Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen
|
|
- Eija Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon schwannooma aiheuttaa käytännöllisesti katsoen aina ensimmäisenä oireena kuulon toispuolisen heikentymisen. Jos toisen korvan kuulo on heikentynyt 15 db tai enemmän terveeseen puoleen verrattuna joko keskimäärin tai kahdella peräkkäisellä taajuusalueella ja välikorvaperäiset sairaudet on suljettu pois, on aiheellista selvittää, missä sisäkorvan tai kuulohermon alueella vika sijaitsee. Suurin osa näistä sensorineuraalisista kuulovioista paikantuu sisäkorvaan ja jää perusteellisissakin tutkimuksissa ilman täsmällistä selitystä. Kuulohermoa painava kasvain pitäisi kuitenkin todeta mahdollisimman varhain. HUS:n alueella suositus on, että jos sensorineuraalinen kuulon muutos on syntynyt parin vuoden aikana tai korva, jonka kuulo on heikentynyt, soi häiritsevästi, tehdään varjoainetehosteinen kallon takakuopan magneettikuvaus. Jos muutos on syntynyt vähitellen, voidaan hyvin aloittaa aivorungon herätevasteiden mittauksella ja edetä siinä saadun tuloksen perusteella. Epäsymmetrisen kuulon tulisi herättää epäily kuulorataa painavasta kasvaimesta, useimmiten vestibulaarihermon schwannoomasta (VS) eli akustikusneurinoomasta. Tämä kasvain on kuitenkin varsin harvinainen, uusia tapauksia todetaan vuosittain miljoonaa asukasta kohden (Howitz ym. 2000). Niissäkin tapauksissa, joissa oireet sopivat VS:ään, vain muutamalta prosentilta löydetään magneettikuvauksessa kasvain (Dawes ja Jeannon 1998). Niinpä yli 95 % epäsymmetrisistä sensorineuraalisista kuulovioista johtuukin muusta syystä kuin kasvaimesta (Carrier ja Arriaga 1997). VS kasvaa hitaasti, keskimäärin 1,5 mm vuodessa (Shin ym. 2000), mutta kasvun ennustaminen on vaikeaa, koska nopeus on hyvin yksilöllinen ja vaihtelee samassakin kasvaimessa. Kun edellä mainitun lisäksi ponskulman tuumoreiden koko ja oireiden voimakkuus eivät välttämättä korreloi lineaarisesti (Robinette ym. 2000), on kasvaimen varhainen toteaminen ollut kaikkina aikoina otoneurologian suuri haaste. Magneettikuvaus on tehnyt mahdolliseksi pienten, vain muutaman millimetrin läpimittaisten oireettomien kasvainten löytämisen. Vaikka yhden tutkimuksen hintaa ei pidettäisikään suurena, aiheuttavat kaikkien epäsymmetristen kuulovikojen tai toispuolisen korvan soimisen kuvantamistutkimukset huomattavan paineen magneettitutkimuksia tuottaville laitoksille ja merkittäviä kuluja yhteiskunnalle. Eri puolilla maailmaa otoneurologit ovatkin antaneet suosituksia sopivien pelisääntöjen noudattamiseksi. Niitä on jouduttu aika ajoin tarkistamaan uusien menetelmien tullessa käyttöön. Nykyisin odotetaan lisänäyttöä muun muassa suuren erotuskyvyn T2-painotteisesta magneettikuvauksesta, joka voitaisiin tehdä ilman varjoainetta (Daniels ym. 2000, Zealley ym. 2000). Niin ikään uudenlaiset aivorunkoaudiometriatekniikat (Don ym. 1997, Brackmann 1999) voivat parantaa audiologista diagnostiikkaa. HUS:n alueella järjestetyn koulutuspäivän perusteella on muokattu suositus tutkimusproses- Duodecim 2002;118:
