Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen"

Transkriptio

1 Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon schwannooma aiheuttaa käytännöllisesti katsoen aina ensimmäisenä oireena kuulon toispuolisen heikentymisen. Jos toisen korvan kuulo on heikentynyt 15 db tai enemmän terveeseen puoleen verrattuna joko keskimäärin tai kahdella peräkkäisellä taajuusalueella ja välikorvaperäiset sairaudet on suljettu pois, on aiheellista selvittää, missä sisäkorvan tai kuulohermon alueella vika sijaitsee. Suurin osa näistä sensorineuraalisista kuulovioista paikantuu sisäkorvaan ja jää perusteellisissakin tutkimuksissa ilman täsmällistä selitystä. Kuulohermoa painava kasvain pitäisi kuitenkin todeta mahdollisimman varhain. HUS:n alueella suositus on, että jos sensorineuraalinen kuulon muutos on syntynyt parin vuoden aikana tai korva, jonka kuulo on heikentynyt, soi häiritsevästi, tehdään varjoainetehosteinen kallon takakuopan magneettikuvaus. Jos muutos on syntynyt vähitellen, voidaan hyvin aloittaa aivorungon herätevasteiden mittauksella ja edetä siinä saadun tuloksen perusteella. Epäsymmetrisen kuulon tulisi herättää epäily kuulorataa painavasta kasvaimesta, useimmiten vestibulaarihermon schwannoomasta (VS) eli akustikusneurinoomasta. Tämä kasvain on kuitenkin varsin harvinainen, uusia tapauksia todetaan vuosittain miljoonaa asukasta kohden (Howitz ym. 2000). Niissäkin tapauksissa, joissa oireet sopivat VS:ään, vain muutamalta prosentilta löydetään magneettikuvauksessa kasvain (Dawes ja Jeannon 1998). Niinpä yli 95 % epäsymmetrisistä sensorineuraalisista kuulovioista johtuukin muusta syystä kuin kasvaimesta (Carrier ja Arriaga 1997). VS kasvaa hitaasti, keskimäärin 1,5 mm vuodessa (Shin ym. 2000), mutta kasvun ennustaminen on vaikeaa, koska nopeus on hyvin yksilöllinen ja vaihtelee samassakin kasvaimessa. Kun edellä mainitun lisäksi ponskulman tuumoreiden koko ja oireiden voimakkuus eivät välttämättä korreloi lineaarisesti (Robinette ym. 2000), on kasvaimen varhainen toteaminen ollut kaikkina aikoina otoneurologian suuri haaste. Magneettikuvaus on tehnyt mahdolliseksi pienten, vain muutaman millimetrin läpimittaisten oireettomien kasvainten löytämisen. Vaikka yhden tutkimuksen hintaa ei pidettäisikään suurena, aiheuttavat kaikkien epäsymmetristen kuulovikojen tai toispuolisen korvan soimisen kuvantamistutkimukset huomattavan paineen magneettitutkimuksia tuottaville laitoksille ja merkittäviä kuluja yhteiskunnalle. Eri puolilla maailmaa otoneurologit ovatkin antaneet suosituksia sopivien pelisääntöjen noudattamiseksi. Niitä on jouduttu aika ajoin tarkistamaan uusien menetelmien tullessa käyttöön. Nykyisin odotetaan lisänäyttöä muun muassa suuren erotuskyvyn T2-painotteisesta magneettikuvauksesta, joka voitaisiin tehdä ilman varjoainetta (Daniels ym. 2000, Zealley ym. 2000). Niin ikään uudenlaiset aivorunkoaudiometriatekniikat (Don ym. 1997, Brackmann 1999) voivat parantaa audiologista diagnostiikkaa. HUS:n alueella järjestetyn koulutuspäivän perusteella on muokattu suositus tutkimusproses- Duodecim 2002;118:

2 sista, jonka tavoitteena on paikantaa tehokkaasti ja kustannustietoisesti toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syy, diagnosoida ponskulman tuumorit ja ohjata potilas asianmukaiseen hoitoon. Epäsymmetrinen kuulo Hyvissä tutkimusolosuhteissa kuulomittaus on varsin hyvin toistettavissa ja terveen koehenkilön kuulo on 5dB:n tarkkuudella symmetrinen. Krooninen meluvamma, ikäkuulo, perinnölliset kuuloviat sekä sisäkorvan toksiset ja muut vauriot koskevat molempia korvia ja symmetria säilyy. Käytännön työssä saatetaan tällöin todeta suurilla taajuuksilla puoliero, jolla ei ole kliinistä merkitystä. Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyt ovat useimmiten sisäkorvan simpukassa. Ménièren tauti, kallovammat, virusinfektiot, bakteeritulehdukset (esim. borrelioosi) ja jopa geneettiset kuuloviat voivat kohdistua vain toiseen korvaan. Useimmiten perimmäinen syy aistinsolujen vaurioitumiseen jää tarkoista tutkimuksista huolimatta selvittämättä. Varsinaiseen hoitoon tämä ei sinänsä vaikuta, sillä vaurioituneita aistinkarvasoluja ei toistaiseksi pystytä korjaamaan. Toispuolisesti kuulohermoa tai aivorungon kuulorataa vaurioittava tauti voi olla demyelinisoiva sairaus (esim. multippeliskleroosi) tai krooninen tulehdus (sarkoidoosi), mutta useimmiten syynä on hermoa painava rakenne. Jos potilaalla ei ole muiden lähellä sijaitsevien aivohermojen toimintahäiriöitä (kasvohermo, kolmoishermo, kieli-kitahermo (glossopharyngeus), muutos sijaitsee hyvin tarkasti kahdeksannen aivohermon kulku-uralla pikkuaivojen ja aivorungon välisessä poimussa (ponskulma) tai kallioluun sisällä. Näissä rakenteissa tilaa vievät kasvaimet ovat lähes aina hyvänlaatuisia. Ne ovat lähtöisin joko kuulo-tasapainohermon omista tukisoluista (schwannooma) tai aivokalvoista (meningeooma). Muut tilaa vievät muutokset (esim. epidermoidikysta tai pahanlaatuinen kasvain) ovat äärimmäisen harvinaisia. Pienetkin kasvaimet voivat aiheuttaa herkästi kuulon muutoksen. Dornhoffer ym. (1994) tutkivat 70 potilasta, joilla oli todettu leikkauksessa alle 10 mm:n schwannooma. Kuulo oli normaali (parempi kuin 20 db kaikilla tutkituilla taajuuksilla) vain 6 %:ssa tapauksista. Epäsymmetrinen kuulo voidaan määritellä niin, että toisen korvan ollessa terve ja ääneskynnyksen iänmukainen on huonommassa korvassa kahdella perättäisellä taajuusalueella mitattu 15 db:n puoliero merkitsevä (Caldera ja Pearson 2000). Toinen käytetty sääntö koskee kuuloa, jossa puolieron suuruus vaihtelee johdonmukaisesti. Epäsymmetria on tällöin merkitsevää, jos ero on keskimäärin suurempi kuin 15 db välillä 0,250 8 khz (Shepard ym. 1996). Kun molempien korvien kuulo on selvästi heikentynyt, kuulokäyrän suurilla taajuuksilla esiintyy epäsymmetriaa ilman, että se välttämättä olisi merkki retrokokleaarisesta kasvaimesta. Tällöin on tärkeintä, että kuulokäyrät ovat muodoltaan samankaltaiset, eikä potilaalla ole muita oireita, jotka viittaisivat tilaa vievään muutokseen. Kymmenellä prosentilla VS-potilaista oireet alkavat kuulon äkillisellä heikentymisellä. Kuulo voi aluksi myös vaihdella ja oireet muistuttaa Ménièren tautia. Korvan soiminen ainoana oireena on sen sijaan harvoin VS:n aiheuttama. Dornhoffer ym. (1994) totesivat pienten kasvainten (alle 10 mm) aiheuttamia oireita tutkiessaan, että vain 4 %:lla korvan soimista esiintyi ilman kuulon heikkenemistä. Kuulomuutoksen tavallisuutta VS-potilailla kuvaa myös Dawesin ja Jeannonin (1998) 334 potilaan magneettikuvausaineisto, jossa myös korvan toispuolisen soimisen ja symmetrisen kuulon yhdistelmää pidettiin kuvantamisen perusteena. Kuvatuista 306:llä oli jälkikäteenkin arvioituna paikallisen suosituksen mukainen syy kuvata ponskulma VS-epäilyn vuoksi. Kasvaimia löydettiin kaikkiaan 12 (4 %:lla), ja kuulo oli kaikilla epäsymmetrinen. Tapauksissa, joissa toisen korvan kuulo on heikentynyt, voidaan oireiden ja löydösten perusteella muodostaa VS:n suhteen kolme riskiryhmää (Robinette ym. 2000). Suuri riski on niillä, joilla kuulomuutokseen liittyvät huonontunut puheenerotuskyky ja toispuolinen tinnitus. Tällöin ponskulman tuumorin riski on lähes 1788 H. Rihkanen, ym.

