Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma Henkilöliikenteen kehittäminen ja rahoituksen koordinointi Hannu Koverola 1

2 Kuntien yhdistyminen Jaala 563 km² asukkaita n Valkeala 1004 km² asukkaita n Kuusankoski 114 km² asukkaita n Kouvola 45 km² asukkaita n Elimäki 391 km² asukkaita n Anjalankoski 752 km² asukkaita n Hannu Koverola 2

3 Uusi Kouvola Mäntyharju Asukkaita Pinta-ala ( ) km², josta maapinta-ala km² ja vesistöä 328 km² Heinola Savitaipale Asukastiheys Autoistumisaste Kunnallisvero Työpaikkarakenne 34,4 asukasta/ km² 633 autoa / asukasta 20 % palvelut 61,4 %, jalostus 28,7 %, alkutuotanto 4,5 %, muut 5,3 % Luumäki Työpaikat n (2008) Iitti Työttömyysaste 11,7 % ( ) Järviä Kesämökkejä 450 kpl kpl (2007) Lapinjärvi Miehikkälä Hamina Ruotsinpyhtää Kotka Pyhtää Hannu Koverola 3

4 Kouvolan rahoittamat kuljetukset Miljoonaa 8 Kuljetuspalveluiden hankinta Hallintokulut poislukien KOUVOLAN SEUTU 2008 (ei sis. Iittiä) KOUVOLA 2009 (nykyinen kuntajako) KOUVOLA 2010 KOUVOLA 2011 Kaikille avoin joukkoliikenne (netto) Opetustoimen kustannukset Valtion tuki Sosiaalitoimen kustannukset Hannu Koverola 4

5 Kuntien rahoittamat kuljetukset Kuljetuspalveluiden hankinta Hallintokulut poislukien KOTKA 2009 LAPPEENRANTA 2009 KOUVOLA 2009 (nyk. kuntajako) Sosiaalitoimen kustannukset Kaikille avoin joukkoliikenne KOUVOLA 2010 KOUVOLA 2011 Opetustoimen kustannukset Kaikille avoimen joukkoliikenteen kustannukset Kouvolassa ,17 milj. ja vuoden 2011 arvio 1,44 milj

6 Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrän kasvu ~ matkaa / v palvelutarjonnan kasvu n. 40 vuoroa Kuukausilipuilla tehtyjen matkojen määrä on kasvanut 65 % ja joukkoliikenteen matkojen kokonaismäärä yli 20 %. Matkustajamäärän kasvun seurauksena markkinaehtoisten vuorojen määrä on kasvanut noin 40 vuorolla. Kustannustehokkuuden ja maaseutualueiden joukkoliikennetarjonnan parantumisen myös vuorotarjontaa on lisätty. Kouvola-Kuusankoski -linjan vuorotarjontaa on parannettu ruuhka-aikoina siten, että vuoroväli on aamulla ja työpäivän päättymisen aikaan noin 20 minuuttia. Kaupungissa liikennöi nyt aikarahdattua 3 palvelulinjaa. Lisäksi asiointitaksien reittejä on laajennettu siten, että reitit toimivat palvelulinjan tavoin. Palvelulinjoja hyödynnetään mm. perusturvan ja sivistyksen kuljetuksissa. Erillisissä koulukuljetuksissa on kustannustehokkuutta saavutettu hyödyntämällä palvelulinja-autoja koululaiskuljetuksissa aiempaa tehokkaammin. Joukkoliikenteen kehittäminen on käynnistetty toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä vuonna 2010 ja keskitetty hyvinvointipalveluihin

7 Kuukausilippujen myynnin kehitys e Kuukausilippujen myynti (kpl) 7

8 Matkustus kuukausilipulla e Matkustus kuukausilipuilla (kpl) 8

9 Talviajan linjaliikenne Pääsuunnat vuoromäärä arkisin vähintään 5 / suunta Jaala kk Valkeala kk Kuusankoski Kouvola Utti Koria Myllykoski Elimäki kk Inkeroinen Pääsuunnat Muut yhteydet vuoromäärä arkisin enintään 3 / suunta Vuoromäärä / suunta arkisin lauantai sunnuntai Kouvola - Kuusankoski Kouvola - Kuusankoski - Voikkaa Kouvola - Myllykoski - Inkeroinen Kouvola - Koria - Elimäki Kouvola-Koria Kouvola - Valkeala kk Kouvola-Myllykoski-Anjala 17-1 Kouvola - Kausala Kouvola - Valkeala - Vekaranjärvi Kouvola - Valkeala - Tuohikotti Kouvola - Utti - Kaipiainen Kouvola - Jaala Kouvola - Valkeala - Vuohijärvi

10 Markkinaehtoinen linjaliikenne Markkinaehtoisella liikenteellä tarkoitetaan entisten linjaliikennelupien mukaista liikennettä. Reittiin ja aikatauluun sidottu yksinoikeus. Näistä reiteistä aiheutuu kunnille ja ELY keskuksille kustannuksia ainoastaan lipputuen muodossa. Lipputuki vuonna 2011 ~ /matka (alv 0) Hannu Koverola 11

11 Säännöllinen linjaliikenne ja reittitaksit (talviliikenne) Markkinaehtoinen liikenne ja kaupungin sekä ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne v Koulukuljetuspainotteinen ostol Markkinaehtoinen Ostoliikenne Hannu Koverola 12

12 Koulukuljetukset 2011 Markkinaehtoinen linjaliikenne Lipputuki 2,5 /matka Ostoliikenne linja-autot tuki ~ tuki 4.60 /matka Koulukuljetukset taksilla n tuki noin 9 /matka

13 Lakkautettava koulu Säilyvä koulu KOUVOLA 2011

14 Taksilla kuljetettavat oppilaat Oppilaat, jotka kulkevat ainakin osan koulumatkoistaan taksilla/tilausliikenteellä. Tiedot vuodelta KOUVOLA 2011

15 Asiointi- ja reittitaksit Asiointitaksit ovat kaikille avoimia, täydentäviä joukkoliikennepalveluita maaseutualueilla. Kouvolan alueella toimii 16 asiointitaksireittiä, joista osaa ajaa viikoittain aikataulun mukaisesti ja osa kutsutaksiperiaatteella. Matkan hinta asiakkaalle on linja-autolipun hinta. Asiointitakseilla tehdään vuosittain 6000 matkaa, joista kaupungille kertyy n vuosikustannus, eli 9 matkaa kohden. Kääpälä Tuohikotti Jaala kk Kaipiainen Kouvola Utti Myllykoski Elimäki kk Sippola Inkeroinen Kuva: asiointitaksin reitit Kouvolassa Hannu Koverola 18

16 Palveluliikenteen linjasto 2011 Kaupungin ostamaa liikennettä Tuki vuodessa Kaupungin tuki / matka 4,5 / matka Tuki / vaikutusalueen* asukas ~0,8 / v * vaikutusalue = 400m säde reitiltä Palvelulinjoilla 53 % on päivittäiskäyttäjiä ja heistä 47 % liikkui kauppa-asioilla, 21 % terveyskeskusmatkalla. Käyttäjistä 92 % on vähintään 65-vuotiaita ja 43 % on täyttänyt 74 vuotta Hannu Koverola 19

17 Palvelulinjaa käyttävien ikäihmisten kommentteja kesällä 2011 tehdystä haastattelututkimuksesta: Hyvät vaihtomahdollisuudet, kuljettajalle ruusuja hän on todella palvelualtis henkilö! Henkireikä meille vanhuksille, kymmenen pistettä kuljettajasta! Pystyisin myös kävelemään tämän matkan, mutta palvelubussissa tapaa tuttuja Tiedottaminen paremmaksi! Silti puskaradio on aina paras radio tiedonkulkuun Kuskista: "Parempaa ei voi olla, aina sumplii ja järjestelee! Halpa kyyti verrattuna taksiin. Kouvolan paras palvelu! Hannu Koverola 20

18 Kuljetusten matkakohtaisia hintoja ( /matka) v Eri kuljetusten matkakohtaisia hintoja vuodelta 2010 konsultin eri tilaajille tekemien selvitysten mukaan. Rajallisesta otannasta johtuen luvut osoittavat vain hinnan suuruusluokan ja eri kuljetusten välisten hintojen keskinäisen suhteen Hannu Koverola 23

19 Valtion rahoitus- ja tukijärjestelmä Valtio ja kunnat rahoittavat rinnakkain samankaltaisia kuljetuksia. Kelan vastuulla ovat sairasvakuutuslain mukaiset kuljetukset noin 320 miljoonaa euroa vuodessa ja kuntien vastuulla vammaispalvelulain- ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset noin 150 miljoonaa euroa. Kunnat vastaavat peruskoululaisten koulukuljetuksista ja KELA pääsääntöisesti toisen asteen opiskelijoiden matkatuesta. Rinnakkaiset rahoitusjärjestelmät tuottavat kannustin-ongelman sillä Kouvolassa kaupungin tehostamistoimen-piteiden tulokset siirtyvät merkittäviltä osin valtiolle lähinnä KELA:lle, ilman kompensaatiota. 25

20 Valtion rahoitus- ja tukijärjestelmä Kuntaliitoksen jälkeen aiemmin ELY:n rahoittama kuntakeskusten välinen ostoliikenne siirtyi kaupungin vastuulle uuden kaupungin sisäisenä liikenteenä. Menovaikutus kaupungille on noin euroa. KELA:n tukiehdot edellyttävät 54 /kk vähimmäiskustannusta kuukaudessa. KELA:n korvaustaso laski euroa sillä toisen asteen opiskelijoiden tuli siirtyä edullisen 40 / 43 kaupunkilipun käyttäjiksi. Kaupunki on kehittänyt palveluliikennettä jolla matkustetaan usein terveydenhuollon toimipisteisiin, mikä vähentää sairasvakuutuslain mukaisia kuljetuksia. Kaupungin palveluliikenteen arvioitiin tuottavan KELA:lle n euron kustannussäästön vuodessa. 26

21 Valtion rahoitus- ja tukijärjestelmä Joukkoliikenteen tehostamistoimenpiteet ovat johtaneet siihen, että aiemmin valtiolle kuuluvia, kustannuksia on siirtynyt kaupungin vastuulle noin euroa vuodessa. Lisäksi joukkoliikennetukea leikattiin 2012 noin euroa. Valtionapujärjestelmää ei voida Kouvolan kokemusten perusteella pitää kannustavana eikä tuottavuuspyrkimyksiä edistävänä. Vähimmäisvaatimuksena voitaneen esittää, että KELA:n ja kaupungin tulisi organisoida VPL, SHL ja SVL kuljetusten välityskeskus yhteisesti ja että verovaroin tuettujen kuljetusten maksukorttijärjestelmät tukevat eri kuljetusmuotoja ja mahdollistavat sähköisen laskutuksen sekä KELA.lle että kaupungille. 27

22 Johtopäätökset Henkilöliikenteen tukikustannukset ovat suuruusluokaltaan 7,3 milj. Kelan kustannukset noin 4,7 milj.e Kuljetustuen rahoitusta ja tuloksia tulee arvioida yhtenä kokonaisuutena. Avoimessa joukkoliikenteessä kuljetusjärjestelmän toimivuus ja tehokkuus suhteessa palvelun kysyntään on keskeinen tavoite. Koulukuljetuksissa ja perusturvan kuljetuksissa kuljetusjärjestelmää kehitetään kuljetettavan ja lainsäädännössä määritellyn velvoitteen näkökulmasta toissijaisesti kuljetusjärjestelmän näkökulmasta. Tehokkuuden parantaminen edellyttää tasapainoa yksittäisen henkilön vaatimusten ja kuljetusjärjestelmän logistiikan ja kustannustehokkuuden välillä. Logistisen kokonaisnäkemyksen muodostaminen edellyttää kuljetuksien suunnittelua omana kokonaisuutena Hannu Koverola 28

23 Liikennepoliittisen selonteon kokeilu Nykytila ja haasteet Vuonna 2010 yhteiskunta maksoi henkilökuljetusten tukea 926 milj., (arvio) mistä avoimen joukkoliikenteen osuus on alle 1/3. Kasvupaineet ovat suurimpia erityisryhmien kuljetustuessa, joihin käytettiin v noin 650 milj.. Jos mitään ei tehdä kustannusten arvioitiin kasvavan nykyrahassa yli 2 -kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kuljetusjärjestelmän tehostamisella arvioitiin voitavan hillitä kasvu 1,7 -kertaiseksi, mikä leikkaisi kustannusten kasvua n. 245 milj.. Kokonaisuuden koordinointi puuttuu kunnissa ja valtionhallinnossa ja toimijoiden yhteistyö on vaatimatonta. Suoritteiden tilastoinnissa merkittäviä puutteita. Vain 32 % kunnista on toimittanut kustannustiedot tilastokeskukselle säännöllisesti. Lainsäädäntö (8 lakia) on toimiala - ja kuljetusmuotokohtainen. Erityiskuljetuksissa kuljetusvelvoitteen perustana on este käyttää joukkoliikennettä, ei tuen määrällinen tarve. Kuljetuspalveluja ohjaava säännöstö segmentoi tuen saajat hallinnonala- ja kuljetusmuotokohtaisesti, - rajoittaa palvelun toteuttamistavan liikennemuotokohtaisesti - ei mahdollista taloudellisesti tehokkaiden kuljetuskokonaisuuksien toteuttamista - rajoittaa kuljetusmuodosta riippumattomien maksujärjestelmien toteuttamista - ei ota huomioon kutsujoukkoliikennettä eikä esteettömyyden edistämistä Hannu Koverola 35

24 Kuntien ja Kelan maksamat henkilökuljetukset v Kuljetuskohde M / vuosi 2010 Lähde Kuntien ostama kaikille avoin joukkoliikenne (sis. lipputuki) Kuntien maksamat opetustoimen kuljetukset Kuntien maksamat terveydenhuollon kuljetukset Kuntien maksamat VPL-kuljetukset Kuntien maksamat SHL-kuljetukset Kelan 2. asteen koulumatkatuki Kelan SVL-matkat 270 M Tilastokeskus + työryhmän arvio 137 M ELY-keskus 19 M ELY-keskus 122 M Sotkanet 23 M Sotkanet 39 M Kela 316 M Kela Yhteensä 926 M Hannu Koverola 37

25 Keskeiset johtopäätökset ja ehdotukset Henkilöliikenteen koordinointia, suunnittelua ja hankintaa varten tulee perustaa riittävillä toimivaltuuksilla varustetut seudulliset yksiköt. Taksi- ja linja-autoliikenteen lainsäädännöllisiä raja-aitoja tulee madaltaa yhteiskunnan rahoittamissa kuljetuksissa. Kuntien ja valtion yhteistyötä on lisättävä matkojen yhdistämispalveluissa. (Kuntien ja Kelan tilauskeskusten yhdistäminen) Sähköisen tilaus- ja laskutustiedonsiirron parantamiseksi tuotetaan valtakunnallinen järjestelmien välinen sovellusrajapinta. VPL ja SHL välistä työnjakoa sekä harkinnanvaraisuutta tulee tasapainottaa ottamalla huomioon tukisäännöstössä ulkopuolelle jäävät, mutta tukea perustellusti tarvitsevat. Tulee varmistaa, että jatkossa ei synny lakisääteisistä korvaus- ja kuljetusvelvoitteista perusteetonta kustannusvastuun siirtymää kunnalle. Henkilökuljetusten julkista tukijärjestelmää tulee uudistaa niin, että tuki ohjaa taloudellisiin ja rationaalisiin palveluratkaisuihin. Ruotsissa VPL -kuljetusten toteuttaminen siirrettiin sosiaalisista palveluista kuljetuspalveluihin ja kytkettiin jo v joukkoliikenteeseen sekä yleiseen esteettömyyden edistämiseen Hannu Koverola 39

26 Jatkotoimenpiteet Valtioneuvoston ja eduskunnan linjaus liikennepoliittisessa selonteossa Julkisin varoin järjestettävät henkilökuljetukset, kuten perusopetuksen koulumatkat, sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset, KELAn korvaamat kuljetukset sekä liikennehallinnon hankkima joukkoliikenne yhdistetään ja järjestetään nykyistä joustavampina ja taloudellisempina palvelu-kokonaisuuksina, jolloin myös hajaasutusalueen liikennepalvelut voidaan turvata. Selvitysmiehen asettaminen Hallituksen kehysriihen päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö asetti selvitysmiehen selvittämään joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten (opetustoimen koululaiskuljetusten, sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten sekä KELAn korvaamien kuljetusten) yhdistämistä tavoitteena tehostaa julkista liikennettä ja turvata julkiset liikennepalvelut myös hajaasutusalueella. Selvitysmiehen työn tulee valmistua mennessä. Selvitysmieheksi nimitettiin diplomi-insinööri Juhani Paajanen Hannu Koverola 40

27

28 Hannu Koverola 42