Aivojen laskimotromboosi paksusuolentulehdusta
|
|
- Seppo Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapausselostus Aivojen laskimotromboosi paksusuolentulehdusta sairastavalla lapsella Ari Karttunen, Pekka Jartti, Katariina Mankinen, Eija Pääkkö, Heikki Rantala ja Jorma Kokkonen Haavaisen paksusuolentulehduksen seurauksena syntyvä aivojen laskimotromboosi on harvinainen sairaus. Hoitamattomana se voi johtaa kuolemaan, mutta hoidettuna sen ennuste on hyvä. Tämän takia varhainen kliininen epäily taudista ja kuvantamistutkimusten nopea käynnistäminen ovat tärkeitä. Kuvantamistutkimukset aloitetaan yleensä aivojen kerroskuvauksella sen hyvän saatavuuden vuoksi. Taudin alkuvaiheessa se ei kuitenkaan usein paljasta aivojen laskimotromboosia. Magneettitutkimuksella ja siihen yhdistetyllä magneettiangiografialla saadaan nopeimmin ja luotettavimmin oikea diagnoosi, minkä jälkeen voidaan aloittaa kohdennettu hoito. Oma potilas Yksitoistavuotias tyttö joutui keskussairaalatutkimuksiin veriripulin ja anemian takia. Paksusuolen tähystyksessä todettiin tulehdus poikittaisessa ja laskevassa koolonissa. Kudosnäytteissä havaittiin krooninen tulehdus ja vain yksittäisissä näytteissä aktiivista tulehdusmuutosta. Taudinkuva sopi siten välimuotoiseen paksusuolentulehdukseen (haavainen paksusuolentulehdus Crohnin taudin piirtein). Hoitoon tullessa potilaan hemoglobiinipitoisuus oli 59 g/l, lasko 127 mm/h ja veren trombosyyttiarvo 868 x /l. Anemia hoidettiin antamalla kolme yksikköä punasoluja ja suolitulehdus tavanomaisesti aloittamalla suuriannoksinen prednisoloni- ja 5-aminosalisyylihappolääkitys tukihoidoin (siprofloksasiini ja kortisoniperäruiskeet). Potilaan yleisvointi parani nopeasti ja veriripuli rauhoittui. Hänet kotiutettiin kymmenen päivää hoidon aloittamisen jälkeen. Kuukauden kuluttua kotiuttamisesta lapsella oli viikon ajan satunnaista päänsärkyä. Eräänä yönä hän joutui pyytämään äitiään apuun, koska vasen jalka tuntui voimattomalta. Sairaalaan tullessa lapsen vasemman käden puristusvoima todettiin selvästi oikeaa heikommaksi ja vasemman polven fleksio oli oikeaa heikompi. Vasemmassa nilkassa oli klonus ja silmänpohjissa papillat olivat hieman epätarkat. Hemoglobiiniarvo oli 46 g/l, verenpaine 103/55 mmhg ja syketaajuus 97/min. Tulovaiheessa ilman varjoainetta tehdyssä aivojen tietokonekuvauksessa (TT) nähtiin normaalia tiheämpi sinus rectus ja varjoainetehosteisissa kuvissa sinus sagittalis superiorissa varjoaineen sisällä trombiksi sopiva puutosvarjo. Aivoinfarktiin sopivia löydöksiä ei TT-kuvauksessa todettu. Tietokonetomografiakuvien perusteella epäiltiin aivojen laskimotromboosia, jonka arveltiin syntyneen paksusuolentulehduksesta johtuvan protromboottisen tilan seurauksena. Potilas lähetettiin jatkotutkimuksia ja hoitoa varten OYS:n lastentautien klinikkaan. Sinne tullessa hänellä todettiin vasemman yläraajan heikkoutta ja vasemman puolen jänneheijasteiden vilkkautta sekä nilkkojen molemminpuolinen lievä klonus ja positiivinen Babinskin merkki. Aivojen T2-painotteisissa magneettikuvissa oikea talamus oli kauttaaltaan vasenta voimakassignaalisempi ja turvonneempi (kuva 1), kuten yleensä aivoinfarktissa nähdään. Laskimoiden tutkimukseen käytettävällä faasikontrastimagneettiangiografialla (PC-angiografia) todettiin laaja laskimotukos sinus sagittalis superiorin etuosassa, sinus rectuksessa, vena magna cerebri Galenissa, vena cerebri internoissa sekä molemmissa sinus transversuksissa ja vasemmassa sinus sigmoideuksessa (kuva 2). Potilaalle alettiin antaa laskimonsisäistä hepariinihoitoa, suuriannoksista steroidihoitoa, epilapsialääkityksenä fenytoiinia, antibioottihoitona metronidatsolia sekä deksametasonia. Hoidon alussa potilas kärsi lievästä päänsärystä, mutta tajunnan taso oli koko ajan hyvä. Tulovaiheessa esiintynyt puolioire alkoi korjaantua jo toisena hoitovuorokautena. Ainoastaan vasemman kyynärnivelen ratasoire ja vasemman kämmenen vapina olivat havaittavissa. Nämä löydökset sopivat oikean puolen talamuksen infarktiin. Duodecim 2002;118:
2 Sairaalahoidon aikana potilaan suolentoiminta oli säännöllistä, mutta veriulosteita esiintyi päivittäin. Veren hemoglobiinipitoisuus vaihteli välillä g/l ja trombosyyttimäärä oli suurimmillaan tässä vaiheessa 560 x /l. Veren hyytymistä kuvaava APTT-aika oli 19 s eli normaali. Hepariinihoitoa jatkettiin seitsemän vuorokautta, ja tämän jälkeen aloitettiin antikoagulanttihoito suun kautta. Potilas kotiutettiin kolmen viikon hoidon jälkeen, ja edellä mainitun lääkityksen lisäksi jatkettiin koliitin lääkehoitoa. Yllättävän laskimotukoksen takia hänelle suoritettiin laaja hyytymistekijätutkimus, jossa ei todettu hyytymistekijä V:n geenivirhettä, Leiden-mutaatiota eikä protrombiinin geenivirhettä. Myös proteiini C:n pitoisuus oli normaali. Lapsi kävi kaksi kertaa seurantakäynnillä keskussairaalan lastentautien poliklinikassa. Veriulosteita ei ollut esiintynyt, hemoglobiinipitoisuus oli 96 g/l ja neurologinen status oli normaali. Magneettikuvaus ja PC-angiografia toistettiin neljän kuukauden kuluttua aivojen laskimotromboosin toteamisesta. Aivojen laskimot olivat auenneet lukuun ottamatta vasenta sinus transversusta ja sigmoideusta, joissa nähtiin vain vähäistä virtausta (kuva 3). Oikean talamuksen infarktilöydös oli hävinnyt täysin (kuva 4). Neurologisia puutosoireita ei ollut. Pohdinta Kuva 1. Aivojen T2-painotteinen magneettikuva. Oikea talamus (nuolet) on kauttaaltaan voimakassignaalinen. Normaali vasen talamus on heikkosignaalinen (nuolenpäät). Aivolaskimoita ovat aivokalvon veriviemärit sekä pinnalliset kortikaaliset aivolaskimot ja sy- A Kuva 2. A) Sagittaalisuunnan magneetti-pc-angiografiassa on nähtävissä trombosoitunut sinus sagittalis superiorin etuosa (pitkä nuoli), sinus rectus (kaareva nuoli), vena magna cerebri Galeni (lyhyt nuoli) ja vena cerebri interna (nuolenpää). B) Oikean (pitkä nuoli) ja vasemman (lyhyt nuoli) sinus transversuksen sekä vasemman sinus sigmoideuksen (kaareva nuoli) tromboosi koronaalisuunnan magneetti-pc-angiografiassa. B 932 A. Karttunen ym.
3 Kuva 3. Sagittaalisuunnan magneetti-pc-angiografia hoidon jälkeen. Trombosoitunut sinus sagittalis superiorin etuosa (pitkä nuoli), sinus rectus (kaareva nuoli), vena magna cerebri Galeni (lyhyt nuoli) ja vena cerebri interna (nuolenpää) ovat avautuneet. Trombosoitunut, hoidon jälkeen avautunut oikea sinus transversus sekä osittain avautuneet vasen sinus transversus ja sinus sigmoideus eivät näy sagittaalisessa magneetti-pc-angiografiassa kuvaussuunnan vuoksi. Kuva 4. Aivojen T2-painotteinen magneettikuva hoidon jälkeen. Oikea talamus (nuolet) on normaali. vät aivolaskimot. Kovakalvon veriviemäreitä ovat sinus sagittalis superior ja inferior, sinus rectus sekä parilliset sinus transversus ja sigmoideus. Tärkeimmät aivojen syvät laskimot ovat parillinen vena cerebri interna ja vena magna cerebri Galeni, jotka huolehtivat keskiaivojen, talamuksen, tyvitumakkeiden ja aivan niiden lähellä olevan valkoisen aivoaineen laskimoverenkierrosta. Ne laskevat kovakalvon sinus rectukseen. Vena cerebri internoille ja vena magna cerebri Galenille ei ole sinus rectuksen trombosoituessa riittävää, korvaavaa laskimokollateraalikiertoa. Yleensä aivojen laskimotromboosiin liittyy usean laskimon osittainen tai täydellinen trombosoituminen (Osborn ym. 1996, Keller ym.1999). Aivojen laskimotromboosin yleisyydestä ei ole tarkkoja tietoja. Esimerkiksi raskaana olevilla naisilla ilmaantuvuus vaihtelee välillä 1/ synnytystä (Scott 1992, Bjelogrlic ym. 1997). Smithin ym. (1994) mukaan uusilla neuroradiologisilla kuvantamismenetelmillä diagnosoitujen tapausten perusteella aivojen laskimotromboosi on aikaisemmin arveltua selvästi yleisempi aivoverenkierron häiriön aiheuttaja. Aivojen laskimotromboosi voi olla etiologialtaan primaarinen tai sekundaarinen. Primaarinen tromboosi voi liittyä protromboottisiin tiloihin, kuten synnytykseen, pään vammaan, leikkauksen aiheuttamiin veren hyytymishäiriöihin, veritauteihin, pahanlaatuisiin kasvaimiin, kollagenooseihin ja ehkäisypillereiden käyttöön. Periytyviä hyytymishäiriöitä ovat puolestaan APC-resistenssi ja protrombiinigeenin mutaatio sekä proteiinien C ja S puutokset. Kuivuminen yhdessä edellä mainittujen tekijöiden kanssa voi altistaa tukoksille. Sekundaarinen tromboosi liittyy mihin tahansa pään alueen märkäiseen infektioon. Omalle potilaallemme tehty laaja hyytymistekijätutkimus ei paljastanut perinnöllisiä tromboositaipumusta edistäviä tekijöitä. Todennäköisimpänä laskimotukokselle altistavana tekijänä pidimme perustaudista johtuvaa kroonista trombosytoosia yhdessä kroonisen kuivumisen kanssa. Trombosyyttimäärän kasvu on tavallinen ilmiö hitaasti etenevissä kroonisissa koliiteissa. Kuten potilasesi- Aivojen laskimotromboosi paksusuolentulehdusta sairastavalla lapsella 933
4 merkkimme osoittaa, kroonisen koliitin hoidossa on muistettava huolehtia riittävästä nestehoidosta ja anemian korjaamisesta. Jos trombosyyttimäärä on kovin suuri, pieniannoksinen asetyylisalisyylihappolääkitys on paikallaan. Syvän laskimotromboosin oireita ovat mm. päänsärky, kuume, tajunnan heikkeneminen, epileptiset kohtaukset ja halvaukset (Kaste ym. 2001). Syvä laskimotromboosi aiheuttaa veriaivoesteen häiriön, vasogeenisen ödeeman, ja laskimoperäisen infarktin. Viimeksi mainittu huonontaa kapillaarien perfuusiopainetta ja johtaa korjaantumattomaan sytotoksiseen ödeemaan (Villringer ym. 1994, Osborn ja Tong 1996, Röther ym. 1996, Keller ym. 1999). Tämän vuoksi aivojen laskimotromboosin ennuste on hoitamattomana huono. Raportoidut kuolleisuusluvut vaihtelevat, mutta kuolleisuus tähän aiemmin varsin tappavaan tautiin on pienentynyt nopeasti. Laskimonsisäisellä hepariinilla tai kohdennetulla paikallisella laskimonsisäisellä trombolyysillä hoidettujen kuolleisuus on 13 %, mutta hoitamattomien potilaiden kuolleisuus on jopa 78 % (Yuh ym. 1994, Smith ym. 1997). Potilaammekin saaman rutiinimaisen antikoagulanttihoidon lisäksi tietyissä tilanteissa voidaan harkita suoraa laskimonsisäistä trombolyysiä. Tromboosin akuutissa vaiheessa hepariinihoitoa on käytetty menestyksellisesti niissäkin tapauksissa, joissa potilaalle on ehtinyt kehittyä aivoverenvuoto, mutta menettelyn hyödyllisyydestä ei vielä ole täyttä varmuutta (Einhäupl ym. 1991, Benamer ja Bone 2000). Oma potilaamme tutkittiin vasemman puolen hemipareesioireiden ilmaannuttua aivojen TT-kuvauksella ilman suonensisäistä varjoainetta ja myös sitä käyttäen. Ilman varjoainetta tehdyssä kuvauksessa todettiin normaalia tiheämpi sinus rectus, joka voi olla merkki tromboosista. Varjoainekuvissa näkyi sinus sagittalis superiorin etuosassa puutosvarjo, jonka ympärillä oli varjoainetta. Kyseessä on»empy delta sign», joka on tyypillinen löydös sinustromboosissa. Puutosvarjo edustaa trombia ja varjoaine sen ympärillä trombin ja laskimon seinämän välistä veren virtausta. Nämä löydökset kuitenkin puuttuvat usein tai ovat vaikeasti havaittavissa, varsinkin jos tromboosi on paikallinen. Laskimotromboosin aiheuttama infarkti ja siihen usein liittyvä massavaikutus ja verenvuoto näkyvät yleensä TT-kuvauksessa vasta useiden tuntien kuluttua infarktin syntymisestä (Rao ym. 1981). T1- ja T2-painotteisissa magneettikuvissa laskimoiden normaali virtaus,»flow void», puuttuu usein. Magneettikuvauksessa käytettävä merkkiaine voi antaa lisäinformaatiota: kokonaan trombosoituneet laskimot eivät tule näkyviin lainkaan tai merkkiaine pääsee osittain trombosoituneessa laskimossa trombin ja laskimon seinämän väliin, jolloin trombi näkyy puutosvarjona merkkiaineen ympäröimänä. Tavallisissa magneettikuvissa laskimotukoksen signaali vaihtelee huomattavasti mm. tromboosin iän mukaan ja tukoksen näkyminen on epävarmaa. Siksi diagnostiikassa käytetään yleisesti apuna magneettiangiografiatekniikkaa. Laskimot saadaan näkyviin ilman varjoainetta mm. PC-angiografialla. Jos potilaalla on laskimotromboosi, laskimossa ei näy virtausta. Kuvia tulkittaessa on otettava huomioon aivojen laskimoissa esiintyvät rakennevariaatiot, jotka voivat muistuttaa laskimotromboosia. Toinen sinus transversuksista puuttuu jopa 5 %:lta ihmisistä ja %:lla oikea sinus transversus on selvästi leveämpi kuin vasen (Osborn ja Tong 1996). PC-angiografia kuvataan sagittaali-, koronaali- ja aksiaalitasoissa, jotta vältettäisiin laskimovirtauksen suunnan ja kuvaustason välinen yhteensopimattomuus ja tähän liittyvä kuvien väärä tulkinta. Laskimoperäinen infarkti näkyy parhaiten T2-painotteisissa kuvissa normaalia voimakkaampana signaalina, eikä se noudata valtimosuonitusalueita. Voimakas signaali ei kuitenkaan ole yksiselitteinen merkki laskimoperäisestä infarktista, vaan se voi olla myös osoitus lisääntyneestä paikallisesta ödeemasta paineolosuhteiden muuttuessa laskimotromboosin seurauksena (Yuh ym. 1994). Omalla potilaallamme oli todennäköisimmin laskimotromboosin ja siitä johtuvan laskimovirtaushäiriön aiheuttama vasogeeninen ödeema oikean talamuksen alueella, mutta tila ei edennyt infarktiksi tehokkaan laskimonsisäisen antikoagulanttihoidon ansiosta. Tätä olettamusta tukee se, että seurantamagneettikuvauksessa oikea talamus oli rakenteeltaan normaali. 934 A. Karttunen ym.
