Liikenne- ja viestintäministeriön budjettikehys on 2,4 miljardia euroa, joka on noin 4,6 % koko budjetista.

Transkriptio

1 MUISTIO EDUSKUNTA Valtiovarainvaliokunta liikennejaosto YLEISTÄ Valtion vuoden 2012 budjetin loppusumma on 52,2 miljardia euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön budjettikehys on 2,4 miljardia euroa, joka on noin 4,6 % koko budjetista. Merenkulun ja sisävesiliikenteen osuus LVM:n budjetista on noin 100 miljoonaa euroa (4,2 % LVM:n budjetista ja 0,2 % valtion budjetista), joka pääosin katetaan asiakkailta perittävillä väylämaksuilla. Suomen sijainti Euroopan koilliskulmassa, maan suuri koko ja liikenneverkon laajuus sekä ilmastoolosuhteet ovat liikenneinfran ja liikenteen palvelujen kannalta haasteellisia. Suomi elää viennistä (n. 40 % BKT:stä) ja ilman hyvin toimivaa liikennejärjestelmää emme menesty kansainvälisessä kilpailussa. Ulkomaankauppa kulkee meriteitse yli 80 % nyt ja tulevaisuudessa, joten toimiva logistiikka on Suomen kilpailukyvyn elinehto. Liikenteen ja logistiikan kustannukset ovat meillä korkeat ja yritysten ja teollisuuden kustannuksista n. 35 miljardia euroa on logistiikkakustannuksia. Summa vastaa n. 19 % BKT:stä kun se kilpailijamaillamme on tasolla 10 % 15 %. Suomen tuleekin kaikin keinoin pyrkiä pitämään omat logistiset kustannuksensa kilpailukykyisenä ja tähän vaikuttaa toimiva liikennejärjestelmä, hyvä infra ja toimivat sekä kohtuuhintaiset liikenteen palvelut. MERENKULKU, VESIVÄYLÄT, SISÄVESILIIKENNE JA SATAMAT Ulkomaan meriliikenteen volyymi oli vuonna 2010 yhteensä 93,3 tonnia ja vuoden 2011/ I VIII meriliikenne kasvoi + 9,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu on hiipumassa, mutta 100 miljoonan tonnin raja on mahdollista ylittää vuonna Vesiväyläinfraa on parannettu suunnitelmallisesti ja huonokuntoisten vesiväylien osuus on tällä hetkellä n. 10 % (~ 400 km) rannikon kauppamerenkulun väylistä. Kunnossapitoon tulee edelleen suunnata rahoitusta, jotta hyvä kehitys jatkuu. Finlands Hamnförbund Andra linjen 14, 0053 HELSINGFORS Tfn (09) 7711 Fax (09) Suomen Satamaliitto Toinen linja 14, 0053 HELSINKI Puh (09) 7711 Fax (09) info@satamaliitto.fi Finnish Port Association Toinen linja 14, 0053 HELSINKI Phone Fax (09)

2 Meriväylien syvennykset ovat toteutuneet hyvin MESI-suunnitelmien mukaisesti. Edelleen on huolehdittava siitä, että liikenne- ja kuljetustarpeet huomioidaan jatkossa, esim. kaivoshankkeiden toteutuminen huomioiden. Sisävesien puolella SSL kiinnittää erityistä huomiota määrärahojen riittävyyteen väylänpidossa, sillä Saimaan Kanavan uusi sopimus mahdollistaa sisä-vesiliikenteen kehittämisen Suomessa. Tämä edellyttää kuitenkin panostusta väylästön kunnon parantamiseen ja kanavarakenteiden kunnossapitoon, jotta liikenne sujuu häiriöttä ja on turvallista. Kanavien sulkujen tulee toimia moitteettomasti koko liikennekauden sillä sulun rikkoutuminen saattaa merkitä useiden päivien tai jopa viikkojen liikennekatkosta. SSL esittää, että kanavien ja sisävesiväylien palvelutason varmistaminen -teemapaketti sisällytetään budjettiin jo vuoden 2012 osalta varmistamaan sisävesiväylästön parantamiskohteiden toteuttamisen aloitus. Paketin tärkeimpinä kohteina ovat Saimaan kanavan ja Saimaan syväväylästön peruskorjaus- ja kunnostushankkeet. Nämä hankkeet ovat odottaneet Saimaan kanavan vuokrasopimuksen varmistumista, ja ovat nyt ajankohtaisia vuokrasopimuksen tultua allekirjoitetuksi. Meriliikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että merenkulun ulkoistettu palvelutuotanto, jäänmurto, luotsaus ja väylänpito hoidetaan tehokkaasti. Näiden