Ikäihmisten palveluohjauksen kehittäminen Rovaniemellä

Transkriptio

1 Ikäihmisten palveluhjauksen kehittäminen Rvaniemellä - Raprtti PaKasteen työskentelyjakssta Päivi Telkkälä

2 Sisällysluettel 1. Jhdant 2. Rvaniemen Ikäihmisten palveluhjaus ja kehittämistyö 3. Tavite 4. Tteutus 5. Tulkset ja tutkset 6. Arviinti 7. Phdinta

3 1. Jhdant Phjis-Sumen mnialaiset ssiaali- ja terveyspalvelut -hanke ( n alittanut ja kestää saakka. Hankkeelle n myönnetty valtinavustusta kansallisen ssiaali- ja terveydenhulln kehittämishjelmasta (KASTE). Hanketta hallinni Klpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja krdininnista vastaa Phjis-Sumen ssiaalialan saamiskeskuksen Lapin timintayksikkö. PaKasteen Lapin sissa kehitetään perusterveydenhulta, terveyden edistämistä, ssiaalityötä ja vanhustyötä kuntalähtöisesti. Hankkeeseen sallistuville Lapin kunnille n annettu mahdllisuus juurruttaa PaKaste l:n aikana kehitettyjä työskentelymalleja. Kunnat vat saaneet valita PaKasteen ja kunnan tavitteita tukevat kehittämistyön khteet ja kehittäjätyöntekijät. PaKaste 2 hankkeen krdinaattrit vat tukeneet kuntia kehittämistyössä 2. Rvaniemen Ikäihmisten palveluhjaus ja kehittämistyö Rvaniemellä PaKasteen työskentelyjaksn aiheeksi nusi Ikäihmisten palveluhjauksen kehittäminen hyvin selkeästä tarpeesta. Rvaniemellä li tteutettu ktihidn rganisaatimuuts maaliskuussa Sillin Ikäihmisten palveluhjaus keskitettiin yhteen yksikköön, kun se aikaisemmin li kuulunut useilla alueilla timivien tiimien henkilöstön työnkuvaan, muiden tehtävien hella. Tullin muutksen tavitteena li keskittää palveluhjaustyötä ja lähteä työn sisällölliseen kehittämistyöhön. Samassa yhteydessä keskitettiin ktihidn palvelutarpeen arviintityötä ja lähiesimiestehtäviä. Yhtä aikaa alitettiin uutena timintana ktiutustiimin timinta Rvaniemellä. Vunna 2011 palveluhjauksen työtä lähdettiin tteuttamaan palveluhjaukseen hakeutuneiden työntekijöiden timesta, mutta sillin ei llut mahdllisuutta paneutua kehittämistyöhön. Työskentelyjaksn ajankhta li hyvä, kska limme saaneet ja kkemusta ja tieta timinnan alkuajalta ja tarve kehittämiselle li lemassa. 3. Tavite Kehittämistehtävän tavitteena li selvittää mitä palveluhjaus n? Palveluhjauksen kehittämisen lähtökhtana li saada tieta palveluhjauksen teriasta ja erilaisista malleista muualla Sumessa. Tarkituksena li saada esille Ikäihmisten tiveita ja henkilöstön mia kehittämisideita, jiden phjalta palveluhjauksen sisällöllinen kehittäminen mahdllistuisi. Tavitteena li myös tunnettavuuden ja saavutettavuuden lisääminen. 4. Tteutus Kehittämistehtävään resurssina li yhden työntekijän pulikas työpans ajalla Ssinmi piskelija timi työparina prjektissa PaKasteen työntekijät antivat tukea ja neuvja. Yhteiset tukitiimitapaamiset pidettiin nin kerran kuukaudessa. Kaupungin henkilöstöstä tukitii-

4 min tapaamisissa li vaihtelevasti. Osallistujat livat vanhustyön jhtaja, terveys- ja ssiaalipalvelukeskuksen työntekijöitä. Tukitiimitapaamisissa käytettiin sittain jitain sallistavia ryhmätöitä tai mallinnettiin Palveluhjaus-prsessia qpr-hjelmalla. Palveluhjauksen henkilöstön suus kehittämistehtävässä n merkittävä kska palveluhjuksen prsessien ja työnkuvien työstäminen n leellinen sa palveluhjauksen kehittämistyötä. Tivttavaa lisi llut että lisi vitu irrttaa enemmän aikaa palveluhjauksen yhteiseen kehittämistyöhön. Useita asiita juduttiin työstämään vain niiden henkilöiden kanssa, jnka työtä asia suranaisesti kski, eikä asiaa vitu käsitellä ismmassa työryhmätapaamisessa. Senirineuvlatiminnan kehittämisen sissa henkilöstöltä kerättiin mielipiteitä ja kehittämisideita. Lisäksi vanhusten viiklla kerättiin kyselyllä tieta ja tiveita senirineuvlatiminnan suhteen. Tämän tiedn jatktyöstämisen svittiin hituvan muulla resurssilla. Menetelmät ja timinta: Ensimmäisenä asiana lähdettiin tutustumaan palveluhjaukseen liittyviin tutkimuksiin ja asiasta saatavaan materiaaliin. Opiskelija alitti palveluhjaukseen perehtymisen kten tietpankiksi lait ja asetukset, jtka työhömme liittyvät. Kirjallisuutta kttiin lähinnä nettiversina verkkympäristöön yhteen kansin, jtta se li työn edetessä käytettävissä. Lähdekirjista löytyi myös hyvää materiaalia työskentelyn phjaksi. Palveluhjauksen henkilöstön tiveita ja ajatuksia man työn suhteen kerättiin sittain prjektin aikana tehdyissä kehityskeskusteluissa. Tavitteena li mahdllisuuksien mukaan mudstaa palveluhjaksen työ siten, että jkaisen tiveet ja saaminen saadaan parhaalla tavalla hyödynnettyä. Omassa työyksikössä palveluhjauksen sisältöä työstettiin erilaisissa palavereissa. Työntekijöiden kanssa työskentelyssä käytettiin erilaisia sallistavia menetelmiä, jilla asiita käytiin lävitse ja asiita phdittiin. Kuntalaisten kyselyt ja kuuleminen tehtiin keskitetysti vanhusten viiklla. Olimme piskelijan kanssa erilaisissa tilaisuuksissa kertmassa masta timinnastamme ja tekemässä kyselyä tiveista ja kehittämisideista palveluhjauksen suhteen. Kuntalaisia kuultiin myös asukasyhdistysten ja kerhjen kkntumisissa käydyissä keskusteluissa Tilaisuuksia li kaupungintallla, terveyskeskuksessa ja eläkeläistila Ptkurissa. Lisäksi vierailimme järjestöjen ja yhdistysten tilaisuuksissa. Osassa tilaisuuksia limme kertmassa Ikäihmisten palveluista, mutta samalla keräsimme tieta ja palautetta sekä kehittämisideita. Tiedtus:

5 Tiedttamista n prjektin edetessä tehty sitä mukaan kun asiita n llut suunnitteilla tai valmistumassa. Erilaisia palveluhjauksen esitteitä n työstetty prjektin edetessä. Esitteisiin n tehty krjauksia, sitä mukaa kun krjattavaa tai parannusehdtuksia n saatu esille. Esitteiden kautta tietutta n saatu menemään sekä asiakkaille, yhteistyökumppaneille että ktihidn timijille. Ktihidn sisällä tiedttamisen välineenä vat pääsääntöisesti lleet erilaiset esitteet. Pwer pint- esityksiä ktihidn käyttöön n työstetty erilaisiin tarpeisiin ja ne n laitettu ktihidn saataville verkkympäristöön. Ikäihmisille ja kuntalaisille n tiedtettu erilaisissa tilaisuuksissa palveluhjauksen timinnasta ja saavutettavuudesta. Sanmalehti-ilmituksia n llut Lapin Kansassa ja Uusi Rvaniemilehdessä. Nestrin- avajaispäivän esitteitä pyrittiin jakamaan eripulille Rvaniemeä. 5. Tulkset ja tutkset Työskentelyjaksn aikana saatiin palautetta ja kehittämisideita erilaisissa tilaisuuksissa, jssa tiedettiin levan ikäihmisiä paikalla. Tilaisuuksiin sallistuminen n tunut eniten hyötyä lisäämällä palveluhjauksen tunnettavuutta. Lisäksi tilaisuuksiin työstetyt esitysmateriaalit vat jatkssa käytettävissä vastaavissa tilanteissa. Saadun palautteen ja keskustelujen kautta Ikäihmisten palveluhjauksen nimeksi päätettiin antaa Nestri. Virallinen avajaispäivä pidettiin Nestrin nimipäivänä ja sillin saatiin jaettavaksi Nestrin uudet painetut esitteet. Virallisia painettuja esitteitä tehtiin kahdenlaisia, tiset asiakkaille jaettavaksi ja tiset ilmitustaulutyyppiseen tiedttamiseen. Suurimpana vaikuttamiskeinna kehittämistehtävän aikana li mahdllisuus ja aika työstää palveluhjauksen työnsisältöä. Palveluhjauksen henkilöstön työstä tehtiin henkilöstön kanssa prsessikuvaukset. Prsessikuvauksilla saatiin tieta työn rajapinnista muiden timijiden kanssa. Tämän tiedn kautta saatiin keinja työn kurmittavuuteen sekä työn selkiyttämiseen. Samalla saatiin lutua selkeämmät vastuualueet työntekijöille. Prsessikuvauksilla ja vastuuhenkilöiden nimeämisellä visi parhaimmillaan lla mahdllisuus vaikuttaa myös henkilöstömäärään. Yhteistyötä vietiin pisimmälle prjektin aikana Rvaniemen kirjastn kanssa. Kirjastn henkilöstön kanssa ideimme Ikäihmisille suunnattua yhteistyötä. Mlempien kiinnstus khdistuu sekä ikäihmisten ktiympäristöön suunnattaviin palveluihin että myös erilaisiin ikäihmisten tapahtumiin. Liikkuvat palvelut, jilla päästäisiin lähemmäs ikäihmistä vat mlempien timijiden kehittämiskhde. Kirjastlla n llut j pitkään vireillä saada aut palvelemaan erilaisia uusia timintja. Alku vudesta ideimme yhdessä liikkuvia palveluja. Kirjast jutui etenemään autn hankinnassa j valmiilla suunnitelmallaan, kska heillä asia li j viety pidemmälle. Autn mahdllista yhteiskäyttöä vidaan kkeilla tästä syystä lähinnä erilaisiin tapahtumiin sallistumalla. Kirjast lähti mukaan j kevään aikana tehtäviin 80-vutiaiden hyvinvintihaastatteluihin, liittämällä kirjeisiin mat esitteensä. Kirjastn kanssa

6 tehtävä ideintityö n llut niin antisaa että se jää elämään prjektin jälkeen ja tavitteena n saada yhteistyöllä lutua uusia mahdllisuuksia ikäihmisten timintakyvyn tukemiseen. Rvaniemen liikuntatimen kanssa teimme alustavaa yhteistyötä vanhustenviiklla ja yhteistyö liikuntatimen kanssa jatkuu tulevaisuudessa. Prjektin aikana ideimme myös erilaista ennaltaehkäisevää timintaa. Maaliskuulle svittiin kkeiltavaksi uudenlaista pienryhmässä tapahtuvaa hjausta ja neuvntaa. Yhteistyökumppaneiksi saimme Kansaneläkelaitksen, Kairatien apteekin, ravitsemusterapeutti Inkerelli Vieltjärven ja ktihidn fysiterapeutti Marika Veijasen. Seniri-infsivujen kehittämisen tivttiin mahdllistuvan jaksn aikana. Tähän työhön ei saatu kuitenkaan niin paljn resurssia, että suurta sisällöllistä kehitystä lisi saatu aikaiseksi. Sivujen päivittämisen suhteen n tehty suunnitelma ja siihen tarvittava aika pyritään saamaan resursseihin jatkssa. 6. Arviinti Työskentelyjaksn tärkeä tavite li avata palveluhjauksen käsitettä sitä työtä tekeville työntekijöille. Tärkeänä kettiin, että saataisiin selville lemmek tehneet sitä, mitä n tarkituskin ja minkälaista kehittämistä työssämme tarvittaisiin. Tiveena li löytää uusia tapja tehdä palveluhjausta. Palveluhjauksen henkilöstö n itse halunnut lähteä yksikköön, jssa tarkituksena n kehittää uutta timintaa. Tämä lähtökhta n mahdllistanut kiireisessä ja muuttuvassa työssä jatkuvan kehittämisen. Palveluhjauksessa jatkuu jaksn jälkeenkin timinnan kehittämisen tarve, mutta tivttavasti myös kehittymishalukkuus. Kehittäminen ja muuts eivät kuitenkaan le helppja asiita. Ikäihmisten palveluhjaus n työyksikkönä uusi, ja sen henkilökuntarakenne n muuttunut useamman kerran timinnan alun jälkeen. Lisäksi timinnassa n llut henkilöstö- ja esimiesmuutksia, jten kehittämistehtävän aikana työyhteisö eli vimakkaita muutksen aikja. Kehittämistehtävä nnistui tunnettavuuden ja tavitettavuuden lisäämisessä kuntalaisille. Palveluhjauksen nimi ja aukilajat saatiin lutua kuntalaisilta kerättyjen tiveiden phjalta. Avajaispäivänä saatiin käyttöön uudet painetut esitteet. Kehittämisjaksn suurin haaste li timijiden kiire ja mnenlaiset muutkset, jtka vaikuttivat myös palveluhjaukseen. Työskentelyn kannalta lisi llut hyvä js etukäteen lisi svittu, ketkä timivat tukitiimissä. Lisäksi lisi tarvittu vastuuhenkilöt, jilta vi hakea neuvja ja palautetta. Työskentelyjaks n llut merkittävä mahdllisuus palveluhjauksen kehittämisessä. Kehittäminen vaatii aikaa ja mahdllisuuden lla tekemisissä sekä ikäihmisten että eri timijiden kanssa. Tisten kuntien timintaa tutustumalla saadaan tieta ja ideita kehittämiseen. Kehittämistehtävää vi parhaiten hyödyntää muissa kunnissa siten, että ttaa yhteyttä palve-

7 luhjauksen henkilöstöön ja keskustelee kiinnstavista asiista. Palveluhjauksen kehittämisessä n sittautunut hyödylliseksi kartittaa eri timijiden kanssa tehtävää yhteistyötä, paikalliset lsuhteet humiiden. 7. Phdinta Kehittämistyön aikana lemme hineet työntekijöiden työnkuvia tavitteena asiakaslähtöinen työ. Työn ja työprsessien läpikäyminen n varmasti selkeyttänyt työtä ja työn tavitetta. Timintatavissa n tapahtunut myös muutsta. Henkilöstön man työn kehittämisen kautta man työn kknaisuuden hahmttaminen ja arvstaminen nusee, ja se heijastuu tapaan tehdä työtä. Tämän kautta henkilöstön ammatillinen saaminen n parantunut ja man työn hallinta lisääntynyt. Uuden timinnan tavitteena n llut tavitettavuus ja tunnettavuus. Yhteydentt vat selkeästi lisääntyneet sekä puhelimitse että asiakkaiden käyntimäärät vat kasvaneet. Henkilöstöllä n halu kehittää uutta timintaa ikäihmisten palveluhjauksen salta. Erityisesti vireillä n llut eri yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuvan yhteistyön kehittäminen. Palveluhjaus tavittaa erilaisia ikäihmisiä ja sitä kautta mahdllisuudet erilaisiin yhteistyön mahdllisuuksiin kannattaa jatkssa panstaa. Liikkuvien palveluiden kehittäminen n tulevaisuuden tavite, jta pääsimme vähän alittamaan lähinnä ideiden taslla. Paikalliset palvelut asuinpaikasta riippumatta lisivat vaatineet myös työstämisaikaa. Kehittämisjaksn aikana nimettiin työntekijä, jka ttaa tämän asian kehittämisalueekseen jatkssa. Kehittämistehtävän aikana n tullut esille tarve saada lisäkulutusta. Palveluhjaus n Sumessa hyvin esillä tällä hetkellä ja kunnilla lisi tarvetta saada työntekijöilleen palveluhjaus kulutusta, mutta tarjntaa n llut suhteellisen vähän. Olen tehnyt kehittämistehtävää henkilöstöni kanssa. Olen timinut massa vastaavan terveydenhitajan, lähiesimiehen työssä työskentelyjaksn aikana 50% työajalla. Pääsääntöisesti sa-aikaisuus n jaksteltu 3 viikn työvurlistalla, pieniä pikkeuksia lukuun ttamatta. Lähiesimiehenä tehtävässä kehittämistehtävässä n varmasti mat hyötynsä verrattuna ulkpuliseen kehittäjään. Työskentelyjaks n llut haasteellinen lähinnä ajan riittämättömyyden vuksi.