3 A B Vasen Oikea Kuva vuotiaan miehen kuulo oli vajaan vuoden ajan vaihdellut vasemmassa korvassa. Jäävesikalorisaatiossa ei ilmaantunut vasemmalta huimaustuntemusta. A) Kuulo on lievästi huonontunut. Stapediusrefleksi laukeaa symmetrisesti, ja puheenerotuskyky on molemmin puolin 100 %. B) BSER:ssa saatiin oikealta hyvät, toistettavat vasteet (aalto V merkitty nuolella), vasemmalta aalto V ei ollut mitattavissa. Magneettikuvauksessa todettiin keskikokoinen (17 mm) vestibulaarihermon schwannooma. Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen 1789

4 30 %. Jos potilaalla on joko pelkästään epäsymmetrinen kuulo tai symmetrinen kuulo mutta toispuolinen tinnitus, kasvaimen riski on selvästi pienempi. Potilailla, joilla on pelkästään huimausta tai jokin selittävä syy kuulomuutokseen tai tinnitukseen, tuumori löytyy vain erittäin harvoin. Kustannuksia arvioidessaan Robinette ym. (2000) laskivat magneettikuvauksella löydettävän ponskulman tuumorin diagnoosin hinnan kohoavan näissä kolmessa ryhmässä suhteessa 1:6:30. Jatkotutkimukset Tuntemattomasta syystä alkanut kuulon toispuolinen heikentyminen vaatii jatkoselvityksen. Jos neuroborrelioosi on suljettu pois, ei tutkimuksilla sinänsä ole kiire eikä kuulotutkimuksen toistaminen vain muutaman kuukauden välein yleensä huononna sairauden ennustetta. Seulonta-audiometrian lisäksi tarvitaan kuulontutkijan äänieriössä tekemä diagnostiikkatasoinen audiometria jo välikorvaperäisten syiden toteamiseksi. Tähän voidaan liittää stapediusrefleksikynnyksen mittaus sekä puhekynnyksen ja puheenerotuskyvyn määritys. Kuulohermoperäisissä vioissa ääneskynnyksen ja stapediusrefleksikynnyksen välinen ero (70 90 db) säilyy tai kasvaa. Sisäkorvan karvasolujen kato sitä vastoin aiheuttaa kuuluvuuden tasoittumisen (recruitment), ja kynnysten välinen ero pienenee. VS:ssä puheenerotuskyky usein huononee. Audiologisista tutkimuksista aivorungon herätevasteiden (brain stem evoked response, BSER) mittaaminen on kuitenkin tärkein tapa erottaa sisäkorvaperäiset kuuloviat kuulohermon sairauksista. Aivorunkovasteiden tulkinta vaikeutuu iän myötä tai jos puoliero kuulon suhteen on huomattavan suuri (yli 40 db 2 khz:n ärsykkeellä). Vaste on tulkittu poikkeavaksi (ärsyketasolla db nhl), jos aalto V myöhästyy terveeseen puoleen verrattuna yli 0,3 ms tai aaltojen I