Liikenne- ja viestintäministeriön budjettikehys on 2,4 miljardia euroa, joka on noin 4,6 % koko budjetista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenne- ja viestintäministeriön budjettikehys on 2,4 miljardia euroa, joka on noin 4,6 % koko budjetista."

Transkriptio

1 MUISTIO EDUSKUNTA Valtiovarainvaliokunta liikennejaosto YLEISTÄ Valtion vuoden 2012 budjetin loppusumma on 52,2 miljardia euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön budjettikehys on 2,4 miljardia euroa, joka on noin 4,6 % koko budjetista. Merenkulun ja sisävesiliikenteen osuus LVM:n budjetista on noin 100 miljoonaa euroa (4,2 % LVM:n budjetista ja 0,2 % valtion budjetista), joka pääosin katetaan asiakkailta perittävillä väylämaksuilla. Suomen sijainti Euroopan koilliskulmassa, maan suuri koko ja liikenneverkon laajuus sekä ilmastoolosuhteet ovat liikenneinfran ja liikenteen palvelujen kannalta haasteellisia. Suomi elää viennistä (n. 40 % BKT:stä) ja ilman hyvin toimivaa liikennejärjestelmää emme menesty kansainvälisessä kilpailussa. Ulkomaankauppa kulkee meriteitse yli 80 % nyt ja tulevaisuudessa, joten toimiva logistiikka on Suomen kilpailukyvyn elinehto. Liikenteen ja logistiikan kustannukset ovat meillä korkeat ja yritysten ja teollisuuden kustannuksista n. 35 miljardia euroa on logistiikkakustannuksia. Summa vastaa n. 19 % BKT:stä kun se kilpailijamaillamme on tasolla 10 % 15 %. Suomen tuleekin kaikin keinoin pyrkiä pitämään omat logistiset kustannuksensa kilpailukykyisenä ja tähän vaikuttaa toimiva liikennejärjestelmä, hyvä infra ja toimivat sekä kohtuuhintaiset liikenteen palvelut. MERENKULKU, VESIVÄYLÄT, SISÄVESILIIKENNE JA SATAMAT Ulkomaan meriliikenteen volyymi oli vuonna 2010 yhteensä 93,3 tonnia ja vuoden 2011/ I VIII meriliikenne kasvoi + 9,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu on hiipumassa, mutta 100 miljoonan tonnin raja on mahdollista ylittää vuonna Vesiväyläinfraa on parannettu suunnitelmallisesti ja huonokuntoisten vesiväylien osuus on tällä hetkellä n. 10 % (~ 400 km) rannikon kauppamerenkulun väylistä. Kunnossapitoon tulee edelleen suunnata rahoitusta, jotta hyvä kehitys jatkuu. Finlands Hamnförbund Andra linjen 14, 0053 HELSINGFORS Tfn (09) 7711 Fax (09) Suomen Satamaliitto Toinen linja 14, 0053 HELSINKI Puh (09) 7711 Fax (09) Finnish Port Association Toinen linja 14, 0053 HELSINKI Phone Fax (09)

2 Meriväylien syvennykset ovat toteutuneet hyvin MESI-suunnitelmien mukaisesti. Edelleen on huolehdittava siitä, että liikenne- ja kuljetustarpeet huomioidaan jatkossa, esim. kaivoshankkeiden toteutuminen huomioiden. Sisävesien puolella SSL kiinnittää erityistä huomiota määrärahojen riittävyyteen väylänpidossa, sillä Saimaan Kanavan uusi sopimus mahdollistaa sisä-vesiliikenteen kehittämisen Suomessa. Tämä edellyttää kuitenkin panostusta väylästön kunnon parantamiseen ja kanavarakenteiden kunnossapitoon, jotta liikenne sujuu häiriöttä ja on turvallista. Kanavien sulkujen tulee toimia moitteettomasti koko liikennekauden sillä sulun rikkoutuminen saattaa merkitä useiden päivien tai jopa viikkojen liikennekatkosta. SSL esittää, että kanavien ja sisävesiväylien palvelutason varmistaminen -teemapaketti sisällytetään budjettiin jo vuoden 2012 osalta varmistamaan sisävesiväylästön parantamiskohteiden toteuttamisen aloitus. Paketin tärkeimpinä kohteina ovat Saimaan kanavan ja Saimaan syväväylästön peruskorjaus- ja kunnostushankkeet. Nämä hankkeet ovat odottaneet Saimaan kanavan vuokrasopimuksen varmistumista, ja ovat nyt ajankohtaisia vuokrasopimuksen tultua allekirjoitetuksi. Meriliikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että merenkulun ulkoistettu palvelutuotanto, jäänmurto, luotsaus ja väylänpito hoidetaan tehokkaasti. Näiden palvelujen kustannukset ovat kohoamassa merkittävästi, joka näkyy maksujen korotuksina ja aiheuttaa lisäkustannuksia teollisuudelle. Palvelujen korkea laatu ja tehokkuus on myös merkittävä tekijä, josta tulee huolehtia myös jatkossa. Suomessa on n. 50 ulkomaanliikennettä harjoittavaa satamaa ja 10 suurimman sataman kautta kulkee 80 % Suomen meriliikenteestä. Satamat ovat pääosin kuntien omistamia ja lisäksi Suomessa on teollisuuden sekä yksityisessä omistuksessa olevia yleisiä satamia. Satamat ja kunnat ovat panostaneet satamainfraan viimeisen viiden vuoden aikana n. 1,0 mrd euroa ja seuraavalla viisivuotiskaudella investoinnit ovat noin 500 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti valtion investoinnit satamia palvelevaan meriväyläinfraan ovat olleet n. 90 miljoonaa euroa. Satamien hallintorakenne muuttuu kuntalain uudistamisen seurauksena ja kunnallisista satamista muodostetaan osakeyhtiöitä vuoden 2013 loppuun mennessä. Satamien toiminta tulee entisestään tehostumaan ja Haminan ja Kotkan satamien yhdistyminen toukokuussa 2011 on esimerkki satamatoiminnan keskittymisestä Suomessa ja viitoittaa tietä myös muiden satamien tiiviimmälle yhteistyölle jatkovuosina. VIRANOMAISMAKSUT VÄYLÄMAKSU, LUOTSASUMAKSU, KANAVAMAKSU VÄYLÄMAKSU Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että väylämaksua korotetaan 12 prosenttiyksiköllä vuoden 2012 alusta lukien. Perusteluna maksun merkittävälle korotukselle ministeriö esittää väylämaksun kustannusvastaavuustavoitetta, vaikka nykyisen väylämaksun ollessa verolaki, siihen ei ole enää sisällytetty säädöksiä siitä, minkälaisia kustannuksia maksutuloilla katetaan. Merenkululta perityt väylämaksut ovat 2000-luvulla pääosin kattaneet kaikki ne kustannukset, jotka kauppamerenkulku on aiheuttanut vesiväyläinfralle ja kauppamerenkulkua palvelevalle väylä- ja infor- Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 2

3 maatiopalvelulle. Maksut ovat olleet 2000-luvun alkuvuosina hieman alijäämäisiä, mutta liikenteen kasvun myötä väylämaksujen tulokertymä kasvoi ja muuttui ylijäämäiseksi vuonna Väylämaksut olivat runsaasti ylijäämäisiä esimerkiksi vuosien välisenä aikana, arviolta noin 60 miljoonaa euroa. Näitä ylijäämiä ei palautettu kauppamerenkulun käyttämän infran eikä merenkulkua palvelevan toiminnan rahoitukseen, vaan valtio käytti kertyneet ylijäämät muihin menoihinsa. Vuoden 2008 alusta väylämaksua alennettiin n. 10 % ylijäämän pienentämiseksi, mutta liikenteen voimakkaasta kasvusta johtuen vuonna 2008 väylä-maksu oli edelleen ylijäämäinen. Vuoden 2009 alusta maksua alennettiin edelleen keskimäärin 1,6 prosenttia. Alennuksen ja laman yhteisvaikutuksesta kertymä jäi arvioitua pienemmäksi ja kustannusvastaavuus oli kuitenkin noin 96,5 %. Väylämaksulla katettavat kustannukset ovat koko 2000-luvun olleet vuositasolla noin miljoonaa euroa. Vuoden 2009 väylämaksun kustannusvastaavuus oli noin 96,5 % ja kauppa-merenkulusta aiheutuneet kustannukset olivat kaikkiaan noin 75 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 väylämaksulla katettavien kustannusten summa on kasvanut merkittävästi aiemmista vuosista ollen ministeriön ilmoituksen mukaan 84,5 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on noin 10 miljoonaa euroa. Tilanne on korjautumassa nopeasti ja vuoden 2010 liikenne kasvoi keskimääräin 13 % ja vuoden 2011 liikenne tulee kasvamaan arviolta 10 %. Vuoden 2011 liikennemäärä on ennätysvuoden 2008 tasolla ja laivakäyntien määrä on samaa luokkaa kuin ennätysvuonna Tämän nopean elpymisen johdosta väylämaksukertymä tulee myös kasvamaan nopeasti ja saavuttaa vuoden 2008 ylijäämäisen tason edellyttäen, että Liikenneviraston kustannukset pysyvät hallinnassa. Liikennevirasto hankkii kauppamerenkulun palvelut perustetuilta merenkulun palveluyrityksiltä ja yksityiseltä sektorilta kilpailuttamalla hankinnat. Tavoitteena oli kilpailutuksen kautta saada aikaan merkittävää kustannussäästöä hankittaviin palveluihin aiempaan toimintatapaan verrattuna. Liikenneviraston perustamisen yhtenä lähtökohtana oli toimintojen tehostuminen, henkilöstön käytön paraneminen ja kilpailuttamisen kautta saatavat säästöt. Näiden kustannussäästöjen arvioitiin olevan vaikutukseltaan noin 20 % suuruusluokkaa. Ministeriön esittämässä kustannusarviossa esitetään väylämaksuilla katettaviksi kustannuksiksi vuonna 2011 kaikkiaan 92,9 miljoonaa euroa. Perusteluiksi esitetään jäänmurron kustannusten nousua ja väylänpidon kustannusten kasvua. SSL ry. ei voi hyväksyä eikä pidä totuudenmukaisena esitettyjä väylämaksuilla katettavia kustannuksia, jotka ovat suuruusluokka 93 miljoonaa euroa. Ei ole mitenkään uskottavaa, että Liikenneviraston perustamisen jälkeen merenkulkua palvelevat kustannukset olisivat kasvaneet muutamassa vuodessa lähes 20 miljoonaa euroa, eli noin 25 %. Liikenneviraston perustamisen yhtenä tavoitteena oli siis merkittävä toiminnan tehostuminen ja kustannusten aleneminen. Nyt kuitenkin näyttää käyvän päinvastoin kustannukset kohoavat kymmeniä prosentteja! Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 3

4 Risteilyliikenne Itämerellä ja Suomeen kasvaa voimakkaasti ja tähän liikenteeseen väylämaksujen korotukset vaikuttavat erittäin negatiivisesti. Risteilyalukset liikennöivät Suomeen pääasiassa avovesikaudella ja risteilyalusten koko on kasvanut voimakkaasti ja alusten koko vaikuttaa väylämaksun suuruuteen. Risteilyvarustamot ovatkin jo usean vuoden ajan kritisoineet Suomen korkeita väylämaksuja ja nyt esitetty 12 % korotus vaikeuttaa entisestään risteilyliikenteen lisääntymistä Suomen satamiin. Risteilyliikenteen hinnat määritellään 18 kk etukäteen ja lippujen myynti tapahtuu näillä hinnoilla. Varustamo ei voi korottaa hintoja jälkikäteen, josta syystä nyt esitetty väylämaksun korotus vaikuttaa erittäin negatiivisesti risteilyliikenteen kannattavuuteen. Jo tänä päivänä risteilyliikenne maksaa väylämaksuja 6,0 / 7,0 miljoonaa euroa vuodessa eikä tarvitse esimerkiksi jäänmurtajapalveluja laisinkaan. Satamat ovat pidättäytyneet hinnankorotuksilta, jotta risteilyliikenne saadaan pysymään ja kasvamaan Suomessa. Kilpailutilanne Itämeren alueen satamien kesken on kova ja kaikki lisäkustannukset vaikuttavat negatiivisesti Suomen satamien asemaan kilpailtaessa risteilyliikenteestä tällä alueella. LUOTSASUMAKSU Finnpilot Oy:n hallitus on päättänyt korottaa luotsausmaksuja ja muuttaa luotsaustaksan rakennetta vuoden 2012 alusta. Luotsausmaksuista säädettiin aiemmin valtioneuvoston asetuksella. Yhtiön hallituksen oikeus määritellä palvelujen hinnoittelusta olisi aivan luonnollista, mikäli markkinoilla sallittaisiin muita luotsauspalvelua tarjoavia yhtiöitä ja kilpailun olisi avointa. Nyt monopoliyhtiön hallitus määrittelee palvelujen. Taksamuutoksen ja korotuksen seurauksena luotsauksen hinnat kohoavat merkittävästi vuoden 2012 alusta ja korotukset kohtelevat eri satamia eriarvoisesti. Esimerkiksi Helsingin ja Rauman luotsausmaksut kohoavat 20 % - 70 % ja Saimaan alueen maksut 20 % - 35 %. Finnpilot Oy on toiminut voitollisesti vuosian ja ylijäämää on ko. ajalta muodostunut yli 15 miljoonaa euroa. Saimaan alueen luotsauksen hintatuki on 4,2 miljoonaa euroa ja alueen luotsaustulot noin 1,3 1,5 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannus on siis noin 5,5 miljoonaa euroa. Luotsauksen merkitys Saimaalla on turvallisuuden ja ympäristönsuojelun vuoksi erittäin tärkeä. Luotsauskustannusten osuus Saimaan liikenteestä erityisesti pitkillä matkoilla on merkittävä, jopa noin 20 % rahtikustannuksista. Saimaan luotsaus tulisikin irrottaa rannikon luotsaustoiminnasta ja palvelu tulisi kilpailuttaa ja ostaa valtion toimesta kokonaispalveluna. Hankinnan kustannus olisi merkittävästi alempi kuin nyt, arviolta 3,5 4,0 miljoonaa euroa ja tällä ratkaisulla parannettaisiin sisävesiliikenteen kilpailuedellytyksiä merkittävästi Saimaan alueella. SSL pitää valitettavana, että Finnpilot Oy:n hallitus on päättänyt korottaa maksuja taksarakenteen muutoksen yhteydessä. Maksurakenteen muutos sinällään on oikea toimenpide. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 4

5 SAIMAAN KANAVAMAKSU Saimaan alueen viranomaismaksuja on päätetty korottaa myös kanavamaksujen osalta. Nämä maksujen korotukset ovat suuruudeltaan n. 32 % ja vaikuttavat erittäin negatiivisesti sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. TEN-T Liikenteen TEN T verkon (yleiseurooppalaisen verkon) tehtävänä on turvata jäsenmaat yhdistäviä, suurten liikennemäärien välittämiseen kykeneviä ja ominaisuuksiltaan yhteensopivia kuljetusväyliä. Satamat ovat TEN-T verkossa paitsi satamina niin myös eri liikennemuotojen liittymäkohtana osana sekä merten moottoriteitä, tie- että raideliikenneverkkoa. YDINVERKKO Ydinverkko muodostetaan kattavan verkon päälle osaksi sitä ja ydinverkko muodostuu strategisesti tärkeimmistä yleiseurooppalaisen liikenneverkon solmukohdista ja yhteyksistä. Se olisi multimodaalinen eli sisältäisi kaikki liikennemuodot ja niiden väliset yhteydet sekä tarkoituksenmukaiset liikenteenohjausjärjestelmät, ja tähän verkkoon kuuluva infrastruktuuri olisi osa kattavaa verkkoa. Suomesta ydinverkossa tulee vesiliikenteen osalta kuulua seuraavat satamat ns. Pohjolan Kolmiossa, ts. HaminaKotka, Helsinki ja Naantali / Turku sekä lisäksi Perämerellä sijaitseva Bohnian Korridoori (Oulu) KATTAVA VERKKO Kattava verkko muodostaa TEN-T verkon peruskerroksen ja sisältää osatekijöitä kaikista liikennemuodoista rautatieliikenne, tieliikenne, sisävesiliikenne, meriliikenne, lentoliikenne ja niiden solmukohdista sekä myös liikenteen informaatio- ja ohjausjärjestelmistä. SSL:n pitää tärkeänä, että kattavaan verkkoon saadaan mukaan kaikki ne satamat ja sisävesiyhteydet, jotka täyttävät EU:n kriteerit. SISÄVESILIIKENNE EU:SSA JA SUOMESSA EU:n liikenteen valkoisen kirjan ja TEN-T linjausten uudistamisen yhtenä tavoitteena on siirtää kuljetuksia sisävesiliikenteen hoidettavaksi. Tämän toimenpiteen tavoitteena on vähentää ruuhkautumista, ehkäistä ympäristöongelmia ja vähentää onnettomuuksia. - Sisävesiliikenteen toiminnan perusedellytykset Suomessa on turvattu Saimaan kanavan jatkosopimuksella - Intermodaalikuljetusten edistäminen on Euroopan unionin liikennepolitiikan keskeinen osa. Tavoitteena on yhdistää eri liikennemuodot parhaaksi mahdolliseksi ketjuksi ovelta ovelle palvelua varten. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 5

6 - Erityistä huomiota kiinnitetään ympäristöystävällisempien kuljetusmuotojen, kuten rautatie-, sisävesi- ja lähimerenkulkuliikenteen, yhdistämiseksi kuljetusketjuun. Myös Suomessa olisi mahdollisuus lisätä merkittävästi Saimaan alueen sisävesiliikennettä, jolla em. EU:n tavoitteita voidaan toteuttaa. Tämä edellyttää kansallisen sisävesiliikenteen strategian luomista ja toteuttamista. LVM:n tuleekin työn alla olevassa liikennepoliittisessa selonteossa linjata kansalliset sisävesiliikenteen tavoitteet ja edistää kaikin keinoin sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiä Suomessa. YKSITTÄISIÄ HUOMIOITA HaminaKotka Mussalon Kotolahden ratapihan valmiiksi saattaminen on HaminaKotka sataman kannalta tärkeä hanke. Työ aloitettiin viisi vuotta sitten ja tähän mennessä kymmenestä raideparista on nyt tehty puolet. Ratapiha ei kuitenkaan ole käytössä, koska vaihdeautomatiikkaan ei ole valtiolla rahaa. Rahaa ei myöskään valtiolla ole ratapihan viiden viimeisen raideparin loppuun saattamiseksi (n. 15 M ). Lisäksi Vaalimaan rekkaparkki on tulossa hyvinkin ajankohtaiseksi. Konttiliikenne on kovassa kasvussa ja ruuhkat rajalla kiireisinä päivinä jo pitkiä. Kemi Kemin Ajokseen johtavan väylän syvennys 12 metriin on ajankohtainen ja sitä tukee tällä hetkellä se, että Northland Mining Ltd:n rautarikasteet tulevat kulkemaan Perämeren sataman kautta ulos. Määrä max. 3 milj. tonnia /vuosi. Oulu Oulun väylän syvennys nykyisestä 10 metristä 12 metriin mahdollistaa suuremman aluskoon ja tehokkaammat kuljetukset Oulun sataman kautta. Oulu on osa Bothnian Korridooria ja Oulun satama tulee myös saada mukaan TEN-T ydinverkkoon samoilla perusteilla kuin Luulaja Ruotsin puolella. Oulusta on hyvät yhteydet Suomen perifeerisille alueille, Venäjälle ja Barentsin alueelle. Oulun väylän syventäminen ja sataman kehittäminen osana kansallista ja EU:n liikenneverkkoa on tärkeää alueellisesti. Oulun sataman liittäminen TEN-T ydinverkkoon mahdollistaa sataman kehittämisen osana pohjoista gatewaytä arktisille alueille sekä osana Bothnian Korridooria, jonka kautta liityntä EU:n muihin liikenneverkkoihin. Kokkola Kokkolan väylän syvennys nykyisestä 13 metristä 14 metrin kulkusyväyteen on välttämätön. Kokkolan sataman liikenteen kehitysnäkymät ovat hyvät ja nykyisen väylän kulkusyvyyden riittämättömyys vaikuttaa sataman kilpailukykyyn. Suurimmat liikenteen kasvuodotukset ovat irtotavaraliikenteessä, joka on xx % sataman liikenteestä. Tämän liikenteen odotetaan kasvavan erityisesti Venäjän liikenteen osalta. Kotimaan kuljetuksissa suurimmat lisäpotentiaalit koskevat Kolarin ja Pyhäsalmen kaivosten kuljetuksia. Myös Siilinjärven pasutteen kuljetukset Kiinaan ovat merkittävässä kasvussa. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 6

7 Kaskinen Suupohjan 112 kilometriä pitkän ratayhteyden kunnostus on alueen teollisuuden, kuntien ja kaupunkien sekä Kaskisten ja Kristiinankaupungin satamien kannalta elintärkeä. Tarve peruskorjaukselle on suuri, sillä nykyinen akselipainorajoitus on 22,5 tonnia ja radan nykyinen nopeusrajoitus on 20 kilometriä tunnissa. Tavoitteena tulee olla 80 kilometriä tunnissa. Radan peruskorjaus vaikuttaa myös merkittävästi liikenneturvallisuuteen parantumiseen monien tasoristeyksien poiston myötä. VR:n palvelut VR:n tavaraliikenteen palvelut saavat kovaa kritiikkiä satamilta, huolintaliikkeiltä ja teollisuudelta. VR:n palvelujen hinnoittelu ja palvelujen taso ja toiminnan luotettavuus ovat ala-arvoisia ja aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia ja ongelmia asiakkaille. EU:n liikennepolitiikan yhtenä peruslähtökohtana on ympäristö-, liikenneturvallisuus- ja ruuhkautumissyihin perustuen suosia rautatie- ja vesiliikennettä. VR:n toiminta tavaraliikenteen palvelujen tuottajana karkottavat asiakkaat ja epäluotettavuutensa sekä hinnoittelupolitiikkansa johdosta ja teollisuus joutuu käyttämään kumipyöräliikenteen palveluja rautateiden sijasta. HELSINKI Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Suomen Satamaliitto Finlands Hamnförbund Finnish Port Association 7

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin

Lisätiedot

Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA 2014 2022

Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA 2014 2022 1 Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA 2014 2022 Liikenne ja viestintäministeriö on laatinut luonnokseen meriliikennestrategia 2014 2022. Luotsiliitto kommentoi luonnosta keskittyen

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin. Hirvelä/Jukuri2013

Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin. Hirvelä/Jukuri2013 Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin Hirvelä/Jukuri2013 Meriväylien kehittämishankkeita länsirannikolla Tornio 8 m väylä syvennetty 9 metriin (hanke valmistunut 2008) Kemi Ajos 10 m väylän syventäminen

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 53 000 euroa. Selvitysosa:

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väylämaksulakia. a ja enimmäismäärää aluskäynniltä korotettaisiin siten, että

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus 16.3.2015 Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 %

Lisätiedot

Vesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm

Vesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm Vesiväylähankkeet Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm Vesiväylähankkeet Hankkeiden keskeiset tavoitteet Kuljetustalouden parantaminen (suuruuden ekonomia kuljetuksissa) Uudet tavaralajit (esim. LNG)

Lisätiedot

Väylämaksujärjestelmän uudistaminen

Väylämaksujärjestelmän uudistaminen Väylämaksujärjestelmän uudistaminen 17.9.2013 Pori Liikenneneuvos Tuomo Suvanto Sisältö Väylämaksun perusteet Väylämaksun uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset Valtion toimet työmarkkinaratkaisun

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

TEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto

TEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, 15.12.2014, Kymenlaakson maakuntavaltuusto pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne),

Lisätiedot

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen

Lisätiedot

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Portti EU:sta Venäjälle

Portti EU:sta Venäjälle IMATRA HELSINKI LAHTI VT12 PORVOO E18 LAPPEENRANTA Imatra Nuijamaa KOUVOLA Vainikkala VT15 VT26 VIIPURI HAMINA Vaalimaa KOTKA PIETARI Narva K Y M E N L A A K S O Portti EU:sta Venäjälle Lukijalle Meriliikenne

Lisätiedot

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011 Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA 14.2.2013 E18 Turvallinen ja sujuva tie KOLOKO Hankkeen ansiosta liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Vuosittaiset henkilövahinko-onnettomuudet

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys RT:n hallitus 17.1.2017 Sami Pakarinen Liikennehankkeiden toteutus ottaa aikaa Hanke Aloitus Valmis Kesto Tampereen rantatunneli 1990 (suunnittelu) 2016 26 vuotta

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

WEST COAST VTS MASTER'S GUIDE

WEST COAST VTS MASTER'S GUIDE 1 (6) WEST COAST VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot