Opiskelijan lähtötason selvittäminen. ja huomioon ottaminen

Transkriptio

1 Opiskelijan lähtötason selvittäminen ja huomioon ottaminen Opiskelijan lähtötason selvittäminen ja huomioon ottaminen A B Opiskelijan pitäminen oppimistyössä Opetustyön Perustehtävät C Opiskelijan oppimisen seuranta

2 Ennen opetusta Opetuksen tulee vastata sisällöltään ja tasoltaan opiskelijoiden tarpeita eli opetusta suunniteltaessa tulee huomioida, mitä opiskelijat jo tietävät ja kytkeä uusi tieto opiskelijoiden aiempiin tietorakenteisiin Ennen varsinaisen opetuksen alkua saatu opiskelijapalaute auttaa opettajaa muuttamaan kurssin tavoitteita, sisältöä, tasoa, tyyliä, etenemistahtia tai jaksotusta

3 Kysymyspankki Varasto, johon on kerätty luentoteemoja käsitteleviä ja niihin kytkeytyviä oikein/väärin kysymyksiä Jaa kysymykset sarjoihin ja jaksota luentojen teeman mukaan Opiskelijat voivat itse tarkistaa vastaukset luennoitsijan antamista vastauksista Menetelmä sopii hyvin käytettäväksi kurssilla, jossa opetetaan paljon faktatietoa Opiskelijat voivat kiinnittää huomion niihin asioihin, joita he eivät hallitse Luennoitsija saa tietoa, jonka avulla hän voi suunnitella ja muuttaa opetuksen painopistealueita (Kekäle, J. 1994, s. 61)

4 Alkukoe Alkukoe tai tentti ja lähtötasotentti Lähtötason selvittämiseksi käytä perinteistä tenttiä kurssin kirjallisuudesta tai esimerkiksi edellisen vuoden luentotenttiä Tulokset ohjaavat luennon sisältöä Tentin yhteydessä kannattaa kysyä opiskelijoiden taustatietoja (ikä, pääaine, ammatti ja opintojen alkamisesta kulunut aika) sekä opiskelijoiden kiinnostuksen kohteita ja motiiveja sekä heidän käsityksiään keskeisistä kurssilla opetettavista asioista ja periaatteista (Kekäle, J. 1994, s. 60)

5 Diagnostinen testi Lyhyt testi päivää ennen luentoa, jossa kysymykset luotaavat suunnitellun luennon keskeisiä teemoja ja osa-alueita Opiskelijat voivat täyttää testin kotona ja pisteyttävät sen itse luennon alussa annettujen ohjeiden perusteella Testi ohjaa luennoitsijaa luennon suunnittelussa ja toteuttamisessa (Kekäle, J. 1994, s. 60)

6 Tietopohjan kokoaminen Luento aloitetaan muutaman minuutin itsenäisellä työllä, jolloin opiskelija kirjaa ylös aihetta koskevia ajatuksiaan Viimeistään 10 minuutin kuluttua opiskelijat ohjataan 4-5 hengen ryhmiin, joissa kukin vuorollaan kertoo mitä kirjoitti Ryhmissä ajatukset kootaan yhteen ja mietitään jäikö jotain kysyttävää, joihin he haluaisivat luennon aikana saada vastauksia => aikaa käytetään noin minuuuttia Lopuksi ryhmät tuovat esiin ajatukset ja kysymykset, jotka opettaja voi kirjata ylös taululle tai piirtoheittimelle (Lonka & Lonka, 1991, s. 38)

7 Aktivoiva kirjoitustehtävä Aktivoidaan opiskelijoiden aikaisemmat tiedot asiasta Yleensä lyhyt noin minuutin kirjoitushetki, jonka aikana opiskelija kirjaa kaiken ylös annetusta aiheesta Esimerkiksi: Kirjoita kaikki mitä tiedät dinosauruksista? Miten tieto on edustettuna ihmisen muistissa? (Lonka & Lonka, 1991, s.38)

8 Lappumenetelmä Anna opiskelijoille jokin tehtävä tai kysymys, johon vastataan luettelemalla asioita Esimerkiksi: Luettele asiat, jotka haluaisit oppia tällä kurssilla. Yhdelle lapulle laitetaan yksi asia Kerää laput sovitun ajan jälkeen ja sijoittele ne seinälle/taululle Ryhmittelyn jälkeen keskustelkaa aiheesta lappujen pohjalta Lappuja siirrellään keskustelun kuluessa ja pyritään muodostamaan kokonaisnäkemys Mikäli opiskelijoita on paljon, kannattaa käyttää 4-6 hengen ryhmiä, jotka työstävät aina yhteisen lapun (Vänskä, 1995)

9 Virittävät kysymykset Kysymykset esitetään opiskelijoille ennen opetustilannetta Opiskelijoille on tilaisuus miettiä asiaa ja aktivoida tilanteeseen sopivia tietoja Kysymykset voidaan käsitellä suullisesti tai kirjallisesti (Lonka & Lonka, 1991, s.38)

10 Opiskelijoiden toivelista Luento-ohjelmaa voi koota käyttämällä apuna opiskelijoiden kokoamaa listaa toivotuista teemoista tai aiheista Asioita voidaan käsitellä tavallista syvällisemmin luennoilla (Kekäle, 1994, s. 62)

11 Opiskelijakysely Opiskelija jättää ennen luentoa luennoitsijalle yhden kysymyksen, johon hän toivoo tämän vastaavan Opiskelijoiden kysymykset ryhmitellään opiskelijoiden tai luennoitsijan toimesta niin, että keskeiset teemat nousevat esiin Luento organisoidaan opiskelijaryhmän tarpeiden pohjalta (Kekäle, 1994, s. 63)

12 Topic-survey Anna opiskelijoille vastattavaksi väitelauseita. Pyydä opiskelijoita vastaamaan jokaiseen väitteeseen kahdesti; ennen luentoa ja luennon jälkeen Kirjoita A, jos olet samaa mieltä väitteen kanssa Kirjoita B, jos olet eri mieltä väitteen kanssa Esimerkkijä väitteistä: Aiheena on dinosaurukset Dinosaurs are the most successful group of land animals ever to roam the Earth Paleontology is the study of fossils. Human beings belong to the Zenozoic Era. Most dinosaurs have Greek names. Some dinosaurs are named for places in which their fossilized remains were found. Dinosaurs ruled our planet for over 150 million years. Dinosaurs had small brains (

13 K-W-L-H tekniikka I Malli aktiivisen ajattelun käynnistäjäksi lukemisen aikana K auttaa opiskelijoita muistamaan, mitä he tietävät (KNOW) asiasta W auttaa opiskelijoita päättämään, mitä he haluavat (WANT) oppia L auttaa opiskelijoita tarkentamaan, mitä he oppivat (LEARN), kun lukevat H miten (HOW) opiskelija voi oppia enemmän Esimerkki: aiheena dinosaurukset (

14 K-W-L-H -tekniikka II Mitä tiedämme aiheesta? (KNOW) Mitä haluaisimme tietää aiheesta? (WANT) Mitä olemme oppineet? (LEARN) Kuinka/Miten voimme oppia lisää? (HOW) Dinosaurukset ovat kuolleet. Miksi ne kuolivat? Dinosaurukset syövät kasveja, jotkut kuitenkin lihaa. Museot Dinosaurukset elivät kauan sitten. Kuinka tiedämme, miltä dinosaurukset näyttivät? Jotkut dinosaurukset ovat todella suuria, mutta niillä on pienet aivot. Kenttätutkimus

15 Spider Map Havainnollistavat organisoijat ovat välineitä saada tietoa opiskelijoiden aikaisemmista tiedoista aiheesta Voidaan käsitellä asiaa, prosessia, käsitettä tai asiaa, joka vaatii mielipiteen muodostamista Keskeiset kysymykset: Mikä on keskeinen idea? Mitkä ovat sen ominaisuudet? Mitkä ovat sen tehtävät? ( ents/learning/lr1grorg.htm) Esimerkki:

16 Tapausketju Voidaan käyttää kuvaamaan asioiden vaiheita, prosessin vaiheita, tapahtumien kulkua ja historiallisen tapahtuman/henkilön tavoitteita ja tuloksia Keskeiset kysymykset: Mikä on asia, prosessi tai aloittava tapahtuma? Mitkä ovat sen vaiheet? Miten vaiheet etenevät? Mikä on lopputulos? Series of Events Chain ( ents/learning/lr1grorg.htm)

17 Jatkuva asteikko Aikajana, joka kuvaa historiallisia tapahtumia, ikää, astetta (paino), arviointia (arvosanat) Keskeiset kysymykset: Mikä on asia, joka tulee aikajanalle? Mikä ovat sen päätepisteet? Continuum scale ( ents/learning/lr1grorg.htm)

18 Vertailu ja vastakohta - taulukko Käytetään kuvaamaan kahden asian samankaltaisuuksia tai eroja (ihmiset, paikat, tapahtumat, ideat..) Keskeiset kysymykset: Mitä asioita verrataan? Miten ne ovat erilaiset? Compare/Contrast Matrix Nimi 1 Nimi 2 Ominaisuus 1 Ominaisuus 2 Ominaisuus 3 ( ents/learning/lr1grorg.htm)

19 Ongelman selvittäminen Käytetään kuvaamaan ongelmaa, vaihtoehtoisia ratkaisuja ja lopputulosta Keskeiset kysymykset: Mikä on ongelma? Kenellä on ongelma? Miksi se on ongelma? Mitä yrityksiä on tehty ongelman ratkaisemiseksi? Onnistuivatko yritykset? Problem/Solution Outline ( ents/learning/lr1grorg.htm)

20 Verkosto Käytetään kuvaamaan mm. asioiden suhteita ja hierarkioita Keskeiset kysymykset: Mikä on ylin luokka? Entä alemmat luokat? Kuinka ne ovat yhteydessä toisiinsa? Kuinka monta tasoa on? Network tree ( ents/learning/lr1grorg.htm)

21 Vuorovaikutus Vuorovaikutuksen kuvaaminen kahden henkilön tai ryhmän välillä Keskeiset kysymykset: Ketkä ovat henkilöt tai ryhmät? Mitkä ovat heidän tavoitteet? Onko heidän välillään konflikteja vai toimivatko he yhteistyössä? Mikä on lopputulos jokaisen yksilön tai ryhmän kannalta? Human Interaction Outline ( ents/learning/lr1grorg.htm)

22 Kalanruoto kartta Käytetään kuvaamaan monimutkaisten tapahtumien tai ilmiöiden kausaalista vuorovaikutusta (vaalit, oppimisvaikeudet, nuorisorikollisuus ) Keskeiset kysymykset: Mitkä tekijät aiheuttavat X:n? Kuinka tekijät ovat yhteydessä toisiinsa? Fishbone Map ( ents/learning/lr1grorg.htm)

23 Sykli Käytetään kuvaamaan tapahtumasarjoja, jotka tuottavat saman tuloksen aina uudestaan (sää-ilmiöt, elämänkaari) Keskeiset kysymykset: Mitkä ovat kriittiset tapahtumat syklissä? Kuinka ne ovat yhteydessä? Millä tavoin ne vahvistavat itse itseään? Cycle ( ents/learning/lr1grorg.htm)

24 Kirjallisuus Kekäle, J Luento-opetuksen kehittäminen. Vähemmällä luennoimisella parempiin tuloksiin. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali. Oulu. Kuittinen, M Mitä luennoinnin sijaan? Malleja opiskelijan itsenäisen työskentelyn lisäämiseksi. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali. Oulu. Lonka, K & Lonka, I. (toim.) Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille. Kirjayhtymä, Helsinki. Vänskä, M Antoisaan opiskeluun. Käsikirja opiskelun ja opetuksen kehittämiseen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.