Aktivoivia opetusmenetelmiä. Anu Ylitalo Tritonia, EduTech Kevät 2010

Transkriptio

1 Aktivoivia opetusmenetelmiä Anu Ylitalo Tritonia, EduTech Kevät 2010

2 Opetusmenetelmien valintaan vaikuttavat Opetuksen tavoitteet ja sisältö Opetettava tietoaines Opetusmenetelmien käyttömahdollisuudet opetuksessa: Resurssit, oppimateriaalit, välineet, tila ja aika Opiskelijoiden tottumukset Opettajan kokeilunhalu

3 Aktivoivissa opetusmenetelmissä Opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita, joiden oppimista opettaja ohjaa ja tukee Opiskelijat osallistuvat opetukseen (ei pelkästään kuuntelemiseen) tiedon käsittely ja tuottaminen keskustelemalla, kirjoittamalla ja lukemalla Opetuksessa opetellaan tietoja ja taitoja Opiskelijoiden omien ajatusten, arvojen ja kokemusten pohdinta

4 Aktivoivien opetusmenetelmien taustaa 1980-luvun lopulla alettiin kehittää opetukseen työmuotoja, joissa opiskelijalla on aktiivinen ja itsenäinen rooli Tällaisia työtapoja alettiin kutsua aktivoivaksi opetukseksi. Taustalla konstruktivistinen oppimiskäsitys

5 Aktivoivissa opetusmenetelmissä Opiskelijoiden aktivointi voi tapahtua: Älyllisesti (ajattelu, ymmärrys, äly) Elämyksellisesti (kokemus, tunne, asenteet) Toiminnallisesti (toiminta, harjoittelu) Aktivoivan opetusmenetelmän vuorovaikutusmallina voi olla esim.: sanallinen, kuvallinen, toiminnallinen, musiikillinen tai draamallinen ilmaisu

6 Aktivoivan opetuksen periaatteita: 1. Opiskelijan sisäisten mallien selvittäminen ja aktivointi opiskelua varten Opiskelijan aiempien tietojen ja ymmärryksen selvittäminen Opetus näiden pohjalta 2. Opiskelija oppimisprosessin tukeminen Virheellisten käsitysten ja ongelmien selvittäminen jo kurssin aikana ennen esim. tenttiä Opetuksen painopiste on oppimisprosessissa opiskelun lopputuloksen sijaan 3. Palautteen antaminen ja väärinymmärrysten haastaminen Rakentavan palautteen antaminen koko oppimisprosessinsa ajan (opettaja ja opiskelutoverit)

7 Aktivoivia opetusmenetelmiä Aktivoivat kirjoitustehtävät Alkukoe tai alkuessee Aivoriihi Demonstraatio Käsitekartat Luentomonisteet ( hand-outit ) Aukkotehtävät luentomonisteissa Luentorungot Ongelmalähtöinen oppiminen Opetuskeskustelut Opetussimulaatio Roolipelit Ryhmä- ja parikeskustelut eri sovelluksin pohdintahetket kumuloituvat ryhmät lumipallo/snowball porinaryhmät vierustoverikeskustelut paneelikeskustelut väittelyt Ryhmäpäiväkirja Yhteistoiminnallinen oppiminen

8 Aktivoivat kirjoitustehtävät Lyhyitä, esim min. kirjoitushetkiä Opiskelijoille annetaan tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan opiskeltavasta aiheesta opettajan tehtävänannon, esim. kysymyksen tai aiheen, mukaan Esim. aiempia tietojaan tai osaamistaan opiskeltavasta aiheesta ja/tai heidän kiinnostuksen kohteitaan ja opiskelumotiivejaan Tarkoituksena on aktivoida opiskelijan aiempia tietoja ja ymmärrystä tulevaa opiskelua varten Tarkoituksena myös antaa opettajalle tietoa opiskelijan tiedoista ja ymmärryksestä Toimii pohjana opetuksen suunnittelulle Alkukoe tai alkuessee Tehdään ensimmäisellä luentokerralla/tunnilla Toimivat aktivoivien kirjoitustehtävien tavoin tarkoitus ja tehtävänanto Alkukokeeseen voidaan palata opintojakson lopussa, koska alkukoe havainnollistaa opiskelijan oppimisen ja ajattelun kehittymistä oppimisen aikana

9 Aivoriihi Tarkoituksena on kehittää ryhmässä luovia ideoita esim. jonkin ongelman ratkaisemiseksi Aivoriihen kulku: 1. Aluksi opiskelijat esittävät pienryhmissä vapaasti ideoitaan ja näkemyksiään ongelman ratkaisemiseksi 2. Ideat kirjataan muistiin ryhmissä 3. Tämän jälkeen ideat kerätään yhteen ja niitä tarkastellaan yhdessä koko ryhmän/luokan kanssa 4. Ideoita kehitellään ja yhdistellään toimivien ratkaisujen löytämiseksi Demonstraatio Tarkoituksena on opiskeltavaan asiaan liittyvien taitojen ja toimintatapojen opettaminen demonstraation eli havaintoesityksen avulla Demonstraation kulku: 1. Tulevan havaintoesityksen esittely: Esitellään opiskelijoille demonstraation tarkoitus, keskeisimmät kohdat, vaadittavat etenemisvaiheet ja materiaalit 2. Demonstraation suorittaminen: Demonstraation etenemisvaiheet suoritetaan ja selitetään oikeassa järjestyksessä 3. Yhteenveto: Demonstraation kulku kerrataan päävaiheittain Huom. myös opiskelijat voivat osallistua demonstraation suorittamiseen

10 Käsitekartta Tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan kokonaiskuvaa opiskeltavasta asiasta ja ymmärtämään asiaan liittyvien käsitteiden välisiä suhteita Käsitekartan tekeminen: Kartan keskelle kirjoitetaan pääkäsite ja sen ulkopuolelle kirjoitetaan aiheeseen liittyvät käsitteet Piirretään linkkiviivoja käsitteiden välille kuvaamaan niiden välisiä yhteyksiä Luentokalvot (hand-outit) Luennon PowerPoint-kalvot voi ennen luentoa tai lähiopetusta viedä esimerkiksi oppimisalustalle luentomonisteiksi Monisteisiin kannattaa jättää tilaa opiskelijoiden omille merkinnöille esim. 3 kalvoa/sivu Luentomonisteisiin voi lisätä lähdemateriaalia ja harjoitustehtäviä

11 Aukkotehtävät luentomonisteissa / aktiivimoniste Luentomoniste, joka kattaa koko asia-alueen, mutta joitakin kohtia (esim. tärkeitä kohtia) jätetään tyhjiksi tai monisteeseen jätetään tilaa aukkotehtäville esim. pohdintatehtäville tai muille keskeisille tiedoille Opiskelijat saavat luennolla pohtia opiskeltavia asioita ja täydentää näitä kohtia luennon perusteella Luentorungot Luentorunko sisältää vain luennon olennaisimman aineksen Merkinnät luentorungossa ovat lyhyitä esim. avainsanoja tai olennaisia asioita Luentorungon voi suunnitella siten, että se on opiskelijan kannalta lähes hyödytön, ellei opiskelija seuraa luentoa ja tee muistiinpanoja Luentorunkoon myös tehtäviä, joita opiskelijat tekevät luennolla tai kotona

12 Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL, OLO) Tarkoituksena oppia ratkaisemalla jonkin ongelma Kulku: 1. Aloitetaan tutustumalla ongelmaa kuvaavaan virikkeeseen, esim. kysymys, alustus tai tapausesimerkki tekstinä, kuvana tai videona jne. 2. Käsitteiden selventäminen 3. Ongelman määrittäminen 4. Aivoriihi 5. Ongelman analysointi ja selitysmallin rakentaminen 6. Oppimistavoitteiden muodostaminen 7. Itseopiskelu 8. Purku ja arvointi Opetuskeskustelut Tarkoituksena on esim. asian yhteinen pohtiminen ryhmässä syvällisen oppimisen mahdollistamiseksi tai ratkaisun tuottaminen johonkin ongelmaan Keskusteltavan aiheen tulee olla ainakin osittain tuttu opiskelijoille, esim. aiempaa tietoa tai kokemusta aiheesta Aloitetaan esim. kysymyksellä tai jollakin virikkeellä Kulku: 1. Avaus- eli orientoitumisvaihe 2. Tilanteen selvittely eli tutkiminen 3. Tilanteen jäsentämisvaihe eli ymmärtäminen 4. Päätöksenteko eli yhteenvetovaihe

13 Opetussimulaatio Opetussimulaatiossa opetukseen voidaan tuoda lähes aidontuntuisia sosiaalisia tilanteita Tilanteita voidaan mallintaa simulaatioiden avulla Simulaation on oltava helppo omaksua, helposti ymmärrettävä, mutta myös riittävän monimutkainen ollakseen haastava ja tarpeeksi lyhyt, jotta sitä voidaan käyttää opetuksen aikana Simulaatioita voidaan toteuttaa esimerkiksi tietokoneohjelmina Roolipelit Voidaan tutkia esimerkiksi ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä ongelmia, selventää ongelmia sekä löytää ja testata erilaisia ratkaisuja ongelmiin Roolipelin kulku: 1. Ennen: kerrotaan roolipelin tarkoitus, kuvataan esitettävä tilanne ja jaetaan roolit 2. Aikana: opiskelijat ottavat sovitut roolit ja esittävät tilanteen seurauksineen 3. Jälkeen: yhteenveto roolipelistä Roolipelin kesto voi vaihdella Rooleja voidaan myös vaihtaa näkökulmien monipuolistamiseksi

14 Pohdintahetket Lyhyitä taukoja eli pohdintahetkiä luennolla, jolloin opiskelijat saavat pohtia asiaa Tauon jälkeen voi opettaja tiedustella, haluavatko opiskelijat kysyä käsitellystä asiasta Opettaja voi myös pyytää opiskelijoita kirjoittamaan muistiinpanoja/tiivistelmän tai kysymyksiä käsitellystä asiasta Kumuloituvat ryhmät Lumipallo/snowballing Tarkoituksena herättää keskustelua luennolla On yksi yhteistoiminnallisen oppimisen malleista Kulku: Lumipalloefekti saavutetaan, kun opiskelijat keskustelevat ensin pareittain opettajan antamasta aiheesta, kysymyksestä tai ongelmasta toisen opiskelijaparin kanssa neljän opiskelijan ryhmät keskenään Lumipallon ei kannata antaa kasvaa liian suureksi: kahdeksan henkilöä on ryhmän maksimikoko

15 Porinaryhmät Tarkoituksena on herättää keskustelua ja aktivoida opiskelijoita Kulku: Noin min. opetusjakson jälkeen muodostetaan opiskelijoista 3-4 hlö:n ryhmiä, joille annetaan lyhyt keskustelutehtävä Keskustelutehtävän kesto voi olla muutamia minuutteja, jotta keskusteluun ryhdytään ripeästi ja aika hyödynnetään tehokkaasti pysyen annetussa tehtävässä Keskustelun jälkeen ryhmissä käyty keskustelu voidaan purkaa opettajajohtoisesti Porinaryhmät toimivat parhaiten tilanteessa, jossa keskustelun aihepiiri on osallistujille riittävän tuttu ja heillä on mielipiteitä aiheesta Vierustoverikeskustelut Tarkoituksena saada aikaan keskustelua, esim. massaluennoilla Keskustelun kulku: 1. Opettaja antaa opiskelijoille keskustelutehtävän jostakin aiheesta tai kysymyksestä 2. Tehtävänannon jälkeen opiskelijat saavat keskustella vierustoverinsa kanssa muutaman minuutin ajan tästä tehtävästä Lopuksi keskustelu voidaan purkaa esim. käymällä läpi sitä, mistä opiskelijat keskustelivat tai opiskelijat voivat mainita yhden keskeisen asian keskustelussaan

16 Paneelikeskustelut Tarkoituksena antaa opiskelijoille tietoa opiskeltavaan aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista Kulku: 1. Opiskelijat voivat esim. lukea luennon aiheeseen liittyvän tekstin tai artikkelin 2. Jaetaan eri näkökulmia edustaviin ryhmiin 3. Pidetään paneelikeskustelu tekstiin liittyvistä asioista. (Eri ryhmät esittelevät/puolustavat omaa näkökulmaansa asiaan.) Opettaja voi rohkaista yleisönä olevia opiskelijoita osallistumaan keskusteluun, keskeyttämään ja esittämään kysymyksiä Väittelyt Tarkoituksena antaa opiskelijoille tietoa opiskeltavaan aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista Väittelyn kulku: 1. Valitaan kuka/ketkä puolustavat tiettyä väitettä/näkökulmaa 2. Ensimmäinen väittelykierros: alustuskierros, jolloin eri näkökulmat esitellään perusteluineen 3. Toinen väittelykierros: puheenvuorot siirtyvät vuoronperään puolustajille ja vastustajille 4. Yhteenveto: väittelyn osapuolet tekevät yhteenvedon omasta näkökulmastaan ja siihen liittyvistä perusteluista 5. Väittelyn loputtua sen lopputuloksesta voidaan äänestää (yleisö äänestää) Huom. opiskelijat voivat väitellä myös pareittain

17 Ryhmäpäiväkirja Opiskelijat voivat kirjoittaa oppimispäiväkirjaa myös pienryhmässä Ryhmäpäiväkirjaa kirjoitettaessa kukin pienryhmän jäsen kirjoittaa päiväkirjaa vuorollaan Toisten pienryhmien on myös mahdollista lukea toistensa päiväkirjoja, jos päiväkirjat ovat esimerkiksi verkkoympäristössä Myös opettaja voi seurata ryhmäpäiväkirjan etenemistä ja antaa siitä palautetta Yhteistoiminnallinen oppiminen Opiskelijat jaetaan esim. kuuteen ryhmään ( = kotiryhmät), joissa kussakin on viisi jäsentä (A, B, C, D, E, F) Kaikille ryhmille annetaan sama tehtävä, jossa on viisi osatehtävää Kunkin ryhmän A:t, B:t, jne. muodostavat asiantuntijaryhmän, jotka tekevät samaa osatehtävää Osatehtävien tekemisen jälkeen kukin asiantuntijaryhmänjäsen menee kotiryhmäänsä ja raportoi muille jäsenille oman osatehtävänsä ja tehtävien tulokset kootaan yhteen Lopuksi voidaan keskustella tehtävän ja osatehtävien tuloksista koko ryhmän kesken

18 Aktivoivista opetusmenetelmistä käytännössä Opetuksessa aktivoivat tehtävät eivät saa olla pelkkää ajanvietettä: niiden tulisi olla todellisten ongelmien pohdiskelua, joka johtaa ymmärryksen syvenemiseen Edellä esiteltyjä aktivoivia opetusmenetelmiä voidaan käyttää päällekkäin tai rinnakkaisesti Lisäksi menetelmiä voi käyttää omassa opetuksessa tilanteiden ja oman soveltamisen mukaan vain mielikuvitus on rajana!

19 Lähteitä ja lukuvinkkejä: Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K. (2005). Tutkiva oppiminen käytännössä matkaopas opettajille. Kekäle, J. (1994). Luento-opetuksen kehittäminen. Vähemmällä luennoimisella parempiin tuloksiin. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali. Oulu. Kupias, P. (2000). Oppia opetusmenetelmistä. Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja. Lonka, K. & Lonka, I. (1991). Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille. Opiskelijan pitäminen oppimistyössä.