2 sista, jonka tavoitteena on paikantaa tehokkaasti ja kustannustietoisesti toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syy, diagnosoida ponskulman tuumorit ja ohjata potilas asianmukaiseen hoitoon. Epäsymmetrinen kuulo Hyvissä tutkimusolosuhteissa kuulomittaus on varsin hyvin toistettavissa ja terveen koehenkilön kuulo on 5dB:n tarkkuudella symmetrinen. Krooninen meluvamma, ikäkuulo, perinnölliset kuuloviat sekä sisäkorvan toksiset ja muut vauriot koskevat molempia korvia ja symmetria säilyy. Käytännön työssä saatetaan tällöin todeta suurilla taajuuksilla puoliero, jolla ei ole kliinistä merkitystä. Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyt ovat useimmiten sisäkorvan simpukassa. Ménièren tauti, kallovammat, virusinfektiot, bakteeritulehdukset (esim. borrelioosi) ja jopa geneettiset kuuloviat voivat kohdistua vain toiseen korvaan. Useimmiten perimmäinen syy aistinsolujen vaurioitumiseen jää tarkoista tutkimuksista huolimatta selvittämättä. Varsinaiseen hoitoon tämä ei sinänsä vaikuta, sillä vaurioituneita aistinkarvasoluja ei toistaiseksi pystytä korjaamaan. Toispuolisesti kuulohermoa tai aivorungon kuulorataa vaurioittava tauti voi olla demyelinisoiva sairaus (esim. multippeliskleroosi) tai krooninen tulehdus (sarkoidoosi), mutta useimmiten syynä on hermoa painava rakenne. Jos potilaalla ei ole muiden lähellä sijaitsevien aivohermojen toimintahäiriöitä (kasvohermo, kolmoishermo, kieli-kitahermo (glossopharyngeus), muutos sijaitsee hyvin tarkasti kahdeksannen aivohermon kulku-uralla pikkuaivojen ja aivorungon välisessä poimussa (ponskulma) tai kallioluun sisällä. Näissä rakenteissa tilaa vievät kasvaimet ovat lähes aina hyvänlaatuisia. Ne ovat lähtöisin joko kuulo-tasapainohermon omista tukisoluista (schwannooma) tai aivokalvoista (meningeooma). Muut tilaa vievät muutokset (esim. epidermoidikysta tai pahanlaatuinen kasvain) ovat äärimmäisen harvinaisia. Pienetkin kasvaimet voivat aiheuttaa herkästi kuulon muutoksen. Dornhoffer ym. (1994) tutkivat 70 potilasta, joilla oli todettu leikkauksessa alle 10 mm:n schwannooma. Kuulo oli normaali (parempi kuin 20 db kaikilla tutkituilla taajuuksilla) vain 6 %:ssa tapauksista. Epäsymmetrinen kuulo voidaan määritellä niin, että toisen korvan ollessa terve ja ääneskynnyksen iänmukainen on huonommassa korvassa kahdella perättäisellä taajuusalueella mitattu 15 db:n puoliero merkitsevä (Caldera ja Pearson 2000). Toinen käytetty sääntö koskee kuuloa, jossa puolieron suuruus vaihtelee johdonmukaisesti. Epäsymmetria on tällöin merkitsevää, jos ero on keskimäärin suurempi kuin 15 db välillä 0,250 8 khz (Shepard ym. 1996). Kun molempien korvien kuulo on selvästi heikentynyt, kuulokäyrän suurilla taajuuksilla esiintyy epäsymmetriaa ilman, että se välttämättä olisi merkki retrokokleaarisesta kasvaimesta. Tällöin on tärkeintä, että kuulokäyrät ovat muodoltaan samankaltaiset, eikä potilaalla ole muita oireita, jotka viittaisivat tilaa vievään muutokseen. Kymmenellä prosentilla VS-potilaista oireet alkavat kuulon äkillisellä heikentymisellä. Kuulo voi aluksi myös vaihdella ja oireet muistuttaa Ménièren tautia. Korvan soiminen ainoana oireena on sen sijaan harvoin VS:n aiheuttama. Dornhoffer ym. (1994) totesivat pienten kasvainten (alle 10 mm) aiheuttamia oireita tutkiessaan, että vain 4 %:lla korvan soimista esiintyi ilman kuulon heikkenemistä. Kuulomuutoksen tavallisuutta VS-potilailla kuvaa myös Dawesin ja Jeannonin (1998) 334 potilaan magneettikuvausaineisto, jossa myös korvan toispuolisen soimisen ja symmetrisen kuulon yhdistelmää pidettiin kuvantamisen perusteena. Kuvatuista 306:llä oli jälkikäteenkin arvioituna paikallisen suosituksen mukainen syy kuvata ponskulma VS-epäilyn vuoksi. Kasvaimia löydettiin kaikkiaan 12 (4 %:lla), ja kuulo oli kaikilla epäsymmetrinen. Tapauksissa, joissa toisen korvan kuulo on heikentynyt, voidaan oireiden ja löydösten perusteella muodostaa VS:n suhteen kolme riskiryhmää (Robinette ym. 2000). Suuri riski on niillä, joilla kuulomuutokseen liittyvät huonontunut puheenerotuskyky ja toispuolinen tinnitus. Tällöin ponskulman tuumorin riski on lähes 1788 H. Rihkanen, ym.
