JULKISIN VAROIN HANKITTAVIEN HENKILÖLIIKENNEPALVELUIDEN UUDET KONSEPTIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JULKISIN VAROIN HANKITTAVIEN HENKILÖLIIKENNEPALVELUIDEN UUDET KONSEPTIT"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Liikenne- ja viestintäministeriö Asiakirjatyyppi RAPORTTI Päivämäärä Maaliskuu 2012 PAREMPAA VÄHEMMÄLLÄ JULKISIN VAROIN HANKITTAVIEN HENKILÖLIIKENNEPALVELUIDEN UUDET KONSEPTIT Lainsäädäntö Yhteistyö Tekniikka Rahoitus

2 Päivämäärä 16/03/2012 Laatija Mika Piipponen ja Pekka Vähätörmä Ohjausryhmä Työtä ohjasi seuraavista henkilöistä koostuva ohjausryhmä: hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin, LVM, puheenjohtajana, liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM, johtaja Matti Mannonen, WSP, edunvalvontapäällikkö Hannu Koverola, Kouvolan kaupunki, joukkoliikenteen rahoitusasiantuntija Jenni Eskola, LiVi, hallitussihteeri Jaana Huhta, STM, joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen, ELY, joukkoliikenneasiantuntija Rauno Matintupa, ELY, joukkoliikenneasiantuntija Tuomas Talka, ELY, liikenneinsinööri Silja Siltala, Kuntaliitto sekä konsultin edustajina projektipäällikkö Mika Piipponen ja projektipäällikkö Pekka Vähätörmä Ramboll Finland Oy:stä. Viite Projekti Ramboll Kotkantie 6 (1.krs) Kotka P F

3 SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ 1 2. TAUSTAA Työn tavoite Muuttuva toimintaympäristö Runsaasti selvityksiä ja kokeiluja Rajaukset 4 3. NYKYTILAN KUVAUS Keskeiset lait ja säädökset Kouvolan henkilökuljetukset Kouvolan henkilökuljetusten kokonaiskehys vuonna Kaupunkiliikenne ja muu avoin joukkoliikenne Koulukuljetukset Vammaispalvelulain mukaiset matkat Kouvolassa Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Kouvolassa Kulkumuotojen kustannusvertailu Vammaispalvelulain mukaisten matkojen kustannusten kehitys NYKYTILAN ONGELMIEN JA NIIDEN TAUSTALLA OLEVIEN TEKIJÖIDEN KUVAUS Asiakkaan puutteelliset mahdollisuudet käyttää joukkoliikennettä Maksuvälineen käyttöön ja lain tulkintaan liittyvät ongelmat Ongelmat tilaajan ja maksajan näkökulmasta Henkilökuljetusten järjestämiseen ja kilpailuttamiseen liittyvät epäkohdat KESKEISET KEHITTÄMISALUEET JA POTENTIAALI Yhteistyön ja hankintaosaamisen lisääminen Rakenteelliset säästöehdotukset Lainsäädännön muutostarpeet ja toimintakäytännöt ESITYKSET KEHITYSHANKKEIKSI Uusiutuva henkilöliikenteen ohjausmalli Henkilökuljetusten lainsäädäntöä ja lain tulkintaa koskevat muutostarpeet Henkilökuljetusten määrärahauudistus PILOTTIPROJEKTIT Kouvolan jatkopilotti Keski-Savon jatkopilotti 50 LIITTEET Liite 1 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu koskien myönnettyjen kuljetuspalvelumatkojen vähimmäismäärää (KHO T 980) Liite 2 Oikeusasiamiehen kannanotto koskien yhdistelykuljetuksia (2118 /4/00) Liite 3 Matkojenyhdistelyn lähihistoriaa Liite 4 SVL-matkojen suorakorvausmenettely

4

5 1 1. TIIVISTELMÄ Työn tavoitteena on kuvata mahdollisimman havainnollisesti yhteiskunnan maksamien henkilökuljetusten ongelmia ja ratkaisuja näihin ongelmiin. Kyseessä on yksi kahdeksasta liikennepoliittisen selonteon valmisteluun liittyvästä kokeilusta, joita yhdistää teema Parempaa vähemmällä. Työn taustalla on Liikennerevoluutiohanke, jossa on luotu uusi käyttäjä- ja ratkaisukeskeinen ajattelu- ja toimintatapa liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun perustaksi. Työssä on hyödynnetty kokemuksia Kouvolasta, jossa vuonna 2009 toteutui laaja kuntaliitos. Kuntaliitoksen yhteydessä todettiin, että henkilöliikenteen palveluja oli ohjattu toimialakohtaisesti, pääosin sivutoimisesti, kymmenien henkilöiden toimesta ja että kuljetukset oli budjetoitu osaksi palvelujen ostoa lukuisille menokohdille. Kaupunkiin perustettiin toimialat yhdistävä toimikunta ja käynnistettiin 2-vuotinen liikennepalvelujen koordinointihanke, johon kaupunki sai myös EAKR-rahoitusta (Tekesin myöntämä Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus julkisen tutkimuksen projekteihin). Hankkeen tuloksena kaupunki keskitti henkilöliikenteen ohjauksen ja rahoituksen yhdeksi kokonaisuudeksi hyvinvointipalvelujen alaisuuteen vuoden 2012 alusta. Hallinnollisten uudistusten lisäksi Kouvolassa kehitettiin joukkoliikennettä ja saavutettiin hyviä tuloksia niin avoimen joukkoliikenteen palvelutarjonnan kasvun, palveluliikenteen kehittymisen kuin konkreettisten kustannussäästöjenkin kautta. Kouvolan kokemukset osoittivat, että lainsäädäntö ja soveltamiskäytännöt taksi- ja linjaautoliikenteen lainsäädännön raja-aidat, sairausvakuutuslain perusteet ja vammaispalvelulain soveltaminen sekä valtion rahoituksen hajanaisuus rajoittavat palvelutason parantamista ja erityisesti kustannustehokkaan henkilökuljetusten kokonaisjärjestelmän toteuttamista. Kouvolan pilotissa todettiin myös, että järjestelmän tehostamisella aikaansaatava tuottavuushyöty siirtyy merkittävältä osin valtiolle, lähinnä KELA:lle. Tässä työssä ilmeni, että Kouvolasta saadut kokemukset voidaan yleistää. Tähän raporttiin kootun tiedon, työn ohjausryhmän näkemysten ja Kouvolan kokemusten pohjalta on päädytty ehdottamaan Seudullisten kuljetusyksiköiden perustamista. Näiden yksiköiden tehtävänä olisi alueen kaiken maanteiden henkilöliikenteen eli joukkoliikenteen (ml. kutsu- ja palveluliikenteen sekä perinteisen linja-autoliikenteen), vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakien mukaisten matkojen, koulukuljetusten ja Kelan sairausvakuutuslain nojalla korvaamien matkojen koordinointi, palvelutason ja liikenteen suunnittelu ja hankinta sekä yhtenä osana kuljetusten ohjaus. Kuljetusten ohjauksessa hyödynnettäisiin matkojen yhdistelypalveluja tuottavia toimijoita ja Kelan suorakorvausjärjestelmän käyttämiä tilauskeskuksia. Lisäksi kuljetusyksiköiden, laskutusjärjestelmien ja kuljetusoperaattoreiden välisen sähköisen tilaus- ja laskutustiedonsiirron parantamiseksi tarvitaan valtakunnallinen järjestelmien välinen sovellusrajapinta. Muutoksia lainsäädäntöön ja parempaa ohjausta nykyisen lainsäädännön soveltamiseen kuten taksi- ja linja-autoliikenteen lainsäädännöllisten raja-aitojen poistamista ja muutoksia sairausvakuutuslakiin ja toisen asteen koulumatkatukea koskevaan lainsäädäntöön. Sosiaalilainsäädännön tulkintaan taas tarvitaan parempaa ohjausta kunnille. Henkilökuljetusten julkisen tuen järjestelmän uudistamista kokonaisuutena ottaen siten huomioon kaikki edellä mainitut yhteiskunnan kustantamat tai järjestämät kuljetukset niin, että tuki ohjaa taloudellisiin ja rationaalisiin palveluratkaisuihin. Samalla tulee varmistaa sopivilla kompensaatiomenetelmillä, että kuntien ja valtion välillä ei jatkossa synny lakisääteisistä kuljetus- ja korvausvelvoitteista perusteetonta kustannusvastuun siirtymää kunnalle sen hoitaessa kuljetukset, yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta paremmin. Lisäksi liikenteen rahoitusta tulisi suunnata enemmän joukkoliikenteeseen. Raporttiin laaditun skenaarion perusteella pelkästään vammaispalvelulain mukaisten henkilökuljetusten kustannus nousee nykyrahassa 2,5-kertaiseksi seuraavan 20 vuoden aikana, ellei kuljetusten toteuttamistapaa uudisteta. Sama suunta koskee kaikkia yhteiskunnan tukemia henkilökuljetuksia: ongelmaa ei voida ratkaista enää pelkästään määrärahoja lisäämällä vaan tarvitaan uudenlaista ajattelua ja ennen kaikkea keinoja palvelujen suunnitteluun entistä parempia palveluita on kyettävä tuottamaan aiempaa pienemmin yksikkökustannuksin. Tätä voidaan edistää raportissa esitetyin keinoin.

6 2 2. TAUSTAA 2.1 Työn tavoite Työn tavoitteena on ollut kuvata mahdollisimman havainnollisesti yhteiskunnan maksamien henkilökuljetusten ongelmia ja ratkaisuja näihin ongelmiin. Kyseessä on yksi kahdeksasta liikennepoliittisen selonteon valmisteluun liittyvästä kokeilusta, joita yhdistää teema Parempaa vähemmällä. Työn taustalla on myös Liikennerevoluutiohanke, jossa on luotu uusi käyttäjä- ja ratkaisukeskeinen ajattelu- ja toimintatapa liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun perustaksi. Lisäksi työn taustalla on pitkäaikainen kokemus erilaista joukkoliikenteen kehittämishankkeista ja käytännöistä Suomessa. Raportissa on hyödynnetty Kouvolan kuntaliitoksen esiin nostamia kysymyksiä, joita kaupunki on jo ratkonut kahden vuoden ajan omassa kehitysprojektissa, jota ohjaavat kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan ja teknisen lautakunnan puheenjohtajan johtamina keskeiset poliitikot sekä virkamiehet eri hallintokunnista. Kouvolan kaupunki osallistui myös Liikenneviraston ja Sitran sekä neljän ministeriön Liikennerevoluutiohankkeeseen. Raportin pohjalta on tarkoitus käynnistää yhteistyö julkishallinnon eri viranomaisten kesken julkisesti rahoitettujen henkilökuljetuspalvelujen tuottamiseksi nykyistä paremmin, jolloin tavoitteena on: mahdollistaa asiakkaalle tarkoituksenmukaisin mahdollinen kuljetusketju, jossa kuljetuspalvelu on lainsäädännön mukainen, nykyistä parempi palvelutaso, sekä palvelun joustavuus ja helppokäyttöisyys parantaa julkisten palvelujen kustannustehokkuutta ja pitää hallinnassa kuljetusten maksajan kustannukset varmistaa toimivat markkinat ja riittävä kilpailu kaikissa kuljetusmuodoissa, mukaan lukien sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukainen liikenne sekä koulukuljetukset määritellä lainsäädännössä eri osapuolten kuljetusten järjestämis- ja korvausvastuut siten, että kuljetukset voidaan korvata mahdollisimman hyvin säädösten edellyttämällä tavalla, eikä asiakkaalle synny arjen kulkemiselle vieraita toimintatapoja osoittaa sellaiset lainsäädännölliset ja hallinnolliset määräykset, jotka rajoittavat nykyaikaisen, laadukkaan ja kustannustehokkaan henkilökuljetuskokonaisuuden toteuttamista. 2.2 Muuttuva toimintaympäristö Kuntakentässä on tapahtumassa parhaillaan voimakkaita muutoksia; terveyden- ja sosiaalihuollon vastuualueet kasvavat, syntyy laajempia kuntayhtymiä tai kuntaliitoksia. Myös kouluverkko harventuu. Palveluiden tuottaminen suuremmissa yksiköissä merkitsee useimmissa tapauksissa kustannustehokkuuden parantumista, mutta samalla pitenevät asiakkaiden ja koululaisten matkat ja yhä useampi on oikeutettu yhteiskunnan maksamaan henkilökuljetukseen. Palveluverkkorakennetta suunniteltaessa tulee tarkastella palvelujen sijoituksen vaikutuksia kokonaisuutena, jossa yhtenä osatekijänä ovat asiakkaiden ja työntekijöiden liikkumistarpeet ja tavaroiden kuljetustarpeet. Väestö ikääntyy ja odotettavissa olevan eliniän ennuste kasvaa; vanhusväestön osuuden kasvu lisää kuljetustarpeita, samoin se, että kotona asumisen mahdollisuutta pyritään pidentämään aiempaa enemmän.

7 3 Kuva: Kotona asuvien 75 v. täyttäneiden osuus Tilastokeskuksen mukaan. Vammaispalvelulain ( VPL) mukaisia kuljetuspalveluja myönnettiin vuonna 2010 yhteensä asiakkaalle 122 M :lla. Lisäksi sosiaalihuoltolain (SHL) perusteella myönnettiin kuljetuspalvelua asiakkaalle (Lähde: sotkanet). VPL-kuljetusoikeudesta on tullut enenevässä määrin ikään liittyvän liikkumiskyvyn heikkenemisen perusteella myönnettävä oikeus koska SHL-matkat ovat kuntien harkintavallassa ja niiden myöntämiseen vaikuttaa kulloinkin käytettävissä olevat määrärahat ja kunnan asettamat asiakkaan tulorajat. Lainsäädäntö ei toistaiseksi tunne sellaista kuljetustukimuotoa, jolla erityisesti kotona asuville ikäihmisille turvattaisiin tasavertainen liikkumismahdollisuus muuhun väestöön verrattuna. 89,7 % 89,6 % 89,6 % 89,5 % 89,5 % 89,4 % 89,4 % 89,3 % 89,3 % 89,2 % 89,2 % Asiakasmäärä Kotona asuvat 75 v täyttäneet v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 VPL-kuljetusasiakkaat v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 Vuonna 2010 kunnat ja Kela käyttivät yli miljardi euroa kuljetuspalveluiden hankintaan: Kuljetuskohde Kuntien ostama kaikille avoin joukkoliikenne (sis. lipputuki) Kuntien maksamat opetustoimen kuljetukset Kuntien maksamat terveydenhuollon kuljetukset Kuntien maksamat VPL-kuljetukset Kuntien maksamat SHL-kuljetukset M /vuosi 2010 Lähde 270 M Tilastokeskus, kuntien joukkoliikenteen toimintamenot./. toiminnan tuotot 137 M ELY-keskusten kuntatilaston yhteenveto/liikennevirasto 122 M Sotkanet 19 M ELY-keskusten kuntatilaston yhteenveto/liikennevirasto 23 M Sotkanet ( /asiakas/vuosi arvioitu) Kelan 2. asteen koulumatkatuki 39 M Kelan tilastollinen vuosikirja 2010 Kelan SVL-matkat 316 M Kelan tilastollinen vuosikirja 2010 Yhteensä 926 M Taulukko: Kuntien ja Kelan maksamat henkilökuljetukset vuonna Erityisesti kaikille avoimen joukkoliikenteen osalta tiedon kattavuus on puutteellinen ja summa vaihtelee lähteestä riippuen. Samoin SHLkustannukset on jouduttu laskemaan todellisen edunsaajamäärän pohjalta arvioidulla /asiakas/vuosi-arvolla.

8 4 2.3 Runsaasti selvityksiä ja kokeiluja Maassamme on tehty vuosien varrella lukuisia henkilökuljetuksiin liittyviä selvityksiä ja kokeiluja. Erityisesti palvelu- ja kutsuliikennekokeilut ovat jääneet useimmissa kunnissa pysyviksi järjestelmiksi. Matkojen yhdistelykokeiluista ainoastaan Tampereen, Kuopion, Pietarsaaren ja Joensuun keskukset ovat jääneet toimimaan, mutta niissäkin keskusten toiminta, on hankkeiden siirryttyä kuntavetoisiksi, keskittynyt ainoastaan mukana olevien kuntien palveluliikenteiden ja VPL/SHL matkojen ohjaukseen. Kuntavetoisuudesta johtuen keskuksista ei ole kehittynyt toiminta-alueensa kutsujoukkoliikenteiden ohjauskeskuksia. Kokeiluaikana keskuksista ohjailtiin laajojakin kutsujoukkoliikennejärjestelmiä kuten esim. Pohjois-Karjalassa nk. kutsurunkoliikennejärjestelmää, jossa maakunnan jokaisesta kuntakeskuksesta toimi arkipäivisin avoin kutsuliikenne Joensuuhun, jonka lopettaminen aiheutti jopa käyttäjien organisoimia mielenosoituksia. Vuosien aikana monet muutkin uudet innovaatiot ovat kariutuneet viimeistään operaattorien ja viranomaisten erilaisiin näkemyksiin toteuttamistavoista. Keskeinen asia onkin yhteistyö. Mikäli toimeen ei tartuta, yhteiskunnan maksettavien henkilökuljetusten kustannusten kehitystä voidaan hyvällä syyllä kutsua kauhuskenaarioksi. Kunnat ja valtiohallinto joutuvat tekemään entistä enemmän valintoja kustannustehokkuuden näkökulmasta, jolloin liikennelupa- ja operaattorinäkökulma eivät saa estää kansalaisen ja maksajan kannalta järkevien toimintamallien käyttöönottoa. Nykytekniikka on jo pitkään mahdollistanut kustannustehokkaiden toimintamallien käyttöönoton, mutta riittävää tahtotilaa ei toistaiseksi ole löytynyt. Keskeinen este henkilöliikenteen kehittämisessä liittyy tieliikennemuotojen lainsäädäntöön. Tieliikenne on perinteisesti ollut luvanvaraista ja henkilöliikenne on viime vuosiin saakka ollut vahvasti suojeltua avoimelta kilpailulta. Linja-autoliikenne elää parhaillaan EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen siirtymäaikaa, mutta taksiliikenteessä merkittävää muutosta ei vielä ole näköpiirissä ja taksipalvelujen todellinen kilpailuttaminen erityisesti maaseudulla on heikkoa mm. taksi- ja linja-autoliikenteen lainsäädännön eroavaisuuksista johtuen. Joukkoliikennettä on kuitenkin pyritty aktiivisesti kehittämään 1990-luvulta lähtien kohdentamalla joukkoliikenteen rahoitusta myös kehittämiseen. Yksi hyvä esimerkki tuoreesta kehityshankkeesta on Keski-Savosta: Keski-Savon kunnissa hankitaan joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia vuosittain 5 M :lla. Tästä noin 60 % muodostuu koulukuljetuksista, pääasiassa koulutakseilla. Vain noin 10 % kustannuksista syntyy avoimen joukkoliikenteen tukemisesta. Nyt tavoitteena on suunnitella alueen joukkoliikennepalvelut yhtenä kokonaisuutena sekä tarkastella erilaisia yhteistyö- ja rahoitusmalleja palvelujen järjestämiseksi. Tavoitteena on myös määrittää henkilökuljetusten konkreettinen hoitotapa, sekä suunnitella kuljetusten organisointi ja yhteistyömallit. Tulosten pohjalta on tarkoitus laatia kilpailutusasiakirjat (optio) sekä käynnistää suunnitelman yhteydessä määritetyn seudullisen yhteistyömallin toteuttaminen. 2.4 Rajaukset Tässä työssä käytetään pohja-aineistona Kouvolaa, joka on kuudesta kunnasta (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala) muodostettu asukkaan kaupunki. Joukkoliikenteen kannalta haasteellista on useiden alueiden pieni asukastiheys. Asuintaloja Kouvolassa on noin , joista pientaloasuntoja on noin 48 %.

9 5 Kouvola Maakunta: Kymenlaakso Väkiluku ( ) Pinta-ala: km 2 Asemakaavoitettu alue: ha Asukastiheys: 30,7 as./km 2 Tieverkko: 674 km Pyörätiet: 292 km Kuva: Kouvolan alue, sijainti ja väestökeskittymät Kuvan 1 kartta osoittaa, että asutuskeskuksia on Kouvolan keskustan lisäksi Kuusankoskella, Voikkaalla, Valkealassa, Korialla, Elimäellä, Anjalassa, Inkeroisissa ja Myllykoskella. Lisäksi pienempinä taajamina erottuvat Jaala, Utti, Kaipiainen, Tuohikotti, Vuohijärvi, Ummeljoki ja Sippola. Kaupunginhallituksen vuonna 2009 hyväksymässä joukkoliikenteen kehittämisohjelmassa joukkoliikenteen laatukäytäviksi on kirjattu Voikkaa-Anjala ja Valkeala-Elimäki. Kouvolan lisäksi muilta maantieteellisiltä alueilta on otettu mukaan yleisellä tasolla tunnistettuja ongelmia täydentämään Kouvolan kautta muodostettua kokonaiskuvaa Kouvolan kaupungin keskeiset tavoitteet Kouvolan kaupunki on kehittänyt joukkoliikennettä voimakkaasti vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen. Silloin kaupungissa otettiin käyttöön 40 euron hintainen kuukausilippu, joka oikeuttaa matkustamaan koko kaupungin alueella 30 päivän ajan. Kuukausilipuilla tehtyjen matkojen määrä on kasvanut yli 50 % ja joukkoliikenteen matkojen kokonaismäärä yli 20 %. Samalla Kouvolan kaupungin maksama avoimen joukkoliikenteen lipputuki on kasvanut noin eurolla. Tuen kasvusta selittyy Kelan aiemmin korvaaman toisen asteen opiskelijoiden lipputuen siirtymisestä kaupungin vastuulle kun opiskelijalle halvimman bussilipun hinta putosi ratkaisevasti edullisen kaupunkilipun ja siihen liittyvän lipputuen seurauksena. Kaupungin vastuulle on lisäksi siirtynyt aiempien kuntakeskusten välistä ELY keskusten ostoliikennettä n euron arvosta. Huhtikuusta 2010 eteenpäin joukkoliikenteen valtionavustusasetus ei ole estänyt ELY-keskuksia myöntämästä tarveharkintaista valtionapua myös tällaisiin toimivaltaisen kaupungin sisäisiin, taajamien välisiin liikenteisiin, mutta käytettävissä olevien määrärahojen niukkuus on pakottanut ELY-keskukset toimimaan pääsääntöisesti näin. Kaupungille on siten siirtynyt lainsäädännöllisistä tai ELY-keskuksen määrärahojen niukkuudesta johtuvista syistä aiemmin valtion rahoittamaa joukkoliikennetukea maksettavaksi noin euroa vuoteen 2012 mennessä. Kouvolan kaupunki sai valtion avustusta vuonna 2011 noin euroa noin milj. kustannuksiin.

10 6 Julkisella tuella rahoitetun henkilöliikenteen rahoituksen koordinointi Kouvolassa vuonna 2009 toteutetun laaja-alaisen kuntaliitoksen yhteydessä todettiin, että henkilöliikenteen palveluja oli ohjattu toimialakohtaisesti, pääosin sivutoimisesti, kymmenien henkilöiden toimesta ja että kuljetukset oli budjetoitu osaksi palvelujen ostoa lukuisille menokohdille. Kaupunkiin perustettiin ao. toimialat yhdistävä toimikunta ja käynnistettiin 2 vuotta kestävä liikennepalvelujen koordinointihanke, johon kaupunki sai myös EAKR rahoitusta. Hankkeen tuloksena kaupunki keskitti henkilöliikenteen ohjauksen ja rahoituksen yhdeksi kokonaisuudeksi hyvinvointipalvelujen alaisuuteen vuoden 2012 alusta lähtien. Käytännön toteutuksessa on todettu, että 1980-luvulla syntynyt kuljetustukia ja kuljetusvelvoitteita koskeva lainsäädäntö sekä valtion rahoituksen hajanaisuus rajoittavat palvelutason parantamista ja erityisesti kustannustehokkaan henkilökuljetusten kokonaisjärjestelmän toteuttamista. Nykyinen, rahoitusta ohjaava säännöstö segmentoi tuen saajat liian vahvasti hallinnonalakohtaisesti, rajoittaa palvelun toteuttamistavan liikennemuotokohtaisesti eikä se tue joustavien kuljetusmuodoista riippumattomien maksujärjestelmien kehittämistä. Kouvolan kaupunki käytti vuonna 2011 henkilöliikenteen ostoon noin 7,4 milj. euroa, kun huomioon otetaan myös koulu- ja perusturvan kuljetukset. Kelan kautta ostetaan kuljetuksia n. 3,7 milj. eurolla. Kouvolan kaupungin näkemystä työn lähtökohdista kuvaa hyvin edunvalvontapäällikkö Hannu Koverolan tätä hanketta valmisteleva kirjelmä: Nykyinen henkilöliikenteen tukirahoitus segmentoi asiakkaat taksiliikenteeseen ja joukkoliikenteeseen järjestelmän kokonaiskehittämisen kannalta epätarkoituksenmukaisesti ja perustuu vanhentuneeseen liikennemuotojen työnjakoajatteluun. Säännöstö on luotu aikana, jolloin linjaautoliikenne ja taksiliikenne muodostivat selkeästi toisistaan eroavat kokonaisuudet. Se ei ota huomioon kutsujoukkoliikennettä, joka soveltuisi monissa tapauksissa myös tuettujen yksittäisten SOTE -kuljetusvelvoitteiden toteuttamiseen esimerkkinä vanhuskuljetukset ja osin myös vammaispalvelulain tarkoittamat kuljetukset. Nykyisen kuljetustuen ehtona on, että siihen oikeutetut henkilöt eivät voi käyttää julkisia liikennevälineitä liikuntakyvyn rajoitteen tai vamman takia. Voimassa oleva säännöstö ohjaa kehitystyötä liikennemuotoja eriyttävään suuntaan mikä on virhe mm. maksujärjestelmien ja uusien palvelukonseptien kehittämisen näkökulmasta. Laskutusjärjestelmien tulee kommunikoida keskenään. Nyt suunta on päinvastainen. Väestön ikääntyessä kuljetuspalvelujen tarve kasvaa, mikä näkyy yksittäiskuljetusten tuen voimakkaana kasvuna. Kouvolassa on saatu hyviä kokemuksia perusturvan järjestämässä vanhusten päivätoimintakuljetuksissa, joita voidaan toteuttaa myös palvelureittikuljetuksina kaupungin ostamilla aikarahdatuilla palvelubusseilla. Kokemukset osoittavat, että järjestelmä hillitsee yksittäiskuljetusten kasvua ja toimii myös sosiaalisten virikkeiden näkökulmasta myönteisesti. Vastaavaa kalustoa käytetään myös koulu- ja erityisoppilaiden kuljetuksissa. Avoimen joukkoliikenteen tuen keskeinen tavoite on joukkoliikenteen matkustajaosuuden kasvattaminen liikennemuotojen työnjaossa. Kouvolassa tämä tavoite on kuntaliitoksen jälkeen toteutunut erittäin hyvin ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet erityisesti vakituisesti sitä käyttävien keskuudessa. Kuukausilipuilla tehtävien matkojen määrä on kasvanut yli 30 % ja noin matkaa vuodessa edullisen 40 euron hintaisen kaupunkilipun käyttöönoton seurauksena. Samalla joukkoliikenteen tukirahoitus on kasvanut noin eurolla. Pääosa tuen kasvusta aiheutuu kuitenkin hallinnollista perusteista kuten KELA:n lipputukivastuun siirtymisestä kaupungille. KELA:n tuen perusta on sosiaaliseen tarveharkinnan kaltainen ja tuen perusta poistui edullisen kaupunkilipun seurauksena, minkä johdosta opiskelijoiden ei katsota tarvitsevan KELA:n erityistukea. Joukkoliikenteen matkustajaosuuden kasvattamisen näkökulmasta opiskelijoiden KE- LA- tuen kytkeminen kaupungin tukeman kuukausilipun hintaan ei ole perusteltua. Joukkoliikenteen tukijärjestelmää tulisi kehittää kokonaisuutena, jossa eri tukijärjestelmän osat kommunikoivat keskenään. Nykyinen erityttävä hallintokäytäntö ei tue tätä tavoitetta.

11 Kokemukset Kouvolassa osoittavat, että henkilöliikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää hallintorajat ylittävää yhteistyötä sekä kunnissa että valtion hallinnossa jo senkin johdosta, että valtaosa tukikustannuksista koostuu lakisääteisten kuljetusten järjestämisestä. Myös kustannusten nousu on ollut suurinta lakisääteisten kuljetusten kohdalla. Voimassa oleva säännöstö luo toimialan sisälle rajoja, jotka rajoittavat joustavien tehokkaiden kuljetuspalvelukokonaisuuksien toteuttamista sekä järjestelmän modernisointia. Tavoitteena tulee olla asiakkaiden tarpeita ja kysyntää vastaavien liiketoimintamuotojen ja palvelujen hyödyntämistä tukevien oheistoimintojen kehittäminen. Tämä edellyttää hallintorajat ylittävän tukirahoituksen uudistamisprosessin käynnistämistä. 7

12 8 3. NYKYTILAN KUVAUS 3.1 Keskeiset lait ja säädökset Sosiaalihuoltolaki ja asetus Sosiaalihuoltolain (710/1982) 1 :n mukaan Sosiaalihuollolla tarkoitetaan tässä laissa sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Tämän lain säännöksiä sovelletaan sosiaalihuoltoon siltä osin, kuin siitä ei lailla ole toisin säädetty. Tästä johtuen laissa ei erikseen yksilöidysti mainita kuljetuksia. Sosiaalihuoltoa on ensisijaisesti toteutettava lain 39 :n mukaan sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista. Asiointimatkojen kustannuksiin osallistuminen on juuri tällaisten edellytysten luomista. Sosiaalihuoltoasetuksen(607/1983) 1 mukaan, sosiaalisten olojen kehittämiseksi sekä sosiaalisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sosiaalilautakunnan on perehdyttävä elinolosuhteisiin kunnassa ja seurattava niiden kehitystä. Lautakunnan on toimittava siten, että sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon kunnan eri toiminnoissa, kuten terveydenhuollossa, koulutoimessa, maankäytössä ja rakentamisessa, asumisen järjestämisessä, työllistämisessä, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä liikenne- ja muiden palvelujen järjestämisessä. Kotipalveluina järjestetään asetuksen 9 :n mukaan: 1) kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista; 2) tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita; Osana sosiaalisten olojen huomioimista on joukko- ja palveluliikenteen kaluston kehityksen vaikutuksen arviointi. Suurin osa kaupunkiliikenteistä ajetaan matalalattiakalustolla ja palveluliikenne on kehittynyt monilla alueilla, joten taksin käyttötarve on näiltä osin vähentynyt samalla kun se on lisääntynyt haja-asutusalueiden linja-autovuorojen lakkautuksen myötä. Kunnan sisällä liikennepalveluissa on huomattavia eroja, jotka tulee huomioida, samoin uudet kalustotyypit kuten tilataksit ja palvelubussit, jotka muuttavat perinteistä taksi bussi asetelmaa. Vammaispalvelulaki ja -asetus Vammaisten henkilöiden tarvitsemat sosiaalipalvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää. Jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja sosiaalihuoltolain tai muun lain nojalla, hänen tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet järjestetään vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987, jäljempänä vammaispalvelulaki) ja sitä täydentävän vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (759/1987, jäljempänä vammaispalveluasetus) mukaisesti. Vammaispalvelulain tarkoituksena on sen 1 :n mukaisesti edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista (2 ).

13 9 Vammaisille tarkoitetuista palveluista säädetään lain 8 :ssä, sisältäen myös kuljetuspalvelut: Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, Asetuksen 4 :ssä määritellään mitä kuljetuspalveluihin sisältyy ja miten laajalla alueella niitä tulee voida toteuttaa. Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetukset voi kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 :ssä tarkoitetulla tavalla taikka korvata jäljempänä 5 :ssä tarkoitetulle henkilölle taksilla, invataksilla tai vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Asetuksen 5 :ssä on määritelty, milloin henkilöllä katsotaan olevan tarve saada kuljetuspalvelua. Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. ( /102) Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla. Asetuksen 6 :ssä määritellään kuljetuspalvelujen laajuus kuukausittaisten matkojen vähimmäismääränä. Kuljetuspalveluja on järjestettävä edellä 5 :ssä tarkoitetulle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Kehitysvammalaki ja -asetus Toinen vammaisten henkilöiden erityispalveluja koskeva laki on laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977, jäljempänä kehitysvammalaki). Sitä täydentää asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (988/1977, jäljempänä kehitysvamma-asetus). Kehitysvammalain palveluista asiakasmäärällä mitaten yleisin on työ- ja päivätoiminta. Toiminnan kustannuksista % muodostuu kuljetuksista. Lain 1 :ssä säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia. Erityishuollon tarkoituksena on edistää 1 momentissa tarkoitetun henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. Asetuksen 3 :n mukaisesti erityishuoltopiirin kuntainliitto tai erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä, tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin. Myös kehitysvammaisten henkilöiden tarvitsemat erityispalvelut järjestetään ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla silloin, kun ne ovat riittäviä ja sopivia sekä kehitysvammaisen henkilön edun mukaisia. Lakien keskinäisellä soveltamisjärjestyksellä on merkitystä tilanteissa, joissa asiakkaan palvelutarpeeseen on mahdollista vastata kumman tahansa järjestelmän mukaisilla palveluilla. Tällöin tilannetta arvioidaan asiakkaan kokonaisedun näkökulmasta. Kehitysvammalaki voi tulla sovellettavaksi

14 10 muun muassa silloin, kun sen mukainen palvelu on asiakkaalle taloudellisesti edullisempaa kuin vammaispalvelulain mukainen palvelu. Perusopetuslaki Perusopetuslain (407/2003) 32 :ssä säädetään maksuttomasta koulumatkasta tai matkasta esiopetukseen seuraavaa: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi, jos esiopetusta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain 11 c :ssä tarkoitetulla tavalla, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoito- ja esiopetuspaikan välillä. Sairausvakuutuslaki Sairausvakuutuslain (1224/2004) 4. luvussa säädetään sairauden hoitoon liittyvien matkakustannusten korvauksista. Vakuutetulla on oikeus saada sairauden hoitoon liittyvistä matkakustannuksista korvaus, jos matka on tehty valtion, kunnan tai kuntayhtymän terveydenhuollon toimintayksikköön (1 ). Yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuun terveydenhuollon toimintayksikköön tai ammatinharjoittajan luokse sairauden hoidon vuoksi tehdystä matkasta vakuutetulle aiheutuneet kustannukset korvataan vain, jos suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tämän lain mukaan korvattavaa. Lisäksi korvaus maksetaan sairauden hoitoon kuuluvien apuvälineiden hankkimiseen ja ylläpitämiseen liittyvistä vakuutetun itsensä apuvälineiden valmistus-, huolto- ja välityspaikkoihin tekemistä matkoista aiheutuneista kustannuksista. Huomionarvoista on, että apteekkiin suuntautuvia matkoja ei lasketa mukaan, mutta paluumatkalla hoitolaitoksesta kotiin voidaan kuitenkin poiketa apteekissa noutamassa lääkkeitä. Saattajan tekemästä matkasta aiheutuneet kustannukset korvataan halvimman käytettävissä olevan matkustustavan mukaan vakuutetun kustannuksina, jos saattaja on ollut matkan aikana välttämätön (2 ). Vakuutetulle aiheutuneet matkakustannukset korvataan matkasta sellaiseen lähimpään tutkimus- ja hoitopaikkaan, jossa vakuutettu voi saada hänen terveydentilansa vaarantumatta tässä laissa tarkoitettua tarpeellista tutkimusta ja hoitoa. Jos kunta tai kuntayhtymä on järjestänyt erikoissairaanhoidon sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n mukaan, korvataan matkakustannukset sinne, missä hoito on annettu. Muutoin matkakus-

15 11 tannukset korvataan sen mukaan, kuinka paljon matka olisi maksanut lähimpään tutkimus- ja hoitopaikkaan. Vakuutetun matkakustannukset korvataan sen mukaan, kuinka paljon matka olisi tullut maksamaan käyttäen halvinta käytettävissä olevaa matkustustapaa (5 ). Vakuutetun matkakustannukset korvataan kuitenkin erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden kustannusten perusteella, jos vakuutetun sairaus, vaikea vamma tai liikenneolosuhteet edellyttävät erityisajoneuvon käyttöä. Erityisajoneuvolla tarkoitetaan omaa autoa, taksia, vammaisvarustettua ajoneuvoa, pienoislinja-autoa, sairaankuljetusajoneuvoa, moottorivenettä, moottorikelkkaa, helikopteria ja muuta vastaavaa ajoneuvoa. Tässä laissa halvimmalla matkustustavalla tarkoitetaan ensisijaisesti: 1) julkista, kaikille avointa säännöllistä joukkoliikennettä ja siihen ketjuttamalla yhdistettyä eri liikennevälineillä tehtyä matkaa; tai 2) palveluliikennettä taikka kutsujoukkoliikennettä. Sairausvakuutuslain 7 :ssä ilmoitetaan yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus sekä omavastuuosuutta pienemmistäkin kertakustannuksista kertyvän vuotuisen omavastuuosuuden suuruus. Vakuutetulle aiheutuneet matkakustannukset korvataan kokonaan siltä osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittävät 9,25 euroa (omavastuuosuus). Korvaus maksetaan kuitenkin enintään matkakustannuksen korvauksen perusteeksi vahvistetun korvaustaksan määrästä. Jos vakuutetun maksettavaksi jäävien saman kalenterivuoden aikana syntyneiden matkakustannusten yhteismäärä ylittää 157,25 euroa (vuotuinen omavastuuosuus), ylittävä osa korvataan kokonaan, kuitenkin enintään vahvistetun korvaustaksan mukaiseen määrään saakka. Taksin käytön korvausperusteena käytetään taksiliikennelain (217/2007) 16 :ssä tarkoitettua kuluttajilta perittävää enimmäishintaa, jollei Kansaneläkelaitos ole sopinut kuljetuspalvelujen tuottajan kanssa enimmäishintaa edullisemmasta hinnoittelusta. Sairausvakuutuslain toimeenpanoa koskevissa säännöksissä linjataan korvausten hakemisesta muun muassa seuraavaa (15 luku 3 ): Korvausta sairaanhoidon kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. Jos palveluntuottaja hakee korvausta vakuutetun antamalla valtakirjalla, korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa palvelun antamisesta. Lainkohdassa ilmoitettu valtakirjamenettely tarkoittaa taksikuljetusten osalta järjestelyä, jossa asiakas maksaa autossa vain omavastuun ja valtuuttaa allekirjoituksellaan autoilijan hakemaan omavastuun ylittävän osuuden Kansaneläkelaitoksesta. Käytännössä tämä paperisten lomakkeiden täyttämiseen perustuva valtakirjamenettely on korvautumassa sähköisellä suorakorvausjärjestelmällä vuosien aikana. Kyseisessä järjestelmässä korvattavat matkat tilataan kunkin sairaanhoitopiirin alueella yhdestä keskitetystä tilausnumerosta. Tilauksen yhteydessä kirjataan ylös kaikki korvauksen maksamiseen tarvittavat tiedot, joten matkan yhteydessä tarvitsee maksaa vain omavastuuosuus. Myös tieto mahdollisesta vuotuisen matkakaton täyttymisestä tulee automaattisesti järjestelmästä taksiautoon. Tilauksen yhteydessä selvitetään myös mahdollisuus julkisen liikenteen käyttämiseen, ellei asiakkaan terveydentila sitä estä. Koska matkat tilataan ennakkoon keskitetysti yhdestä paikasta, voidaan niitä myös yhdistellä keskenään. Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta Lain 48/ :n mukaisesti tukea myönnetään lukio-opintoja tai ammatillisia opintoja harjoittavan opiskelijan asunnon ja oppilaitoksen välisestä päivittäisestä koulumatkasta aiheutuviin kustannuksiin. Tukea kutsutaan koulumatkatueksi. Koulumatkatuki maksetaan valtion varoista. Lain 2 :ssä on lueteltu koulumatkatukeen oikeuttavat koulutukset.

16 12 Koulumatkatukeen on oikeutettu Suomessa asuva opiskelija, joka opiskelee Suomessa päätoimisesti esimerkiksi lukiossa tai ammattikoulussa. Koulumatkatukeen ei kuitenkaan ole oikeutettu etä- tai yksityisopetuksena tai maksullisena palvelutoimintana järjestettävän koulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen opiskelija. Lain 3 :ssä määritellään koulumatkatuen myöntämisen edellytykset. Koulumatkatukea voidaan myöntää, jos opiskelijan: 1) yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä; 2) kuukausittaiset koulumatkasta aiheutuvat kustannukset ylittävät 54 euroa; sekä 3) käyttämä matkustustapa on joukkoliikenne tai koulutuksen järjestäjän järjestämä koulukuljetus taikka 4 a :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muu soveltuva oma matkustustapa. Koulumatkatuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että opiskelijalla on vähintään seitsemän koulumatkatukeen oikeuttavaa yhdensuuntaista matkaa viikossa yhdenjaksoisen vähintään 18 päivän ajan. Lain 3a :ssä Koulumatkatukea ei myönnetä opiskelijalle, joka: 1) saa työssä oppimisen perusteella ansiotuloa vähintään 660 euroa kuukaudessa; 2) voisi asua maksutta koulutuksen järjestäjän ylläpitämässä asunnossa, jollei opiskelija erityisistä syistä voi ottaa asuntoa vastaan; taikka 3) saa tukea koulumatkasta aiheutuviin kustannuksiin muun lain nojalla. Saman lain 4 :ssä kuvataan laskentaperusteet joiden mukaisesti matkakustannukset määräytyvät, eli käytännössä opiskelijan kuukausilipun hinnan mukaisesti. Opiskelijan käyttäessä koulumatkaansa joukkoliikennettä matkakustannukset korvataan käytetyn kulkuneuvon halvimman opiskelijalle kuukautta vastaavalle ajalle tarkoitetun lipputuotteen hinnan mukaan Lain 5 :ssä ilmoitetaan koulumatkatuen määrä ja opiskelijan omavastuuosuus. Koulumatkatukena korvataan 54 euroa kuukaudessa ylittävät koulumatkan kustannukset lisättynä 11 eurolla. Opiskelija maksaa laskennallisista koulumatkakustannuksista tällöin kuukausittain enintään 43 euroa, jos 4 :stä tai tämän pykälän 3 momentista ei muuta johdu (opiskelijan maksuosuus). Joukkoliikennelaki Joukkoliikennelaki (869/2009) tuli voimaan Laki korvasi aikaisemman luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) eli ns. henkilöliikennelain ja samalla saatettiin voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston palvelusopimusasetuksesta aiheutuvat velvoitteet. Palvelusopimusasetuksessa säädetään toimenpiteistä ja menettelytavoista, joita viranomaisten on sovellettava julkisen henkilöliikenteen palvelujen järjestämisessä. Uuden joukkoliikennelain soveltamisalaan kuuluu linja-autoliikenteen lisäksi raideliikenteen eri muodot, joihin sovelletaan palvelusopimusasetusta. Joukkoliikennelain avulla luodaan edellytyksiä peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen turvaamiselle koko maassa sekä joukkoliikenteen käytön lisäämiselle keskeisillä kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välisessä liikenteessä. Joukkoliikennelain lähestymistapa on aikaisempaa markkinaehtoisempi. Joukkoliikenteen järjestämisessä tehdään ensin arvio siitä, onko markkinoiden ehdoilla syntyvä tarjonta määrältään, laadultaan ja muilta ominaisuuksiltaan riittävä. Peruspalvelujen turvaamiseksi ja joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset määrittelevät joukkoliikenteen (ohjeellisen) palvelutason omalla alueellaan. Palvelutason määrittely merkitsee samalla sitoutumista sen toteutukseen ja se ohjaa myös liikenteenharjoittajia. Palvelusopimusasetuksen mukaisessa käytännössä toimivaltainen viranomainen tekee palvelusopimuksen toiminnanharjoittajan kanssa. Sopimuksessa määritellään palvelutaso ja sen edellyttämä julkinen tuki. Markkinaehtoisen liikenteen järjestämistä ohjataan uudessa joukkoliikennelaissa mm. lupa- ja rekisteröinti-, ammattiin pääsy-, aikataulu-, reitti ja kuluttajasuojavaatimusten avulla. Toimivaltaiset viranomaiset eivät kuitenkaan puutu markkinaehtoisessa liikenteessä yritysten väliseen kilpailuun tai tuotannon määrään.

17 13 Taksiliikennelaki Taksiliikennettä säädellään taksiliikennelailla (217/2007). Taksiliikenteen harjoittaminen on luvanvaraista. Alalle pääsyä rajoitetaan paitsi luvanhakijaa koskevin soveltuvuusvaatimuksin, myös taksilupien määrän rajoituksilla. ELY- keskukset vahvistavat vuosittain taksien enimmäismäärät kunkin alueensa kuntaan erikseen. Koska taksilupia haetaan yleensä enemmän kuin lupia voidaan myöntää, sisältää laki myös tarkat määräykset siitä, kenelle luvanhakijoista lupa on ensisijaisesti myönnettävä. Lupamäärien rajoituksen vastineena laki sisältää toisaalta taksiyrittäjiä koskevia määräyksiä muun muassa ajovelvoitteista, enimmäishinnoista ja laadusta. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama epävirallinen taksiasiantuntijatyöryhmä selvitti taksiliikennelakiin liittyviä muutostarpeita vuonna Tässä yhteydessä tuotiin esille muun muassa taksi- ja linja-autoliikenteen työnjakoa koskevat kysymykset kuten taksamittarikielto muissa kuin takseissa, joka kielto yhdessä muiden rajoitusten kanssa on ollut omiaan pitämään yllä korkeita kustannuksia yhteiskunnan kustantamissa kuljetuksissa. Asiantuntijatyöryhmässä käsiteltiin myös taksiliikenteessä käyttöön otettua Kansaneläkelaitoksen suorakorvausjärjestelmää, joka on omiaan ohjaamaan terveydenhoitoon liittyvät ajot taksien tilauskeskuksiin kuuluville autoilijoille sivuuttaen muut autoilijat ja linja-autoyrittäjät. Koska taksiliikenneasiantuntijatyöryhmä oli kuitenkin yksimielinen vain eräistä luvan saannin edellytyksiä koskevista kysymyksistä ja koska asiantuntijaryhmän ei tullut toimeksiantonsa mukaan puuttua lain perusperiaatteisiin, syksyllä 2011 eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen taksilain muuttamisesta, mikä laki tuli voimaan , on koottu vain ne välttämättömät, luvanhaltijoiden tai taksiyrittäjien yhdenvertaisuutta koskevat muutostarpeet, joista asiantuntijaryhmä oli yksimielinen. Näin ollen esityksessä ei oteta kantaa muihin muutostarpeisiin tai taksimarkkinoille pääsyn esteisiin laajemmin. Ajoneuvolaki Ajoneuvolain (1090/2002) 4 luvun 25 :ssä todetaan ajoneuvon rakenteesta, hallintalaitteista ja varusteista mm. seuraavaa: Luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä M 1 -luokan ajoneuvossa on oltava taksamittari. Taksamittaria ei saa olla muussa ajoneuvossa. M 1 -luokan ajoneuvolla tarkoitetaan tässä luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävää henkilöautoa eli taksia. Taksamittari saa olla vain taksissa, ei pienoislinja-autossa. Taksamittarin tarve on perusteltua taksissa, mutta taksamittarin käytön rajoittaminen esimerkiksi palvelulinjaliikenteessä tilanteessa, jossa tarkoituksena on esimerkiksi hyväksyä maksuvälineenä Sote-kortti, ei huomioi riittävän selkeästi muuttunutta liikennetarjontaa ja tarvetta. Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Uusin valtionavustusasetus (123/2012) tuli voimaan Asetuksen mukaan valtionavustusta voidaan myöntää muun muassa seuraaviin tarkoituksiin: Palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen järjestämiseen Matkalippujen hinnanalennuksiin ja hintavelvoitteiden korvaamiseen Joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin kuten palvelulinjojen perustamiseen ja kutsujoukkoliikenteen käynnistämiseen, matkapalvelukeskusten perustamiseen joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittämiseen ja matkakeskusten ja muiden henkilöliikenteen asemien sekä vaihtopysäkkien suunnitteluun Valtionavustuksen määrä vaihtelee 30 prosentista 50 prosenttiin hyväksytyistä kustannuksista ja pääsääntöisesti sitä voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai toimivaltaiselle viranomaiselle.

18 14 Yhteenveto kuljetuksia ohjaavista laeista Kehittämishankkeen kuluessa todettiin, että tehokkuuden parantaminen edellyttää tasapainoa yksittäisen henkilön vaatimusten ja kuljetusjärjestelmän logistiikan ja kustannustehokkuuden välillä. Kuljetuskustannukset tulee budjetoida omana kokonaisuutena, ei osaksi palvelujen ostoa. Logistisen kokonaisnäkemyksen muodostaminen edellyttää kuljetuksien suunnittelua omana kokonaisuutena. Kehittämishankkeen tulosten perusteella Kouvolan kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2011 henkilöliikennepalvelujen keskittämisestä kaupungin hyvinvointipalvelujen alaisuuteen. Laki/ maksaja Sosiaalihuoltolaki Kunta maksaa Vammaispalvelulaki Kunta maksaa Perusopetuslaki Kunta maksaa Sairausvakuutuslaki Kela maksaa Koulumatkatuki Kela maksaa Kohderyhmä Myöntämisen edellytykset Määrä/laajuus Ongelmakohtia Lähinnä ikäihmiset Vaikeavammaiset henkilöt Koululaiset, joilla on pitkä matka. Myös koululaiset joiden matka on vaarallinen tai rasittava. Kaikki sairauden hoidon vuoksi matkoja tekevät kansalaiset. Päätoimisesti lukio- tai ammatillisia opintoja harjoittava henkilö tietyin rajoituksin. Harkinnanvarainen kunnan myöntämä palvelu lähinnä iäkkäille henkilöille, jotka eivät täytä. vaikeavammaisuuden kriteerejä. Myöntämiseen liittyy useimmiten tuloraja Lakiin ei ole kirjattu ikään tai tulorajoihin liittyviä rajoituksia. Erityiset vaikeudet liikkumisessa ja vamman tai sairauden takia kohtuuttoman suuria vaikeuksia käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Tarve todistetaan lääkärin lausunnolla ja sosiaalityöntekijän arvioon asiakkaan toimintakyvystä ja mahdollisuuksista käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kunta järjestää tai korvaa kuljetuksen jos matkan pituus yli 5 km tai ajallinen kesto yli 2,5-3 tuntia päivässä. Tai jos matka on liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Sairauden hoitoon tai sairaan saattamiseen liittyvä matka. Kohteena lähin hoitopaikka. Käytettävä halvinta matkustustapaa. Yhdensuuntaisen matkan pituus yli 10 km. Matkankustannukset ylittävät 54 /kk. Myönnettävien matkojen lukumäärä on kunnan päätettävissä. Yleensä huomattavasti vähemmän kuin VPL-matkojen 18 kpl/kk. Matkustusalue rajataan yleensä koskemaan vain oma kunta. Omavastuu noudattelee joukkoliikenteen taksaa. Kunta korvaa ylimenevän osuuden. Kohtuulliset kuljetuspalvelut, eli vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk. Lisäksi tarvittavat koulu- ja työmatkat. Matkustusaluetta on asuinkunta ja lähikunnat. Omavastuu noudattelee joukkoliikenteen taksaa. Kunta korvaa ylimenevän osuuden. Ilmainen, kunnan maksama palvelu kaikkina koulupäivinä. Voidaan edellyttää omatoimista siirtymistä reitin varrelle. Omavastuu 9,25 / yhdensuuntainen matka, kuitenkin enintään 157,25 /vuosi. Kansaneläkelaitos maksaa omavastuun ylittävät kustannukset. Omavastuu enintään 43 /kk. Kansaneläkelaitos maksaa omavastuun ylittävät kustannukset. Harkinnanvaraisuuden vuoksi ei käytössä kaikissa kunnissa, mikä lisää painetta hakeutua VPL-matkojen käyttäjäksi. Yksilöllisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioiminen Lääkärin lausuntojen tasapuolisuus. Matkustusalueen rajaaminen ei aina yksiselitteistä. Esteettömään joukkoliikenteen osittainen hyödyntäminen. Matkan ajallinen kesto pitkillä etäisyyksillä. Tien vaarallisuuteen liittyvät kuljetukset. Halvimman matkustustavan määritteleminen ei aina ole yksiselitteistä, koska se perustuu liikenneolosuhteiden lisäksi myös matkustajan terveydentilaan. VPL-/SHL- matkoihin oikeutetun henkilön on hankala hahmotta mistä matkasta milloinkin on kyse. Liian halpa joukkoliikenteen lipputuote ohjaa kustannukset valtiolta kunnan maksettavaksi. 3.2 Kouvolan henkilökuljetukset Kouvolan henkilökuljetusten kokonaiskehys vuonna 2011 Kouvola käyttää vuodessa henkilökuljetusten järjestämiseen 7,4 M, jolla se saa 1,4 miljoonaa matkasuoritetta. Opetustoimen kuljetuksiin menee 3,5 M, sosiaalitoimen kuljetuksiin 1,8 M ja avoimeen joukkoliikenteeseen 2,0 M.

19 15 Rahoituskehys 2011 % Opetustoimen kuljetukset 3,5 M 48 % - Taksit 3,06 M - Koulumatkakortit 0,44 M Sosiaalitoimen kuljetukset 1,8 M 25 % - VPL 1,76 M - SHL 41 t Avoin joukkoliikenne (brutto) 2,0 M 27 % - sis. opetustoimen ostama avoin joukkoliikenne (koulupäivien 550 t linja-autovuorot) Yhteensä 7,3 M 100 % Matkajakautuma 2011 kpl % Kaupunki- ja seutulipulla tehdyt matkat kpl 50 % Koulukuljetukset kpl 43 % Perusturvan kuljetukset kpl 5 % Palveluliikenne kpl 1 % Kutsutaksiliikenne kpl 0,4 % Yhteensä kpl 100 % Taulukko: Lähde; Kouvolan kaupunki Kaupunkiliikenne ja muu avoin joukkoliikenne Palvelutaso Kouvolan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma vuosille sisältää joukkoliikenteen eri yhteysvälien palvelutasotavoitteet sekä asetettujen tavoitteiden vaatiman toimenpidesuunnitelman. Perinteisen linja-autoliikenteen lisäksi suunnitelmaan on kirjattu kehitystoimenpiteet palvelulinja- ja asiointitaksiverkoston laajentamisesta. Vaadittaville parannuksille on laadittu aikataulu ja kustannusarviot. Palvelutaso on kuvattu kaupungin omana työnä laaditussa joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmassa viereisen kuvan mukaisena. Kouvolan seudun tämänhetkisestä joukkoliikenteestä suurin osa on kaupungin ja liikennöitsijän välisiin siirtymäajan sopimuksiin perustuvaa, eli niille maksetaan asiakastulon lisäksi lipputukea. Kuvat: Koko Kouvolan alueen palvelutaso (oik.) ja keskusta-alueen (vas.) Myös ELY:n PSA-liikenteelle maksetaan julkista lipputukea (kaupunkilippu ja seutulippu).

20 16 Lipputuotteet Kouvolassa ja sen lähialueilla on voimassa 40 /30 vrk hintainen kaupunkilippu ja 57 /30 vrk hintainen seutulippu. Lisäksi on veteraanilippu, jolla veteraanit ja heidän puolisot tai lesket voivat matkustaa veloituksetta koko Kouvolan alueella. Muita lipputuotteita ei ole otettu käyttöön, koska yhtä edullista lipputuotetta pidetään selkeimpänä tapana nostaa joukkoliikenteen käyttöosuutta. Koko joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut noin 20 % ja säännöllisten käyttäjien määrä 35 % kahden vuoden aikana ( ). Lippukorttien hankintapisteenä toimii ainoastaan Kouvolan keskustassa sijaitseva Matkakeskus. Matkustusoikeutta voi ostaa lisää myös busseissa ja R-kioskeilla. Kouvolan kaupungin paikallisliikenteessä tehdään vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkaa, joista kaupungin tukemilla lipputuotteilla. Kaupunki maksoi lipputukea vuonna (alv 0 %) ja sai siihen Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta tukea päivää voimassa olevia kaupunkilippuja myydään kpl/v ja seutulippuja kouvolalaisille 150 kpl. Lipputuki on keskimäärin 1,35 /matka. Kaupunkilippujen osalta haasteena on Kouvolan keskimatka 12,4 km kun se vaihtelee muiden Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueen kaupunkien osalta 10,5 11,8 km:n välillä. Samalla alueella seutulippujen keskimatka vaihtelee 15,4 49,5 km:n välillä. Kuntaliitoksen jälkeen Kouvolassa on syntynyt tilanne, jossa 40 maksava 30 päivän lippu alittaa selvästi Kelan 54 toisen asteen opiskelijoiden koulumatkatuen alarajan. Tästä johtuen vuonna 2010 siirtyi Kelalta Kouvolan kaupungin maksettavaksi noin lipputuki. Summa on sama kuin mitä kaupunki saa ELY-keskuksen kautta vuosittain valtiolta lipputukea (v ). Valtakunnallisesti kyse on merkittävästä asiasta, sillä vuonna 2010 Kela maksoi noin opiskelijalle vuodessa yhteensä 39,2 M koulumatkatukea. Vuoden 2012 budjetissa kuljetuksiin on varattu 47,0 M. Palveluliikenne Palveluliikenne on kaikille avointa aikataulutettua reittiliikennettä. Matkan hinta on linja-autolipun hinta ja kaupunki- ja seutulippu kelpaavat maksuvälineenä. Palvelulinjat palvelevat Kouvolassa, Kuusankoskella, Korialla sekä Anjala - Myllykoski -alueella. Palvelulinjojen aikataulut on rakennettu siten, että ne voivat tarvittaessa poiketa reitiltä ja poiketa esimerkiksi asiakkaan kotiovelle. Systeemi on koettu toimivaksi ja vuonna 2011 Kouvolan palveluliikenteessä tehdyn haastattelututkimuksen mukaan 64 % haastatelluista Keskustan ja Anjalankosken alueella oli tilannut auton hakemaan kotoa. Aikataulut mahdollistavat myös henkilökohtaisen palvelun esimerkiksi autoon nousemisessa. Kouvolassa palveluliikennettä ajetaan ja 1+16-paikkaisilla matalalattiaisilla pikkubusseilla. Kyytiin mahtuu maksimissaan kaksi pyörätuolia ja 4-5 rollaattoria. Pikkubussissa on lisäksi käännettävä luiska, jota pitkin kyytiin pääsee helposti pyörätuolilla tai rollaattorilla. Kuva: Palvelubussiin nousu on helppoa ja esteetöntä (Kuva: Kouvolan kaupunki) Palveluliikenteessä tehdään vuodessa matkaa. Kaupungin nettokustannus palveluliikenteestä on vuodessa , eli 4,50 matkaa kohden. Keskimääräinen lipputulo oli vuonna

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE 1.2.2017 alkaen Perusopetuslaki 32 1 ja 2 mom: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa 1.5.2016 alkaen 1 2 Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.7.2016 LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2016 Sisällys ERITYISEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDEN

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA

SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA Lapsi- ja perhepalveluiden lautakunta 19.4.2016/LIITE P 1 Muuramen kunta/opetuspalvelut SOVELLUSOHJEET KOULUKULJETUKSISSA 2 SISÄLLYS 1. Lainsäädäntö 3 2. Yleistä 4 3. Esiopetuksen kuljetukset 5 4. Perusopetuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 www.eksote.fi Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2013 267/2013 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari 20.10.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Jouni Mutanen 1 Sisältö 1. Taksialan tunnuslukuja 2. Yhteiskunnan korvaamat matkat

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella lukien

Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella lukien Koulutuslautakunta 40 14.05.2014 Koulutuslautakunta 47 11.06.2014 Maksuton koulukuljetus koulutien vaarallisuuden perusteella 1.8.2014 lukien 358/12.01.03/2014 Koulutuslautakunta 14.05.2014 40 Perusopetuslaki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kuntien sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan sotainvalideille

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely Juhani Rinne Kehittämispäällikkö 21.1.2015 Suorakorvausmenettelyn käytännön toteutusmalli matkojen yhdistelyssä Menettely koskee Kelan korvaamia

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Perusopetuslaki 32 Koulumatkat Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 2016 2016 Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 1 Sisällys 1. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu eli asiointikuljetus... 2 1.1 Huomioon otettavat tulot ja menot... 3 1.2 Hakumenettely... 4

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Henkilökuljetukset tulevaisuudessa Miten ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden liikkuminen turvataan? Päivi Voutilainen, STM/STO Tulokulma liikkumisen

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE

KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalvelujen käyttöohje. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT 1.1.2015 ALKAEN JA KULJETUSPALVELUKOKEILU ASI- OINTILIIKENTEENÄ JOUTSAN TAA- JAMA-ALUEELLA Perusturvalautakunta 19.11.2014 Liite 104 Kuljetuspalvelujen tavoitteena

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA

KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA 1. Julkisen liikenteen rahoituksen kokonaistarkastelu 2. Kelan ja kuntien kuljetusten järjestj rjestäminen osana kokonaisuutta 3. Taksi- ja bussiyrittäjien kilpailutekijöiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO POSELY/387/2016 22.3.2016 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa alkaen

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa alkaen Lohjan kaupunki Perusturvakeskus Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa 1.10.2013 alkaen Myöntämisen perusteet Hakijalla tulee olla kuntalain mukainen kotipaikka Lohjan

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 1 KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 Perusopetuksen rehtorit ja koulusihteerit, päiväkodinjohtajat KOULUKULJETUSTEN HOITO LUKUVUONNA 2016-2017 Koulun rehtori ja päiväkodinjohtaja

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu

KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalveluiden käyttöohje. Kuljetuspalvelumatkat on

Lisätiedot

TAIPALSAAREN KUNTA KULJETUSSÄÄNTÖ

TAIPALSAAREN KUNTA KULJETUSSÄÄNTÖ TAIPALSAAREN KUNTA KULJETUSSÄÄNTÖ VOIMAANTULO 1.8.2016 Taipalsaaren kunnan kuljetussääntö Taipalsaaren sivistyslautakunta 14.3.2016 23, hyv. 11.4.2016 32 Kuljetussääntö on voimassa 1.8.2016 alkaen. Sääntö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Toimintaympäristö muuttuu

Toimintaympäristö muuttuu Toimintaympäristö muuttuu Miten järjestetään liikkumispalvelut Lapin asukkaille ja alueella matkustaville? Maaseudun liikkumispalvelut -työpaja 24.10.2016 Sisältö Toimintaympäristön osatekijöitä Liikkumispalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) 203 Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain nojalla järjestettyjen kuljetuspalvelumatkojen omavastuuosuuksien tarkistaminen HEL 2014-005456 T 05 03 00 Päätös

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO LIITE 1 KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36,

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Lipputuotteet ja asiakashinnat

Lipputuotteet ja asiakashinnat Lipputuotteet ja asiakashinnat Liikenteessä noudatetaan seuraavia lippu- ja maksujärjestelmää koskevia periaatteita, ellei yksittäisissä ostokohteissa ole toisin määrätty: 1) Kaikissa autoissa tulee voida

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 26.02.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.5.2014 1. Laissa ja asetuksessa olevat maksut, joihin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi indeksitarkistukset 22.1.2014

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen 3.2.2016 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N Palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1.kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Johanna Vilkuna

Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Johanna Vilkuna Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 27.10.2016 Johanna Vilkuna Sisältö Henkilöliikenteen toimintaympäristöstä Maakuntalakiluonnos

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

1 (7) 20.5.2016 VAMMAISTEN IHMISTEN LIIKKUMISEN TUKI JA KULJETUSPALVELUT

1 (7) 20.5.2016 VAMMAISTEN IHMISTEN LIIKKUMISEN TUKI JA KULJETUSPALVELUT 1 (7) 20.5.2016 VAMMAISTEN IHMISTEN LIIKKUMISEN TUKI JA KULJETUSPALVELUT Julkisen liikenteen palvelut Kouvolan kaupunki kehittää joukkoliikenteen esteettömyyttä ja huomioi myös pysäkkien käytettävyyden.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Tasa-arvon nimissä tulisi kuljetuspalveluiden omavastuun tuolloin vastata arvolipun hintaa. Ei käteisellä maksettavaa kertamaksua.

Tasa-arvon nimissä tulisi kuljetuspalveluiden omavastuun tuolloin vastata arvolipun hintaa. Ei käteisellä maksettavaa kertamaksua. Kaupunginvaltuusto 17 01.02.2016 Kaupunginhallitus 57 15.02.2016 Perusturvalautakunta 28 19.04.2016 Kaupunginhallitus 156 02.05.2016 Kaupunginvaltuusto 42 09.05.2016 Valtuustoaloite vammaispalvelulain

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon järjestäminen ja perittävät asiakasmaksut

Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon järjestäminen ja perittävät asiakasmaksut Sosiaali- ja terveyslautakunta 18 28.01.2009 Maakuntahallitus I 124 20.04.2009 Maakuntavaltuusto 61 18.05.2009 Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon järjestäminen ja perittävät asiakasmaksut

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VARELY/xx/2017 LUONNOS REITTIPOHJAISESTA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSESTA NRO

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VARELY/xx/2017 LUONNOS REITTIPOHJAISESTA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSESTA NRO Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VARELY/xx/2017 LUONNOS REITTIPOHJAISESTA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSESTA NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

HE 133/2010 vp. lisäksi asiallisesti pääosin voimassa olevaa lakia vastaava säännös ateriakorvauksen

HE 133/2010 vp. lisäksi asiallisesti pääosin voimassa olevaa lakia vastaava säännös ateriakorvauksen HE 133/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Sotilasvammalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös kotiin annettavien sosiaalipalvelujen

Lisätiedot