V absoluuttinen ero on yli 4,2 ms (Terkildsen ym. 1981) (kuva 1). Kun tutkimuksen tekijänä on kokenut kuulontutkija ja tulkitsijana asiansa osaava lääkäri, BSER-tutkimus erottaa kookkaat (yli 20 mm) schwannoomat luotettavasti (100 %) ja keskisuuretkin (10 20 mm) melko hyvin (93 %) (Bauch ym. 1996). Ongelmana ovat pienet kasvaimet (alle 10 mm), joista jopa 20 % (Bauch ym. 1996, Chandrarsekhar ym. 1995) jää toteamatta BSER:n perusteella. Huolellisen tulkinnan merkitystä kuvastaa se, että jälkikäteen tehdyissä selvityksissä on päästy selvästi parempiin tuloksiin. Kaksi tutkijaryhmää tarkasti jälkikäteen aivorungon herätevasteet VS-potilailla, joilla oli alle 10 mm kokoinen schwannooma. Näistä tapauksista 93 %:ssa (Dornhoffer ym. 1994) ja 92 %:ssa (El-Kashlan ym. 2000) löydös olisi tutkijoiden mielestä pitänyt alun perinkin tulkita poikkeavaksi. Viimeksi mainitussa tutkimuksessa todettiin, että 568 potilaan epäsymmetrisen kuulovian BSER oli poikkeava 19 %:lla. Heistä joka kolmannella oli magneettikuvassa havaittava kasvain. Väärien positiivisten tulosten määrä kasvaimen suhteen oli siten 13 %. Vaikka BSER:n avulla ei voida sulkea varmasti pois pientä tuumoria, normaali löydös asianmukaisesti tulkittuna ei viittaa retrokokleaariseen vikaan. Tällöin olisi ihanteellisinta, että aivorunkovasteen tulkinnut kollega itse tutkisi herätevasteen vuoden kuluttua (kuva 2). Kuvantaminen Varjoainetehosteinen magneettikuvaus keski- tai vahvakenttälaitteella on kuvantamisen lähtökohta. Tietokonekerroskuvaus varjoaineella puoltaa paikkaansa vain, jos magneettikuvaus on vasta-aiheinen. Käyttökelpoinen tapa on kuvata koko pää T2-painotteisesti. Takakuoppa (ponskulma) kuvataan hyvän erotuskyvyn T2- painotteisella sekvenssillä ja lopuksi vielä T1- painotuksella natiivina ja varjoainetehosteisena (kuva 3). On esitetty, että varjoainetehosteinen kuvaus voitaisiin korvata pelkällä takakuoppaan kohdistetulla hyvän erotuskyvyn T2-painotteisella kuvauksella, jolloin kustannukset laskisivat huomattavasti ja tutkimusta voitaisiin käyttää seulontaan BSER:n sijasta (Daniels ym. 1998). Vielä ei ole kuitenkaan riittävästi näyttöä siitä, pystytäänkö pienet intrakanalikulaariset tai simpukansisäiset tuumorit löytämään luotettavasti laajasta seulonta-aineistosta ilman varjoainetta (Zealley ym. 2000) H. Rihkanen, ym.

