönottovaiheessa osastonhoitajien ja osastoryhmän päälliköiden työpanos oli keskeinen, jotta henkilöstö sitoutui toimintaan. Lisäksi he toimivat kehittämistyön mahdollistajina sekä kehittämistyön eteenpäin saattajina. Kehittämistyö edellytti yhteistä konsensusta osastojen välillä, mikä vaati aikaa ja keskusteluja. Aikaa veivät alkuvaiheessa myös päivittäiset neuvottelut osastojen tilanteista ja henkilöstön allokoinnista. Hoitohenkilöstön päivittäisen resursoinnin malli on toimiva toimintatapa henkilöstön päivittäisessä allokoinnissa. Osastojen välinen yhteinen kehittäminen ja toiminta näyttäisivät edistävän yhteisöllistä toimintatapaa, jossa henkilöstön siirtyminen toiselle osastolle nähdään osaksi päivittäistä toimintaa. Henkilöstön kokemusten mukaan päätökset henkilöstöresursoinnissa tapahtuvat pääsääntöisesti oikeudenmukaisesti ja vuoroon tuleva hoitaja huomioidaan hyvin nimeämällä työpari ja antamalla raportti. Hoitajat kokevat oman työpanoksensa toisella osastolla tarpeelliseksi sekä oman osaamisensa olevan yleensä riittävä työvuorossa toimimiseen. Osastonhoitajien mukaan toimintatapa edisti myös potilasturvallisuutta mahdollistamalla osaavan vakituisen henkilöstön työvuoroihin entistä optimaalisemmin. Mallin aktiivinen käyttö näyttää vähentäneen tuntityöläisten käyttöä ja näin ollen tuovan säästöä henkilöstökuluissa. Hoitajille suunnatun kyselyn tulokset olivat positiivisia. Päätöksenteon todettiin olevan oikeudenmukaista, mikä kertoo ammattitaitoisesta johtamisesta, jolloin esimerkiksi päätökset osataan perustella luotettavasti. Hoitajien kokemukset oman osaamisen riittävyydestä olivat myös kannustavia. Tästä voisi osaamisen lisäksi myös päätellä, että osastoilla toimii ammattitaitoisia hoitajia, jotka osaavat arvioida toiselta osastolta vuoroon tulevalle hoitajalle optimaaliset työtehtävät. Yhtenä oleellisena tekijänä palautteissa korostui potilasturvallisuus, jonka nähtiin edistyvän, kun vuoroon tuli osastoryhmän sisältä hoitaja. Vakituisella hoitajalla oli peruskäytänteet varmemmin hallussa ja tietojärjestelmät tuttuja. Potilasturvallisuutta pitäisi kuitenkin edistää edelleen niin, että yksiköissä olisi samat toimintatavat useimmissa asioissa (esimerkiksi kirjaaminen ja potilasohjaus) sekä siten, että osastoilla olisi mahdollisimman samanlainen tavaroiden sijoittelu niin varastoissa kuin lääkeaineissa. Päivittäisen resursoinnin malli voidaan jalkauttaa koko organisaation tasolle. Mallin jalkautus edellyttää informatiivista ja kannustavaa tietopakettia sekä johtajien sitoutumista. Mallin jalkautuksessa jokaisen osastoryhmän on huomioitava omat käytänteet, toimintaan ja kulttuuri, jotta mallin käyttöönotto onnistuu. Tulevaisuuden haasteena on tunnuslukujen yhdistäminen ja hyödyntäminen osana päivittäistä resursointia. Tässä kehittämistyössä esimerkiksi hoitoisuustietojen hyödyntäminen päivittäisessä allokoinnissa ei tuntunut luontevalta. Perusteina tälle oli, että tiedot eivät olleet riittävän reaaliaikaisia, ne olivat vaikeasti saatavilla järjestelmistä eikä tietoja ei ollut totuttu käyttämään päivittäisessä johtamisessa. Haasteena tietojen käytössä on myös se, että tieto ei välttämättä ole riittävän informatiivinen (esimerkiksi henkilöstölukumäärä ei kerro osaamisen tasoa). Tulevaisuudessa tulee pohtia, mitä tietoja voisi hyödyntää päivittäisen resursoinnin mallissa ja kuinka ne saadaan helppokäyttöisiksi. Lisäksi johtamisen tietojärjestelmissä voisi olla käytössä esimerkiksi osastoryhmäkohtainen näkymä, jossa olisi kerralla nähtävissä tarvittavat tiedot päivittäiseen henkilöstöresursointiin. Päivittäinen henkilöstöresursoinnin malli ei ole uusi innovaatio, mutta se ei toistaiseksi ole asettunut päivittäiseksi käytännöksi ja toimintakulttuuriksi. Nyt malli on kuvattu ja sen tukena on positiivista näyttöä mallin tueksi. Päivittäisen resursoinnin malli on käytänne, jolla voidaan saada

