Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
|
|
- Pentti Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvinvointia työstä
2 Esimiehenä muutostilanteessa: mitä minun tulee huomioida? Valtakunnallisen välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Elina Ravantti, asiantuntija (KTM)
3 Koetut muutokset työpaikoilla (Työ ja terveys Suomessa 2009) Liki puolella (46 %) palkansaajista muutoksia työpaikalla viimeisten kolmen vuoden aikana. Eniten työtehtävien sisällössä, mutta myös esim. tuotannossa, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä Naisilla hieman enemmän kuin miehillä, toimihenkilöillä enemmän kuin työntekijöillä. Muutoksen hallinnassa tärkeää on kuunnella eri osapuolten näkemyksiä. Kolmannes palkansaajista arvioi yhteiset keskustelut työtehtävistä ja tavoitteista täysin riittäväksi työpaikalla.
4 Muutoksen "perussääntöjä" Muutos on monimutkaisempi kuin uskotaan: voi saada ennakoimattomiakin seurauksia myös alkuperäiset tavoitteet saattavat muuttua. Eri ihmiset näkevät hyödyt ja haitat eri tavalla. Muutoksen merkitys ja tarkoitus on miellettävä omakohtaisesti. "kun oma kohtalo selviää, epävarmuus vähenee" Muutoksella on omat vaiheensa, joiden yli ei voi oikaista. Muutos ei tapahdu ilman lisärasitusta ja ponnistelua. Ei liikaa liian nopeasti ei kaikkea uutta kerralla. Yhdessä onnistuu paremmin kuin yksin.
5 Muutos uhkana Muutokset ympäristössä laukaisevat luonnollisen uhan kokemuksen, jolla on elämää suojaava tehtävä. Uhan kokemus säilyy, kunnes tieto vaaran suuruudesta selviää Muutoksia koskevat ensimmäiset vihjeet leviävät nopeasti työyhteisöihin; näkyy jo ennen muutosta! puhekieli muuttuu ilmapiiri kiristyy levottomuus ja turvattomuus lisääntyvät raja-aidat korostuvat huhut ja mielikuvat hallitsevat päätöksenteko viivästyy kuormittuneisuus lisääntyy Mitä asioita tunnistatte?
6 Tieto muutoksesta Muutoskokonaisuus (=tiedotustarve) Tiedon tyhjiö Virallinen tieto muutoksesta innostaa yhdensuuntaistaa vaatii työtä ja toistoa Mielikuvin Epävirallinen muotoutuva tieto, "totuus" huhut "Huhutodellisuus" vie energiaa lisää vastustusta on aggressiivista syntyy itsestään tarttuu helpolla
7 Muutosprosessin kolme perusvaihetta: Taakse jättäminen Välivaihe, kaaos Uuden alkaminen Vaiheet eivät aina seuraa toisiaan kronologisesti: usein läsnä elementtejä eri vaiheista. Lisäksi yksilöiden erilaisuus: kullakin on luonnostaan oma järjestyksensä ja logiikkansa Lamaannus à Vastustus à Uuteen sopeutuminen
8 Muutosprosessin kolme perusvaihetta: 1. Taakse jättäminen päällimmäisenä saattaa olla tunne positiivisten, tuttujen asioiden menettämisestä 2. Välivaihe, kaaos Vie oman aikansa, että muuttumassa olevat työ- ja henkilöstöjärjestelyt hakeutuvat uusiin uomiinsa. Keskeisimmäksi haasteeksi muodostuu epävarmuuden sietäminen.
9 Tavallisia havaintoja välivaiheen epävarmuudessa ovat: Motivaatio laskee, asioihin tartutaan puolinaisesti. Kaaos ja kaoottisuuden tunne leimaavat ajattelua. Tuottavuus laskee. Johtoa tai muita muutoksesta vastaavia syyllistetään. Esiintyy epäluottamusta muutoksen perusteita ja esimiehiä kohtaan. Syyllisyydentunteet nousevat pintaan niiden mielessä, joille näyttää käyvän paremmin. Ihmissuhteisiin tulee säröjä ja ärsytyskynnys on normaalia matalammalla.
10 3. Uuden alkaminen Uuteen siirryttäessä on toimittava johdonmukaisesti ja selkeästi. Joskus ilmenee taipumusta palata vanhaan toimintatapaan. Yhteinen arviointi ja onnistumisen kokemusten huomaaminen uudessa tilanteessa on tärkeää. Vähitellen uudet tavat tuottavat positiivisia kokemuksia ja onnistumisia, mikä luo uskoa tuleviin onnistumisiin. On aika pysähtyä arvioimaan toimintakulttuurin muutoksia sekä toimintalinjoihin ja pelisääntöihin tarvittavia täsmennyksiä.
11 Uuden alun vaiheessa tärkeitä kysymyksiä ja pohdinnan aiheita työyhteisössä ovat: Miten toimintakulttuurimme on muuttunut? Miten toimimme uudessa roolissamme/tilanteessa? Mitä otamme mukaan vanhasta? Mitä uuden toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen vaatii meiltä? Miten etenemme ja ylläpidämme uutta toimintatapaa? Mitä ovat toimintaa ja henkilöstöä koskevat suunnitelmamme? Miten ankkuroimme muutoksen arkeen? Mitkä ovat menestystekijämme? Kaiku, Valtiokonttori
12 Suhtautuminen muutoksiin Jokainen joutuu sietämään epävarmuuden aiheuttamia tunteita. Samalla voi kuitenkin tuntea myös kutkuttavaa odotusta ja toivoa. Kulttuurimme sallii paremmin pelon ja epävarmuuden näyttämisen, mutta pitää ilon ja innostuksen näyttämistä naiivina. Siksi ilo ja innostus nousevat vain harvoin pintaan. TTL, Duunitalkoot Kaiku, Valtiokonttori
13 Vaikuttamismahdollisuudet ja suhtautuminen muutokseen itse keksinyt ja kehitellyt osallistunut merkittävällä tavalla kehittelyyn osallistunut ja vaikuttanut vähän annettu tilaisuus sanoa sanansa, mutta ei silloin osannut päätetty kuulematta asianosaista päätetty vastoin ao. kantaa selittämättä miksi päätetty vastoin ao. kantaa loukaten julkisesti täysin innostunut suhtautuu asiaan myönteisesti, ponnistelee kohtuullisesti toteutuksen onnistumiseksi ei varsinaisesti vastusta, jos toteutus ei heti onnistu, jättää asian sikseen vastustaa passiivisesti tai aktiivisestikin, suurentelee haittoja ja toteutusongelmia sabotoi toteutusta salailemalla ja vääristelemällä tosiasioita
14 Tunteet kuuluvat muutokseen Muutos herättää aina tunteita. Tunteille on annettava aikaa ja tilaa. Tunteista on voitava puhua. Tunteet vaativat aina huomiota. Asiallisen käsittelyn kriisin aikana tai välittömästi sen jälkeen. Muutoksen aiheuttamat tunnemyllerrykset voivat esiintyä myös viiveellä. Ennemmin tai myöhemmin pääasia, että tunteita ja niiden taustalla vaikuttavia tarpeita ei sivuuteta. Kaiku, Valtiokonttori
15 Tunteet muutoksessa (Arikoski & Sallinen 2007) VIHA ILO näkyvissä piilossa pinnan alla aika PELKO SURU
16 Muutokseen sitoutumisen kahdeksan vaihetta (Arikoski & Sallinen 2007; Lewiniä, Korhosta ja Pirnestä mukaillen) 2. vastustaminen 3. luovuttaminen 8. sitoutuminen 7. yhteistyö näkyvissä 6. tekeminen piilossa 5. hyväksyminen 1. sabotaasi 4. neutraalius
17 Muutosvastarinta Merkki siitä, että muutos on alkanut! Ihmisen omat selviytymiskanavat ovat valmiustilassa. Miten tästä selvitään? Ihmiset kantavat huolta tehtävistään ja tulevaisuudestaan.
18 Muutoksia vastustetaan, koska (Huuhtanen 2002) muutosta ei nähdä tarpeellisena, ei ole paineita tai taitoa muuttua muutokselle ei nähdä suuntaa tuttu on turvallisempaa tai lyhyellä aikavälillä tehokkaampaa henkilökohtainen tehokkuus ja omat tavoitteet ajavat organisaation etujen ohi huonoja kokemuksia aikaisemmista muutoksista; yksilön puolustusmekanismit toimivat muutoksesta on haittaa Myös organisaatiolla on muutosvastarintaa: vaikeutta muuttaa johtamista, esimiestyötä, byrokratiaa...
19 Erilaisia rooleja muutostilanteessa Vaikka nämä roolit ovat kärjistettyjä tyypittelyjä, oman toimintatyylin tunnistaminen voi auttaa joustamaan ja hallitsemaan tunnereaktioita Innostujat - tanssivat nuotion ympärillä ja ruokkivat tulta Tarkkailijat - lämmittelevät käsiään kauempana Kriitikot - näkevät että nuotiokin on väärin rakennettu Kyynikot - odottavat sadetta
20 Innostujat aina hakemassa ja ensimmäisinä kokeilemassa kaikkea uutta luottavat itseensä, ovat sosiaalisia, uskaltavat ottaa riskejä parhaimmillaan uusissa, yllättävissä tilanteissa, kyllästyvät nopeasti rutiineihin välillä jalat irtoavat maasta, pitkäjänteisyys ei parhaita puolia Esimiehen hyvä huomata: ü Valjasta heidät muutoksen etujoukkoihin. ü Hyödynnä ja anna mahdollisuuksia ideoille ja innokkuudelle, huolehdi ettei heitä lannisteta. ü Kiinnitä erityistä huomiota aikatauluihin, käytännönläheisyyteen, realistisuuteen, rutiineihin, pitkäjänteisyyteen.
21 Kyynikot Ovat turhautuneita paitsi työhönsä myös elämäänsä (ja sen myös näyttävät) Vetäytyvät, loistavat poissaolollaan, pahimmillaan mitätöivät, sabotoivat, hyökkäävät perusteettomasti Esimiehen hyvä huomata : ü Ovat vaikeasti "käännytettäviä" - perustelut eivät auta, kannattaako/voiko esimies uhrata aikaansa ja resurssejaan? ü Vihaisuuteen ei kannata vastata vihallaà anna tilaa tunteille, mutta anna käyttäytymisestä palautetta - myrkyttämiselle ei hyväksyntää. ü Ovat loppujen lopuksi itse vastuussa itsestään ja käyttäytymisestään. ü Ei muutoksen suhteen vastuullisille tai näkyville paikoille. ü Samat mahdollisuudet ja velvollisuudet kuin muillekin.
22 Kriitikot Eivät usko mihinkään ilman hyviä perusteluja, haluaa aina ensin tietää miksi, ennen kuin tekee mitään. Esittävät usein ryhmästä poikkeavia ja erilaisia, mutta perusteltuja mielipiteitään. Parhaimmillaan totuuden torvia ja virkistäviä toisinajattelijoita, pahimmillaan vastarannan kiiskiä. Kyky liittyä työyhteisöön, kyky tukea yhteisöä ja muita on heikkoa. Huomioi johtajana: ü Hyödynnä kritiikki ja erilaiset ideat: on usein hyvä huomaamaan epäkohdat, puutteet ja riskit ü Älä valjasta muutosta vetämään: ei kykene saamaan porukkaa yhtenäiseksi koska ui itse aina vastavirtaan. ü Perustele, kuuntele, osoita kunnioituksesi (kriitikoita tarvitaan paitsi näkemään myös sanomaan ikäviä asioita muiden puolesta ääneen).
23 Tarkkailijat Useimmat kuuluvat tähän ryhmään. Suhtautuvat uuteen varautuneesti, tarkkailevat tilannetta epäillen kauempaa. Varmistelevat ja valmistelevat etukäteen kaiken. Ovat parhaimmillaan tutuissa ja turvallisissa kuvioissa, yllätykset ja poikkeukset kokevat pelottavina. Välillä junnaavat paikoillaan, uudistumiskyky heikkoa. Esimiehen hyvä huomata: ü Anna aikaa ja tilaisuuksia tutustua uuteen vähitellen, välillä pieni pönkitys eteenpäin. ü Jaa erityisen paljon tietoa tulevasta etukäteen, jotta he ehtivät ja voivat valmistautua. ü Älä odota liittymistä muutoksen etujoukkoihin, älä anna vastuuta muutoksen eteenpäin viemisestä. ü Kiinnitä erityistä huomiota turvallisuuden tunteeseen, siihen mikä pysyy ja jää ennalleen, rauhoittaviin rutiineihin.
24 Muutos ja johtaminen Muutoksessa johtamisen merkitys korostuu, mutta johtamisen perusteet pysyvät samoina. Johtamista muutoksessa voisi verrata autolla ajoon vauhdin kiihtyessä: ajajan valppaus, reagointinopeus, aktiivisuus ja ajotaidot ovat koetteilla. (Pekka Järvinen) Jotkut ovat sitä mieltä, että johtamisesta voi puhua vain muutostilanteessa. Muulloin esimiehen työ on vallitsevan staattisen tilan hallinnointia, ei oikeastaan johtamista. (Urpo Jalava)
25 Muutos ja johtaminen Esimiehen tehtävä on "suojella" yksikköään, jotta elämänhallinnan tunne säilyisi. ü läsnäolo työpaikalla ü aikaa ihmisille ü vuorovaikutusta ryhmän ja yksilöiden kanssa ü tiedon tuontia ja vientiä ü tärkein tietolähde on lähin esimies.
26 Muutoksen yhteinen käsittely yksikkö-, osasto-, ryhmäpalaverit kehityskeskustelut tiedotus- ja keskustelutilaisuudet kehittämistilaisuudet keskustelut työtä tehtäessä, työn lomassa epäviralliset tilanteet, kahvitauot jne. keskustelufoorumit esim. intrassa ym.
27 Psykologinen sopimus ja muutos Psykologinen sopimus on niiden odotusten kokonaisuus, joita yksilöllä on työtä ja organisaatiota kohtaan, työsopimuksen epävirallinen osa. "Kun kohtelen työtovereitani ystävällisesti, he toimivat samoin." Kun psykologinen sopimus toimii hyvin, ihminen kokee työnsä kautta voivansa edistää hänelle merkityksellisiä tavoitteita. Muutostilanteet haastavat kaikki uskomusjärjestelmät. Kun työkonteksti muuttuu, vanha sopimus ei enää ole voimassa tai toimi. Oikeudenmukaisuus on yksi sopimuksen perusehto. Mikäli yksilö ei koe organisaation toimintaa oikeudenmukaisena, hän menettää luottamuksensa sitä kohtaan; psykologinen sopimus rikkoutuu. Pieniä kolhuja sopimus kestää, mutta ei toistuvia pettymyksiä.
28 Aikaulottuvuus ja erilaisten muutosten toteuttamisen vaikeusaste Vaikeusaste (Pieni) (Suuri) TIETO ORGANISAATION KÄYTTÄYTYMINEN RYHMÄN KÄYTTÄYTYMINEN YKSILÖN KÄYTTÄYTYMINEN ASENTEET (Lyhyt) Vaadittava aika (Pitkä)
29 Myönteisesti nähtynä......muutokset ovat hyvä tilaisuus irtautua aiemmasta, parantaa toimintaa ja löytää uusia ratkaisuja työn ongelmakohtiin.
30 Miten luovia muutoksen ristiaallokossa? Ota asioista aktiivisesti selvää. Älä usko huhuihin! Älä levitä huhuja! Osallistu muutoksen suunnitteluun aina kun mahdollista. Palauta mieleen, mitkä asiat pysyvät ennallaan. Tee suunnitelma sen varalle, että työsuhteesi päättyy tai joudut lomautetuksi. Pidä itsestäsi huolta! Vähennä tarpeetonta työkuormitusta. Muista riittävä tauotus. Suuntaa ajatukset myönteisiin asioihin. Pidä huolta sosiaalisesta verkostostasi. Pidä huolta riittävästä unesta ja ravinnosta. Ulkoile, liiku. Panosta niihin asioihin, jotka tuottavat sinulle mielihyvää. Varo alkoholin, tupakan ja muiden nautintoaineiden käytön lisääntymistä.
31 Hyvää luettavaa muutoksesta Arikoski Juha & Sallinen Mikael : Vastarinnasta vastarannalle. Johda muutos taitavasti. Johtamistaidon Opisto JTO ja Työterveyslaitos Saarelma-Thiel Tiina : Eteenpäin kriisistä. Työterveyslaitos 2009 Työhyvinvointi muutoksessa, Valtiokonttori, Kaiku-palvelut, Helsinki
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotMUUTOKSEN HALLINTA. KUULOLIITTO 21.9.-12 Työterveyspsykologi Pirjo Autti
MUUTOKSEN HALLINTA KUULOLIITTO 21.9.-12 Työterveyspsykologi Pirjo Autti TYÖELÄMÄ 2000-LUVULLA Organisaatioissa jatkuvaa liikettä: toiminnan siirtämistä / lopettamista henkilöstövähennyksiä yhdistämisiä
LisätiedotTyöympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin
Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin 10.6.2013 Katri Wänninen ETK:n tilastojen mukaan v 2011 lopussa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta Työeläkkeelle vuonna
LisätiedotKeski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari
Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotTyöhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset
Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa
LisätiedotÅbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU
Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.
LisätiedotPekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk.
Pekka Huuhtanen Consulting Työstä innostuminen Pekka Huuhtanen Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014 1 Pekka Huuhtanen tutk.prof, emeritus Poiminta Hesarista 15.5.2014 Moni on halunnut sanoa, että
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotSotelainen - miten pärjätä muutoksessa?
Sotelainen - miten pärjätä muutoksessa? Marjukka Laine marjukka.laine@ttl.fi Muutoksen perussääntöjä Muutos on monimutkaisempi kuin uskotaan: voi saada ennakoimattomia seurauksia myös alkuperäiset tavoitteet
LisätiedotKoulutuspäivän tavoite
Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen
LisätiedotUusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi
Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotKUNTO Muutoksen seurantakysely
KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden
LisätiedotMUUTOS 6! - Projektityössä jaksaminen! Vinkkejä työhyvinvoinnin ja motivaation ylläpitämiseen. 11.12.2009 Janne Marniemi Net Effect Oy
MUUTOS 6! - Projektityössä jaksaminen! Vinkkejä työhyvinvoinnin ja motivaation ylläpitämiseen 11.12.2009 Janne Marniemi Net Effect Oy 1 11.12 ohjelma Aikataulu: klo 9.00 Tervetuloa ( Välkky-hankkeen edustaja)
LisätiedotRyhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa
Ryhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa Helsinki Congress Paasivuori 7.10.2014 Eveliina Saari, tiimipäällikkö, FT, Työterveyslaitos
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotTilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia
Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto
LisätiedotMikä on työpaikkakiusaamista?
Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista
LisätiedotVIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA
VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat
LisätiedotMUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI
MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen
LisätiedotEveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017
Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum
LisätiedotTyöelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio
Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotTutkimus itseohjautuvuudesta suomalaisessa työelämässä. Yli 1000 vastaajaa - eri toimialoilta, tehtävistä ja organisaatiotasoilta
Tutkimus itseohjautuvuudesta suomalaisessa työelämässä Yli 1000 vastaajaa - eri toimialoilta, tehtävistä ja organisaatiotasoilta Juhlapuheissa toitotetaan itseohjautuvuutta - kysyttäessä suomalainen työelämä
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,
LisätiedotVIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA
VIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat
LisätiedotTyökaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena
Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotMITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?
MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? Miniopas - Itsearvio Miten suhtaudut muutokseen? Arvioi omia ajattelu- ja toimintamallejasi. Verratkaa arviointejanne yhdessä työkavereidenne kanssa. Ohje tämän oppaan käyttöön
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotIhmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos
Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotJOHTAMISTAIDON MITTARI (360), kysymykset
Karl-Magnus Spiik 1 JHTAMISTAIDN MITTARI (360), kysymykset Johtaminen / esimiestyö on yksi vaikeimmista tehtävistä, kun tavoitteena on fyysisten ja henkisten resurssien tehokas käyttö, hyvien tulosten
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotMuutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy
Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotMuutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena
Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,
LisätiedotDialoginen johtaminen
Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU
LisätiedotStrategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011
Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio
LisätiedotTyökaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
LisätiedotTyöelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotTyöyhteisötaidot Invalidisäätiössä
Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014
Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotTulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta
Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotMITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori
MITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori 6.11.2017 Riitta Seppälä MTK-Satakunta/Varavoimaa Farmarille 044 972 6195 riitta.seppala@mtk.fi Työnantaja Esimies Työkaveri Maaseutuyrittäjällä
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa
LisätiedotJaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.
LisätiedotKeskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma
Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä Leadership-tapahtuma 2.2.2012 Minä olen tehokkaimmillani ja tuottavimmillani kun Olen asiantuntevassa työryhmässä, jossa kukin tietää roolinsa ja sparraa toisiaan
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotMitä yhteisöllisyys ammatillisissa oppilaitoksissa voisi olla? Verkostokoordinaattori Ville VeeVee Virtanen
Mitä yhteisöllisyys ammatillisissa oppilaitoksissa voisi olla? Verkostokoordinaattori Ville VeeVee Virtanen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille
LisätiedotAloitustilaisuus
Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?
LisätiedotKUNTO Muutoskysely Alkukysely
KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle
LisätiedotDuunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot 1992 2006) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin
Duunitalkoot Työterveyslaitoksen uusi internetpalvelu - kohti toimivaa ja tuloksellista vuoropuhelua työpaikoilla Tapio Lahti apulaisylilääkäri, projektipäällikkö Työterveyslaitos Työnteon mielekkyys pakkasella
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotJohtamisen menestysreseptit pysyvässä muutoksessa. Newsecin Tulevaisuusseminaari Satu Huber
Johtamisen menestysreseptit pysyvässä muutoksessa Newsecin Tulevaisuusseminaari 11.9.2015 Satu Huber 1) Johtajan tehtävä on varmistaa yhteinen suunta 2) Todellisessa muutoksessa toimivaksi havaittua 3)
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotEnnakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin
Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotMuutosjohtaminen. Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK
Muutosjohtaminen Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK 20.9.2017 1. Muutoksen välttämättömyyden oivaltaminen Muutosprosessi lähtee liikkeelle vasta, kun oivalletaan, että nykytilan mukaisesti
LisätiedotHaastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?
TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun
LisätiedotEsimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi
Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotUskalla kyseenalaistaa toimintasi ja ajattelusi ennen kuin öljylautta palaa. Tuula Råman Toiminnanjohtaja Rakentamisen Laatu RALA ry
Uskalla kyseenalaistaa toimintasi ja ajattelusi ennen kuin öljylautta palaa Tuula Råman Toiminnanjohtaja Rakentamisen Laatu RALA ry Rakentamisen Laatu RALA ry kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen vuonna
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotTyökykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta
Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta MUUTOSTUKIKLINIKKA: Sote-muutosjohtaminen talouden ja henkilöstön ristipaineessa Eija-Maria Gerlander Kehittämispäällikkö, Keva 12.9.2019 Kyky tehdä työtä
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
Lisätiedot- muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten?
Muutosjohtaminen - muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 1 Maailma muuttuu meidänkin
Lisätiedot