3 A B Vasen Oikea Kuva vuotiaan miehen kuulo oli vajaan vuoden ajan vaihdellut vasemmassa korvassa. Jäävesikalorisaatiossa ei ilmaantunut vasemmalta huimaustuntemusta. A) Kuulo on lievästi huonontunut. Stapediusrefleksi laukeaa symmetrisesti, ja puheenerotuskyky on molemmin puolin 100 %. B) BSER:ssa saatiin oikealta hyvät, toistettavat vasteet (aalto V merkitty nuolella), vasemmalta aalto V ei ollut mitattavissa. Magneettikuvauksessa todettiin keskikokoinen (17 mm) vestibulaarihermon schwannooma. Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen 1789
4 30 %. Jos potilaalla on joko pelkästään epäsymmetrinen kuulo tai symmetrinen kuulo mutta toispuolinen tinnitus, kasvaimen riski on selvästi pienempi. Potilailla, joilla on pelkästään huimausta tai jokin selittävä syy kuulomuutokseen tai tinnitukseen, tuumori löytyy vain erittäin harvoin. Kustannuksia arvioidessaan Robinette ym. (2000) laskivat magneettikuvauksella löydettävän ponskulman tuumorin diagnoosin hinnan kohoavan näissä kolmessa ryhmässä suhteessa 1:6:30. Jatkotutkimukset Tuntemattomasta syystä alkanut kuulon toispuolinen heikentyminen vaatii jatkoselvityksen. Jos neuroborrelioosi on suljettu pois, ei tutkimuksilla sinänsä ole kiire eikä kuulotutkimuksen toistaminen vain muutaman kuukauden välein yleensä huononna sairauden ennustetta. Seulonta-audiometrian lisäksi tarvitaan kuulontutkijan äänieriössä tekemä diagnostiikkatasoinen audiometria jo välikorvaperäisten syiden toteamiseksi. Tähän voidaan liittää stapediusrefleksikynnyksen mittaus sekä puhekynnyksen ja puheenerotuskyvyn määritys. Kuulohermoperäisissä vioissa ääneskynnyksen ja stapediusrefleksikynnyksen välinen ero (70 90 db) säilyy tai kasvaa. Sisäkorvan karvasolujen kato sitä vastoin aiheuttaa kuuluvuuden tasoittumisen (recruitment), ja kynnysten välinen ero pienenee. VS:ssä puheenerotuskyky usein huononee. Audiologisista tutkimuksista aivorungon herätevasteiden (brain stem evoked response, BSER) mittaaminen on kuitenkin tärkein tapa erottaa sisäkorvaperäiset kuuloviat kuulohermon sairauksista. Aivorunkovasteiden tulkinta vaikeutuu iän myötä tai jos puoliero kuulon suhteen on huomattavan suuri (yli 40 db 2 khz:n ärsykkeellä). Vaste on tulkittu poikkeavaksi (ärsyketasolla db nhl), jos aalto V myöhästyy terveeseen puoleen verrattuna yli 0,3 ms tai aaltojen I V absoluuttinen ero on yli 4,2 ms (Terkildsen ym. 1981) (kuva 1). Kun tutkimuksen tekijänä on kokenut kuulontutkija ja tulkitsijana asiansa osaava lääkäri, BSER-tutkimus erottaa kookkaat (yli 20 mm) schwannoomat luotettavasti (100 %) ja keskisuuretkin (10 20 mm) melko hyvin (93 %) (Bauch ym. 1996). Ongelmana ovat pienet kasvaimet (alle 10 mm), joista jopa 20 % (Bauch ym. 1996, Chandrarsekhar ym. 1995) jää toteamatta BSER:n perusteella. Huolellisen tulkinnan merkitystä kuvastaa se, että jälkikäteen tehdyissä selvityksissä on päästy selvästi parempiin tuloksiin. Kaksi tutkijaryhmää tarkasti jälkikäteen aivorungon herätevasteet VS-potilailla, joilla oli alle 10 mm kokoinen schwannooma. Näistä tapauksista 93 %:ssa (Dornhoffer ym. 1994) ja 92 %:ssa (El-Kashlan ym. 2000) löydös olisi tutkijoiden mielestä pitänyt alun perinkin tulkita poikkeavaksi. Viimeksi mainitussa tutkimuksessa todettiin, että 568 potilaan epäsymmetrisen kuulovian BSER oli poikkeava 19 %:lla. Heistä joka kolmannella oli magneettikuvassa havaittava kasvain. Väärien positiivisten tulosten määrä kasvaimen suhteen oli siten 13 %. Vaikka BSER:n avulla ei voida sulkea varmasti pois pientä tuumoria, normaali löydös asianmukaisesti tulkittuna ei viittaa retrokokleaariseen vikaan. Tällöin olisi ihanteellisinta, että aivorunkovasteen tulkinnut kollega itse tutkisi herätevasteen vuoden kuluttua (kuva 2). Kuvantaminen Varjoainetehosteinen magneettikuvaus keski- tai vahvakenttälaitteella on kuvantamisen lähtökohta. Tietokonekerroskuvaus varjoaineella puoltaa paikkaansa vain, jos magneettikuvaus on vasta-aiheinen. Käyttökelpoinen tapa on kuvata koko pää T2-painotteisesti. Takakuoppa (ponskulma) kuvataan hyvän erotuskyvyn T2- painotteisella sekvenssillä ja lopuksi vielä T1- painotuksella natiivina ja varjoainetehosteisena (kuva 3). On esitetty, että varjoainetehosteinen kuvaus voitaisiin korvata pelkällä takakuoppaan kohdistetulla hyvän erotuskyvyn T2-painotteisella kuvauksella, jolloin kustannukset laskisivat huomattavasti ja tutkimusta voitaisiin käyttää seulontaan BSER:n sijasta (Daniels ym. 1998). Vielä ei ole kuitenkaan riittävästi näyttöä siitä, pystytäänkö pienet intrakanalikulaariset tai simpukansisäiset tuumorit löytämään luotettavasti laajasta seulonta-aineistosta ilman varjoainetta (Zealley ym. 2000) H. Rihkanen, ym.
5 Sensorineuraalinen epäsymmetria 15 db tai enemmän joko keskimäärin tai vähintään kahdella perättäisellä taajuusalueella yli 3kk:n ajan Ei merkittävää tinnitusta tai kuulomuutos yli 2 v:n ajan tai kestosta ei ole tietoa Saman puolen korva soi häiritsevästi tai kuulomuutos ilmaantunut 2 v:n aikana Ei latenssieroa BSER Aaltojen V latenssiero yli 0,3 ms tai I V yli 4,2 ms tai ei BSER-vastetta MK Seuranta-AG ja BSER 1 v Kuulo ja BSER ennallaan BSER poikkeava Normaali MK Poikkeava MK Seuranta lopetetaan, mutta potilasta pyydetään ottamaan yhteyttä, jos kuulo heikkenee Vestibulaarischwannooma: lähete korvaklinikkaan Kuva 2. Toispuoleisen sensorineuraalisen kuulomuutoksen syyn tutkiminen. MK = takakuopan magneettikuvaus varjoaineella, BSER = aivorunkoaudiometria, AG = äänesaudiogrammi. Lopuksi Kuva 3. T2-painotteinen magneettikuva takakuopasta. Vestibulaarihermon kasvain näkyy ponskulmassa (nuoli). Kun suunnitellaan toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantamista, kannattaa muistaa, että vain joissakin erittäin harvinaisissa tilanteissa kuulovika on nykykeinoilla parannettavissa. Tällaisia voivat olla tulehdukselliset sairaudet, kuten neuroborrelioosi tai neurosarkoidoosi. Kasvaimen, verisuoni- tai rakennepoikkeavuuden aiheuttama kuulomuutos ei parane leikkauksen jälkeen, mutta sen eteneminen voi olla estettävissä. Useimmiten kuulo leikkauksen jälkeen kuitenkin huononee. Potilaan kannalta on sittenkin tärkeämpää, että kasvohermon toiminta säilyy. Tämä on sitä todennäköisempää, mitä pienempänä kasvain hoidetaan ja mitä kokeneemmat kirurgit toimenpiteen suorittavat (Wiet ym. 2001). Vestibulaarihermon schwannooman diagnostiikka on haaste kliinikolle: tauti pitäisi todeta mahdollisimman varhain, mutta se on harvinai- Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen 1791
6 nen ja yli 95 % potilaista, joilla on samankaltainen oireisto kuin VS:ssä (Carrier ja Arriaga 1997, Dawes ja Jeannon 1998) potee aivan muuta sairautta. Korvan soiminen tai huimaus ilman todettua kuulomuutosta on erittäin harvoin merkki kuulohermoa painavasta kasvaimesta. Ensimmäinen löydös on käytännöllisesti katsoen aina juuri kuulon heikentyminen. Kun kuulovian sensorineuraalista syytä ryhdytään paikantamaan, on lupa käyttää tervettä harkintaa ja suhteuttaa esitiedot, kliiniset löydökset ja mittaustulokset toisiinsa. Puolen vuoden seuranta ei huononna oleellisesti hyvänlaatuisen kasvaimen hoitoennustetta, mutta harkitsemattomasti lausuttu epäily kasvaimesta saattaa piinata potilasta vuosien ajan. HUS:n alueella löydetään vuosittain 20 uutta vestibulaarihermon schwannoomaa (Blomstedt, julkaisematon havainto), mutta toispuolisia sensorineuraalisia vikoja, joihin ei ole olemassa mitään hoitoa, löytyy satoja. Kuukausien kuluessa heikkenevä kuulo viittaa aktiiviseen prosessiin ja vaatii joka tapauksessa toisenlaista suhtautumista kuin vuosien mittaan potilaan huomaamatta tapahtunut muutos. Ammattitaitoisesti tehty BSER on jokseenkin luotettava tapa sulkea pois keskisuuret ja suuret kuulohermoa painavat kasvaimet. Jos kuulomuutos on tapahtunut vähitellen vuosien aikana, voidaan normaalia BSER-löydöstä seurata 1 2 vuoden kuluttua tehtävällä uusintatutkimuksella. Kun seuranta sitten lopetetaan normaalin löydöksen perusteella, on paikallaan luvata, että potilas voi ottaa yhteyttä uuden kuulomittauksen tekemiseksi, jos kuulo alkaa uudestaan huonontua. Kirjallisuutta Bauch CD, Olsen WO, Pool AF. ABR indices: sensitivity, specificity, and tumor size. Am J Audiol 1996;5: Brackman DE. Current status of ABR audiometry in acoustic neuroma diagnosis. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1999;125:235. Caldera SR, Pearson CR. Risk management of asymmetrical hearing impairment in an armed forces population. J Laryngol Otol 2000; 114: Chandrasekhar SS, Brackman DE, Devgan KK. Utility of auditory brainstem response audiometry in diagnosis of acoustic neuromas. Am J Otol 1995;16:63 7. Carrier DA, Arriaga MA. Cost-effective evaluation of asymmetric sensorineural hearing loss with focused magnetic resonance imaging. Otolaryngol Head Neck Surg 1997;116: Daniels RL, Shelton C, Harnsberger HR. Ultra high resolution nonenhanced fast spin echo magnetic resonance imaging: cost-effective screening for acoustic neuroma in patients with sudden sensorineural hearing loss. Otolaryngol Head Neck Surg 1998;119: Daniels RL, Swallow C, Shelton C, Davidson HC, Krejci CS, Harnsberger HR. Causes of unilateral sensorineural hearing loss screened by high-resolution fast spin echo magnetic resonance imaging: review of 1,070 consecutive cases. Am J Otol 2000;21: Dawes PJD, Jeannon J.-P. Audit of regional screening guidelines for vestibular schwannoma. J Laryngol Otol 1999;112; Don M, Masude A, Nelson R, Brackman D. Successful detection of small acoustic tumors using stacked derived-band auditory brainstem response amplitude. Am J Otol 1997;18: Dornhoffer JL, Helms J, Hoehmann DH. Presentation and diagnosis of small acoustic tumors. Otolaryngol Head Neck Surg 1994;111: Howitz MF, Johansen C, Tos M, Charabi S, Olsen JH. Incidence of vestibular schwannoma in Denmark Am J Otol 2000; 21: El-Kashlan HK, Eisenmann D, Kileny PR. Auditory brain stem response in small acoustic neuromas. Ear Hear 2000;21: Robinette MS, Bauch CD, Olsen WO, Cevette MJ. Auditory brainstem response and magnetic resonance imaging for acoustic neuromas: costs by prevalence. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2000; 126: Shepard I, Milford C, Anslow P. MRI in the detection of acousticus neuroma a suggested protocol for screening. Clin Otolaryngol 1996;21: Shin YJ, Fraysse B, Cognard C, ym. Effectiveness of conservative management of acoustic neurinomas. Am J Otol 2000;21: Terkildsen K, Osterhammel P, Thomsen J. The ABR and MLR in patients with acoustic neurinomas. Scand Audiol 1981;Suppl 13: Wiet RJ, Mamikoglu B, Odom L, Hoistad DL. Long-term results of the first 500 cases of acoustic neuroma surgery. Otolaryngol Head Neck Surg 2001;124: Zealley IA, Cooper RC, Clifford KM, ym. MRI screening for acoustic neuroma: a comparison of fast spin echo and contrast enhanced imaging in 1233 patients. Br J Radiol 2000;73: HEIKKI RIHKANEN, dosentti, ylilääkäri heikki.rihkanen@hus.fi HYKS, Jorvin sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö Turuntie Espoo HANS RAMSAY, dosentti, ylilääkäri TIMO MARTTILA, LKT, vs. osastonylilääkäri HYKS:n silmä-korvasairaala, kuulokeskus PL 220, HUS ANTTI MARKKOLA, LL, vs. osastonylilääkäri HYKS, röntgen PL340, HUS GÖRAN BLOMSTEDT, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n neurokirurgian klinikka PL 266, HUS JUKKA YLIKOSKI, professori Helsingin yliopisto, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HUS 1792
BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste
BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.
LisätiedotKiertohuimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä
Katsaus JOUKO KOTIMÄKI Ménièren taudin diagnostiikka Ménièren taudin diagnoosin tulisi pohjautua tähän tautiin viittaavaan anamneesiin (toistuvat ja vähintään 20 minuuttia kestävät Ménière-tyyppiset kiertohuimauskohtaukset,
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotÄkillisen kuulonmenetyksen hoito
Timo Petteri Hirvonen NÄIN HOIDAN Äkillisen kuulonmenetyksen hoito Äkillisessä kuulonmenetyksessä sensorineuraalinen kuulo huononee vähintään kolmella vierekkäisellä taajuudella vähintään 30 db alle kolmen
Lisätiedot1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT
1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotKuulo - korvaamaton kumppani
Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotKorva sijaitsee ohimoluussa, joka on eräs ihmisen
Katsaus Eero Ilkko, Heikki Löppönen, Osmo Tervonen, Juhani Pyhtinen ja Virpi Karhula Kuulon heikkenemisen syyn selvittäminen ja nykyaikainen korvakirurgia asettavat kuvantamisdiagnostiikalle uusia vaatimuksia.