14 14(17) aikaan positiivisia tuloksia, mutta sen käyttö edellyttää niin henkilöstön kuin hoitotyön johtajien sitoutumista toimintaan ja sitkeyttä pitää käytäntö aktiivisena. Päivittäisen resursoinnin mallissa hyötyvät kaikki osapuolet; potilaat saavat turvallisempaa ja tasalaatuisempaa hoitoa, hoitohenkilöstön työmäärä pysyy paremmin optimaalisena ja organisaatio säästää sijaiskuluissa. Päivittäisen resursoinnin malli on yksi tapa vastata niukkojen resurssien oikeudenmukaiseen ja taloudelliseen käyttöön. 6. Suositukset jatkotoimenpiteiksi - Päivittäisen resursoinnin mallin jalkauttaminen koko organisaation tasolle o Ytimekäs ja innostava ohjepaketti osastoryhmille suunnattuna o Osaksi rekrytointia - Päivittäisen resursoinnin mallin käytön seurannan suunnittelu o Lainavuoron kirjaaminen Titania-työvuorojärjestelmään tietyllä työvuorotunnisteella o Lainavuorojen toteutumisen automaattinen raportointi johdon tietojärjestelmässä o Taloustietojen liittäminen osaksi lainavuorokäytänteen raportointia - Tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen niin, että ne tukevat tietojen reaaliaikaista hyödyntämistä sekä mahdollistavat osastoryhmän sisällä tarpeellisten tietojen samanaikaisen tarkastelun (ns. osastoryhmän näkymä) - Potilasturvallisuutta edistävien toimintamallien edistäminen o Tavaroiden yhtäläinen sijoittelu osastoilla o Käytänteiden yhtenäistäminen, esimerkiksi kirjaaminen - Osaamisen varmistaminen säännöllisillä työkierroilla ja yhteisillä koulutuksilla

15 15(17) LIITTEET Liite 1 VeTeHH_HUS projektiryhmän jäsenet Liite 2 Lomake lainavuorokyselystä LÄHTEET Fagerström L & Rauhala A. 23. Finnhoitoisuus hoitotyön benchmarking. Projektin loppuraportti. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Sorvari M, Paavilainen P & Klemetti B Hoitotyön koordinaatiomalli. Arviointiraportti. HYKS, Lastenklinikka. Rauhala A. 28. The validity and feasibility of measurement tools human resources management in nursing. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 159. Kuopion yliopisto. Terveyshallinnon ja talouden laitos. Väitöskirja. Rauhala A, Kivimäki M, Fagerström L, Elovainio M, Virtanen M, Vahtera J, Rainio A-K, Ojaniemi K. & Kinnunen J. 27. What degree of work overload is likely to cause increased sickness absenteeism among nurses? Evidence from the RAFAELA patient classification system. Journal of Advanced Nursing 57 (3),

16 16(17) Liite 1 VeTeHH_HUS projektiryhmän jäsenet Susan Arminen kliininen asiantuntija Operatiivinen tulosyksikkö -8/2 Helena Brander osastoryhmän päällikkö Operatiivinen tulosyksikkö Johanna Fred osastonhoitaja, Jorvi K4 Leena Halme osaston ylilääkäri, Jorvi K6 Anniina Heikkilä projektisuunnittelija VeTe hanke Vuokko Herlevi atk-suunnittelija Kristiina Junttila kehittämispäällikkö HUS hoitotyön johto Terhi Karppinen HUS alueen henkilöstösuunnittelupäällikkö Merja Kuronen osastonhoitaja NKL N7 Kaija Korhonen apulaisosastonhoitaja Jorvi K4 Tuula Korhonen osastonhoitaja Jorvi L3 Päivi Lehtonen osastonhoitaja Jorvi K7 Leena Piironen pääluottamusmies Kirsi Pursiainen sairaanhoitaja LV37 Helena Raappana kliininen asiantuntija Operatiivinen tulosyksikkö 9/2- Merja Ranta sairaanhoitaja L2 Outi Simonen osastoryhmän päällikkö, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Saara Suominen-Niemelä HYKS alueen henkilöstöpäällikkö Kaarina Torppa hallintoylihoitaja HUS hoitotyön johto Maarit Virta-Helenius osastoryhmän päällikkö Medisiininen tulosyksikkö