5 Laskimo- ja valtimotukoksia pidetään tulehduksellisten suolistotautien (Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus) harvinaisina mutta kirjallisuudessa selkeästi kuvattuina komplikaatioina (Cattaneo ja Vecchi 1998). Lasten osalta on kuvattu lähinnä yksittäisiä tapauksia. Aikuisaineistoissa tromboembolisten komplikaatioiden esiintymistaajuudeksi tulehduksellisia suolistotauteja potevilla on arvioitu 1 6 %. Bernstein ym. (2001) arvioivat syvän valtimotukoksen esiintymistaajuudeksi 30/ potilasvuotta ja keuhkovaltimotukoksen esiintymistaajuudeksi 10 20/ potilasvuotta. Tavallisimpia ovat aivojen, raajojen ja vatsan syvät laskimotukokset sekä embolian seurauksena ilmenevä keuhko- tai suolilievevaltimon tukos. Tukospotilaiden veren hyytymistekijöiden perinnöllisestä poikkeavuudesta kirjallisuus antaa ristiriitaisen kuvan. Tukosten ilmenemisen on toisaalta osoitettu liittyvän tekijä V:n ns. Leiden-mutaatioon tai saman tekijän proteiini C:n perinnölliseen poikkeavuuteen (APC-resistenssi) (Liebman ym.1998, Novacek ym. 1999). Toisaalta on esitetty samanarvoista näyttöä siitä, että näiden tekijöiden ja tukosten esiintymisellä ei ole yhteyttä (Grip ym. 2000, Vecchi ym. 2000). Omalle potilaallemme tehdyssä veren hyytymistekijätutkimuksessa ei todettu kumpaakaan edellä mainittua poikkeavuutta ja muutoinkin tukostaipumustutkimusten tulokset olivat normaaleja. Lopuksi Laskimo- ja valtimotukosten mahdollisuus on hyvä muistaa tulehduksellisten suolistotautien yhteydessä. Epäiltäessä aivojen laskimotromboosia tulee potilaalle tehdä magneettikuvaus ja magneettiangiografia. Ellei magneettikuvausta ole käytettävissä, tehdään varjoainetehosteinen TT-kuvaus. Siinä todettava löydös voi taudin akuutissa vaiheessa olla normaali tai sillä saatava tieto saattaa olla niin vähäinen, ettei se yksin riitä oikean diagnoosin tekemiseen. Tällöin joudutaan tekemään valtimonsisäinen digitaalinen subtraktioangiografia, jota ei pidetä nykyaikaisena aivojen laskimotromboosin kuvantamenetelmänä, jos magneettikuvaus on saatavilla. Aivojen laskimotromboosia sairastava potilas kuuluu aina yliopistollisen sairaalan neurologisen tai lastenneurologisen osaston hoitoon. Kirjallisuutta Bernstein CN, Blanchard JF, Houston DS, Wajda A. The incidence of deep venous thrombosis and pulmonary embolism among patients with inflammatory bowel disease: a population-based cohort study. Thromb Haemost. 2001;85: Benamer HTS, Bone I. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2000;69: Bjelogrlic N, Brander A, Valtonen M, Partinen M. Sinustromboosi. Duodecim 1997;113: Cattaneo M, Vecchi M. Inflammatory bowel disease and the risk of thrombosis. Gastroenterology 1998;115: Einhäupl KM, Villringer A, Meister W, ym. Heparin treatment in sinus venous thrombosis. Lancet 1991;338 (8767): Grip O, Svensson PJ, Lindgren S. Inflammatory bowel disease promotes venous thrombosis earlier in life. Scand J Gastroenterol 2000;35: Kaste M, Hernesniemi J, Järvinen A, ym. Aivoverenkiertohäiriöt. Kirjassa: Soinila S, Kaste M, Launes J, Somer H, toim. Neurologia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Keller E, Flacke S, Urbach H, Schild HH. Diffusion- and perfusion-weighted magnetic resonance imaging in deep cerebral venous thrombosis. Stroke 1999; 30(5): Liebman HA, Kashani N, Sutherland D, McGehee W, Kam L. The factor V Leiden mutation increases the risk of venous thrombosis in patient with inflammatory bowel disease. Gastroenterology 1998; 115: Novacek G, Miehsler W, Kapiotis S, Katzenschlager R, Speiser W, Vogelsang H. Thromboembolism and resistance to activated protein C in patients with inflammatory bowel disease. Am J Gastroenterol 1999;94: Osborn AG, Tong KA. Kirjassa: Handbook of Neuroradiology: Brain and skull. 2. painos. Mosby, 1996, s Rao KCVG, Knipp HC, Wagner EJ. Computed tomographic findings in cerebral sinus and venous thrombosis. Radiology 1981;140: Röther J, Waggie K, van Bruggen N, de Crespigny AJ, Moseley ME. Experimental cerebral venous thrombosis: evaluation using magnetic resonance imaging. J Cereb Blood Flow Metab 1996;16: Scott EB. Intracerebral trombosis. Case report and brief clinical review. Am J Phys Rehabil 1992;71: Smith AG, Cornblath WT, Deveikis P. Local thrombolytic therapy in deep cerebral venous thrombosis. Neurology 1997;48: Smith TP, Higashida RT, Barnwell, ym. Treatment of dural sinus trombosis by urokinase infusion. Am J Neuroradiol 1994;15: Vecchi M, Sacchi E, Saibeni S, ym. Inflammatory bowel diseases are not associated with major hereditary conditions predisposing to thrombosis. Dig Dis Sci 2000;45: Villringer A, Mehraein S, Einhäupl KM. Pathophysiological aspects of cerebral sinus venous thrombosis. J Neuroradiol 1994;21: Yuh WTC, Simonson TM, Wang AM, ym. Venous sinus occlusive disease. MR findings. Am J Neuroradiol 1994;15: ARI KARTTUNEN, LKT, vs. osastonylilääkäri ari.karttunen@ppshp.fi PEKKA JARTTI, LL, erikoislääkäri EIJA PÄÄKKÖ, dosentti, osastonylilääkäri OYS:n radiologian klinikka PL 50, OYS KATARIINA MANKINEN, LL, sairaalalääkäri HEIKKI RANTALA, dosentti, osastonylilääkäri JORMA KOKKONEN, dosentti, erikoislääkäri OYS:n lastentautien klinikka PL 50, OYS Aivojen laskimotromboosi paksusuolentulehdusta sairastavalla lapsella 935
Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotTAPAUSSELOSTUS. Sinustromboosi. Nina Bjelogrlic, Antti Brander, Matti Valtonen ja Markku Partinen
TAPAUSSELOSTUS Sinustromboosi Nina Bjelogrlic, Antti Brander, Matti Valtonen ja Markku Partinen Päänsärky voi olla ensimmäinen oire kallonsisäisen laskimosinuksen trombosoitumisesta. Muut neurologiset
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotUlosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys
Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut
LisätiedotTulehduksellisiin suolistosairauksiin liittyy lisääntynyt laskimotukosriski
Airi Jussila, Irina Rinta-Kiikka ja Pekka Collin TAPAUSSELOSTUS Tulehduksellisiin suolistosairauksiin liittyy lisääntynyt laskimotukosriski Tulehduksellisiin suolistosairauksiin liittyy lisääntynyt laskimotukosriski,
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotSuolistosairauksien laaja kirjo
Suolistosairauksien laaja kirjo Yhä yleisempien suolistosairauksien, Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen, lisäksi puhutaan myös mikroskooppisesta koliitista, lyhytsuolisyndroomasta ja kloridiripulista.
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotSuomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat
Katsaus Akuutin aivoinfarktin kuvantaminen Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine Aivoinfarktipotilas tarvitsee nopeita hoitopäätöksiä, ja niillä on ennusteen kannalta ratkaiseva vaikutus. Saatavilla
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotAIVOVASKULIITIT. 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS
AIVOVASKULIITIT 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS Keskushermostovaskuliitin ilmenemismuodot Akuutti tai subakuutti enkefalopatia päänsärky sekavuus tajunnan häiriöt Varjoaineella latautuva tuumorimainen muutos
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotMilloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?
Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia? HUS ALUEELLINEN KOULUTUSPÄIVÄ ( hematologia) 16.4.2016 Minna Lehto Sisätautien ja kl. hematologian erikoislääkäri William Dameshek, 1951 Myeloproliferatiiviset
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotPENTASA LÄÄKITYKSESI
PENTASA LÄÄKITYKSESI SISÄLTÖ SINULLE ON MÄÄRÄTTY PENTASA SINULLE ON MÄÄRÄTTY PENTASA 3 PENTASA VALMISTEET 4 MIKÄ ON IBD 8 TAVOITTEENA REMISSIO 9 ELÄMÄ SAIRAUDEN KANSSA 10 IBD-SANASTO 11 Tämän oppaan tarkoitus
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotOma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA
Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotSairaalahoitoa vaativan ulseratiivisen koliitin ennuste
Sairaalahoitoa vaativan ulseratiivisen koliitin ennuste Akusti Hautala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotYläraajan laskimoiden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä
iden ultraäänitutkimus sonograaferin tekemänä Mika Ojansivu Sonograferi HUS-Kuvantaminen Peijaksen sairaala YAMK Kliininen asiantuntija Yläraajan syvä laskimotukos? - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotTieteelliset johtopäätökset ja perusteet
Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset
LisätiedotSelkäytimen kureutuminen kovan aivokalvon repeämään
Tapausselostus Selkäytimen kureutuminen kovan aivokalvon repeämään Michaela K. Bode, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku, Pekka Jartti, Ari Karttunen, Matti Heiskari ja Juha Hernesniemi Selkäytimen kureutuminen
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotNuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotNuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotDira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotKuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan
Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotMihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää?
Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Tuula Lönnqvist Lastenneurologian dosentti HYKS LNS Neurologian toimiala / Lastenneurologian konsultaatioyksikkö Seminaari:
LisätiedotESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa
ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotLipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.
Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotKalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa
Labquality Days 12.2.2016 Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Martti Färkkilä Helsingin Yliopisto Kliininen laitos HUS Vatsakeskus, Gastroenterologian klinikka
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
LisätiedotKroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala
Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotTromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?
Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
Lisätiedot