5 Sensorineuraalinen epäsymmetria 15 db tai enemmän joko keskimäärin tai vähintään kahdella perättäisellä taajuusalueella yli 3kk:n ajan Ei merkittävää tinnitusta tai kuulomuutos yli 2 v:n ajan tai kestosta ei ole tietoa Saman puolen korva soi häiritsevästi tai kuulomuutos ilmaantunut 2 v:n aikana Ei latenssieroa BSER Aaltojen V latenssiero yli 0,3 ms tai I V yli 4,2 ms tai ei BSER-vastetta MK Seuranta-AG ja BSER 1 v Kuulo ja BSER ennallaan BSER poikkeava Normaali MK Poikkeava MK Seuranta lopetetaan, mutta potilasta pyydetään ottamaan yhteyttä, jos kuulo heikkenee Vestibulaarischwannooma: lähete korvaklinikkaan Kuva 2. Toispuoleisen sensorineuraalisen kuulomuutoksen syyn tutkiminen. MK = takakuopan magneettikuvaus varjoaineella, BSER = aivorunkoaudiometria, AG = äänesaudiogrammi. Lopuksi Kuva 3. T2-painotteinen magneettikuva takakuopasta. Vestibulaarihermon kasvain näkyy ponskulmassa (nuoli). Kun suunnitellaan toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantamista, kannattaa muistaa, että vain joissakin erittäin harvinaisissa tilanteissa kuulovika on nykykeinoilla parannettavissa. Tällaisia voivat olla tulehdukselliset sairaudet, kuten neuroborrelioosi tai neurosarkoidoosi. Kasvaimen, verisuoni- tai rakennepoikkeavuuden aiheuttama kuulomuutos ei parane leikkauksen jälkeen, mutta sen eteneminen voi olla estettävissä. Useimmiten kuulo leikkauksen jälkeen kuitenkin huononee. Potilaan kannalta on sittenkin tärkeämpää, että kasvohermon toiminta säilyy. Tämä on sitä todennäköisempää, mitä pienempänä kasvain hoidetaan ja mitä kokeneemmat kirurgit toimenpiteen suorittavat (Wiet ym. 2001). Vestibulaarihermon schwannooman diagnostiikka on haaste kliinikolle: tauti pitäisi todeta mahdollisimman varhain, mutta se on harvinai- Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen 1791