17 17(17) LIITE 2 KYSELYLOMAKE Resurssien päivittäinen käyttö osastoryhmän sisällä VeTe-pilottiyksikössä työvuoron tehneelle hoitajalle (ei koske sisäistä keikkaa). VeteHH_HUS projektissa pilotoidaan kymmenellä osastolla päivittäisen resursoinnin mallia. Jotta saisimme mahdollisimman kattavan kuvan henkilöstön kokemuksista, on tärkeää, että mahdollisimman moni täyttää tämän lomakkeen tehtyään toiselle osastolle työvuoron. Vastaukset käsitellään luottamuksella. Osasto, jolle teit työvuoron Päivämäärä Työvuoron alkamis- ja päättymisajankohta - Miten seuraavat asiat toteutuivat työvuorossa? Laita X kohtaan, joka mielestäsi kuvastaa parhaiten toteutunutta tilannetta. Tekemästäni työvuorosta sovittiin omassa yksikössäni oikeudenmukaisesti Toisella osastolla oli sovittu työpari tai joku muu henkilö, jolta pystyin kysymään tarvittaessa apua Sain raportin toiselle osastolle mennessäni Koin, että osaamiseni oli riittävä työvuoron tekemiseksi toisella osastolla Työnjako toisella osastolla oli mielestäni oikeudenmukainen Toisella osastolla tekemäni työvuoro oli sovitun mittainen Oman yksikköni työtilanne mahdollisti työvuoron tekemisen toisella osastolla Työvuoron teko toisella osastolla oli mielestäni tarpeellinen Toteutui hyvin Toteutui kohtalaisesti Toteutui huonosti En osaa sanoa Saitko palautetta työvuorosi aikana? Millaista? Olisitko tarvinnut jotain tiettyä tukea tai apua työvuorosi tekemiseen? Millaista Muita kommentteja tai kehittämisehdotuksia? Palauta lomake henkilökunnan palautelaatikkoon joko omalle kotiosastolle tai osastolle, jolla teit työvuoron! KIITOS VASTAUKSISTA! Lisätietoja: Projektisuunnittelija Anniina Heikkilä,

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Hoitotyön johtaminen helpottuu RAFAELA - ja WFM- järjestelmien avulla

Hoitotyön johtaminen helpottuu RAFAELA - ja WFM- järjestelmien avulla Hoitotyön johtaminen helpottuu RAFAELA - ja WFM- järjestelmien avulla RAFAELA -asiantuntija Pia Fredriksson, FCG Konsultointi Projektipäällikkö Pirjo Ketola, Numeron Ke 14.9.2016 klo 10.40 11.10 Ohjelma

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Mitä tarkoitusta varten hoitoisuusluokitusmittareita alettiin kehittään

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto Kaija Lappalainen

VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto Kaija Lappalainen VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto 28.7.2015 Kaija Lappalainen 17.8.2015 Määräaikaiset ja TA2015 sijaismäärärahat (tili 4025) MÄÄRÄAIKAISET YHTEENSÄ (AMK JA II ASTE) 2014 JA 2015

Lisätiedot

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia 2015 2018 Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä Hoitotyön strategia KSSHP:n arvot Tyytyväiset potilaat Vastuu

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kansallinen laatuhanke 2014-2015

Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Laatuhankkeen tavoite Hankkeella tuetaan julkisen hallinnon organisaatioiden laadun kehittämistä: itsearvioinnilla ulkoisella auditoinnilla vertaisoppimisella 2 Kansallinen

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

ERVA -tapaaminen

ERVA -tapaaminen ERVA -tapaaminen 27.08.20 Hyh Johanna Bjerregård Madsen Vuodeosastohoidon tarve vähenee miten reagoimme hoitohenkilöstön kannalta oikein? Henkilöstövoimavarojen johtaminen Henkilöstövoimavarojen johtaminen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä

Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä Terveyskeskusten johtavien viranhaltioiden ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 7.10.2014 Pirjo Kejonen, hallintoylihoitaja PPSHP 1.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Projektiryhmä Tete Work-time Attendance Software. Henkilökohtainen SE harjoitus: loppuraportti

Projektiryhmä Tete Work-time Attendance Software. Henkilökohtainen SE harjoitus: loppuraportti Projektiryhmä Tete Work-time Attendance Software Henkilökohtainen SE harjoitus: loppuraportti Projektin etenemisen seuranta ja kontrollointi Niilo Fredrikson T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 2(8)

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020 YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Käsihygieniahanke Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15 16.5.2014 Käsihygienia hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL Perheystävällinen työpaikka Alkukartoitus/LSKL Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl. fi www. lskl. fi Perheystävällinen työpaikka Perheystävällisyyden

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Lions Clubs International MD 107 Finland. Klubin presidentti päivitetty Varpu Ylhäinen

Lions Clubs International MD 107 Finland. Klubin presidentti päivitetty Varpu Ylhäinen Lions Clubs International MD 107 Finland Klubin presidentti 8.5.2012 päivitetty 16.4.2012 Varpu Ylhäinen 1 Valmennuksen tavoitteet Antaa Sinulle valmiuksia toimia klubipresidenttinä Tiedät tehtäväsi presidenttinä

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TUKI kyselyjen tulokset. Pientä tunnuslukujen tarkastelua TUKI-projektissa (diat 31-35)

TUKI kyselyjen tulokset. Pientä tunnuslukujen tarkastelua TUKI-projektissa (diat 31-35) TUKI kyselyjen tulokset TUKI-projektiin osallistuneiden osastojen (n=7) hoitotyöntekijöiden vastausten kooste 2010 tuloksia ja 2011 tuloksia (diat 2-30) Pientä tunnuslukujen tarkastelua TUKI-projektissa

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015. py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen

HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015. py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015 py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen TOIMINNAN TAVOITTEET linjassa PA10n yhteisten tavoitteiden kanssa 1. henkilötyön tuottavuuden

Lisätiedot