MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI
|
|
- Eeva-Kaarina Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI
2 2 Tehtävä 1 Tehtävässä oli kysymys 2004 kuolleen P:n leskensä L hyväksi tekemän ns. rajoitetun omistusoikeustestamentin oikeusvaikutuksista. Jouduttiin kysymään, millä tavoin testamentin toissijaissaajina olevien A:n ja B:n oikeus leski L:n kuollessa toteutetaan: kuinka paljon omaisuutta heille kuuluu L:n pesästä? Erityisen tärkeää tapauksen kannalta oli, mitä A:n ja B:n oikeus merkitsee L:n testamenttausvapauden kannalta. Voiko L sen estämättä testamentata euron arvoisen asuntonsa ystävälleen neiti S:lle? Ratkaisun avain näihin kysymyksiin saadaan PK 12:1:stä. Kun P:n tekemästä testamentista ei mitä ilmeisimmin muuta johdu, A:n ja B:n oikeus lesken pesän varoihin määräytyy lainkohdan nojalla PK 3 luvun säännösten mukaan. A:lla ja B:llä on siis testamentin toissijaissaajina samanlainen oikeus leski L:n pesän varoihin kuin PK 3:1.2:ssa tarkoitetuilla ns. toissijaisilla perillisillä tilanteessa, jossa leski on perinyt puolisonsa lain nojalla. Tämä merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että A ja B saavat puolet (½) leski L:n jättämistä varoista. Mainittu toissijaissaajien oikeus asettaa rajan myös L:n testamenttausvapaudelle. L ei voi testamentillaan pienentää A:n ja B:n jäämistösaantoa (PK 3:1.2), joten hänen testamenttausvapautensa rajoittuu pääsääntöä noudatettaessa puoleen häneltä jäävään omaisuuteen. Näyttäisi siis siltä, että euroa omistava L ei voisi tehdä suunnittelemaansa euron arvoista testamenttia S:n hyväksi (testamenttausvapauden rajana olisi euroa). Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, vaan leski L:n kaavailema testamentti saattaa kaikesta huolimatta osoittautua tehokkaaksi: Ensinnäkin: L uskoo A:n ja B:n puheiden perusteella, että hänen tekemänsä testamenttia ei riitauteta, kunhan vain A:lle pystytään antamaan jäämistövaroista lainmukainen omaisuusmäärä rahana. Kun tilannetta arvioidaan tältä pohjalta (siis A:n ja B:n sinänsä sitomattomiin puheisiin luottaen), näyttäisi asuntoa koskeva testamenttimääräys toteuttamiskelpoiselta. A:n ja B:n osuus L:n varoista on yhteensä euroa ja tästä taas A:n osuus puolet, eli euroa. Tähän L:n pesän riittävät, vaikka asunto ( = euroa) menisi päältä päin neiti S:lle. - Kaikki on nyt tietysti sen varassa, että B tosiaan suullisen lupauksensa mukaisesti tinkii oikeuksistaan. Toiseksi: On mahdollista, että L:n testamentattavissa oleva vapaaosa osoittautuu suuremmaksi kuin ½. PK 3:1.2:n mukaisesta puolittamisperiaatteesta saatetaan nimittäin tietyin edellytyksin poiketa ja tämä poikkeaminen saattaa koitua juuri lesken perillisten (tai testamentinsaajien) hyväksi. Tapauksen kannalta merkittävänä poikkeamisperusteena voisi tulla kysymykseen se, että osa puolisoaan varakkaamman L:n omaisuudesta on kenties ollut avio-oikeudesta vapaata (PK 3:2). Näin saattaisi asia olla esimerkiksi L:lle kuuluneen osakehuoneiston osalta; L:n hyväksi aikanaan tehdyssä testamentissa on ehkä määrätty se VO-omaisuudeksi. Toisaalta on mahdollista, että P ja L olivat solmineet avioehdon, jonka mukaan osa L:n omaisuudesta tai jopa kaikkikin puolisoiden varat oli avio-oikeudesta vapaata. Jos puolisolla L on todella ollut tällaista vapaaomaisuutta, mitä tästä tarkkaan ottaen seuraa? Oletetaan seuraavassa, että P:n kaikki varallisuus on puolestaan ollut avio-oikeuden alaista tai että hänellä on ainakin ollut vähemmän VO-omaisuutta kuin L:llä. L:n vapaaomaisuus saa nyt aikaan sen, että P:n määräämien testamentin toissijaissaajien (A ja B) suhteellinen pesäosuus muodostuu pienemmäksi kuin ½. Toissijaissaajillehan kuuluu L:n pesän varoista sama suhteellinen osuus, kuin se, jonka he olisivat P:n kuoltua toimitetussa osituksessa (jos sellainen olisi suoritettu) saaneet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Tämä murto-osa jää kuvatussa tilanteessa aina pienemmäksi kuin ½. Viimeksi esitettyä on syytä konkretisoida esimerkillä: Oletetaan, että L:lle kuulunut asunto-osake on ollut avio-oikeudesta vapaata ja puolisoiden kaikki muu omaisuus avio-oikeuden alaista. Kuvitellaan vielä, että omaisuuksien arvot olivat 2004 samat kuin nykyisinkin (siis osake = ja muut varat = ). Jos P:n jälkeen olisi toimitettu ositus, A ja B olisivat saaneet siinä puolet puolisoiden AO-varoista, eli euroa. Heidän suhteellinen osuutensa puolisoiden koko omaisuusmäärästä olisi siis ollut 1/6 ( : ). Tähän samaan suhteelliseen osuuteen he ovat oikeutettuja lesken pesästä PK 3:2:n mukaan.
3 3 On syytä korostaa, että L:llä mahdollisesti olevan vapaaomaisuuden vaikutus on juuri edellä kuvatun kaltainen: se pienentää toissijaissaajien suhteellista osuutta (ja samalla arvomäärästä osuutta) lesken pesästä. Moni opiskelija totesi vastauksessaan yksioikoisesti, että leski voi ilman muuta testamentata hänelle kuuluvan vapaaomaisuusobjektin. Tällaista sääntöä ei meillä kuitenkaan ole. Esimerkiksi arvonmuutosten johdosta saattaisi hyvin käydä niin, että tietty lesken VO-omaisuuserä ei mahdukaan hänen testamenttausvallan piirissä olevaan osuuteensa. - Se suhteellinen pesäosuus, joka toissijaisille saajille PK 3 luvun säännösten mukaan kuuluu (vaikkapa ½ tai1/6), annetaan L:n koko omaisuuden säästöstä. Pesänjaon tässä vaiheessa ei siis enää erotella AO- ja VO-omaisuuksia. Edellä on pidetty silmällä puolisolle L kuuluneen vapaaomaisuuden merkitystä. Mahdollista on tietysti sekin, että vapaaomaisuutta on ollut puolisolla P ja että kaikki L:n omaisuus on puolestaan ollut aviooikeuden alaista. Tällöin VO-omaisuuden merkitys on tietysti edellä esitettyyn verrattuna päinvastainen: testamentinsaajien suhteelliseksi pesäosuudeksi tulee enemmän kuin ½. Tämä taas johtaa helposti siihen, ettei L:n suunnittelemaa testamenttia voidakaan toteuttaa. Huomautuksia: Tehtävä osoittautui vaikeaksi, ja se meni huonosti. Suurin osa opiskelijoista ei lainkaan havainnut, että tapauksessa piti soveltaa PK 3 luvun säännöksiä. Tästä seurasi väistämättä, että vastaus kulki olennaisesti väärillä urilla. Useimmat opiskelijat esittivät, että L:n kuollessa pitäisi toimittaa ositus P:n määräämien testamentinsaajien ja L:n oikeudenomistajien kesken. Monet myös pohtivat sitä mahdollisuutta, että P:n kuoltua on jo ehkä toimitettu ositus, jossa L on mahdollisesti vedonnut AL :ään. Kumpikin käsitys on virheellinen. Muistettakoon tämä: tilanteessa, jossa leski perii tai saa yleistestamentilla kaiken ensiksi kuolleen omaisuuden, ositukselle ei ole käyttöä. Ositus tulisi kyseeseen vain, mikäli leski L luopuisi perinnöstä tai testamentista. Myöskään lesken kuoltua ei toimiteta AL:n säännösten mukaista ositusta vaan PK 3 luvun säännösten mukainen pesänjako. Monet lisäksi katsoivat, että A:n pitäisi saada tietty vähimmäisosuus L:n pesästä lakiosaoikeutensa perusteella. Tämäkin oli virhe. A:lla olisi toki P:n rintaperillisenä ollut mahdollisuus vaatia lakiosaansa P:n kuoltua ja estää näin L:n hyväksi tehdyn testamentin toteutuminen. Tämän oikeutensa hän on kuitenkin menettänyt viimeistään siinä vaiheessa, kun lakiosailmoitukselle säädetty kuuden kuukauden aika on mennyt umpeen (sama vaikutus on saattanut olla jo testamentin hyväksymisellä). Näin A joutuu tyytymään siihen toissijaissaantoon, joka hänelle P:n testamentissa osoitetaan. - A ei toisaalta ole L:n rintaperillinen, joten hänellä ei voi olla lakiosaoikeutta myöskään L:n jälkeen. Lähdepohja: Tapauksen kannalta relevantteja asioita käsiteltiin teoksessa Aarnio - Kangas, Perhevarallisuusoikeus erityisesti sivuilla ja Arvostelusta: Tehtävän vaikeus on otettu huomioon arvostelussa. Melko puutteellisestakin vastauksesta on annettu 5 pistettä, jos tapauksen perusongelma oli hahmotettu edes suurin piirtein oikein.
4 4 Tehtävä 3 Ks. Eva Gottberg Perhesuhteet ja lainsäädäntö 2007, s. 147 ss. ja sekä isyyslaki. A on tunnustanut isyytensä D:hen. Tunnustettu isyys voidaan kumota ainoastaan kanneteitse. Asiassa olisi siten saatava isyyden kumoamiskanne vireille. Äidin ja isän on nostettava kanne kahden vuoden kuluessa tunnustamisen vahvistamisesta (IsL 35 ). Sekä isän ja äidin kanneaika lasketaan siis nimenomaan tunnustamisen vahvistamisesta, minkä havaitsemisessa monilla vastaajilla oli vaikeuksia. Lapsen kanneaika on määräaikoihin sitomaton. Mies menettää kuitenkin kanneoikeutensa jo ennen kahden vuoden umpeutumista, jos hän tietoisena äidin sukupuliyhdynnästä toisen miehen kanssa lapsen siittämisaikaan, tunnustaa kuitenkin lapsen. Tämä sääntö on ehdoton. Tapauksessa A on tunnustanut isyytensä, vaikka on tiennyt äidin sukupuoliyhdynnästä D:n siittämisaikaan. A ei siten enää saa itse kannetta vireille. Äiti B voisi vielä saada kanteen vireille saakka, minkä jälkeen kaksi vuotta isyyden vahvistamisesta on kulunut. Lapsi D saa kanteen vireille vielä myöhemminkin. Eli A:n isyys voidaan kumota, jos B tai D ryhtyvät toimiin selostetuin tavoin. Tehtävässä kysyttiin sitä, onko A:n isyys mahdollista kumota, joten kantaa tuli ottaa paitsi isän, myös äidin ja lapsen kanneoikeuden osalta, koska heidänkin toimin isyys on kysytyn mukaan mahdollista kumota. Pelkästään isä A:n mahdollisuuden selostaminen jätti vastauksen kysyttyyn vajaaksi. Jos isyys kumotaan, tuomioistuin voi miehen vaatimuksesta päättää, että lapsi on velvoitettu ottamaan lapsen syntymähetkellä äidillä olleen sukunimen, ellei lapsen edun kannalta ole tärkeää, että lapsi saisi säilyttää sukunimensä. Mikäli A:n isyyttä koskeva kanne tulee vireille ja A:n isyys kumotaan, voi hän siinä tapauksessa vaatia tuomioistuinta velvoittamaan D:tä ottamaan äitinsä sukunimen, mutta lopputuloksesta päättää lopulta tuomioistuin. Kun tapauksessa edellä kerrotuin tavoin isyyden kumoamiskanne voi siis tulla vireille, A:lla voisi olla siinä yhteydessä mahdollisuus vaatia nimenmuutosta. Tapauksessa kysyttiin nimenomaan, voisiko A vaatia nimenmuutosta, joten tavanomainen huoltajien hakemusmenettely ei voinut tulla kyseeseen nimiasiassa. Lapsen syntyessä avioliitossa, miehestä tulee automaattisesti lapsen isä. Mikäli isä yksin, ilman äidin ja lapsen suostumusta, haluaa saada isyytensä kumotuksi, hänellä on käytettävissään ainoastaan kannetie. Tämäkin isyysolettamaan perustuva isyys on kumottavissa lähtökohtaisesti kanteella kahden vuoden sisällä lapsen syntymästä, ellei kantaja osoita erittäin painavaa syytä kanteen määräajan jälkeiseen nostamiseen. Tapauksessa C:n osalta tämä kahden vuoden aika on kulunut, ja C on perusteiltaan menettänyt oikeutensa saada kanne vireille. C voi kuitenkin yrittää vedota siihen, että hänellä ei ole ollut mitään aihetta ja syytä epäillä omaa isyyttään E:hen. Oikeuskäytännössä todetun mukaan ja tapauksen tietojen perusteella näin saattaa hyvinkin olla, ja E voisi saada kanteen vireille, vaikka lapsen syntymästä on kulunut liki neljä vuotta. Vastauksen lopputulemalla tältä osin ei ollut pisteytyksen kannalta merkitystä. Tärkeää oli oikeudellisen säännöstön esittäminen ja sen sovittaminen kerrotuin tavoin tapauksen tietoihin. Tapauksessa saattoi myös pohtia sitä, mikä merkitys sillä oli, että C oli todennut avioerosopimuksessa E:n lapsekseen. Tällä on merkitystä, sillä myös aviomies menettää kanneoikeutensa kokonaan IsL 35.4 :n mukaan, jos hän selittää lapsensa omakseen. C on todennut avioerosopimuksen yhteydessä sellaisia seikkoja, jotka viittaavat siihen, että hän pitää itseään E:n isänä. Tällaisille avioeron varalta tehdyissä sopimuksissa olevilla lapsen huoltoa ja elatusta koskevilla lausekkeille ei kuitenkaan ole annettu oikeuskäytännössä merkitystä kanneoikeuden menettämisen suhteen (KKO 1991:158), joten tämän vuoksi C ei ole menettänyt kanneoikeuttaan lopullisesti. Tämän kappaleen tietoja ja pohdintaa ei pistehyvityksen saamiseksi edellytetty, mutta oikein esitettynä sillä saattoi kompensoida vastauksen muita puutteita. Todettakoon vielä, että tehtävässä ei kysytty lasten elatuksesta, vaikka moni ottikin kantaa elatuksen suorittamiseen ja sen takaisinperintään isyyden kumoutuessa. Hyvää vastaustekniikkaa osoittaa sellainen vastaus, jossa vastataan vain siihen, mitä kysytään.
5 5 Tehtävä 4 Ks. Pertti Välimäki Holhoustoimen pääpiirteet, s ja Edunvalvojien on hoidettava päämiehen omaisuutta tunnollisesti ja päämiehen etua edistäen (HolTL 37 ). Kenenkään muun etua ei voida ottaa huomioon tätä yleistä holhousoikeudellista periaatetta toteutettaessa. Holhoustoimilaissa on erikseen annettu tarkentavia säännöksiä omaisuuden hoitamisesta. Näiden säännösten mukaan mm, sellainen omaisuus, jota päämies ei tarvitse asumiseen tai elatukseensa on sijoitettava turvaavalla tavalla ja pääomalle on saatava kohtuullinen tuotto (HolTL 39 ). Kun tapauksessa päämies on alaikäinen ja hänen edunvalvojinaan toimivat omat vanhemmat, selvää on, että vanhempien vastuulla on päämiehen asuminen ja lapsen elatus. Näin ollen A:n saama perintö on kokonaisuudessaan sanotun sijoitusvelvollisuuden alainen. B ja C ovat sinänsä toimineet velvollisuuksiensa mukaan sijoittaessaan A:n varoja. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopapereiden hankintaan ei tarvita holhousviranomaisen (maistraatti) lupaa (HolTL 34 13c-kohta). Vaikka tällaista lupaa ei edellytetäkään, omaisuutta on hoidettava sanotun pääsäännön mukaisesti. Warrantit ovat HolTL:n 34 13c-kohdan mukaisia arvopapereita, joten niidenkään hankintaan ei tarvita erillistä lupaa. Tätä warrantteja koskevaa tietoa ei edellytetty erikseen, joten pistehyvitykseen riitti, kun tuli pohtineeksi sijoitustoiminnan asianmukaisuutta seuraavaksi selostetulla tavalla. Tapauksessa tuli siten pohtia sitä, onko tehtävässä todettu pörssiin sijoittaminen ollut pääoman turvaava sijoitustapa taaten samalla myös kohtuullisen tuoton A:n varoille. Tämän osalta voidaan todeta, että tarkoitus edunvalvojilla on ollut vilpitön, mutta tappioiden kertyessä ja lisääntyessä nopeassa tahdissa heidän olisi tullut ymmärtää, että riski pääoman menetyksestä tai ainakin sen supistumisesta on hyvin todennäköistä. Varsinkin kun sijoitustoiminnasta aiheutui merkittäviä kuluja, olisi tuoton täytynyt olla entistä parempi, jotta toimintaa olisi voinut pitää päämiehen edun mukaisena. Osakesijoittaminen oli siten muuttunut ennen varojen merkittävää supistumista selvästi pääoman riskeeraavaksi ja tuottamattomaksi. Tämä on holhoustoimilain vastaista omaisuuden hoitamista. Sijoitustoiminta olisi siten täytynyt keskeyttää, kun se muuttui lain vastaiseksi euron loppupääoman sijoitus korkeariskisiin warrantteihin on aivan selvästi korkeariskisenä holhoustoimilain vastaista sijoitustoimintaa, joten sen osalta tarkempaa pohdintaa ei tarvita. Pääoman ( euroa) menetystä voi siten pitää edunvalvojien holhoustoimilain vastaisen menettelyn seurauksena. Pistehyvityksen saamiseksi oli tärkeää tuoda esiin nimenomaan holhoustoimilain mukainen varojen sijoitusvelvollisuus turvalliseen kohteeseen ja kohtuullisen tuoton vaatimus ja sen pohtiminen tapahtuman kuvaukseen. Lopputuloksella ei ollut tapauksessa keskeistä merkitystä arvostelussa, kunhan lopputulos on oikeudellisesti perusteltavissa ja perustelut oli kirjoitettu vastaukseen selvästi. Näin ollen saattoi myös päätyä siihen lopputulokseen, että sijoitustoiminta oli ainakin osittain perusteltavissa, esim. jos osakekurssit olivat syöksyneet aivan odottamattomasta syystä ennennäkemättömällä tavalla myös vakavaraisten ja hyvämaineisten yhtiöiden osakkeiden osalta. Tässäkin tapauksessa warranttien hankintaa ei liian riskipitoisena voi mitenkään perustella, ja toisaalta kaupankäynnistä aiheutuneet kulut olivat ¼ pääoman määrästä, mitä sitäkin on vaikea perustella huolellisena toimintana. Näin ollen tehtävässä saattoikin päätyä siihen tulokseen, että holhoustoimilain vastaisena vahinkoa on aiheutunut vain warranttien ja ainakin osan kulujen osalta (yht. max euroa). Tämän jälkeen oli pohdittava vahingonkorvausvastuuta, joka ratkeaa seuraavasti. Holhoustoimilain mukaan edunvalvoja on velvollinen korvaamaan päämiehelleen holhoustoimilain vastaisesta menettelystä aiheuttaman vahingon (HolTL 45 ). Korvausvastuu syntyy tahallisesta ja huolimattomasta toiminnasta ja merkille pantavaa on, että vastuu ei edellytä törkeää huolimattomuutta. Holhoustoimilain mukainen korvausvastuu pitää sisällään myös hyvityksen varallisuusvahingosta eli taloudellisesta vahingosta, joten vastuu on myös erittäin laajaa. Kun edellä kerrotuin tavoin B ja C edunvalvojina ovat aiheuttaneet päämiehelleen taloudellista vahinkoa toiminnallaan, jota voidaan pitää vähintään tuottamuksellisena, vastaavat he tästä A:lle. Heidän keskinäistä vastuuta korvauksesta ei ollut tarpeen pohtia, sillä A voisi esittää vaatimuksensa kumpaakin vastaan.
6 Koska päätöstiliä ei tapauksessa ole annettu, korvausvastuu vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun päämies havaitsi, tai hänen tuli havaita, vastuun perusteena olevan seikan (HolTL 61 ). Korvausvastuu vanhentuu kuitenkin aikaisintaan kolmessa vuodessa siitä, kun päämies tuli täysi-ikäiseksi. Kun A on vasta tullut täysikäiseksi, niin tämä täysikäistyminen on aikaisin hetki, josta korvausvastuun vanhentuminen (3 v.) voi alkaa. Näin ollen tapauksessa A:lla on tapauksessa hyvin aikaa vaatia korvausta edunvalvojiltaan, eikä edunvalvojien vanhentumisväitteellä ole mitään pohjaa. Jos mainittua varojen sijoitussääntelyä ja sitä koskevaa soveltamista ei esittänyt vastauksessaan, pistehyvitystä ei saanut. Toisaalta vahingonkorvausvelvollisuutta ja sen vanhentumista oli selostettava todetuin tavoin niin, että korvausvelvollisuuden perusteet tulevat ilmi ja kolmen vuoden vanhentumisaika ja sen alkaminen todetaan yksiselitteisesti. Mitkään yleiset toteamukset tyyliin varojen hoito on ollut huolimatonta, ja lain vastaista tai korvausvastuu syntyy ja sitä on edelleen mahdollisuus vaatia eivät ole oikeudellisesti perusteltu vastaus ja tehtävän faktojen oikeudellista soveltamista. Tehtävässä kysyttiin miten A voi saada edunvalvojalta korvausta. Siksi erinäiset pohdinnat siitä, mikä maistraatin rooli korvausasiassa on, eivät olleet relevantteja. 6 Tehtävä 5 a) Puolisoiden yhteistä kotia koskeva hallintaoikeustestamentti ei saa aikaan perintöveron maksuvelvollisuutta (PerVL 8 ). Kohdassa saattoi mainita siitä, että asiakirja voi olla eduksi rintaperillisille tulevan perintöomaisuuden laskennallisena perukirja-arvon mukaisena vähennyksenä b) Kohdassa omistusoikeuden siirtymistä on lykätty sellaisella ehdolla, jonka sisältö on varman luonnontieteellisen seikan sattumisessa (kyseessä on siis aikamääräys). Periaatteessa velvollisuus maksaa veroa on liitynnässä omistusoikeuden luovutukseen, ja näin lykkääntyy velvollisuutena sanottuun ajankohtaan. Verotus toimitetaan veroviranomaisessa luonnollisesti ennen tätä; tätä termiä ei tule sekoittaa velvollisuuksia koskevaan kielenkäyttöön. Ehdot tai aikamääräykset perittävää omaisuutta koskien voivat johtaa siihen, että siviilioikeudellisesti omaisuudella ei ole tiettynä ajanjaksona sanan normaalimerkityksellistä omistajaa (tällöin omistusoikeutta koskeviin yleisiin kysymyksiin vastataan kysymys kerrallaan, esim. omistajalle kuuluvien velvollisuuksien osalta). Kohdassa puheena oleva väliaika on verraten pitkä, ja kohdassa voi pohtia, hyväksyisikö veronsaaja järjestelyn, vai sivuutettaisiinko se veron välttämistarkoituksessa kirjattuna ehtona (PerVL 33a ; tätä kohtaa ei vaadittu täysiin pisteisiin). Tilalta F:lle tuleva elinkeinotulo verotetaan tuloveronalaisena tulona eikä se ole perintöveron alaista tuloa. c) Kohdassa mainittu järjestely ei kuulu sääntöperinnön alaan ja on näin hyväksyttävä toissijaissaajaa koskeva määräys. H:n verotuksellisen aseman kannalta keskeistä on PerVL 17 määräys (2 vuoden aika). Jos B ja G ovat toisilleen vieraat henkilöt, on tätä koskeva perintöverovelvollisuus kaukaisimman mukaan, ja näin H:lle ei synny verovelvollisuutta veljensä jälkeen. Kohdassa on syytä huomioida myös se, että perintöverosta vapaata on perittävä perintöosuus euron arvoon saakka (PerVL 13 ). d) Ks. PerVL 15.
MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI
1 MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI 20.1.2009 2 Tehtävä 1 / max. 12 pistettä Tehtävässä oli kysymys 2004 kuolleen P:n leskensä L hyväksi tekemän ns. rajoitetun omistusoikeustestamentin oikeusvaikutuksista.
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen 18.4. ja 25.4.2008 tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti
LisätiedotMALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI
1 MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI 6.10.2008 2 Tehtävä 1 Tehtävässä pyydettiin arvioimaan tiettyjen lähemmin kuvattujen varallisuudensiirtojen vaikutusta P:n rintaperillisten lakiosan suuruuden
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä
LisätiedotOikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia
Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa
LisätiedotKuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotOtanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa
Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa lakimies Tero Hämeenaho Veronmaksajain Keskusliitto ry Perinnöstä luopumisen veroedut Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Perinnöstä luopujaa
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Kurssitehtävät Kaikissa tehtävissä voit lähteä siitä, että perittävän oikeudenomistajat vetoavat osituksessa tai jaossa kaikkiin mahdollisiin lahjoihin
LisätiedotIkääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen
Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon
LisätiedotAvio-oikeus jäämistösuunnittelussa
Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Lakipäivät avajaistapahtuma 9.10.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 11.10.2017 1 Jäämistösuunnittelu mitä se on? Toimenpiteitä, joilla vaikutetaan jäämistön
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotPerintösuunnittelu Vero
Perintösuunnittelu Vero2018 13.3.2018 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 14.3.2018 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa eläessään omin toimenpitein
LisätiedotLAPSIOIKEUS Isyysolettama
Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos
LisätiedotTestamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.
LisätiedotSijoittajan perintöverosuunnittelu
Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä
LisätiedotAvioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa?
Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? lakimies Georg Rosbäck Veromaksajat Avio-oikeus, mitä se on? Puolisoilla lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen,
LisätiedotValtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.
YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti
LisätiedotPerusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta
Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon
LisätiedotPerintösuunnittelu Vero
Perintösuunnittelu Vero2017-15.3.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 16.3.2017 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa omin toimenpitein tulevan
LisätiedotIsyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö
Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja
LisätiedotMaatilojen laki- ja sopimuspäivä IsoValkeinen
Maatilojen laki- ja sopimuspäivä 13.2.2017 IsoValkeinen Avioikeus - mikä se on? Avioehto -sopimus maatilan toiminnan jatkumisen tae myös erotilanteessa Testamentti - suunnittelun väline Edunvalvontavaltuutus
LisätiedotEdunvalvontavaltuutus ja elatussopimus seniorien turvana
Edunvalvontavaltuutus ja elatussopimus seniorien turvana Elatussopimuksen vaikutus hoitomaksuihin ja muihin velvoitteisiin 25.10.2018 ASIANAJOFACTA.FI Mika Miesmäki toimitusjohtaja, osakas asianajaja,
LisätiedotKuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö
Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta
LisätiedotIsyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö
Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa
LisätiedotMENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo
MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:
LisätiedotPerunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä
Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM PRO Helsinki 2016 8., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014
Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Etelä Pohjanmaan Osuuspankki Suvi Katariina Kangastie Sisältö Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut 3 Perimysjärjestys Testamentti
LisätiedotAVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto
AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa
LisätiedotTestamenttilahjoituksessa huomioitavaa
Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi
LisätiedotAlaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen
Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen Vanhemman tehtävät lapsensa edunvalvojana Mitä edunvalvonta tarkoittaa ja kuka on lapsen edunvalvoja? Kuka valvoo edunvalvojan toimintaa? Miten lapsen omaisuutta
LisätiedotAsia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi
1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa
LisätiedotISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA
ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella
LisätiedotSyrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto
Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan
LisätiedotKansainvälistyvät perhesuhteet
Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen
LisätiedotKauppakatu 27 B, Jyväskylä. www. hltlaki.fi
Kauppakatu 27 B, 40100 Jyväskylä www. hltlaki.fi Markku Halonen Tero Lakka Mikko Tuomi Annu Tamminen Maarit Merimaa-Piirainen Varatuomari, asianajaja Varatuomari, asianajaja Varatuomari, asianajaja Varatuomari
LisätiedotTEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti Asianajaja Harri Jussila
TEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti 28.11.2018 Asianajaja Harri Jussila ESITYKSEN SISÄLTÖ Kuka on äänessä? Kuka perii perittävän varallisuuden? Entä jos perillisiä ei
LisätiedotAJANKOHTAISTA EDUNVALVONTAVALTUUTUKSESTA. Juha Auvinen,
AJANKOHTAISTA EDUNVALVONTAVALTUUTUKSESTA Juha Auvinen, Mikä / miksi laki voimaan vuonna 2007 varautuminen omaan toimintakyvyttömyyteen voi itse määrätä vapaasti, kun vielä ymmärtää kuka hoitaa ja mitä
LisätiedotMENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo
MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:
LisätiedotEteläesplanadi 10 PL 1 00131 HELSINKI Vaihde (09) 18251 Telekopio (09) 1825 7730 MÄÄRÄYSKOKOELMA 26.1.2000 3578/31/99 OM
OIKEUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Eteläesplanadi 10 PL 1 00131 HELSINKI Vaihde (09) 18251 Telekopio (09) 1825 7730 MÄÄRÄYSKOKOELMA 26.1.2000 3578/31/99 OM KORKEIMMAN OIKEUDEN JA HOVIOIKEUDEN ILMOITUKSET HOLHOUS-
LisätiedotERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu
ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30
LisätiedotIsyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa
Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki I Isyyslain kokonaisuudistus
Lisätiedot3. Kysymys: Milloin alaikäisen edunvalvonta merkitään holhousasioiden rekisteriin?
ALAIKÄISEN LAPSEN OMAISUUDEN HOITAMINEN - Kysymyksiä ja vastauksia 1. Kysymys: Kuka on alaikäisen lapsen edunvalvoja? Vastaus: Alaikäisen lapsen edunvalvoja on hänen huoltajansa. 2. Kysymys: Alaikäisellä
LisätiedotLegaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi
Legaatinsaajan oikeusasemasta Tapani Lohi TALENTUM Helsinki 2011 2011 Talentum Media Oy ja Tapani Lohi Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1500-5 Kariston Kirjapaino Oy 2011 pääpiirteittäin
LisätiedotVARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo
VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE
LisätiedotVarmista elämän sujuminen kriisissäkin. Marica Twerin/Maatalouslinja
Varmista elämän sujuminen kriisissäkin Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti
LisätiedotLAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.
LAPSEN OIKEUDET YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. (c) Toni Uusimäki 2004 NIMI yksilöi ihmisen Nimellä tunnistetehtävä, osa persoonallisuutta Etunimiä enintään kolme Vanhemmilla yhteinen lapselle automaattisesti
Lisätiedot1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5
Sisällys Esipuhe v Esipuhe toiseen painokseen Sisällys ix Lyhenneluettelo xv vii I LYHYT JOHDANTO PERINTÖOIKEUDEN HISTORIAAN 1 1. Maaomaisuus ja sukuperimys.............................. 1 2. Puolison
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotPERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001
LisätiedotPäätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden
LisätiedotLaki. kansalaisuuslain muuttamisesta
Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä
LisätiedotELÄMÄ ON JATKUVA POLKU Diabetestutkimussäätiön testamenttiopas
ELÄMÄ ON JATKUVA POLKU Diabetestutkimussäätiön testamenttiopas Miksi diabetestutkimusta tehdään? Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Joka vuosi noin
LisätiedotAsia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi
1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan lakivaliokunnalle Perintökaari tuli voimaan 1.1.1966 ja
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotAsumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies
Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista
LisätiedotPuolison sukunimi ja lapsen sukunimi
1 Lähde: oikeusministerio.fi-verkkosivu, 7/2017 Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Tässä esitteessä kerrotaan, millä tavalla sukunimi voi muuttua avioliiton solmimisen yhteydessä. Esitteessä kerrotaan
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 131 Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen HEL 2016-008895 T 02 07 02 Oike PK20161781 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa kaupungin
LisätiedotIsyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä
Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki Isyyslain kokonaisuudistuksen pääteemat
Lisätiedot60 Määräajassa tehtävä kansalaisuusilmoitus
Kirje SM182685 1 (6) 00.00.01.00.03 SMDno-2017-400 Eduskunnan lakivaliokunta Valiokuntaneuvos Tuokila KAA 3/2016 vp Äitiyslaki: sisäministeriön lausunto kansalaisuuslakiin tarvittavista muutoksista Lakivaliokunta
LisätiedotPerinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro
Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti
LisätiedotKauppakatu 27 B, Jyväskylä. www. hltlaki.fi
Kauppakatu 27 B, 40100 Jyväskylä www. hltlaki.fi Maatilan sukupolvenvaihdos ja tärkeät sopimukset infotilaisuus Karstula 8.10.2018 Asianajaja Tero Lakka Markku Halonen Tero Lakka Mikko Tuomi Annu Tamminen
LisätiedotEdunvalvontavaltakirja ja testamentti
Edunvalvontavaltakirja ja testamentti Polvelta toiselle - Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 30.9.2017 Pankkilakimies, VT Johanna Heikkinen, OP KAINUU Edunvalvontavaltakirja Miten varaudun oman toimintakykyni
LisätiedotEIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä
EIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä Ottaen huomioon, ettei avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välillä ollut enää merkittäviä eroja Itävallassa, EIT:n 5. jaoston enemmistö
LisätiedotEdunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty?
Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Esimerkkinä Maija Mikkonen on hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Ikää hänellä on 65-vuotta. Maija haluaa kuitenkin
LisätiedotHE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta
HE 117/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren lakiosaa koskevia
LisätiedotIsyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä
Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki Isyyslain kokonaisuudistuksen pääteemat
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1
RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja
LisätiedotVarallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat
Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa Keskeinen lainsäädäntö Avioliittolaki (234/1929). Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
Lisätiedotpuolison ja lesken jälkeen
Perukirjan laadinnasta ensin kuolleen puolison ja lesken jälkeen Verohallinnon näkökulma Verkkoseminaari 16.3.2017 Kalle Isotalo Tilaisuuden sisältö Perunkirjoitus ensin kuolleen puolison (EKP) tai lesken
LisätiedotKuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA
Kuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA Puolisot ja asumiskumppanit Jos sinä ja puolisosi hankitte asumisoikeuden yhdessä, osuus on yhteisomistuksessanne. Osuutesi asumisoikeudesta* vastaa
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lausunto
Itä-Suomen aluehallintovirasto Lausunto ISAVI/2705/05.01.01.02/2017 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Maistraattien
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa, laiksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2019 1 (5) 34 Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 18.5.2018 (13 ) (Tapulikaupunki) HEL
LisätiedotMALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.12.2013
1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.12.2013 2 Tehtävä 1 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Tapauksessa B:n isyys perustuu isyysolettamaan, koska
LisätiedotPolvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana
Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,
LisätiedotSukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet
Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet Joe Gummerus Legal Counsel Sukupolvenvaihdosstrategiat Tavoitteena ja strategiana voi olla esimerkiksi: Mahdollistaa ja sallia omistuksen siirtyminen seuraavalle
LisätiedotIsyyslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Isyyslaki Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2015 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan isyyden toteamiseen ja vahvistamiseen
LisätiedotAnnettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala.
Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974 Vahingonkorvauslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Lain soveltamisala. Vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä
LisätiedotYLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?
Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa
LisätiedotKunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö
Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön
LisätiedotMALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS
MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI 10.11.2008 Tehtävä 1 / max. 12 pistettä a) Pesänjakaja on ollut oikeassa siinä, että A:n ja B:n vuonna 2000 tekemä tasajakosopimus ei ilman todistajia solmittuna
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotSUOMEN SUOSITUIN TESTAMENTTIPALVELU
HELPPOTESTAMENTTI.FI SUOMEN SUOSITUIN TESTAMENTTIPALVELU TEE TESTAMENTTI HELPOSTI NETISSÄ helppotestamentti.fi - Tammelan puistokatu 22 - hei@helppotestamentti.fi DOKUMENTIN KÄYTTÖOHJE KIITOS LUOTTAMUKSESTASI
LisätiedotRyhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille
Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa
LisätiedotVelat osituksessa erityiskysymyksiä - takaus ja välitilan velat Siviilioikeuden dos., OikN Pertti Välimäki Dispositio 1. takaukset osituksessa 2. välitilanaikaiset keskinäiset velat Lähteet Takaus: Välimäki:
LisätiedotVahingonkorvaus. Hankintalain 107 :n perusteella. Janne Penttinen
Vahingonkorvaus Hankintalain 107 :n perusteella Janne Penttinen 040-550 1231 Janne.penttinen@gmx.com Edellytyksiä Koskee kaikkia hankintamenettelyjä Vahingonkorvauksen saaminen ei edellytä tuottamusta
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1
RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä
LisätiedotKuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti
Ohje 1 (8) Antopäivä: 1.4.2011 Voimaantulopäivä: 4.4.2011 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: 3.4.2016 Muutostiedot: Kumoaa ohjeen TRAFI/959/2011 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen
LisätiedotPerunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä
Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Outi Pallari Cd-rom-levykkeen
LisätiedotMetsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta
Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta
LisätiedotK O R K E I N O I K E U S T U O M I O Diaarinro 1(14) S2015/88. Helsingin hovioikeuden tähän liitetty tuomio 28.11.2014 nro 2308
K O R K E I N O I K E U S T U O M I O Diaarinro 1(14) S2015/88 Antopäivä Nro 3.5.2016 1011 MUUTOKSENHAKIJA VASTAPUOLI ASIA Valtio Tullin edustamana Jukka Joutsjoki Vahingonkorvaus RATKAISU, JOHON ON HAETTU
LisätiedotKuntien vastuut Juha Lempinen Kehityspäällikkö Väestörekisterikeskus
Kuntien vastuut 7.10.2015 Juha Lempinen Kehityspäällikkö Väestörekisterikeskus VRK:n ja kunnan välinen sopimus rakennustietojen ylläpidosta Väestörekisterikeskus voi sopia kunnan kanssa, että kunta vastaa
Lisätiedot