6 nen ja yli 95 % potilaista, joilla on samankaltainen oireisto kuin VS:ssä (Carrier ja Arriaga 1997, Dawes ja Jeannon 1998) potee aivan muuta sairautta. Korvan soiminen tai huimaus ilman todettua kuulomuutosta on erittäin harvoin merkki kuulohermoa painavasta kasvaimesta. Ensimmäinen löydös on käytännöllisesti katsoen aina juuri kuulon heikentyminen. Kun kuulovian sensorineuraalista syytä ryhdytään paikantamaan, on lupa käyttää tervettä harkintaa ja suhteuttaa esitiedot, kliiniset löydökset ja mittaustulokset toisiinsa. Puolen vuoden seuranta ei huononna oleellisesti hyvänlaatuisen kasvaimen hoitoennustetta, mutta harkitsemattomasti lausuttu epäily kasvaimesta saattaa piinata potilasta vuosien ajan. HUS:n alueella löydetään vuosittain 20 uutta vestibulaarihermon schwannoomaa (Blomstedt, julkaisematon havainto), mutta toispuolisia sensorineuraalisia vikoja, joihin ei ole olemassa mitään hoitoa, löytyy satoja. Kuukausien kuluessa heikkenevä kuulo viittaa aktiiviseen prosessiin ja vaatii joka tapauksessa toisenlaista suhtautumista kuin vuosien mittaan potilaan huomaamatta tapahtunut muutos. Ammattitaitoisesti tehty BSER on jokseenkin luotettava tapa sulkea pois keskisuuret ja suuret kuulohermoa painavat kasvaimet. Jos kuulomuutos on tapahtunut vähitellen vuosien aikana, voidaan normaalia BSER-löydöstä seurata 1 2 vuoden kuluttua tehtävällä uusintatutkimuksella. Kun seuranta sitten lopetetaan normaalin löydöksen perusteella, on paikallaan luvata, että potilas voi ottaa yhteyttä uuden kuulomittauksen tekemiseksi, jos kuulo alkaa uudestaan huonontua. Kirjallisuutta Bauch CD, Olsen WO, Pool AF. ABR indices: sensitivity, specificity, and tumor size. Am J Audiol 1996;5: Brackman DE. Current status of ABR audiometry in acoustic neuroma diagnosis. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1999;125:235. Caldera SR, Pearson CR. Risk management of asymmetrical hearing impairment in an armed forces population. J Laryngol Otol 2000; 114: Chandrasekhar SS, Brackman DE, Devgan KK. Utility of auditory brainstem response audiometry in diagnosis of acoustic neuromas. Am J Otol 1995;16:63 7. Carrier DA, Arriaga MA. Cost-effective evaluation of asymmetric sensorineural hearing loss with focused magnetic resonance imaging. Otolaryngol Head Neck Surg 1997;116: Daniels RL, Shelton C, Harnsberger HR. Ultra high resolution nonenhanced fast spin echo magnetic resonance imaging: cost-effective screening for acoustic neuroma in patients with sudden sensorineural hearing loss. Otolaryngol Head Neck Surg 1998;119: Daniels RL, Swallow C, Shelton C, Davidson HC, Krejci CS, Harnsberger HR. Causes of unilateral sensorineural hearing loss screened by high-resolution fast spin echo magnetic resonance imaging: review of 1,070 consecutive cases. Am J Otol 2000;21: Dawes PJD, Jeannon J.-P. Audit of regional screening guidelines for vestibular schwannoma. J Laryngol Otol 1999;112; Don M, Masude A, Nelson R, Brackman D. Successful detection of small acoustic tumors using stacked derived-band auditory brainstem response amplitude. Am J Otol 1997;18: Dornhoffer JL, Helms J, Hoehmann DH. Presentation and diagnosis of small acoustic tumors. Otolaryngol Head Neck Surg 1994;111: Howitz MF, Johansen C, Tos M, Charabi S, Olsen JH. Incidence of vestibular schwannoma in Denmark Am J Otol 2000; 21: El-Kashlan HK, Eisenmann D, Kileny PR. Auditory brain stem response in small acoustic neuromas. Ear Hear 2000;21: Robinette MS, Bauch CD, Olsen WO, Cevette MJ. Auditory brainstem response and magnetic resonance imaging for acoustic neuromas: costs by prevalence. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2000; 126: Shepard I, Milford C, Anslow P. MRI in the detection of acousticus neuroma a suggested protocol for screening. Clin Otolaryngol 1996;21: Shin YJ, Fraysse B, Cognard C, ym. Effectiveness of conservative management of acoustic neurinomas. Am J Otol 2000;21: Terkildsen K, Osterhammel P, Thomsen J. The ABR and MLR in patients with acoustic neurinomas. Scand Audiol 1981;Suppl 13: Wiet RJ, Mamikoglu B, Odom L, Hoistad DL. Long-term results of the first 500 cases of acoustic neuroma surgery. Otolaryngol Head Neck Surg 2001;124: Zealley IA, Cooper RC, Clifford KM, ym. MRI screening for acoustic neuroma: a comparison of fast spin echo and contrast enhanced imaging in 1233 patients. Br J Radiol 2000;73: HEIKKI RIHKANEN, dosentti, ylilääkäri HYKS, Jorvin sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö Turuntie Espoo HANS RAMSAY, dosentti, ylilääkäri TIMO MARTTILA, LKT, vs. osastonylilääkäri HYKS:n silmä-korvasairaala, kuulokeskus PL 220, HUS ANTTI MARKKOLA, LL, vs. osastonylilääkäri HYKS, röntgen PL340, HUS GÖRAN BLOMSTEDT, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n neurokirurgian klinikka PL 266, HUS JUKKA YLIKOSKI, professori Helsingin yliopisto, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HUS 1792

Kiertohuimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä

Kiertohuimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä Katsaus JOUKO KOTIMÄKI Ménièren taudin diagnostiikka Ménièren taudin diagnoosin tulisi pohjautua tähän tautiin viittaavaan anamneesiin (toistuvat ja vähintään 20 minuuttia kestävät Ménière-tyyppiset kiertohuimauskohtaukset,

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten

Lisätiedot

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS

Lisätiedot

Äkillisen kuulonmenetyksen hoito

Äkillisen kuulonmenetyksen hoito Timo Petteri Hirvonen NÄIN HOIDAN Äkillisen kuulonmenetyksen hoito Äkillisessä kuulonmenetyksessä sensorineuraalinen kuulo huononee vähintään kolmella vierekkäisellä taajuudella vähintään 30 db alle kolmen

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Kuulo - korvaamaton kumppani

Kuulo - korvaamaton kumppani Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

Korva sijaitsee ohimoluussa, joka on eräs ihmisen

Korva sijaitsee ohimoluussa, joka on eräs ihmisen Katsaus Eero Ilkko, Heikki Löppönen, Osmo Tervonen, Juhani Pyhtinen ja Virpi Karhula Kuulon heikkenemisen syyn selvittäminen ja nykyaikainen korvakirurgia asettavat kuvantamisdiagnostiikalle uusia vaatimuksia.

Lisätiedot

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan 26.11.2013 Ossi Riekkinen, tj. Bone Index Oy Osteoporoosi Osteoporoosi = luukato sairaus Luun määrä vähenee ja luun rakenne heikkenee

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO

MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Vertaistukityöryhmä: Pyykkö Ilmari, prof., Kentala Erna, dosentti, Levo Hilla, dosentti, Vinaya Manchaiah, Fil tri. (Audiologia) MENIEREN TAUTI JA SEN HOITO Mikä on Menieren tauti? Menieren taudilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Aineisto ja menetelmät. Tulokset. Taulukko 1. Taulukko 2.

Aineisto ja menetelmät. Tulokset. Taulukko 1. Taulukko 2. Alkuperäistutkimus Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen, Jaana Jokitulppo, Markku Toivonen, Kyösti Lehtomäki Nuorten miesten kuulo ja korvien oireilu varusmiespalvelukseen astuessa Lähtökohdat Tutkimuksen

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Anna Suihko NUOREN AIKUISEN KOKEMUKSIA TYYPIN 2 NEUROFIBROMA- TOOSISTA Opinnäytetyö Joulukuu 2011 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa

Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä TARJOUSLOMAKE 1: PALVELUJA KOSKEVAT VAATIMUKSE Pos. Palvelut Palvelun sisältö ja laajuus Palvelun suorittaja 1. RINTATUTKIMUKSET 1.1. Mammografiatutkimus (ei seulonta) Mammografiatutkimus ja lausunto Lääkäri

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Harvinaiset sairaudet Euroopassa

Harvinaiset sairaudet Euroopassa Harvinaiset sairaudet Euroopassa Helena Kääriäinen 5.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Euroopan unionin suositus toimista harvinaisten sairauksien alalla (suositus 2009/C 151/02) kansallinen ohjelma osaamiskeskukset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Luuston SPECT ja PETCT

Luuston SPECT ja PETCT Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka. Tapani Tikkakoski, Michaela K. Bode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto

Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka. Tapani Tikkakoski, Michaela K. Bode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto Katsaus Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka Tapani Tikkakoski, Michaela K. ode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto Sykkivän tinnituksen yleisimmät kuvantamismenetelmin todettavat syyt ovat verisuonivariaatiot,

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa

Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Samuli Hannula LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi OYS, operatiivinen tulosalue, korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot