Kuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kuopion yliopiston julkaisuja. E, Yhteiskuntatieteet, no 147

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kuopion yliopiston julkaisuja. E, Yhteiskuntatieteet, no 147"

Transkriptio

1 Julkaisuja RAFAELA järjestelmään liittyen 1 (10) SR VÄITÖSKIRJAT: Fagerström Lisbeth The Patient s Caring Needs. To Understand and Measure the Unmeasurable. Väitöskirja. Åbo Akademi University. ei saatavilla sähköisesti Pusa, Anna-Kaisa The Right Nurse in the Right Place - Nursing Productivity and Utilisation of the RAFAELA - Patient Classification System in Nursing Management (Oikea hoitaja oikeassa paikassa. Hoitotyön tuottavuus ja RAFAELA hoitoisuusluokitusjärjestelmän hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa) Väitöskirja, Kuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kuopion yliopiston julkaisuja. E, Yhteiskuntatieteet, no 147 Linkki julkaisuun: Tavoite: tarkastella hoitoisuusluokituksen (OPC) antamia mahdollisuuksia hoitotyön kustannuslaskentaan ja hinnoitteluun testata ja esitellä uusi työn mittaamisen menetelmä PAONCIL professionaalinen arviointi optimaalisesta voimavarojen kohdentamisesta tutkia, miten tehokkaasti hoitotyön johtajat olivat käyttäneet RAFAELA :a neljässä keskussairaalassa Otos: Artikkeli 1: teoreettisen mallin esittäminen kirjallisuuteen perustuen Artikkeli 2: PAONCILin testaus kahdella vuodeosastolla kahden viikon ajan vuonna 1996; tarkasteltiin PAONCIL asteikon toimivuutta optimaalisen hoitoisuustason määrittelyssä Artikkeli 3: PAONCIL-mittarin testaus 8 vuodeosastolle 3 kk ajan vuosina Artikkeli 4: 12 vuodeosaston aineisto vuosina yhdessä keskussairaalassa, a) mitä työnantaja oli menettänyt taloudellisesti ja hoitajavoimavaroina, kun hoitajia oli ollut yli potilaiden hoidon tarpeen ja vastaavasti b) mitä työnantaja oli säästänyt taloudellisesti ja hoitajavoimavaroissa, kun hoitajia oli ollut liian vähän suhteessa potilaiden hoidon tarpeeseen. Vuosina kerättiin kyselyaineisto neljän keskussairaalan hoitotyön johtajilta, jossa kartoitettiin, kuinka aktiivisesti he olivat hyödyntäneet RAFAEALA -järjestelmästä saatavaa tietoa johtamisessaan. Menetelmät: regressioanalyysi ja muut tilastolliset menetelmät 1

2 Tulokset: OPC-hoitoisuusluokitusmittarin avulla pystytään teoreettisesti laskemaan keskimääräinen työmäärän kuormituskerroin hoitotyön kustannuslaskennan tueksi. PAONCIL menetelmä soveltui hyvin vaihtoehtoiseksi työmäärän mittaamisen menetelmäksi. Lineaarisen regressioanalyysin avulla ja käyttämällä PAONCIL mittaria kultaisena standardina suhteessa OPC:hen pystyttiin laskemaan optimaalinen tilanne hoitotyön työmäärälle. Tämän tason mukaisesti hoitotyön johtajat voivat arvioida, ovatko hoitajaresurssit olleet tasapainossa suhteessa potilaiden hoidon tarpeisiin. Kaikki hoitotyön johtajat eivät hyödyntäneet RAFAELA -järjestelmän mahdollisuuksia täysimittaisesti. Järjestelmästä saatavasta tietoaineistosta on mahdollisuuksia laajempaan hyödyntämiseen strategisessa ja operatiivisessa johtamisessa. Käytetty lähdeaineisto antaa viitteitä siihen, että hoitajavoimavarojen hyvällä allokoinnilla ja optimaalisella tuottavuudella on vaikutusta hoitajien hyvinvointiin sekä potilaiden hoidon tuloksiin. Työn määrällinen mittaamismenetelmä eli hoitoisuusluokitusjärjestelmä ei tavoita kuitenkaan tietoa siitä, mikä vaikutus on hoitajien koulutuksella, osaamisella ja kokemuksella hoitoprosessin panokseen eli hoitajan työhön. Johtopäätökset: OPC on hyödynnettävissä sairaalapalveluiden hinnoittelussa, vaikkakin sen hyödyntäminen hinnoittelussa on vielä vähäistä. PAONCIL menetelmä mahdollistaa hoitajavoimavarojen optimaalisen kohdentamisen potilaiden hoidon tarpeen mukaisesti. Se toimii vaihtoehtoisena menetelmänä tarkalle työajan mittaamiselle. RAFAELA -hoitoisuusluokitusjärjestelmän antamat mahdollisuudet voisivat olla aktiivisemmin johtajien käytössä. RAFAELA -järjestelmä mahdollistaa hoitotyön tuottavuuden tarkastelun ja jatkotutkimukset hoitotyön tuottavuuden vaikutuksista potilaiden hoidon laatuun ja hoitajien työhyvinvointiin. ARTIKKELIT: Rainio A-K Hoitoisuusluokituksen hyödyntämisestä erikoissairaanhoidon kustannuslaskennassa. Hoitotiede. 8 (2), Fagerström L. & Rainio A-K Professional assessment of optimal nursing care intensity level: a new method of assessing personnel resources for nursing care. Journal of Clinical Nursing 8, Linkki tiivistelmään: Fagerström L., Rainio A-K., Rauhala A. & Nojonen K Professional Assessment of Optimal Nursing Care Intensity Level. A New Method for Resource Allocation as an Alternative to Classical Time Studies. Scandinavian Journal of Caring Science 14: Linkki tiivistelmään: Rainio A-K & Ohinmaa A Assessment of nursing management and utilization of nursing resources with the RAFAELA patient classification system case study from the general wards of one central hospital. Journal of Clinical Nursing 14:

3 Linkki julkaisuun: Rauhala, Auvo The validity and feasibility of measurement tools for human resources management in nursing Case of the RAFAELA - system (Hoitajien inhimillisten voimavarojen johtamisen mittausvälineiden validius ja käyttökelpoisuus. Case RAFAELA -järjestelmä). Väitöskirja, Kuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kuopion yliopiston julkaisuja. E, Yhteiskuntatieteet, no 159. Linkki julkaisuun: Tavoite: Otos: arvioida, onko RAFAELA -järjestelmä riittävän validi ja käyttökelpoinen hoitajien henkilöstövoimavarojen mittausvälineenä yhden sairaalan 8 osaston päivittäiset OPC- ja PAONCIL-tulokset vuosina (1. ja 2. osatyö) kahdeksan sairaalan optimaalisen hoitoisuuden määrittämisen tiedot 61 osastolta vuosina (3. osatyö) PAONCIL-arvot (N=4870) ja vastaukset kysymyksiin, jotka koskivat muusta kuin potilashoidosta aiheutunutta työmäärää sekä vastaavat OPC-arvot yhden sairaalan 22 vuodeosastolta vuodelta 2005 (4. osatyö) aineisto hoitajien työmäärästä, ilmaistuna hoitajaa kohti lasketun havaitun ja optimaalisen hoitoisuuden suhteena. Mukana oli 31 osastoa ja 877 hoitajaa v (5. osatyö) Analyysimenetelmät: pääosin lineaariset regressioanalyysit Tulokset: Ensimmäisessä ja toisessa osatyössä optimaalinen hoitoisuus kyettiin määrittämään viidellä kahdeksasta osastosta (yhtäaikaisvaliditeetti). PAONCILiä käytettiin kultaisena standardina ja selitysosuus oli 37 %. Optimaaliset OPC-pistemäärät hoitajaa kohti olivat lähellä toisiaan 5 aikuisosastolla 6:sta, välillä 20,2 24,3 pistettä per hoitaja. PAONCIL-pisteet jakautuivat normaalijakauman tavoin, paitsi että 0-arvo oli jossakin määrin yliedustettuna. PAONCIL-arvo ei riippunut hoitajien työvuosista eikä ammattiryhmästä. OPC:n rakennevaliditeetin analyysissä lineaarisen regressioanalyysin selitysosuus ei lisääntynyt siitä, että useita lisämuuttujia sijoitettiin riippumattomiksi muuttujiksi. Kolmannessa osatyössä optimaalisen hoitoisuuden analyysien tuloksia voitiin pitää luotettavina, mikäli PAONCIL-vastausprosentti oli yli 70 %, PAONCILtutkimusjakso kesti vähintään 3-4 viikkoa, keskimääräinen PAONCIL-arvo oli alle 0,65 ja selitysosuus oli yli 25 %. Neljännessä osatyössä lisäkysymyksiin, jotka koskivat muusta kuin potilashoidosta aiheutunutta työmäärää oli vastattu 26 %:ssa 4870 kaavakkeesta. Kahdeksan kysymystä ryhmittyi neljäksi faktoriksi: hallinto; henkilöstöresurssit ja henkinen stressi; yksikköjen sisäinen ja niiden välinen yhteistyö. OPC:n ja PAONCIL:in välisen selitysosuuden mediaani oli 45 %. Edellä mainittujen lisäkysymysten sisällyttäminen analyysiin nosti selitysosuuden 55 %:iin.

4 Viidennessä osatyössä keskimääräinen työmäärä ylitti optimin 9 %:lla (SD=18 %). Lisääntyvän työmäärän ja lisääntyvien sairauslomien määrän välillä oli lineaarinen yhteys (p<0,006). Niillä hoitajilla, joiden työmäärä ylitti optimin >30 %, itse ilmoitettujen sairauslomien määrä oli 1,44 (95 % CI 1,13 1,83) kertaa korkeampi kuin hoitajilla, joiden työmäärä oli optimaalinen. Vastaava suhde lääkärintodistuksella osoitettujen sairauslomien osalta oli 1,49 (1,10 2,03). Nämä lisääntyneet sairauslomat johtivat 12 ylimääräiseen sairauslomapäivään henkilövuotta kohti. Noin 5-6 % suuren työmäärän aiheuttamasta kohonneesta tuottavuudesta menetettiin lisääntyneinä sairauslomina. Johtopäätökset: OPC:tä voidaan pitää monipuolisesti validoituna hoitoisuusmittarina. Se mittaa riittävän luotettavasti potilashoitoon liittyvää työmäärää PAONCIL ja koko RAFAELA -järjestelmä osoitettiin valideiksi. Optimaalisen hoitoisuuden määritys onnistuu useimmilla osastoilla. RAFAELA järjestelmän rajat ja reunaehdot on nyt perusteellisesti selvitetty. OPC- ja PAONCIL-mittarien osoitettiin mittaavan kutakuinkin samaa ilmiötä. Hoitajien lisääntynyt työmäärä oli yhteydessä heidän sairauslomiensa merkittävään lisääntymiseen. Liiallinen työmäärä saattaa lisätä henkilöstön työterveydellisiä ongelmia merkittävästi. RAFAELA -järjestelmän osoitettiin sisältävän monia piirteitä, jotka tukevat HRM-perusteista hoitajien johtamista. ARTIKKELIT: Fagerström L, Rainio A-K, Rauhala A, Nojonen K Professional Assessment of Optimal Nursing Care Intensity Level. A New Method for Resource Allocation as an Alternative to Classical Time Studies. Scandinavian Journal of Caring Sciences 14, Linkki tiivistelmään: Fagerström L, Rainio A-K, Rauhala A, Nojonen K Validation of a new method for patient classification, the Oulu Patient Classification. Journal of Advanced Nursing 31 (2), Linkki tiivistelmään: Rauhala A, Fagerström L Determining optimal nursing intensity: the RAFAELA method. Journal of Advanced Nursing 45 (4), Linkki tiivistelmään: Rauhala A, Fagerström L Are nurses assessments of the workload affected by non-patient factors? An analysis of the RAFAELA system. Journal of Nursing Management 15 (5), Linkki tiivistelmään: Rauhala A, Kivimäki M, Fagerström L, Elovainio M, Virtanen M, Vahtera J, Rainio A- K, Ojaniemi K, Kinnunen J What degree of work overload is likely to cause increased sickness absenteeism among nurses? Evidence from the RAFAELA patient classification system. Journal of Advanced Nursing 57 (3), Linkki tiivistelmään:

5 Marttila Liisa Hoitoisuustietojen hyödyntäminen johtamisessa sähköinen kysely hoitotyön johtajille. Pro gradu tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Tavoite: kuvata hoitotyön johtajien (osastoryhmän päälliköiden, ylihoitajien ja osastonhoitajien) arviointeja hoitoisuustietojen käyttömahdollisuuksien hyödyntämisestä omassa johtamistyössään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) kuvata hoitoisuustietojen käyttöön edistävästi tai ehkäisevästi vaikuttavia tekijöitä tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan edistää hoitoisuustietojen käyttöä osana hoitotyön tiedolla johtamista. Hoitoisuustietojen käyttöä hoitotyön johtamisessa tarkasteltiin tiedolla johtamisen ja innovaatioiden käyttöönottoteorian näkökulmasta. Otos: harkinnanvarainen otanta kohdejoukko HUS:n niiden yksiköiden osastoryhmän päälliköt, ylihoitajat (N = 26) ja osastonhoitajat (N = 121), joissa oli käytössä RAFAELA järjestelmä sähköisen kyselylomake touko-kesäkuussa 2011 Tulokset: Hoitotyön johtajat kuvasivat hoitoisuustietojen käyttömahdollisuudet moninaisiksi: hoitotyön laadun kehittäminen, hoitotyön näkyvyyden ja keskustelun lisääminen, johtamisen tukeminen, hoitotyön kirjaamisen kehittäminen sekä pitkän aikavälin henkilöstövoimavarojen johtaminen. Hoitoisuustietoja ei nähty kovin hyvänä keinona lyhyen aikavälin henkilöstövoimavarojen suunnittelussa eikä yksiköiden välisen hoitajien työmäärän ja hoitoisuuden vertailussa. Hoitoisuustietoja oli käytetty eniten hoitotyön laadun ja hoitajien työhyvinvoinnin kehittämisessä, työtä uudelleen organisoitaessa sekä työvuoroja uudelleen järjestettäessä. Vähiten hoitoisuustietoja oli käytetty taloussuunnittelussa. Hoitoisuustietojen käyttöä arvioitiin eniten edistävän hoitajien positiivinen suhtautuminen ja hoitoisuustietojen luotettavuus. Lisäksi niiden käyttöä edisti säännöllinen hoitoisuustietojen moniammatillinen käsittely, hoitoisuusluokitus-järjestelmään liittyvään koulutukseen osallistuminen, tuki ja palautteen saanti hoitoisuusraporteista. Hoitoisuustietojen käyttöä arvioitiin ehkäisevän ajan ja johdon tuen puute sekä tietojärjestelmiin liittyvät toimintaongelmat ja ongelmat hoitoisuustietojen ymmärrettävyydessä. Johtopäätökset: Tutkimus tuotti tietoa hoitoisuustietojen käyttömahdollisuuksista sekä niiden käytön rajoituksista. Hoitoisuustietojen käyttö edellyttää luotettavia ja ymmärrettäviä hoitoisuustietoja, riittävää koulutusta, tukea ja palautetta sekä hyödyntämistä tukevia tietojärjestelmiä. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kohdeorganisaatiossa ja osin laajemminkin edistettäessä hoitoisuustietojen käyttöä osana moniammatillista tiedolla johtamista.

6 Vainikainen, Paula RAFAELA TM - hoitoisuusluokitusjärjestelmän PAONCIL -mittari apuväline hoitohenkilöstön työkuormituksen tunnistamiseen ja henkilöstövoimavarojen johtamiseen. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, terveyshallintotiede Tavoite: selvittää RAFAELA -järjestelmään kuuluvan PAONCIL -mittarin kykyä kuvata hoitotyön työkuormitusta selvittää, kykeneekö mittari nostamaan esiin yleiset työkuormitukseen liitetyt osa-alueet Otos: eri organisaatioiden (n=10) toimintayksiköissä (n=67) tehdyistä PAONCIL arvioinnit(n=5761) vuosilta Analyysimenetelmät: Sisällön analyysillä sekä kvantifiointi Tulokset: Hoitohenkilöstön työkuormitukseen vaikuttavia tekijöitä olivat työtehtäviin, johtamiseen, yhteistyöhön, työntekijöiden valmiuksiin sekä ympäristöön liittyvät tekijät. Yksittäisistä tekijöistä suurimmaksi työkuormitusta lisääväksi tekijäksi nousi potilashoitoon liittyvät tehtävät. Pääsääntöisesti työkuormitusvaikutukset olivat työkuormitusta lisääviä, mutta suurimmaksi työnkuormitusta vähentäväksi tekijäksi osoittautui yhteistyö oman työyhteisön sisällä. PAONCIL -mittari antaa tietoa yleisistä fyysiseen, psyykkiseen ja psykososiaaliseen työkuormitukseen liittyvistä tekijöistä, joskin erityisesti terveydenhuollon ammateille tyypilliseen eettiseen työkuormitukseen liittyviä tekijöitä ei suoranaisesti voi liittää yhteenkään mittarin osa-alueeseen. Johtopäätökset: Työkuormitukseen liittyvät tekijät ovat haasteena myös terveydenhuollossa ja näin ollen olisi tärkeää saada tutkimustietoa siitä, miten työkuormituksen näkökulma vaikuttaa henkilöstövoimavarojen johtamiseen liittyvään päätöksentekoon ja miten hoitotyön johtajat käyttävät henkilöstövoimavarojen johtamisen menetelmiä huomioidessaan henkilöstön työkuormitukseen liittyviä tekijöitä. ARTIKKELIT: Rauta, S., Salanterä, S., Nivalainen, J. & Junttila, K Validation of the core elements of perioperative nursing. Journal of Clinical Nursing. 22 (9-10): PERIHOIq-mittarin sisältövaliditeetin testaus: Tuloksena todetaan, että PERIHOI-mittarissa on mukana olennainen ydin perioperatiivisesta hoitotyöstä. tiivistelmä luettavissa:

7 Aschan, H., Junttila,K., Fagerstrôm, L., Kanerva, A & Rauhala, A RAFAELA patient classification system as a tool for management. Studies in Health Technology and Informatics 146: tiivistelmä luettavissa: Fagerström, L Benchmarking by the RAFAELA Patient Classification system - a descriptive study of optimal nursing intensity levels. Studies in Health Technology and Informatics 146:25-9. tiivistelmä luettavissa: Fagerström, L Evidence-based human resource management: a study of nurse leaders' resource allocation. Journal of Nursing Management 17(4): tiivistelmä luettavissa: Frilund, M. & Fagerström, L Validity and reliability testing of the Oulu patient classification: instrument within primary health care for the older people. International Journal Older People Nursing 4(4): tiivistelmä luettavissa: Frilund, M. & Fagerström, L Oulu Patient Classification instrument within primary health care. Studies in Health Technology and Informatics tiivistelmä luettavissa: Frilund, M. & Fagerström, L Managing the optimal workload by the PAONCIL method--a challenge for nursing leadership in care of older people. Journal of Nursing Management 17(4) tiivistelmä luettavissa: Hanhirova, M. Sinivaara, M., Leppänen, S. & Junttila, K Asiakaslähtöisyyden kehittäminen polikliinisessä hoitotyössä. Premissi ei saatavilla sähköisesti Junttila, K., Meretoja, R., Seppälä, A., Tolppanen, E., Ala-Nikkola, T. & Silvennoinen, L Data warehouse approach to nursing management. Journal of Nursing Management 15(2): tiivistelmä luettavissa: Fagerström, L. & Rauhala, A Benchmarking in nursing care by the RAFAELA patient classification system - a possibility for nurse managers. Journal of Nursing Management. 15(2): tiivistelmä luettavissa:

8 Rauhala, A. & Fagerström, L Are nurses assessments of their workload affected by non-patient factors? An analysis of the RAFAELA-system. Journal of Nursing Management 15, tiivistelmä luettavissa: Rauhala, A., Kivimäki, M., Fagerström, L., Elovainio, M., Virtanen, M., Vahtera, J., Rainio, A-K. & Kinnunen, J What degree of work overload is likely to cause increased sickness absenteeism among nurses? Evidence from the RAFAELA patient classification system. Journal of Advanced Nursing 57, tiivistelmä luettavissa: Rauhala, A. & Fagerström, L Determing optimal nursing intensity: the RAFAELA method. Journal of Advanced in Nursing 45, tiivistelmä luettavissa: Fagerström, L., Rainio, A-K., Rauhala, A. & Nojonen, K Professional assessment of optimal nursing care intensity level: a new method for resource allocation as an alternative to classical time studies. Scandinavian Journal of Caring Sciences 14, tiivistelmä luettavissa: Fagerström, L., Rainio, A-K., Rauhala, A. & Nojonen, K Validation of a new method for patient classification, the Oulu Patient Classification. Journal of Advanced Nursing 31: 2, tiivistelmä luettavissa: Fagerström, L., Eriksson, K. & Bergbom Engberg, I The patient's perceived caring needs: measuring the unmeasurable. International Journal of Nursing Practice 5(4): tiivistelmä luettavissa: Fagerström, L. & Rainio, A-K Professional assessment of optimal nursing care intensity a new method for assessment of staffing levels for nursing care. Journal of Clinical Nursing 8, tiivistelmä luettavissa: Fagerström, L., Bergbom Engberg, I& Eriksson, K A comparison between patients' experiences of how their caring needs have been met and the nurses' patient classification--an explorative study. Journal of Nursing Management 6(6): tiivistelmä luettavissa: nts%e2%80%99+experience+of+how+their+caring+needs+have+been+me t+and+the+nurses%e2%80%99

9 RAFAELA -järjestelmää tukeva näyttö: Flinkman, Mervi. 2014: Nuorten sairaanhoitajien aikomus lähteä ammatistaan Suomessa monimenetelmällinen tutkimus. Väitöskirja. Turun Yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieten laitos. Annales Universitatis Turkuensis D Linkki julkaisuun: Tavoite: selvittää nuorten sairaanhoitajien aikomusta lähteä ammatistaan ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä erityisesti silloin, kun lähtöaikomukset olivat alkaneet ennen 30 vuoden ikää. Otos ja analyysimenetelmät: Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kaksi integroitua kirjallisuuskatsausta. Katsaukset sisälsivät yhteensä 75 empiiristä artikkelia ja ne käsittelivät hoitajien ammatista lähtöaikomuksia. Tutkimuksen toisessa vaiheessa analysoitiin kyselytutkimuksen aineistoa, joka oli kerätty eurooppalaisessa Nurses Early Exit (NEXT) tutkimuksessa. Yhteensä 147 suomalaisen nuoren sairaanhoitajan aineisto oli kerätty BQ 12 lomakkeella. Tämä aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Kolmannessa vaiheessa toteutettiin kaksi haastattelututkimusta. Ensin toteutettiin laadullinen tapaustutkimus, jotta voitiin lisätä ymmärrystä kokemuksista ja merkityksistä ammatista lähtöaikomuksiin liittyen. Tämän tutkimuksen aiheisto koostui kolmen sairaanhoitajan uratarinoista. Aineisto analysoitiin narratiivisella holistisella sisällönanalyysillä sekä teemallisella menetelmällä. Toisessa laadullisista tutkimuksista haastateltiin 15 sairaanhoitajaa organisaatiosta lähtemiseen ja ammatista lähtöaikomuksiin liittyen. Tämän teemahaastattelun aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset: Aikaisempien tutkimusten mukaan monet eri tekijät ovat yhteydessä ammatista lähtöaikomuksiin. Kyselytutkimuksen mukaan noin joka neljäs (26 %) sairaanhoitajista oli ajatellut ammatistaan lähtemistä vähintään muutaman kerran kuukaudessa kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Esimerkiksi uupumus ja työtyytymättömyys olivat yhteydessä ammatista lähtöaikomuksiin. Haastatteluissa nuoret kuvasivat huonon hoitotyön toimintaympäristön ja ammatinvalinnan toissijaisena tai sattumanvaraisena valintana olevan yhteydessä ammatista lähtöaikomuksiin. Johtopäätökset: Ammatista lähtöaikomukset ovat monimutkainen ilmiö, johon on yhteydessä monia eri tekijöitä. Poliittisten päätöksentekijöiden, hoitotyön johtajien ja esimiesten tulisi kehittää hoitotyön toimintaympäristöä. Riittävä henkilöstömitoitus, tasapainoinen työkuormitus, työstressin vähentäminen sekä mahdollisuudet kehittyä ja edetä uralla ovat hyvän hoitotyön toimintaympäristön ominaispiirteitä ja ne voivat edesauttaa nuorten sairaanhoitajien pysymistä ammatissaan. Nuorten sairaanhoitajien halu toteuttaa korkealaatuista ja eettisesti kestävää hoitotyötä on huomioitava niin yhteiskunnassa kuin terveydenhuollon organisaatioissa. Lisäksi kaikille vastavalmistuneille tulisi tarjota riittävästi perehdytystä ja mentorointia.

10 Kontio, Elina Tiedonhallinta taktisessa päätöksenteossa sydänpotilaan hoitoprosessissa. Väitöskirja. Turun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Annales Universitatis Turkuensis D Tavoite kehittää sydänpotilaiden hoitoprosessin taktista päätöksentekoa tukeva tiedolla johtamisen sisältömalli. Osatutkimus / Vaihe III: Kysymys: Onko mahdollista ennustaa sydänpotilaan hoitoisuutta (mitattuna OPCqmittarilla) edellisen päivän hoitoisuuspisteiden ja potilasasiakirjamerkintöjen avulla? Kirjallisuuskatsaus ei tarjonnut sellaisia menetelmiä, joilla voisi ennustaa potilaan tulevaa hoitoisuutta. Vastaus: Kyllä. Sähköisten hoitotyön kirjausten ja edellisen päivän hoitoisuusluokitusten avulla pystyttiin ennustamaan seuraavan päivän hoitoisuutta, jolla voi olla merkitystä ennakoitaessa henkilöstöresurssin määrää. Sähköisten hoitotyön kirjausten avulla ennustus oli tarkempaa kuin pelkkien hoitoisuustietojen, ja kun nämä tiedot yhdistettiin, saavutettiin paras ennustustarkkuus. Johtopäätöksissä korostetaan tietojen integroinnin voimaa ja tavoitellaan tietojen reaaliaikaista hyödyntämistä ja johtamista.

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

RAFAELA-hoitoisuusluokitustiedon hyödyntäminen terveydenhuollon johtamisessa johtajaylilääkärin näkökulma

RAFAELA-hoitoisuusluokitustiedon hyödyntäminen terveydenhuollon johtamisessa johtajaylilääkärin näkökulma RAFAELA-hoitoisuusluokitustiedon hyödyntäminen terveydenhuollon johtamisessa johtajaylilääkärin näkökulma 11.9.2014 Kuntamarkkinat LL, FT Auvo Rauhala / Vshp Case: osastonhoitajan kk-raportti ylihoitajalle

Lisätiedot

Mikä? Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa 10/1/2015. Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Mikä? Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa 10/1/2015. Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä Hoitoisuusluokitus perioperatiivisissa yksiköissä mahdollisuus vaikuttaa Tarja Vesanen Esh, TtM, projektipäällikkö HUS tarja.vesanen@hus.fi 8.10.2015 1 Mikä? Hoitoisuus Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla

Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla projektin loppuraportti Painilainen Terhi Kylävalli Anja Hassinen Tiina

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kätilöiden kokemuksia tiedonhallinnan muutoksista kätilötyössä

Kätilöiden kokemuksia tiedonhallinnan muutoksista kätilötyössä Kätilöiden kokemuksia tiedonhallinnan muutoksista kätilötyössä Terveydenhuollon ATK-päivät 26- Jyväskylä Esityksen rakenne Taustaa: Äippä-tutkimus Kätilöiden kokemukset-tutkimus: tavoitteet Tutkimusprosessi

Lisätiedot

THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala

THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31-5 - 1.6.1999 THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala Hoitotyö ja kustannusseuranta (Monitor) SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme?

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Tarja Kvist, TtT, Yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos 25.3.2011 28.3.2011 1 Mitä ovat vetovoimaiset sairaalat (magneettisairaalat)? Magneettisairaalamalli

Lisätiedot

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5.

Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5. Hoitoisuustietojen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa henkilöstö- ja talousnäkökulma Terveydenhuollon Atk-päivät 20. 21.5.2014 Jyväskylä Maarit Raappana, K-S SHP, TtM, Ylihoitaja maarit.raappana@ksshp.fi

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen

Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen Kansallisten yhtenevien vuodeosastotunnuslukujen kehittäminen Taina Pitkäaho Projektikoordinaattori, TtT, kätilö -hanke PSSHP Esityksen sisältö - :stä lyhyesti - Hoitohenkilöstön voimavarojen hallinnan

Lisätiedot

ACTA OULU-HOITOISUUSLUOKITUS JA HOITOHENKILÖKUNNAN AJANKÄYTTÖ HOITOTYÖN LAATUVAATIMUSTEN NÄKÖKULMASTA UNIVERSITATIS OULUENSIS D 1134.

ACTA OULU-HOITOISUUSLUOKITUS JA HOITOHENKILÖKUNNAN AJANKÄYTTÖ HOITOTYÖN LAATUVAATIMUSTEN NÄKÖKULMASTA UNIVERSITATIS OULUENSIS D 1134. OULU 2011 D 1134 ACTA Teija Kaustinen UNIVERSITATIS OULUENSIS D MEDICA OULU-HOITOISUUSLUOKITUS JA HOITOHENKILÖKUNNAN AJANKÄYTTÖ HOITOTYÖN LAATUVAATIMUSTEN NÄKÖKULMASTA OULUN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN

Lisätiedot

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298)

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) 16.12.2013 Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Hanke-esittelyt kokouksissa Celik S. Turvallinen työn hallinta-

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa

Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa 1(17) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

1. Name Heli Marjaana Vaartio-Rajalin. 3. Current position Head of degree, Novia University of Applied Sciences, Nunnankatu 4, 20700 Turku, Finland

1. Name Heli Marjaana Vaartio-Rajalin. 3. Current position Head of degree, Novia University of Applied Sciences, Nunnankatu 4, 20700 Turku, Finland CURRICULUM VITAE, Heli Vaartio-Rajalin 23.4 2013 I PROFESSIONAL RECORD 1. Name Heli Marjaana Vaartio-Rajalin 2. Place and birth date Pertteli, Finland 1968 3. Current position Head of degree, Novia University

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Ammatin vetovoimaisuus. Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry

Ammatin vetovoimaisuus. Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry Ammatin vetovoimaisuus Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry Sisältö Yhteiskunnan tilanne ja ammatin vetovoimaisuus Organisaation panostus vetovoimaisuuteen Oman työn merkityksellisyys 21.9.2015

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle

Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Ph.D. Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Stakesin selvitys: Strukturoidun tiedon tarve hoitotyössä, terveydenhuollon tarkastaja Ansa Sonninen, Itä-Suomen lääninhallitus

Stakesin selvitys: Strukturoidun tiedon tarve hoitotyössä, terveydenhuollon tarkastaja Ansa Sonninen, Itä-Suomen lääninhallitus SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali - ja terveysyksikkö Stakesin selvitys: Strukturoidun tiedon tarve hoitotyössä, terveydenhuollon tarkastaja Ansa Sonninen, Itä-Suomen lääninhallitus Stakesin selvitys: Strukturoidun

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstömitoitus ja pakkotoimet psykiatrisilla osastoilla. Emilia Laukkanen Sh, TtM Osastonhoitaja, Niuvanniemen sairaala

Hoitotyön henkilöstömitoitus ja pakkotoimet psykiatrisilla osastoilla. Emilia Laukkanen Sh, TtM Osastonhoitaja, Niuvanniemen sairaala Hoitotyön henkilöstömitoitus ja pakkotoimet psykiatrisilla osastoilla Emilia Laukkanen Sh, TtM Osastonhoitaja, Niuvanniemen sairaala Hoitotyön henkilöstömitoitus Laadullisesti ja määrällisesti asianmukaisten

Lisätiedot

Hoitotyön johdon päivät 2007 90 vuotta hoitotyön johtamista Suomessa

Hoitotyön johdon päivät 2007 90 vuotta hoitotyön johtamista Suomessa Hoitotyön johdon päivät 2007 90 vuotta hoitotyön johtamista Suomessa 18. 19.10.2007 Helsinki, Paasitorni Koulutuksen keskeisiä teemoja ovat muun muassa: Hoitotyön johtajien vastuu ja vaikuttamismahdollisuudet

Lisätiedot

How can university education answer to local needs?

How can university education answer to local needs? DEVELOPING THE TRAINING OF COMMUNITY HEALTH NURSES HUMAN RIGHT BASED APPROACH IN THE CARE OF ELDERLY IN SWAZILAND North-South-South Intensive Program in Uniswa 22.2 5.3.2010 How can university education

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Terveydenhuollon atk-päivät 27.-28.5.2002 Anneli Ensio Projektipäällikkö Kuopion yliopistollinen sairaala Käytännön tieto tietojärjestelmiin

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Hyvät käytänteet työpaikoilla Seminaari 28.9.2011 Päivikki Lahtinen Taustaa

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

VASTASYNTYNEEN HOITOISUUS KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALASSA OPCq-MITTARILLA MITATTUNA

VASTASYNTYNEEN HOITOISUUS KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALASSA OPCq-MITTARILLA MITATTUNA VASTASYNTYNEEN HOITOISUUS KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALASSA OPCq-MITTARILLA MITATTUNA Tampereen yliopisto Hoitotieteen laitos Pro Gradu tutkielma TtM-opiskelija Mirja Ottman-Salminen Huhtikuu 2006 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

RAFAELA -JÄRJESTELMÄN OPCq-MITTARIN KÄYTTÖ JA ARVIOINTI KEHITYSVAMMAHUOLLOSSA

RAFAELA -JÄRJESTELMÄN OPCq-MITTARIN KÄYTTÖ JA ARVIOINTI KEHITYSVAMMAHUOLLOSSA RAFAELA -JÄRJESTELMÄN OPCq-MITTARIN KÄYTTÖ JA ARVIOINTI KEHITYSVAMMAHUOLLOSSA Tuula Sutinen Pro gradu -tutkielma Hoitotiede Hoitotyön johtaminen Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille

Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille Hoitotyö ja hoitotiede Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille LOUHI- seminaari 24.10.08 Satu Haapalainen-Suomi sh, TtM-opiskelija, Ty,hoitotieteen laitos Riikka Vuokko, tutkija ÅA, IT-laitos Hoitaminen caring

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Tuottavuuden johtaminen yhteistyössä innovatiivisia tapoja esimiestyön tueksi

Tuottavuuden johtaminen yhteistyössä innovatiivisia tapoja esimiestyön tueksi Tuottavuuden johtaminen yhteistyössä innovatiivisia tapoja esimiestyön tueksi Sari Suono Henkilöstöjohtaja A-Katsastus Group Oy 600 Minutes Human Resources 30.1.2013, Finlandia-talo, Helsinki 24.1.2013

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO 2009-2011. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO 2009-2011. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä 1(29) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Hoitotyön henkilöstöresursoinnin pidemmän aikavälin

Lisätiedot

Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos ATK-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Sisältö RECEPS

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,

Lisätiedot

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE Heljä Lundgrén-Laine, esh, TtT Kehittämisylihoitaja Kehittämispalvelut, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä, Tyks, 13.10.2015 1 MIKÄ IHMEEN

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Ehdotukset kansallisesti yhtenäisiksi hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvuiksi Erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Anne Heinonen & Taina Olenius

Anne Heinonen & Taina Olenius 1 Anne Heinonen & Taina Olenius Hyvän hoidon periaatteet keuhkosairauksien vuodeosastolla ja neurologian poliklinikalla hoitajien kertomana RAFAELA - hoitoisuusluokitusjärjestelmän tueksi Opinnäytetyö

Lisätiedot

Health Intelligence - Parempaa informaatiota terveydenhuollon päätöksentekoon. Terveydenhuollon ATK päivät 24.-25.5.2011 Sibelius Talo, Lahti

Health Intelligence - Parempaa informaatiota terveydenhuollon päätöksentekoon. Terveydenhuollon ATK päivät 24.-25.5.2011 Sibelius Talo, Lahti Health Intelligence - Parempaa informaatiota terveydenhuollon päätöksentekoon Terveydenhuollon ATK päivät 24.-25.5.2011 Sibelius Talo, Lahti Innofactor Oyj: Suomen johtava Microsoft ratkaisutoimittaja

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen

Lisätiedot

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön. Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;

Lisätiedot