Metsäteollisuuden tarpeet

Transkriptio

1 Metsäteollisuuden tarpeet Ajankohtaista liikenteestä kutsuseminaari, Kuopio Jarkko Tehomaa

2 Suomen merkittävimmät vientituotteet Paperi ja kartonki 6,9 mrd. EUR 5. Selluloosa 2,0 mrd. EUR 6. Sahatavara 1,9 mrd. EUR 2. Dieselpolttoaineet 4,5 mrd. EUR 3. Ruostumattomat teräslevyt 2,7 mrd. EUR Kuva ABB Kuva Valmet Automotive Kuva Viking Line 4. Moottoriajoneuvot henkilökuljetuksiin 2,4 mrd. EUR 7. Laivat- ja veneet 1,5 mrd. EUR Kuva Planmeca 8. Sähkögeneraattorit ja moottorit 1,4 mrd. EUR 9. Maansiirto-, kaivuu, yms. koneet 1,2 mrd. EUR 10.Erikoiskoneet ja -laitteet 1,1 mrd. EUR

3 Metsäteollisuuden tuotantomäärät suomessa 1960-luvulta alkaen Milj. tonnia/m 3 Paperi Kartonki Sellu Havusahatavara Tuotanto 2017 Paperi 1000 t Kartonki 1000 t Sellu 1000 t Havusahatavara* 1000 m Muutos ed. vuodesta Paperi -2,3 % Kartonki 8,6 % Sellu 3,3 % Havusahatavara 2,9 % * arvio

4 LÄHDE: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Metsäteollisuuden investoinnit Milj. euroa N111+N112 Rakennukset ja rakennelmat N113 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet N117 Henkiset omaisuustuotteet 2017 Milj.euroa Muutos% N111+N112 Rakennukset ja rakennelmat % 800 N113 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet N117 Henkiset omaisuustuotteet % % 600 Yhteensä % * Muutos% edelliseen vuoteen verrattuna

5 LÄHDE: Luke Kotimaisen runkopuun hakkuita voidaan lisätä tällä vuosikymmenellä kestävästi 14 milj. m 3 ja jatkossa 19 milj. m 3 vuodessa milj. m 3 Metsien runkopuun kasvu Kestävät hakkuumahdollisuudet +14 Lisähakkuupotentiaali +19 Energiarunkopuun hakkuut Teollisuuspuun hakkuut 20 0 Lähde: Luke (v ja hakkuumahdollisuudet Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan)

6 Logistiikka ja liikenneväylät Suomen sisällä metsäteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita kuljetetaan noin 80 miljoonaa tonnia vuodessa, josta %, suurin osa on tiekuljetuksia ja loput lähinnä rautatiekuljetuksia. Satamien kautta metsäteollisuuden tuotteita ja raaka-aineita viedään ja tuodaan noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Metsäteollisuuden viennissä ja tuonnissa käytetään Suomessa yli 15 merisatamaa ja useimpia sisävesisatamiamme. Logistiikan merkitys metsäteollisuuden kilpailukyvylle on merkittävä. Kuljetusten, varastoinnin ja logistiikan hallinnointikustannusten osuus metsäteollisuusyritysten liikevaihdosta on arviolta %. 6

7 Panostuksia liikenneväyliin ja kaluston tehokkuuteen - tiekuljetukset Erityisen tärkeää metsäteollisuudelle on rahoituksen kohdentaminen tuotekuljetuksia palvelevan päätieverkon ohella myös raakapuukuljetusten kannalta tärkeille alempiasteiselle tiestölle ja silloille. Vuoden 2013 syksyllä Suomessa sallittiin painavammat, 68- ja 76-tonniset ajoneuvoyhdistelmät aiemman 60-tonnisen yhdistelmän lisäksi. Lisäksi pilotoidaan tonnisia ajoneuvoyhdistelmiä eri puolilla Suomea. Painavammasta kuljetuskalustosta saatavien hyötyjen toteutumista ovat osaltaan hidastaneet tiestön ja siltojen kuntopuutteet, jotka ovat pakottaneet kuljetuksia kiertoteille. Väyläverkon rahoituksessa tärkeää on pitkäjänteisyys ja liikenneväylien rahoituksen pysyminen tasolla, joka riittää poistamaan teollisuuden kuljetusketjun pullonkaulat ja estämään uusien syntymisen. 7

8 Panostuksia liikenneväyliin ja kaluston tehokkuuteen - rautatiekuljetukset Metsäteollisuuden kuljetusten osuus Suomen rautateiden tavaraliikenteestä on noin 60 prosenttia. Myös rautatiekuljetuksia voidaan tehostaa lisäämällä kunnossapitorahoitusta ja panostaa verkoston kehittämiseen. Metsäteollisuuden raakapuukuljetuksia raiteilla tehostaa lisäksi merkittävästi raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkoston rakentaminen. Verkosto perustuu operointiin kokojunilla, mikä nopeuttaa vaunukiertoa, parantaa toimitusvarmuutta ja säästää kuljetuskustannuksia. Rataveron perimisestä on luovuttu vuosien osalta. Rataveron poisto tulisi saada pysyväksi. 8

9 Vesikuljetukset Merikuljetuksina Suomen satamien kautta alan raaka-aineita ja tuotteita viedään ja tuodaan noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Metsäteollisuuden tuotteista vientiin menee yli 90 prosenttia. Toimialan raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusmatkat asiakkaille ovat pitkiä, mikä nostaa logistiikkakustannusten osuuden liikevaihdosta noin kaksinkertaiseksi verrattuna kilpailijamaihin Keski- Euroopassa. 9

10 Merikuljetusten kustannustehokkuus Tavaraliikenteeseen kohdistuu Suomessa veroja ja maksuja, jotka nostavat rahdinantajan kuljetuksista maksamaa hintaa. Tällainen on esimerkiksi jäänmurron rahoittamiseen Suomessa käytetty väylämaksujärjestelmä, jota täysin vastaavaa ja yhtä kallista muissa maissa ei ole. Merenkulun väylämaksuja alennettiin. Metsäteollisuus on esittänyt jäänmurron rahoittamista väylämaksujen sijaan suoraan valtion budjetista. Merenkulun alueellinen, vain pohjoisia merialueita koskeva sääntely heikentää suomalaisten tehtaiden kilpailukykyä keskieurooppalaisiin tehtaisiin verrattuna. Merenkulun ympäristösääntelyn voimaantulo tulee tapahtua samanaikaisesti kaikilla maailman merialueilla. Säädösten yhteisvaikutukset kustannuksiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn tulee arvioida perusteellisesti ennen päätöksentekoa, ja sääntely tulee koskea vain uusia laivoja. 10

11 Verotus Myös polttoaineiden verotukseen voidaan vahvasti vaikuttaa kansallisilla päätöksillä. Polttoaineen hinnan korotukset siirtyvät kuljetussopimuksissa olevien polttoaineklausuulien myötä rahdinantajan maksettaviksi. Dieselpolttoaineen veronpalautusjärjestelmän luominen ammattiautoilijoille olisi yksi keino kompensoida kohonneita polttoainekustannuksia. 11

12 Kestävä ja menestyvä biotalous vuonna 2025 Vuonna 2025 Suomesta on tullut biotalouden mallimaa, sillä Suomessa ja metsäteollisuudessa on tehty hyviä päätöksiä. Puumarkkinat toimivat Teollisuuspolitiikka vauhdittaa nousua: Yritykset investoivat Suomeen. Tuhansia uusia työpaikkoja syntyy yritysekosysteemin toiminnan tuloksena. Teollisuuspolitiikka tukee kasvua ja on pitkäjänteistä. Teollisuutta ei rasiteta ylimääräisillä veroilla ja maksuilla. Tiestö ja ulkomaankaupan väylät ovat kunnossa ja rekat liikkuvat metsistä tehtaille ja tavara satamista maailmalle kustannustehokkaasti. Työmarkkinat tukevat biotalouden kasvua Energian saanti on häiriötöntä Koulutus vastaa biotalouden tarpeisiin Biotalous tuottaa innovaatioita ja kannattavaa liiketoimintaa 12