palvelujen kustannukset ovat kohoamassa merkittävästi, joka näkyy maksujen korotuksina ja aiheuttaa lisäkustannuksia teollisuudelle. Palvelujen korkea laatu ja tehokkuus on myös merkittävä tekijä, josta tulee huolehtia myös jatkossa. Suomessa on n. 50 ulkomaanliikennettä harjoittavaa satamaa ja 10 suurimman sataman kautta kulkee 80 % Suomen meriliikenteestä. Satamat ovat pääosin kuntien omistamia ja lisäksi Suomessa on teollisuuden sekä yksityisessä omistuksessa olevia yleisiä satamia. Satamat ja kunnat ovat panostaneet satamainfraan viimeisen viiden vuoden aikana n. 1,0 mrd euroa ja seuraavalla viisivuotiskaudella investoinnit ovat noin 500 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti valtion investoinnit satamia palvelevaan meriväyläinfraan ovat olleet n. 90 miljoonaa euroa. Satamien hallintorakenne muuttuu kuntalain uudistamisen seurauksena ja kunnallisista satamista muodostetaan osakeyhtiöitä vuoden 2013 loppuun mennessä. Satamien toiminta tulee entisestään tehostumaan ja Haminan ja Kotkan satamien yhdistyminen toukokuussa 2011 on esimerkki satamatoiminnan keskittymisestä Suomessa ja viitoittaa tietä myös muiden satamien tiiviimmälle yhteistyölle jatkovuosina. VIRANOMAISMAKSUT VÄYLÄMAKSU, LUOTSASUMAKSU, KANAVAMAKSU VÄYLÄMAKSU Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että väylämaksua korotetaan 12 prosenttiyksiköllä vuoden 2012 alusta lukien. Perusteluna maksun merkittävälle korotukselle ministeriö esittää väylämaksun kustannusvastaavuustavoitetta, vaikka nykyisen väylämaksun ollessa verolaki, siihen ei ole enää sisällytetty säädöksiä siitä, minkälaisia kustannuksia maksutuloilla katetaan. Merenkululta perityt väylämaksut ovat 2000-luvulla pääosin kattaneet kaikki ne kustannukset, jotka kauppamerenkulku on aiheuttanut vesiväyläinfralle ja kauppamerenkulkua palvelevalle väylä- ja infor- Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 2

3 maatiopalvelulle. Maksut ovat olleet 2000-luvun alkuvuosina hieman alijäämäisiä, mutta liikenteen kasvun myötä väylämaksujen tulokertymä kasvoi ja muuttui ylijäämäiseksi vuonna Väylämaksut olivat runsaasti ylijäämäisiä esimerkiksi vuosien välisenä aikana, arviolta noin 60 miljoonaa euroa. Näitä ylijäämiä ei palautettu kauppamerenkulun käyttämän infran eikä merenkulkua palvelevan toiminnan rahoitukseen, vaan valtio käytti kertyneet ylijäämät muihin menoihinsa. Vuoden 2008 alusta väylämaksua alennettiin n. 10 % ylijäämän pienentämiseksi, mutta liikenteen voimakkaasta kasvusta johtuen vuonna 2008 väylä-maksu oli edelleen ylijäämäinen. Vuoden 2009 alusta maksua alennettiin edelleen keskimäärin 1,6 prosenttia. Alennuksen ja laman yhteisvaikutuksesta kertymä jäi arvioitua pienemmäksi ja kustannusvastaavuus oli kuitenkin noin 96,5 %. Väylämaksulla katettavat kustannukset ovat koko 2000-luvun olleet vuositasolla noin miljoonaa euroa. Vuoden 2009 väylämaksun kustannusvastaavuus oli noin 96,5 % ja kauppa-merenkulusta aiheutuneet kustannukset olivat kaikkiaan noin 75 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 väylämaksulla katettavien kustannusten summa on kasvanut merkittävästi aiemmista vuosista ollen ministeriön ilmoituksen mukaan 84,5 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on noin 10 miljoonaa euroa. Tilanne on korjautumassa nopeasti ja vuoden 2010 liikenne kasvoi keskimääräin 13 % ja vuoden 2011 liikenne tulee kasvamaan arviolta 10 %. Vuoden 2011 liikennemäärä on ennätysvuoden 2008 tasolla ja laivakäyntien määrä on samaa luokkaa kuin ennätysvuonna Tämän nopean elpymisen johdosta väylämaksukertymä tulee myös kasvamaan nopeasti ja saavuttaa vuoden 2008 ylijäämäisen tason edellyttäen, että Liikenneviraston kustannukset pysyvät hallinnassa. Liikennevirasto hankkii kauppamerenkulun palvelut perustetuilta merenkulun palveluyrityksiltä ja yksityiseltä sektorilta kilpailuttamalla hankinnat. Tavoitteena oli kilpailutuksen kautta saada aikaan merkittävää kustannussäästöä hankittaviin palveluihin aiempaan toimintatapaan verrattuna. Liikenneviraston perustamisen yhtenä lähtökohtana oli toimintojen tehostuminen, henkilöstön käytön paraneminen ja kilpailuttamisen kautta saatavat säästöt. Näiden kustannussäästöjen arvioitiin olevan vaikutukseltaan noin 20 % suuruusluokkaa. Ministeriön esittämässä kustannusarviossa esitetään väylämaksuilla katettaviksi kustannuksiksi vuonna 2011 kaikkiaan 92,9 miljoonaa euroa. Perusteluiksi esitetään jäänmurron kustannusten nousua ja väylänpidon kustannusten kasvua. SSL ry. ei voi hyväksyä eikä pidä totuudenmukaisena esitettyjä väylämaksuilla katettavia kustannuksia, jotka ovat suuruusluokka 93 miljoonaa euroa. Ei ole mitenkään uskottavaa, että Liikenneviraston perustamisen jälkeen merenkulkua palvelevat kustannukset olisivat kasvaneet muutamassa vuodessa lähes 20 miljoonaa euroa, eli noin 25 %. Liikenneviraston perustamisen yhtenä tavoitteena oli siis merkittävä toiminnan tehostuminen ja kustannusten aleneminen. Nyt kuitenkin näyttää käyvän päinvastoin kustannukset kohoavat kymmeniä prosentteja! Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 3

4 Risteilyliikenne Itämerellä ja Suomeen kasvaa voimakkaasti ja tähän liikenteeseen väylämaksujen korotukset vaikuttavat erittäin negatiivisesti. Risteilyalukset liikennöivät Suomeen pääasiassa avovesikaudella ja risteilyalusten koko on kasvanut voimakkaasti ja alusten koko vaikuttaa väylämaksun suuruuteen. Risteilyvarustamot ovatkin jo usean vuoden ajan kritisoineet Suomen korkeita väylämaksuja ja nyt esitetty 12 % korotus vaikeuttaa entisestään risteilyliikenteen lisääntymistä Suomen satamiin. Risteilyliikenteen hinnat määritellään 18 kk etukäteen ja lippujen myynti tapahtuu näillä hinnoilla. Varustamo ei voi korottaa hintoja jälkikäteen, josta syystä nyt esitetty väylämaksun korotus vaikuttaa erittäin negatiivisesti risteilyliikenteen kannattavuuteen. Jo tänä päivänä risteilyliikenne maksaa väylämaksuja 6,0 / 7,0 miljoonaa euroa vuodessa eikä tarvitse esimerkiksi jäänmurtajapalveluja laisinkaan. Satamat ovat pidättäytyneet hinnankorotuksilta, jotta risteilyliikenne saadaan pysymään ja kasvamaan Suomessa. Kilpailutilanne Itämeren alueen satamien kesken on kova ja kaikki lisäkustannukset vaikuttavat negatiivisesti Suomen satamien asemaan kilpailtaessa risteilyliikenteestä tällä alueella. LUOTSASUMAKSU Finnpilot Oy:n hallitus on päättänyt korottaa luotsausmaksuja ja muuttaa luotsaustaksan rakennetta vuoden 2012 alusta. Luotsausmaksuista säädettiin aiemmin valtioneuvoston asetuksella. Yhtiön hallituksen oikeus määritellä palvelujen hinnoittelusta olisi aivan luonnollista, mikäli markkinoilla sallittaisiin muita luotsauspalvelua tarjoavia yhtiöitä ja kilpailun olisi avointa. Nyt monopoliyhtiön hallitus määrittelee palvelujen. Taksamuutoksen ja korotuksen seurauksena luotsauksen hinnat kohoavat merkittävästi vuoden 2012 alusta ja korotukset kohtelevat eri satamia eriarvoisesti. Esimerkiksi Helsingin ja Rauman luotsausmaksut kohoavat 20 % - 70 % ja Saimaan alueen maksut 20 % - 35 %. Finnpilot Oy on toiminut voitollisesti vuosian ja ylijäämää on ko. ajalta muodostunut yli 15 miljoonaa euroa. Saimaan alueen luotsauksen hintatuki on 4,2 miljoonaa euroa ja alueen luotsaustulot noin 1,3 1,5 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannus on siis noin 5,5 miljoonaa euroa. Luotsauksen merkitys Saimaalla on turvallisuuden ja ympäristönsuojelun vuoksi erittäin tärkeä. Luotsauskustannusten osuus Saimaan liikenteestä erityisesti pitkillä matkoilla on merkittävä, jopa noin 20 % rahtikustannuksista. Saimaan luotsaus tulisikin irrottaa rannikon luotsaustoiminnasta ja palvelu tulisi kilpailuttaa ja ostaa valtion toimesta kokonaispalveluna. Hankinnan kustannus olisi merkittävästi alempi kuin nyt, arviolta 3,5 4,0 miljoonaa euroa ja tällä ratkaisulla parannettaisiin sisävesiliikenteen kilpailuedellytyksiä merkittävästi Saimaan alueella. SSL pitää valitettavana, että Finnpilot Oy:n hallitus on päättänyt korottaa maksuja taksarakenteen muutoksen yhteydessä. Maksurakenteen muutos sinällään on oikea toimenpide. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 4

5 SAIMAAN KANAVAMAKSU Saimaan alueen viranomaismaksuja on päätetty korottaa myös kanavamaksujen osalta. Nämä maksujen korotukset ovat suuruudeltaan n. 32 % ja vaikuttavat erittäin negatiivisesti sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. TEN-T Liikenteen TEN T verkon (yleiseurooppalaisen verkon) tehtävänä on turvata jäsenmaat yhdistäviä, suurten liikennemäärien välittämiseen kykeneviä ja ominaisuuksiltaan yhteensopivia kuljetusväyliä. Satamat ovat TEN-T verkossa paitsi satamina niin myös eri liikennemuotojen liittymäkohtana osana sekä merten moottoriteitä, tie- että raideliikenneverkkoa. YDINVERKKO Ydinverkko muodostetaan kattavan verkon päälle osaksi sitä ja ydinverkko muodostuu strategisesti tärkeimmistä yleiseurooppalaisen liikenneverkon solmukohdista ja yhteyksistä. Se olisi multimodaalinen eli sisältäisi kaikki liikennemuodot ja niiden väliset yhteydet sekä tarkoituksenmukaiset liikenteenohjausjärjestelmät, ja tähän verkkoon kuuluva infrastruktuuri olisi osa kattavaa verkkoa. Suomesta ydinverkossa tulee vesiliikenteen osalta kuulua seuraavat satamat ns. Pohjolan Kolmiossa, ts. HaminaKotka, Helsinki ja Naantali / Turku sekä lisäksi Perämerellä sijaitseva Bohnian Korridoori (Oulu) KATTAVA VERKKO Kattava verkko muodostaa TEN-T verkon peruskerroksen ja sisältää osatekijöitä kaikista liikennemuodoista rautatieliikenne, tieliikenne, sisävesiliikenne, meriliikenne, lentoliikenne ja niiden solmukohdista sekä myös liikenteen informaatio- ja ohjausjärjestelmistä. SSL:n pitää tärkeänä, että kattavaan verkkoon saadaan mukaan kaikki ne satamat ja sisävesiyhteydet, jotka täyttävät EU:n kriteerit. SISÄVESILIIKENNE EU:SSA JA SUOMESSA EU:n liikenteen valkoisen kirjan ja TEN-T linjausten uudistamisen yhtenä tavoitteena on siirtää kuljetuksia sisävesiliikenteen hoidettavaksi. Tämän toimenpiteen tavoitteena on vähentää ruuhkautumista, ehkäistä ympäristöongelmia ja vähentää onnettomuuksia. - Sisävesiliikenteen toiminnan perusedellytykset Suomessa on turvattu Saimaan kanavan jatkosopimuksella - Intermodaalikuljetusten edistäminen on Euroopan unionin liikennepolitiikan keskeinen osa. Tavoitteena on yhdistää eri liikennemuodot parhaaksi mahdolliseksi ketjuksi ovelta ovelle palvelua varten. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 5

6 - Erityistä huomiota kiinnitetään ympäristöystävällisempien kuljetusmuotojen, kuten rautatie-, sisävesi- ja lähimerenkulkuliikenteen, yhdistämiseksi kuljetusketjuun. Myös Suomessa olisi mahdollisuus lisätä merkittävästi Saimaan alueen sisävesiliikennettä, jolla em. EU:n tavoitteita voidaan toteuttaa. Tämä edellyttää kansallisen sisävesiliikenteen strategian luomista ja toteuttamista. LVM:n tuleekin työn alla olevassa liikennepoliittisessa selonteossa linjata kansalliset sisävesiliikenteen tavoitteet ja edistää kaikin keinoin sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiä Suomessa. YKSITTÄISIÄ HUOMIOITA HaminaKotka Mussalon Kotolahden ratapihan valmiiksi saattaminen on HaminaKotka sataman kannalta tärkeä hanke. Työ aloitettiin viisi vuotta sitten ja tähän mennessä kymmenestä raideparista on nyt tehty puolet. Ratapiha ei kuitenkaan ole käytössä, koska vaihdeautomatiikkaan ei ole valtiolla rahaa. Rahaa ei myöskään valtiolla ole ratapihan viiden viimeisen raideparin loppuun saattamiseksi (n. 15 M ). Lisäksi Vaalimaan rekkaparkki on tulossa hyvinkin ajankohtaiseksi. Konttiliikenne on kovassa kasvussa ja ruuhkat rajalla kiireisinä päivinä jo pitkiä. Kemi Kemin Ajokseen johtavan väylän syvennys 12 metriin on ajankohtainen ja sitä tukee tällä hetkellä se, että Northland Mining Ltd:n rautarikasteet tulevat kulkemaan Perämeren sataman kautta ulos. Määrä max. 3 milj. tonnia /vuosi. Oulu Oulun väylän syvennys nykyisestä 10 metristä 12 metriin mahdollistaa suuremman aluskoon ja tehokkaammat kuljetukset Oulun sataman kautta. Oulu on osa Bothnian Korridooria ja Oulun satama tulee myös saada mukaan TEN-T ydinverkkoon samoilla perusteilla kuin Luulaja Ruotsin puolella. Oulusta on hyvät yhteydet Suomen perifeerisille alueille, Venäjälle ja Barentsin alueelle. Oulun väylän syventäminen ja sataman kehittäminen osana kansallista ja EU:n liikenneverkkoa on tärkeää alueellisesti. Oulun sataman liittäminen TEN-T ydinverkkoon mahdollistaa sataman kehittämisen osana pohjoista gatewaytä arktisille alueille sekä osana Bothnian Korridooria, jonka kautta liityntä EU:n muihin liikenneverkkoihin. Kokkola Kokkolan väylän syvennys nykyisestä 13 metristä 14 metrin kulkusyväyteen on välttämätön. Kokkolan sataman liikenteen kehitysnäkymät ovat hyvät ja nykyisen väylän kulkusyvyyden riittämättömyys vaikuttaa sataman kilpailukykyyn. Suurimmat liikenteen kasvuodotukset ovat irtotavaraliikenteessä, joka on xx % sataman liikenteestä. Tämän liikenteen odotetaan kasvavan erityisesti Venäjän liikenteen osalta. Kotimaan kuljetuksissa suurimmat lisäpotentiaalit koskevat Kolarin ja Pyhäsalmen kaivosten kuljetuksia. Myös Siilinjärven pasutteen kuljetukset Kiinaan ovat merkittävässä kasvussa. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 6

7 Kaskinen Suupohjan 112 kilometriä pitkän ratayhteyden kunnostus on alueen teollisuuden, kuntien ja kaupunkien sekä Kaskisten ja Kristiinankaupungin satamien kannalta elintärkeä. Tarve peruskorjaukselle on suuri, sillä nykyinen akselipainorajoitus on 22,5 tonnia ja radan nykyinen nopeusrajoitus on 20 kilometriä tunnissa. Tavoitteena tulee olla 80 kilometriä tunnissa. Radan peruskorjaus vaikuttaa myös merkittävästi liikenneturvallisuuteen parantumiseen monien tasoristeyksien poiston myötä. VR:n palvelut VR:n tavaraliikenteen palvelut saavat kovaa kritiikkiä satamilta, huolintaliikkeiltä ja teollisuudelta. VR:n palvelujen hinnoittelu ja palvelujen taso ja toiminnan luotettavuus ovat ala-arvoisia ja aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia ja ongelmia asiakkaille. EU:n liikennepolitiikan yhtenä peruslähtökohtana on ympäristö-, liikenneturvallisuus- ja ruuhkautumissyihin perustuen suosia rautatie- ja vesiliikennettä. VR:n toiminta tavaraliikenteen palvelujen tuottajana karkottavat asiakkaat ja epäluotettavuutensa sekä hinnoittelupolitiikkansa johdosta ja teollisuus joutuu käyttämään kumipyöräliikenteen palveluja rautateiden sijasta. HELSINKI Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 7