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino dosentti, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee
LisätiedotLapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö
Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotKosteus- ja homeongelmat Suomessa
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa
LisätiedotMitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset
TEEMA: AUDIOLOGIA Jaakko Laitakari ja Jukka Kokkonen Mitä korvan ja kuuloratojen toimintatutkimukset kertovat kuulosta? Kuuloa tutkitaan yleisimmin äänes- ja puheaudio metrian avulla. Vaihtoehtoisia tutkimuksia
LisätiedotHarvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö
Harvinaissairauksien hoito Suomessa Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Mitä ovat harvinaiset sairaudet? Määritelmä vaihtelee maittain, EU:n virallisen määritelmän
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
LisätiedotÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN
ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten
LisätiedotLeena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen
Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan
Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan 26.11.2013 Ossi Riekkinen, tj. Bone Index Oy Osteoporoosi Osteoporoosi = luukato sairaus Luun määrä vähenee ja luun rakenne heikkenee
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotMENIEREN TAUTI JA SEN HOITO
Vertaistukityöryhmä: Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, dosentti, Vinaya Manchaiah, Fil tri. (Audiologia) MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Mikä on Menieren tauti? Menieren taudilla tarkoitetaan
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotHuimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?
Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia
LisätiedotTIETOPAKETTI KUULOSTA
TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotHip-Spine syndrooma ja EOS
Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus
LisätiedotMateriaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta
Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotAIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018
AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle Helena Vainio 2018 AIVOT Ihmisen aivot ovat herkkää kudosta, joka ei juurikaan uusiudu niiden vaurioituessa. Se, mille alueelle ja kuinka nopeasti aivoja vaurioittava
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotImpulssioskillometria hengityksen tutkimisessa
Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotAineisto ja menetelmät. Tulokset. Taulukko 1. Taulukko 2.
Alkuperäistutkimus Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen, Jaana Jokitulppo, Markku Toivonen, Kyösti Lehtomäki Nuorten miesten kuulo ja korvien oireilu varusmiespalvelukseen astuessa Lähtökohdat Tutkimuksen
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Anna Suihko NUOREN AIKUISEN KOKEMUKSIA TYYPIN 2 NEUROFIBROMA- TOOSISTA Opinnäytetyö Joulukuu 2011 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotKUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA
KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA Kojekuntoutusprosessi Audionomit Marianne Raatikainen ja Jaana Huhtikangas LUKUJA KUULONKUNTOUTUKSEN TAUSTALLA Yli 64- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona. Kuulemisen
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotRavitsemus- kaikkien asia
Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotUudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa
Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa
LisätiedotHarvinaiset sairaudet Euroopassa
Harvinaiset sairaudet Euroopassa Helena Kääriäinen 5.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Euroopan unionin suositus toimista harvinaisten sairauksien alalla (suositus 2009/C 151/02) kansallinen ohjelma osaamiskeskukset
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotShetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013
Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotAikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien
LisätiedotVARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON
JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala
LisätiedotYleensä äänihuulen liikkumattomuus on seuraus
Tapausselostus Toispuolisen äänihuulihalvauksen harvinainen syy Leena-Maija Aaltonen, Antti Markkola, Harri Keski-Säntti, Juha Hernesniemi, Erkki Vilkman ja Heikki Rihkanen Toispuolinen äänihuulihalvaus
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotSAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA
22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotLataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa MS-tauti Lataa ISBN: 9789529797806 Sivumäärä: 31 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.10 Mb MS-tauti on etenevä neurologinen sairaus. Vastasairastunut kysyykin usein: "Miten ja kuinka nopeasti tämä
LisätiedotKroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS
Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija
LisätiedotKliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä
TARJOUSLOMAKE 1: PALVELUJA KOSKEVAT VAATIMUKSE Pos. Palvelut Palvelun sisältö ja laajuus Palvelun suorittaja 1. RINTATUTKIMUKSET 1.1. Mammografiatutkimus (ei seulonta) Mammografiatutkimus ja lausunto Lääkäri
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
LisätiedotInsert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1
Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotLataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa
Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto Lataa Kirjailija: Maija Haavisto ISBN: 9789517925068 Sivumäärä: 305 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.87 Mb Homesairaudet, fibromyalgia, histamiini-intoleranssi,
Lisätiedot