Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Transkriptio

1 Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy

2 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto muodostavat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen integroidun kokonaisuuden, jossa malmista lähtien tuotetaan lopputuotteena ruostumatonta terästä. Tuotteitamme ovat ferrokromi, nauha- ja levymuodossa olevat terästuotteet sekä näiden tuotannon ohessa syntyvät kuonatuotteet Tornion tehtaiden alaisuuteen kuuluu myös yksikkö Hollannissa, joka viimeistelytuotannon lisäksi toimii tärkeänä logistisena keskuksena Keski- ja Etelä-Euroopan sekä Tornion välillä Outokummun palveluksessa on alueella 2200 henkilöä ja suorien palveluntuottajien palveluksessa on n. 500 henkilöä. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan voidaan arvioida välillisten työllistysvaikutusten olevan lisäksi noin henkilöä koko seutukunnassa. 2/17/2014 2

3 Outokumpu Tornion tehtaat 2/17/2014 3

4 Materiaalivirtakaavio Kemin kaivos Raaka-aineet Ferrokromitehdas Ferrokromi Raaka-aineet Terässulatto Aihiot Kuumavalssaamo Mustat kuumanauhat Kylmävalssaamo Kylmävalssatut tuotteet Kirkkaat kuumatuotteet Jatkokäsittelylaitos/ Hollanti Muut terästehtaat Loppukäyttäjät ja jakelijat

5 Tornion tehtaiden liikennemäärät Vuonna 2013 Tornion tehdasalueen tuleva ja lähtevä liikennemäärä oli reilut 5 miljoonaa tonnia o Merikuljetukset 2,5 milj. tonnia o Maantiekuljetukset 2,3 milj. tonnia o Rautatiekuljetukset Merkittävimmät materiaalit o Terästuotteet (Tornio ->) 0,2 milj. tonnia o Kromiittirikasteet (Kemi->Tornio) o Kierrätysteräs (-> Tornio) o Ferrokromi (Tornio ->) o Kalkkikivi (->Tornio) o Koksi (-> Tornio) 2/17/2014 5

6 Toimiva ja kustannustehokas logistiikka alueen teollisuuden kilpailukyvyn lähtökohtana Alueen suurteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla ja viennin osuus on hyvin korkea (esim. Outokumpu >95 %). Kemi- Tornio alueen kautta viedään n. 8 % Suomen viennistä Absoluuttiset kuljetusmäärät ovat hyvin merkittävät. Pelkästään Röyttän ja Ajoksen satamaliikenne v oli yli 4,5 miljoonaa tonnia ja yli 950 laivaa. Tosiasia on, että olemme kaukana päämarkkinoistamme ja logistiikkakustannuksemme ovat keskieurooppalaisia kilpailijamaita suuremmat (huom. myös raakaaineiden tuonti). Jokainen säästetty euro on tärkeä logistisesti paremmista lähtökodista pinnistäviin kilpailijoihin verrattuna. Logistiikan lisäkustannuksia emme voi siirtää hintoihin globaaleilla markkinoilla. Kustannukset on kyettävä pitämään alhaalla ja tarvittavaa kilpailuetua on haettava muista tekijöistä. Alueen teollisuus on erittäin riippuvainen merikuljetuksista, erityisesti metsäteollisuuden osalta myös maantie- ja rautatiekuljetukset hyvin keskeisessä roolissa. 2/17/2014 6

7 Suurteollisuuden logistiikan kilpailukyvyn kulmakivet Etäisyys päämarkkinoist a ja raakaainelähteistä Toimitusvarmuus ja häiriöttömyys Sitoutuneen pääoman minimointi sekä tuottajilla että asiakkailla. Kustannustehokkuus Ympäristönäkökulma Toiminnan vastuullisuus ja yhteiset rajoitteet 2/17/2014 7

8 Luotettavat merikuljetukset elintärkeät Merikuljetukset ovat Outokummun Tornion tehtaille tärkein kuljetusmuoto sekä viennissä että tuonnissa. Suuret volyymit kustannustehokkaasti ja luotettavasti. o 4 aikarahdattua laivaa jatkuvasti liikenteessä Tornion ja Hollannin välillä teräs- ja raaka-ainekuljetuksissa. Viikoittainen konttilaiva Eurooppaan. Spottilaivoja tarpeen mukaan. Merikuljetusten kustannusten ympärillä erittäin tummia pilviä riittää o Rikkidirektiivi >15 MEUR/a o EU:n ja IMO:n käsittelyssä typpipäästörajoitukset MEUR/a (? > ) o EU:n ehdotus Laivaliikenteen sisäinen CO2-päästökauppa? o Muut rasitteet? Uhkana kustannustason radikaali nousu ja laivakapasiteetin saatavuuden heikentyminen Alueellisia rajoitteita ei tule hyväksyä, merenkulun ympäristö- ja ilmastosääntely tulee olla tasapuolista (globaali kilpailu, globaali sääntely) Erittäin tärkeää on varmistaa kustannustehokkaan luotettavan talvimerenkulun jatkuminen o Meriväylät ovat osa perusinfraa ja sen ylläpitoa. Perusinfran rahoitus tulee tehdä yleisillä verovaroilla, ei vientiteollisuuden varoilla. 2/17/2014 8

9 Maakuljetukset täydentävät kokonaisuuden Maakuljetukset täydentävät logistisen kokonaisuuden ja toimivat lisäjouston tuojana Outokummulle. o Maakuljetuksissa paikallinen liikenne näyttelee merkittävää osuutta (rikastekuljetukset) o Maantiekuljetuksilla Torniosta asiakastoimituksia lähes jokaiseen Euroopan maahan, tuontia muutamista maista. o Rautatiekuljetuksissa läntinen yhteys Haaparannan kautta on tärkeä, kotimaan rautatiekuljetukset pienemmässä roolissa. Maakuljetusten kustannuksiin sisältyy myös uusia uhkakuvia. EU:ssa esillä massa- ja mittadirektiivimuutos 40 tonnin maksimikantavuudesta rajat ylittävässä liikenteessä o Pohjoismaihin hyötykuorma laskisi jopa 20 tonnia ja osaa tehtaan tuotteista (kollipaino tonnia) ei voitaisi enää kuljettaa maanteitse edes erikoiskalustolla o Lisää tarvittavan kuljetuskaluston määrää ja aiheuttaa kustannustason nousua Outokummulle >2 MEUR/a Yleisen tieverkoston kuntotila huolestuttaa (korjausinvestoinnit + kunnossapito, erityisesti talvisin), alueen metsäteollisuuden osalta erityisesti alemman tieverkon kuntotila haaste. Yhdistelmäkuljetuksissa asiakkaiden ja palveluntarjoajien tulee tehdä entistä enemmän yhteistyötä yhteisen näkemyksen löytämiseksi (esim. VR:n rekkajunapalvelun loppuminen) 2/17/2014 9

10 Lentoliikenteen jatkuminen Kemi-Tornion kentän kautta on turvattava Meneillään olevaan lentoliikennestrategian työstämiseen sisältyy todellinen uhka Kemi-Tornion lentokentän lakkauttamiseen tulevaisuudessa. Tämä tulisi olemaan erittäin voimakas takaisku sekä koko seutukunnan että alueen liike-elämän kannalta. Lentomatkustamisen siirtyminen pääosin Oulun, (Rovaniemen) ja Luulajan kautta tapahtuvaksi aiheuttaa alueen liike-elämälle ylimääräkustannusten ja lisääntyneen matka-ajan lisäksi myös vaikeuksia asiakkaiden, palveluntoimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden saamisesta alueemme yrityksiin. Näillä voi olla pitemmän päälle todella arvaamattomia negatiivisia vaikutuksia. Valtion omistaman Finavian on säästöpaineista huolimatta otettava huomioon maakuntakenttien lakkauttamispäätöksissä liike-elämän tarpeet ja sen vaikutukset kansantaloudellisesti (vrt. Kemi-Tornion osuus Suomen viennistä) 2/17/

11 Alueen logistiikan kehitysmahdollisuuksia Jäämeren rautatieyhteyden rakentaminen o Lisäisi selkeästi mahdollisuuksia erilaisiin logistisiin ratkaisuihin ja näin ollen parantaisi kustannuskilpailukykyä LNG-terminaalin rakentaminen Tornioon o Kustannusten ja päästöjen alentaminen meriliikenteessä Läntisen raideverkon jatkaminen Kemi-Tornio alueelle o Joustavuuden lisääminen ja kustannusten alentaminen alueen yrityksille 2/17/

12 Yhteenveto Toimiva logistiikka on nykyaikaisen teollisen toiminnan keskeisiä peruspilareita mm. osaavan henkilöstön, tehokkaan tuotantolaitteiston ja kilpailukykyisen energian lisäksi. Logistisen ketjun kustannustehokkuus, toimitusvarmuus ja häiriöttömyys sekä ympäristöasioiden huomioiminen ovat tärkeimmät logistisen ratkaisun päätöksentekoon vaikuttavat tekijät. Alueen suurteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla, joilla hintataso määräytyy kansainvälisen kilpailun tuloksena. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi kansallinen ja EU-tason sääntely tulee vastata kansainvälistä tasoa. Yksipuolisia alueellisia rajoitteita ja lisäkustannuksia emme voi siirtää tuotteiden hintoihin => Tuottajien ja tuotteiden suosiminen sääntelyn ulkopuolisilta alueilta. Liikenneväylien perusinfrastruktuurista huolehtiminen tulee jatkossakin kuulua valtion hoidettavaksi ja sen kustannuksia ei voida siirtää suoraan ulkomaankauppaa käyvien yritysten kannettavaksi. 2/17/

13 Maailma, joka kestää ikuisesti. Kiitos! 13