Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen"

Transkriptio

1 Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon schwannooma aiheuttaa käytännöllisesti katsoen aina ensimmäisenä oireena kuulon toispuolisen heikentymisen. Jos toisen korvan kuulo on heikentynyt 15 db tai enemmän terveeseen puoleen verrattuna joko keskimäärin tai kahdella peräkkäisellä taajuusalueella ja välikorvaperäiset sairaudet on suljettu pois, on aiheellista selvittää, missä sisäkorvan tai kuulohermon alueella vika sijaitsee. Suurin osa näistä sensorineuraalisista kuulovioista paikantuu sisäkorvaan ja jää perusteellisissakin tutkimuksissa ilman täsmällistä selitystä. Kuulohermoa painava kasvain pitäisi kuitenkin todeta mahdollisimman varhain. HUS:n alueella suositus on, että jos sensorineuraalinen kuulon muutos on syntynyt parin vuoden aikana tai korva, jonka kuulo on heikentynyt, soi häiritsevästi, tehdään varjoainetehosteinen kallon takakuopan magneettikuvaus. Jos muutos on syntynyt vähitellen, voidaan hyvin aloittaa aivorungon herätevasteiden mittauksella ja edetä siinä saadun tuloksen perusteella. Epäsymmetrisen kuulon tulisi herättää epäily kuulorataa painavasta kasvaimesta, useimmiten vestibulaarihermon schwannoomasta (VS) eli akustikusneurinoomasta. Tämä kasvain on kuitenkin varsin harvinainen, uusia tapauksia todetaan vuosittain miljoonaa asukasta kohden (Howitz ym. 2000). Niissäkin tapauksissa, joissa oireet sopivat VS:ään, vain muutamalta prosentilta löydetään magneettikuvauksessa kasvain (Dawes ja Jeannon 1998). Niinpä yli 95 % epäsymmetrisistä sensorineuraalisista kuulovioista johtuukin muusta syystä kuin kasvaimesta (Carrier ja Arriaga 1997). VS kasvaa hitaasti, keskimäärin 1,5 mm vuodessa (Shin ym. 2000), mutta kasvun ennustaminen on vaikeaa, koska nopeus on hyvin yksilöllinen ja vaihtelee samassakin kasvaimessa. Kun edellä mainitun lisäksi ponskulman tuumoreiden koko ja oireiden voimakkuus eivät välttämättä korreloi lineaarisesti (Robinette ym. 2000), on kasvaimen varhainen toteaminen ollut kaikkina aikoina otoneurologian suuri haaste. Magneettikuvaus on tehnyt mahdolliseksi pienten, vain muutaman millimetrin läpimittaisten oireettomien kasvainten löytämisen. Vaikka yhden tutkimuksen hintaa ei pidettäisikään suurena, aiheuttavat kaikkien epäsymmetristen kuulovikojen tai toispuolisen korvan soimisen kuvantamistutkimukset huomattavan paineen magneettitutkimuksia tuottaville laitoksille ja merkittäviä kuluja yhteiskunnalle. Eri puolilla maailmaa otoneurologit ovatkin antaneet suosituksia sopivien pelisääntöjen noudattamiseksi. Niitä on jouduttu aika ajoin tarkistamaan uusien menetelmien tullessa käyttöön. Nykyisin odotetaan lisänäyttöä muun muassa suuren erotuskyvyn T2-painotteisesta magneettikuvauksesta, joka voitaisiin tehdä ilman varjoainetta (Daniels ym. 2000, Zealley ym. 2000). Niin ikään uudenlaiset aivorunkoaudiometriatekniikat (Don ym. 1997, Brackmann 1999) voivat parantaa audiologista diagnostiikkaa. HUS:n alueella järjestetyn koulutuspäivän perusteella on muokattu suositus tutkimusproses- Duodecim 2002;118:

2 sista, jonka tavoitteena on paikantaa tehokkaasti ja kustannustietoisesti toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syy, diagnosoida ponskulman tuumorit ja ohjata potilas asianmukaiseen hoitoon. Epäsymmetrinen kuulo Hyvissä tutkimusolosuhteissa kuulomittaus on varsin hyvin toistettavissa ja terveen koehenkilön kuulo on 5dB:n tarkkuudella symmetrinen. Krooninen meluvamma, ikäkuulo, perinnölliset kuuloviat sekä sisäkorvan toksiset ja muut vauriot koskevat molempia korvia ja symmetria säilyy. Käytännön työssä saatetaan tällöin todeta suurilla taajuuksilla puoliero, jolla ei ole kliinistä merkitystä. Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyt ovat useimmiten sisäkorvan simpukassa. Ménièren tauti, kallovammat, virusinfektiot, bakteeritulehdukset (esim. borrelioosi) ja jopa geneettiset kuuloviat voivat kohdistua vain toiseen korvaan. Useimmiten perimmäinen syy aistinsolujen vaurioitumiseen jää tarkoista tutkimuksista huolimatta selvittämättä. Varsinaiseen hoitoon tämä ei sinänsä vaikuta, sillä vaurioituneita aistinkarvasoluja ei toistaiseksi pystytä korjaamaan. Toispuolisesti kuulohermoa tai aivorungon kuulorataa vaurioittava tauti voi olla demyelinisoiva sairaus (esim. multippeliskleroosi) tai krooninen tulehdus (sarkoidoosi), mutta useimmiten syynä on hermoa painava rakenne. Jos potilaalla ei ole muiden lähellä sijaitsevien aivohermojen toimintahäiriöitä (kasvohermo, kolmoishermo, kieli-kitahermo (glossopharyngeus), muutos sijaitsee hyvin tarkasti kahdeksannen aivohermon kulku-uralla pikkuaivojen ja aivorungon välisessä poimussa (ponskulma) tai kallioluun sisällä. Näissä rakenteissa tilaa vievät kasvaimet ovat lähes aina hyvänlaatuisia. Ne ovat lähtöisin joko kuulo-tasapainohermon omista tukisoluista (schwannooma) tai aivokalvoista (meningeooma). Muut tilaa vievät muutokset (esim. epidermoidikysta tai pahanlaatuinen kasvain) ovat äärimmäisen harvinaisia. Pienetkin kasvaimet voivat aiheuttaa herkästi kuulon muutoksen. Dornhoffer ym. (1994) tutkivat 70 potilasta, joilla oli todettu leikkauksessa alle 10 mm:n schwannooma. Kuulo oli normaali (parempi kuin 20 db kaikilla tutkituilla taajuuksilla) vain 6 %:ssa tapauksista. Epäsymmetrinen kuulo voidaan määritellä niin, että toisen korvan ollessa terve ja ääneskynnyksen iänmukainen on huonommassa korvassa kahdella perättäisellä taajuusalueella mitattu 15 db:n puoliero merkitsevä (Caldera ja Pearson 2000). Toinen käytetty sääntö koskee kuuloa, jossa puolieron suuruus vaihtelee johdonmukaisesti. Epäsymmetria on tällöin merkitsevää, jos ero on keskimäärin suurempi kuin 15 db välillä 0,250 8 khz (Shepard ym. 1996). Kun molempien korvien kuulo on selvästi heikentynyt, kuulokäyrän suurilla taajuuksilla esiintyy epäsymmetriaa ilman, että se välttämättä olisi merkki retrokokleaarisesta kasvaimesta. Tällöin on tärkeintä, että kuulokäyrät ovat muodoltaan samankaltaiset, eikä potilaalla ole muita oireita, jotka viittaisivat tilaa vievään muutokseen. Kymmenellä prosentilla VS-potilaista oireet alkavat kuulon äkillisellä heikentymisellä. Kuulo voi aluksi myös vaihdella ja oireet muistuttaa Ménièren tautia. Korvan soiminen ainoana oireena on sen sijaan harvoin VS:n aiheuttama. Dornhoffer ym. (1994) totesivat pienten kasvainten (alle 10 mm) aiheuttamia oireita tutkiessaan, että vain 4 %:lla korvan soimista esiintyi ilman kuulon heikkenemistä. Kuulomuutoksen tavallisuutta VS-potilailla kuvaa myös Dawesin ja Jeannonin (1998) 334 potilaan magneettikuvausaineisto, jossa myös korvan toispuolisen soimisen ja symmetrisen kuulon yhdistelmää pidettiin kuvantamisen perusteena. Kuvatuista 306:llä oli jälkikäteenkin arvioituna paikallisen suosituksen mukainen syy kuvata ponskulma VS-epäilyn vuoksi. Kasvaimia löydettiin kaikkiaan 12 (4 %:lla), ja kuulo oli kaikilla epäsymmetrinen. Tapauksissa, joissa toisen korvan kuulo on heikentynyt, voidaan oireiden ja löydösten perusteella muodostaa VS:n suhteen kolme riskiryhmää (Robinette ym. 2000). Suuri riski on niillä, joilla kuulomuutokseen liittyvät huonontunut puheenerotuskyky ja toispuolinen tinnitus. Tällöin ponskulman tuumorin riski on lähes 1788 H. Rihkanen, ym.

3 A B Vasen Oikea Kuva vuotiaan miehen kuulo oli vajaan vuoden ajan vaihdellut vasemmassa korvassa. Jäävesikalorisaatiossa ei ilmaantunut vasemmalta huimaustuntemusta. A) Kuulo on lievästi huonontunut. Stapediusrefleksi laukeaa symmetrisesti, ja puheenerotuskyky on molemmin puolin 100 %. B) BSER:ssa saatiin oikealta hyvät, toistettavat vasteet (aalto V merkitty nuolella), vasemmalta aalto V ei ollut mitattavissa. Magneettikuvauksessa todettiin keskikokoinen (17 mm) vestibulaarihermon schwannooma. Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen 1789

4 30 %. Jos potilaalla on joko pelkästään epäsymmetrinen kuulo tai symmetrinen kuulo mutta toispuolinen tinnitus, kasvaimen riski on selvästi pienempi. Potilailla, joilla on pelkästään huimausta tai jokin selittävä syy kuulomuutokseen tai tinnitukseen, tuumori löytyy vain erittäin harvoin. Kustannuksia arvioidessaan Robinette ym. (2000) laskivat magneettikuvauksella löydettävän ponskulman tuumorin diagnoosin hinnan kohoavan näissä kolmessa ryhmässä suhteessa 1:6:30. Jatkotutkimukset Tuntemattomasta syystä alkanut kuulon toispuolinen heikentyminen vaatii jatkoselvityksen. Jos neuroborrelioosi on suljettu pois, ei tutkimuksilla sinänsä ole kiire eikä kuulotutkimuksen toistaminen vain muutaman kuukauden välein yleensä huononna sairauden ennustetta. Seulonta-audiometrian lisäksi tarvitaan kuulontutkijan äänieriössä tekemä diagnostiikkatasoinen audiometria jo välikorvaperäisten syiden toteamiseksi. Tähän voidaan liittää stapediusrefleksikynnyksen mittaus sekä puhekynnyksen ja puheenerotuskyvyn määritys. Kuulohermoperäisissä vioissa ääneskynnyksen ja stapediusrefleksikynnyksen välinen ero (70 90 db) säilyy tai kasvaa. Sisäkorvan karvasolujen kato sitä vastoin aiheuttaa kuuluvuuden tasoittumisen (recruitment), ja kynnysten välinen ero pienenee. VS:ssä puheenerotuskyky usein huononee. Audiologisista tutkimuksista aivorungon herätevasteiden (brain stem evoked response, BSER) mittaaminen on kuitenkin tärkein tapa erottaa sisäkorvaperäiset kuuloviat kuulohermon sairauksista. Aivorunkovasteiden tulkinta vaikeutuu iän myötä tai jos puoliero kuulon suhteen on huomattavan suuri (yli 40 db 2 khz:n ärsykkeellä). Vaste on tulkittu poikkeavaksi (ärsyketasolla db nhl), jos aalto V myöhästyy terveeseen puoleen verrattuna yli 0,3 ms tai aaltojen I V absoluuttinen ero on yli 4,2 ms (Terkildsen ym. 1981) (kuva 1). Kun tutkimuksen tekijänä on kokenut kuulontutkija ja tulkitsijana asiansa osaava lääkäri, BSER-tutkimus erottaa kookkaat (yli 20 mm) schwannoomat luotettavasti (100 %) ja keskisuuretkin (10 20 mm) melko hyvin (93 %) (Bauch ym. 1996). Ongelmana ovat pienet kasvaimet (alle 10 mm), joista jopa 20 % (Bauch ym. 1996, Chandrarsekhar ym. 1995) jää toteamatta BSER:n perusteella. Huolellisen tulkinnan merkitystä kuvastaa se, että jälkikäteen tehdyissä selvityksissä on päästy selvästi parempiin tuloksiin. Kaksi tutkijaryhmää tarkasti jälkikäteen aivorungon herätevasteet VS-potilailla, joilla oli alle 10 mm kokoinen schwannooma. Näistä tapauksista 93 %:ssa (Dornhoffer ym. 1994) ja 92 %:ssa (El-Kashlan ym. 2000) löydös olisi tutkijoiden mielestä pitänyt alun perinkin tulkita poikkeavaksi. Viimeksi mainitussa tutkimuksessa todettiin, että 568 potilaan epäsymmetrisen kuulovian BSER oli poikkeava 19 %:lla. Heistä joka kolmannella oli magneettikuvassa havaittava kasvain. Väärien positiivisten tulosten määrä kasvaimen suhteen oli siten 13 %. Vaikka BSER:n avulla ei voida sulkea varmasti pois pientä tuumoria, normaali löydös asianmukaisesti tulkittuna ei viittaa retrokokleaariseen vikaan. Tällöin olisi ihanteellisinta, että aivorunkovasteen tulkinnut kollega itse tutkisi herätevasteen vuoden kuluttua (kuva 2). Kuvantaminen Varjoainetehosteinen magneettikuvaus keski- tai vahvakenttälaitteella on kuvantamisen lähtökohta. Tietokonekerroskuvaus varjoaineella puoltaa paikkaansa vain, jos magneettikuvaus on vasta-aiheinen. Käyttökelpoinen tapa on kuvata koko pää T2-painotteisesti. Takakuoppa (ponskulma) kuvataan hyvän erotuskyvyn T2- painotteisella sekvenssillä ja lopuksi vielä T1- painotuksella natiivina ja varjoainetehosteisena (kuva 3). On esitetty, että varjoainetehosteinen kuvaus voitaisiin korvata pelkällä takakuoppaan kohdistetulla hyvän erotuskyvyn T2-painotteisella kuvauksella, jolloin kustannukset laskisivat huomattavasti ja tutkimusta voitaisiin käyttää seulontaan BSER:n sijasta (Daniels ym. 1998). Vielä ei ole kuitenkaan riittävästi näyttöä siitä, pystytäänkö pienet intrakanalikulaariset tai simpukansisäiset tuumorit löytämään luotettavasti laajasta seulonta-aineistosta ilman varjoainetta (Zealley ym. 2000) H. Rihkanen, ym.

5 Sensorineuraalinen epäsymmetria 15 db tai enemmän joko keskimäärin tai vähintään kahdella perättäisellä taajuusalueella yli 3kk:n ajan Ei merkittävää tinnitusta tai kuulomuutos yli 2 v:n ajan tai kestosta ei ole tietoa Saman puolen korva soi häiritsevästi tai kuulomuutos ilmaantunut 2 v:n aikana Ei latenssieroa BSER Aaltojen V latenssiero yli 0,3 ms tai I V yli 4,2 ms tai ei BSER-vastetta MK Seuranta-AG ja BSER 1 v Kuulo ja BSER ennallaan BSER poikkeava Normaali MK Poikkeava MK Seuranta lopetetaan, mutta potilasta pyydetään ottamaan yhteyttä, jos kuulo heikkenee Vestibulaarischwannooma: lähete korvaklinikkaan Kuva 2. Toispuoleisen sensorineuraalisen kuulomuutoksen syyn tutkiminen. MK = takakuopan magneettikuvaus varjoaineella, BSER = aivorunkoaudiometria, AG = äänesaudiogrammi. Lopuksi Kuva 3. T2-painotteinen magneettikuva takakuopasta. Vestibulaarihermon kasvain näkyy ponskulmassa (nuoli). Kun suunnitellaan toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantamista, kannattaa muistaa, että vain joissakin erittäin harvinaisissa tilanteissa kuulovika on nykykeinoilla parannettavissa. Tällaisia voivat olla tulehdukselliset sairaudet, kuten neuroborrelioosi tai neurosarkoidoosi. Kasvaimen, verisuoni- tai rakennepoikkeavuuden aiheuttama kuulomuutos ei parane leikkauksen jälkeen, mutta sen eteneminen voi olla estettävissä. Useimmiten kuulo leikkauksen jälkeen kuitenkin huononee. Potilaan kannalta on sittenkin tärkeämpää, että kasvohermon toiminta säilyy. Tämä on sitä todennäköisempää, mitä pienempänä kasvain hoidetaan ja mitä kokeneemmat kirurgit toimenpiteen suorittavat (Wiet ym. 2001). Vestibulaarihermon schwannooman diagnostiikka on haaste kliinikolle: tauti pitäisi todeta mahdollisimman varhain, mutta se on harvinai- Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen 1791

6 nen ja yli 95 % potilaista, joilla on samankaltainen oireisto kuin VS:ssä (Carrier ja Arriaga 1997, Dawes ja Jeannon 1998) potee aivan muuta sairautta. Korvan soiminen tai huimaus ilman todettua kuulomuutosta on erittäin harvoin merkki kuulohermoa painavasta kasvaimesta. Ensimmäinen löydös on käytännöllisesti katsoen aina juuri kuulon heikentyminen. Kun kuulovian sensorineuraalista syytä ryhdytään paikantamaan, on lupa käyttää tervettä harkintaa ja suhteuttaa esitiedot, kliiniset löydökset ja mittaustulokset toisiinsa. Puolen vuoden seuranta ei huononna oleellisesti hyvänlaatuisen kasvaimen hoitoennustetta, mutta harkitsemattomasti lausuttu epäily kasvaimesta saattaa piinata potilasta vuosien ajan. HUS:n alueella löydetään vuosittain 20 uutta vestibulaarihermon schwannoomaa (Blomstedt, julkaisematon havainto), mutta toispuolisia sensorineuraalisia vikoja, joihin ei ole olemassa mitään hoitoa, löytyy satoja. Kuukausien kuluessa heikkenevä kuulo viittaa aktiiviseen prosessiin ja vaatii joka tapauksessa toisenlaista suhtautumista kuin vuosien mittaan potilaan huomaamatta tapahtunut muutos. Ammattitaitoisesti tehty BSER on jokseenkin luotettava tapa sulkea pois keskisuuret ja suuret kuulohermoa painavat kasvaimet. Jos kuulomuutos on tapahtunut vähitellen vuosien aikana, voidaan normaalia BSER-löydöstä seurata 1 2 vuoden kuluttua tehtävällä uusintatutkimuksella. Kun seuranta sitten lopetetaan normaalin löydöksen perusteella, on paikallaan luvata, että potilas voi ottaa yhteyttä uuden kuulomittauksen tekemiseksi, jos kuulo alkaa uudestaan huonontua. Kirjallisuutta Bauch CD, Olsen WO, Pool AF. ABR indices: sensitivity, specificity, and tumor size. Am J Audiol 1996;5: Brackman DE. Current status of ABR audiometry in acoustic neuroma diagnosis. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1999;125:235. Caldera SR, Pearson CR. Risk management of asymmetrical hearing impairment in an armed forces population. J Laryngol Otol 2000; 114: Chandrasekhar SS, Brackman DE, Devgan KK. Utility of auditory brainstem response audiometry in diagnosis of acoustic neuromas. Am J Otol 1995;16:63 7. Carrier DA, Arriaga MA. Cost-effective evaluation of asymmetric sensorineural hearing loss with focused magnetic resonance imaging. Otolaryngol Head Neck Surg 1997;116: Daniels RL, Shelton C, Harnsberger HR. Ultra high resolution nonenhanced fast spin echo magnetic resonance imaging: cost-effective screening for acoustic neuroma in patients with sudden sensorineural hearing loss. Otolaryngol Head Neck Surg 1998;119: Daniels RL, Swallow C, Shelton C, Davidson HC, Krejci CS, Harnsberger HR. Causes of unilateral sensorineural hearing loss screened by high-resolution fast spin echo magnetic resonance imaging: review of 1,070 consecutive cases. Am J Otol 2000;21: Dawes PJD, Jeannon J.-P. Audit of regional screening guidelines for vestibular schwannoma. J Laryngol Otol 1999;112; Don M, Masude A, Nelson R, Brackman D. Successful detection of small acoustic tumors using stacked derived-band auditory brainstem response amplitude. Am J Otol 1997;18: Dornhoffer JL, Helms J, Hoehmann DH. Presentation and diagnosis of small acoustic tumors. Otolaryngol Head Neck Surg 1994;111: Howitz MF, Johansen C, Tos M, Charabi S, Olsen JH. Incidence of vestibular schwannoma in Denmark Am J Otol 2000; 21: El-Kashlan HK, Eisenmann D, Kileny PR. Auditory brain stem response in small acoustic neuromas. Ear Hear 2000;21: Robinette MS, Bauch CD, Olsen WO, Cevette MJ. Auditory brainstem response and magnetic resonance imaging for acoustic neuromas: costs by prevalence. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2000; 126: Shepard I, Milford C, Anslow P. MRI in the detection of acousticus neuroma a suggested protocol for screening. Clin Otolaryngol 1996;21: Shin YJ, Fraysse B, Cognard C, ym. Effectiveness of conservative management of acoustic neurinomas. Am J Otol 2000;21: Terkildsen K, Osterhammel P, Thomsen J. The ABR and MLR in patients with acoustic neurinomas. Scand Audiol 1981;Suppl 13: Wiet RJ, Mamikoglu B, Odom L, Hoistad DL. Long-term results of the first 500 cases of acoustic neuroma surgery. Otolaryngol Head Neck Surg 2001;124: Zealley IA, Cooper RC, Clifford KM, ym. MRI screening for acoustic neuroma: a comparison of fast spin echo and contrast enhanced imaging in 1233 patients. Br J Radiol 2000;73: HEIKKI RIHKANEN, dosentti, ylilääkäri HYKS, Jorvin sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö Turuntie Espoo HANS RAMSAY, dosentti, ylilääkäri TIMO MARTTILA, LKT, vs. osastonylilääkäri HYKS:n silmä-korvasairaala, kuulokeskus PL 220, HUS ANTTI MARKKOLA, LL, vs. osastonylilääkäri HYKS, röntgen PL340, HUS GÖRAN BLOMSTEDT, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n neurokirurgian klinikka PL 266, HUS JUKKA YLIKOSKI, professori Helsingin yliopisto, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HUS 1792

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Kiertohuimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä

Kiertohuimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä Katsaus JOUKO KOTIMÄKI Ménièren taudin diagnostiikka Ménièren taudin diagnoosin tulisi pohjautua tähän tautiin viittaavaan anamneesiin (toistuvat ja vähintään 20 minuuttia kestävät Ménière-tyyppiset kiertohuimauskohtaukset,

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Vertaistukityöryhmä: Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, dosentti, Vinaya Manchaiah, Fil tri. (Audiologia) MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Mikä on Menieren tauti? Menieren taudilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Anna Suihko NUOREN AIKUISEN KOKEMUKSIA TYYPIN 2 NEUROFIBROMA- TOOSISTA Opinnäytetyö Joulukuu 2011 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,

Lisätiedot

Huimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto

Huimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto Huimausoire ja turvallinen toimintakyky i t k Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri Liikenneturvallisuuslääkäri lääkä i Taustaani huimausasioissa Väitöskirja huimausdiagnostiikasta t HY 1989 Huimaako?

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 10. - 11.11.2016 Torstai 10.11.2016 9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.45 10.35 Mitä radiologiassa on tapahtunut 40 vuoden aikana professori

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori, THL Varapj, TUKIJA Harvinaiset sairaudet Ovat nimensä mukaan harvinaisia EU:ssa tauti lasketaan harvinaiseksi,

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Auditoinnit laatua ja potilasturvallisuutta tukemassa

Auditoinnit laatua ja potilasturvallisuutta tukemassa Auditoinnit laatua ja potilasturvallisuutta tukemassa NHG Audit Oy, Mervi Kauppila, mervi.kauppila@nhaudit.fi 19.01.2010 NHG Audit Oy NHG Audit Oy on osa Nordic Healthcare Groupia, joka on Suomen johtava

Lisätiedot

Suomen vapaaotteluliitto (SVOL). Lääkärintarkastus.

Suomen vapaaotteluliitto (SVOL). Lääkärintarkastus. Suomen vapaaotteluliitto (SVOL). Lääkärintarkastus. Jokaisen SVOL alaisiin kilpailuihin osallistuvan henkilön tulee toimittaa ennen ottelua voimassa oleva vuositarkastuslomake järjestävälle taholle. Voimassa

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Otannasta ja mittaamisesta

Otannasta ja mittaamisesta Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Kertausta lapsen kasvusta

Kertausta lapsen kasvusta Kertausta lapsen kasvusta LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Yleistä Lyhytkasvuisuus ja/tai kasvun taittuminen yleisimpiä syitä lähetteeseen

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

NUORISON TERVEYSTODISTUS

NUORISON TERVEYSTODISTUS t löydökset Käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi 1 (4) POTILASASIAKIRJOIHIN t löydökset Käytettävä ole käytettävä 2 (4) TUTKITULLE t löydökset Käytettävä ole käytettävä 3 (4) TUTKITULLE

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus Maria Tiikkaja Henkilöstön työhyvinvointia edistävät toimintatavat magneettikuvaustyössä Tutkimushanke jonka tavoitteena kartoittaa ja parantaa MRI-yksiköiden

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

Kuulo ja ikääntyminen

Kuulo ja ikääntyminen Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI ARTO-PERIMETRI TUTUKSI Näköä 2013, Helsinki 12.10.2013 Arto Hartikainen Bachelor of Science in Optometry, optikko Tmi. Optivisio www.optivisio.fi arto.hartikainen@optivisio.fi Ajokortin uudistuneet näkövaatimukset

Lisätiedot