MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI"

Transkriptio

1 1 MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI

2 2 Tehtävä 1 / max. 12 pistettä Tehtävässä oli kysymys 2004 kuolleen P:n leskensä L hyväksi tekemän ns. rajoitetun omistusoikeustestamentin oikeusvaikutuksista. Jouduttiin kysymään, millä tavoin testamentin toissijaissaajina olevien A:n ja B:n oikeus leski L:n kuollessa toteutetaan: kuinka paljon omaisuutta heille kuuluu L:n pesästä? Erityisen tärkeää tapauksen kannalta oli, mitä A:n ja B:n oikeus merkitsee L:n testamenttausvapauden kannalta. Voiko L sen estämättä testamentata euron arvoisen asuntonsa ystävälleen neiti S:lle? Ratkaisun avain näihin kysymyksiin saadaan PK 12:1:stä. Kun P:n tekemästä testamentista ei mitä ilmeisimmin muuta johdu, A:n ja B:n oikeus lesken pesän varoihin määräytyy lainkohdan nojalla PK 3 luvun säännösten mukaan. A:lla ja B:llä on siis testamentin toissijaissaajina samanlainen oikeus leski L:n pesän varoihin kuin PK 3:1.2:ssa tarkoitetuilla ns. toissijaisilla perillisillä tilanteessa, jossa leski on perinyt puolisonsa lain nojalla. Tämä merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että A ja B saavat puolet (½) leski L:n jättämistä varoista. Mainittu toissijaissaajien oikeus asettaa rajan myös L:n testamenttausvapaudelle. L ei voi testamentillaan pienentää A:n ja B:n jäämistösaantoa (PK 3:1.2), joten hänen testamenttausvapautensa rajoittuu pääsääntöä noudatettaessa puoleen häneltä jäävään omaisuuteen. Näyttäisi siis siltä, että euroa omistava L ei voisi tehdä suunnittelemaansa euron arvoista testamenttia S:n hyväksi (testamenttausvapauden rajana olisi euroa). Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, vaan leski L:n kaavailema testamentti saattaa kaikesta huolimatta osoittautua tehokkaaksi: Ensinnäkin: L uskoo A:n ja B:n puheiden perusteella, että hänen tekemänsä testamenttia ei riitauteta, kunhan vain A:lle pystytään antamaan jäämistövaroista lainmukainen omaisuusmäärä rahana. Kun tilannetta arvioidaan tältä pohjalta (siis A:n ja B:n sinänsä sitomattomiin puheisiin luottaen), näyttäisi asuntoa koskeva testamenttimääräys toteuttamiskelpoiselta. A:n ja B:n osuus L:n varoista on yhteensä euroa ja tästä taas A:n osuus puolet, eli euroa. Tähän L:n pesän riittävät, vaikka asunto ( = euroa) menisi päältä päin neiti S:lle. - Kaikki on nyt tietysti sen varassa, että B tosiaan suullisen lupauksensa mukaisesti tinkii oikeuksistaan. Toiseksi: On mahdollista, että L:n testamentattavissa oleva vapaaosa osoittautuu suuremmaksi kuin ½. PK 3:1.2:n mukaisesta puolittamisperiaatteesta saatetaan nimittäin tietyin edellytyksin poiketa ja tämä poikkeaminen saattaa koitua juuri lesken perillisten (tai testamentinsaajien) hyväksi. Tapauksen kannalta merkittävänä poikkeamisperusteena voisi tulla kysymykseen se, että osa puolisoaan varakkaamman L:n omaisuudesta on kenties ollut avio-oikeudesta vapaata (PK 3:2). Näin saattaisi asia olla esimerkiksi L:lle kuuluneen osakehuoneiston osalta; L:n hyväksi aikanaan tehdyssä testamentissa on ehkä määrätty se VO-omaisuudeksi. Toisaalta on mahdollista, että P ja L olivat solmineet avioehdon, jonka mukaan osa L:n omaisuudesta tai jopa kaikkikin puolisoiden varat oli avio-oikeudesta vapaata. Jos puolisolla L on todella ollut tällaista vapaaomaisuutta, mitä tästä tarkkaan ottaen seuraa? Oletetaan seuraavassa, että P:n kaikki varallisuus on puolestaan ollut avio-oikeuden alaista tai että hänellä on ainakin ollut vähemmän VO-omaisuutta kuin L:llä. L:n vapaaomaisuus saa nyt aikaan sen, että P:n määräämien testamentin toissijaissaajien (A ja B) suhteellinen pesäosuus muodostuu pienemmäksi kuin ½. Toissijaissaajillehan kuuluu L:n pesän varoista sama suhteellinen osuus, kuin se, jonka he olisivat P:n kuoltua toimitetussa osituksessa (jos sellainen olisi suoritettu) saaneet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Tämä murto-osa jää kuvatussa tilanteessa aina pienemmäksi kuin ½.

3 3 Viimeksi esitettyä on syytä konkretisoida esimerkillä: Oletetaan, että L:lle kuulunut asunto-osake on ollut avio-oikeudesta vapaata ja puolisoiden kaikki muu omaisuus avio-oikeuden alaista. Kuvitellaan vielä, että omaisuuksien arvot olivat 2004 samat kuin nykyisinkin (siis osake = ja muut varat = ). Jos P:n jälkeen olisi toimitettu ositus, A ja B olisivat saaneet siinä puolet puolisoiden AO-varoista, eli euroa. Heidän suhteellinen osuutensa puolisoiden koko omaisuusmäärästä olisi siis ollut 1/6 ( : ). Tähän samaan suhteelliseen osuuteen he ovat oikeutettuja lesken pesästä PK 3:2:n mukaan. On syytä korostaa, että L:llä mahdollisesti olevan vapaaomaisuuden vaikutus on juuri edellä kuvatun kaltainen: se pienentää toissijaissaajien suhteellista osuutta (ja samalla arvomäärästä osuutta) lesken pesästä. Moni opiskelija totesi vastauksessaan yksioikoisesti, että leski voi ilman muuta testamentata hänelle kuuluvan vapaaomaisuusobjektin. Tällaista sääntöä ei meillä kuitenkaan ole. Esimerkiksi arvonmuutosten johdosta saattaisi hyvin käydä niin, että tietty lesken VO-omaisuuserä ei mahdukaan hänen testamenttausvallan piirissä olevaan osuuteensa. - Se suhteellinen pesäosuus, joka toissijaisille saajille PK 3 luvun säännösten mukaan kuuluu (vaikkapa ½ tai1/6), annetaan L:n koko omaisuuden säästöstä. Pesänjaon tässä vaiheessa ei siis enää erotella AO- ja VO-omaisuuksia. Edellä on pidetty silmällä puolisolle L kuuluneen vapaaomaisuuden merkitystä. Mahdollista on tietysti sekin, että vapaaomaisuutta on ollut puolisolla P ja että kaikki L:n omaisuus on puolestaan ollut avio-oikeuden alaista. Tällöin VO-omaisuuden merkitys on tietysti edellä esitettyyn verrattuna päinvastainen: testamentinsaajien suhteelliseksi pesäosuudeksi tulee enemmän kuin ½. Tämä taas johtaa helposti siihen, ettei L:n suunnittelemaa testamenttia voidakaan toteuttaa. Huomautuksia: Tehtävä osoittautui vaikeaksi, ja se meni huonosti. Suurin osa opiskelijoista ei lainkaan havainnut, että tapauksessa piti soveltaa PK 3 luvun säännöksiä. Tästä seurasi väistämättä, että vastaus kulki olennaisesti väärillä urilla. Useimmat opiskelijat esittivät, että L:n kuollessa pitäisi toimittaa ositus P:n määräämien testamentinsaajien ja L:n oikeudenomistajien kesken. Monet myös pohtivat sitä mahdollisuutta, että P:n kuoltua on jo ehkä toimitettu ositus, jossa L on mahdollisesti vedonnut AL :ään. Kumpikin käsitys on virheellinen. Muistettakoon tämä: tilanteessa, jossa leski perii tai saa yleistestamentilla kaiken ensiksi kuolleen omaisuuden, ositukselle ei ole käyttöä. Ositus tulisi kyseeseen vain, mikäli leski L luopuisi perinnöstä tai testamentista. Myöskään lesken kuoltua ei toimiteta AL:n säännösten mukaista ositusta vaan PK 3 luvun säännösten mukainen pesänjako. Monet lisäksi katsoivat, että A:n pitäisi saada tietty vähimmäisosuus L:n pesästä lakiosaoikeutensa perusteella. Tämäkin oli virhe. A:lla olisi toki P:n rintaperillisenä ollut mahdollisuus vaatia lakiosaansa P:n kuoltua ja estää näin L:n hyväksi tehdyn testamentin toteutuminen. Tämän oikeutensa hän on kuitenkin menettänyt viimeistään siinä vaiheessa, kun lakiosailmoitukselle säädetty kuuden kuukauden aika on mennyt umpeen (sama vaikutus on saattanut olla jo testamentin hyväksymisellä). Näin A joutuu tyytymään siihen toissijaissaantoon, joka hänelle P:n testamentissa osoitetaan. - A ei toisaalta ole L:n rintaperillinen, joten hänellä ei voi olla lakiosaoikeutta myöskään L:n jälkeen. Lähdepohja: Tapauksen kannalta relevantteja asioita käsiteltiin teoksessa Aarnio - Kangas, Perhevarallisuusoikeus erityisesti sivuilla ja Arvostelusta: Tehtävän vaikeutta on kompensoitu siten, että jokaiselle on annettu normaaliarvostelun jälkeen yksi ylimääräinen piste.

4 4 Tehtävä 2 / max. 12 pistettä Ks. Kirjoituksia ja keskeistä oikeuskäytäntöä perhe- ja jäämistöoikeudessa -teoksessa Tapani Lohi: perusasioita ennakkoperinnöstä ja lakiosasta, s sekä Aarnio - Kangas: Perhevarallisuusoikeus, s Tapauksessa lahjanantaja oli lahjaa antaessaan määrännyt PK 6:1:n mukaisesti, että rintaperilliselle annettu lahja ei ole ennakkoperintö. Lahjanantaja A kuitenkin myöhemmin testamentissaan muutti tätä määräystä. Lahjan saanut rintaperillinen P vetosi, että aikaisempi lahjan yhteydessä annettu määräys on sitova, eikä testamentintekijä A voi sitä muuttaa. Tapauksessa täytyi siten ensin ratkaista ristiriita lahjassa annetun ennakkoperintölausuman ja samasta asiasta annetun testamenttimääräyksen välillä. Kyse on siitä, voiko perittävä muuttaa antamaansa ennakkoperintömääräystä. Tätä asiaa ei ole laissa ratkaistu. Kysymys on ollut ratkaistavana tapauksessa KKO 1996:30. Tapauksessa todettiin, että ennakkoperintömääräys on luonteeltaan kuolemanvaraismääräys, jolla on vaikutuksia vasta perittävän kuoltua, jonka vuoksi se ei voinut sitoa antajaansa. Kyseisessä tapauksessa lahjan antajalla todettiin olevan mahdollisuus muuttaa kuoleman varalta annettua lahjakirjan määräystä ennakkoperinnöstä testamentissaan. Sanotun perusteella P ei voi tehokkaasti vedota siihen, että kiinteistön lahja ei olisi ennakkoperintöä, koska T:n testamentti, jossa se on määrätty ennakkoperinnöksi, on lainvoimainen. Pistehyvityksen saamiseksi ei tarvinnut tietää oikeustapauksen numeroa, mutta tapauksen selostettu juridinen sisältö tuli käydä vastauksesta ilmi. Pistehyvityksen saattoi myös saada, vaikkei tiennyt tulkinnan perustuvan oikeuskäytäntöön, kunhan perusteli ratkaisunsa jäämistöoikeudellisesti pätevällä tavalla (eli käytännössä KKO:n ratkaisun ja Lohen kommentteja noudattaen). Todettakoon, että tapauksessa ei ollut kyse suosiolahjasta, koska kukaan lakiosaperillisistä ei siihen vedonnut. Kyse oli vain ennakkoperintöä koskevasta erimielisyydestä. Pesänjakaja ei omaaloitteisesti voi tehdä laskennallisia lisäyksiä ja tulkita lahjoja esim. suosiolahjoiksi, vaikka moni näin vastauksessaan väittikin. Tämän jälkeen oli tehtävä lain mukainen perinnönjako. Rintaperilliset ovat tehneet lakiosavaatimuksen ja T on vedonnut ennakkoperintöön ja Kuopion kaupunki vetoaa testamenttiin. On laskettava ensin perintö- ja lakiosat, jotka ovat tapauksessa samat, kun pesään lisätään ennakkoperintö. Edellä sanotun perusteella kiinteistön arvo on lisättävä pesän varoihin lakiosaa määrättäessä (PK 7:3). Lakiosa on puolet perintöosasta (PK 7:1). Lakiosajäämistö: (ennakkoperintö) = Lakiosan suuruus: / 2 (perillisten lukumäärä) = x ½ (lakiosa) = Perinnönjaossa ennakkoperintö vähennetään lahjansaajan osasta (PK 7:7). P saa lakiosan (ennakkoperintö) = T saa lakiosan = Kaupunki saa testamentin perusteella loput = Tarkistus: = eli koko reaalinen pesä on jaettu.

5 5 Tehtävä 3 / max. 10 pistettä Tapauksessa oli kyse lapsen huoltoon liittyvistä oikeussäännöistä ja niiden arvioinnista. Kuten tenttitilanteessa yleensäkin, faktat tulevat kuvatuiksi tosielämää niukemmalla tavalla. Oikeustapauksia koskevien tenttivastausten pitäisi tämän vuoksi olla eräällä tapaa osakysymyksiin liittyvän miniesseen missä opiskelija voi esitellä sääntötietämystään oppikirjassa sanotun pohjalta ja soveltavan aspektin välimaastossa. Vastaamistyyli, missä vain ilmoitetaan oikea lopputulos ei johda korkeisiin pisteisiin. (a) Kohdassa oleva tulkintaerimielisyys on laatua, missä toinen vanhemmista haluaa riitauttaa perushuoltovelvoitteen voimassaolon merkityksen lapsen henkilöä koskevan disponointivallan (esim. kysymys nimestä, uskontokunnasta jne.) suhteen. Tässä on erotettava toisistaan reaalinen lapsen huoltoa koskeva aspekti lapsen henkilökohtaisena hoitamisena eli hänen tarpeistaan huolehtimisena siitä, että puhumme huoltoon liittyvästä määräämisvallasta. Oppikirjan tarkoittama perushuolto (s. 169) viittaa lähinnä ensin mainittuun merkitykseen; tätä voidaan perustella esimerkiksi sillä, että lapsen yksinhuoltoa koskeva tuomioistuimen määräys jäisi merkityksettömäksi, tai johtaisi vastakkaisessa kannassa kestämättömiin tilanteisiin. Sinänsä kyseistä kiistaa ei voida ratkaista maistraatissa kuten holhousta eli lapsen varallisuusasemaa koskevien kysymysten osalta on asian laita. Asia on vietävä yleiseen käräjäoikeuteen, ellei asian oikea laita selviä jo tätä ennen. Sosiaalilautakunnan vahvistama huoltosopimus on sinänsä kuin lainvoimainen päätös. (b) Yksinhuolto merkitsee sitä, että huoltajaksi nimetty henkilö voi yksin päättää lapsen henkilöä koskevista asioista, ja näin tapaamisoikeuden saanutta henkilöä kuulematta. Sinänsä lapsen etu sivuuttaa myös yksinhuoltajaksi nimetyn määräämisvallan, mikä merkitsee sitä, että B on asiassa toimittava tätä aspektia koskevien väittämien ei siis omien oikeuksiensa tulkinnan kautta. Jos aineellista oikeustilaa kuvataan tuomioistuinnäkökulmasta, ei TI ole sidottu osapuolten vaatimuksiin asiassa, vaan siihen mikä on lapsen etu. (c) Huoltajaksi nimetty voi kieltää viranomaista antamasta lasta koskevia tietoja. Kohdassa poikkeuksellisesti myös sosiaalilautakunnan ei siis vain tuomioistuimen vahvistama työnjakomääräys johtaa pätevään tiedonsaantioikeuteen. Tätä on perusteltu oppikirjassa (s. 170) sillä, että pelkkä tiedonsaanti ei perusta päätäntävaltaa (ja voi myös edesauttaa lapsen edun toteutumista jatkossa). B voi esittää vaatimuksen viranomaiselle suoraan lain ja vahvistetun perushuoltosopimuksen nojalla. (d) Kohdassa päänvaivaa aiheuttaa se, että työnjakomääräys ei ole tullut vahvistettua tuomioistuimessa. Tämä merkitsee sitä, että sopimusta arvioidaan näiltä osin siviilioikeudellisena oikeustoimena, joka ei ole lainvoimainen päätös asiasta. On sopimuksen tulkintaa koskeva kysymys, mitä osapuolet ovat tarkoittaneet huoltokuluvastuun jakautumisella kyseiseltä kuukaudelta, kun arvioidaan B:n saamisen pätevyyttä (velvoitteiden arviointi relaatioissa A C ja A B ovat eri kysymykset). Tehtävä 5 / max. 6 pistettä Ks. Jänterä-Jareborg s sekä Bryssel II a, erityisesti artiklat 3, 21 ja 22.

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen 18.4. ja 25.4.2008 tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Kurssitehtävät Kaikissa tehtävissä voit lähteä siitä, että perittävän oikeudenomistajat vetoavat osituksessa tai jaossa kaikkiin mahdollisiin lahjoihin

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI

MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI 1 MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI 2.7.2009 2 Tehtävä 1 Tehtävässä oli kysymys 2004 kuolleen P:n leskensä L hyväksi tekemän ns. rajoitetun omistusoikeustestamentin oikeusvaikutuksista. Jouduttiin

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat

Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa Keskeinen lainsäädäntö Avioliittolaki (234/1929). Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet

Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet Joe Gummerus Legal Counsel Sukupolvenvaihdosstrategiat Tavoitteena ja strategiana voi olla esimerkiksi: Mahdollistaa ja sallia omistuksen siirtyminen seuraavalle

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta HE 117/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren lakiosaa koskevia

Lisätiedot

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa

Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa lakimies Tero Hämeenaho Veronmaksajain Keskusliitto ry Perinnöstä luopumisen veroedut Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Perinnöstä luopujaa

Lisätiedot

Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa?

Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? lakimies Georg Rosbäck Veromaksajat Avio-oikeus, mitä se on? Puolisoilla lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen,

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Varmista elämän sujuminen kriisissäkin. Marica Twerin/Maatalouslinja

Varmista elämän sujuminen kriisissäkin. Marica Twerin/Maatalouslinja Varmista elämän sujuminen kriisissäkin Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti

Lisätiedot

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM PRO Helsinki 2016 8., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä

Lisätiedot

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi Legaatinsaajan oikeusasemasta Tapani Lohi TALENTUM Helsinki 2011 2011 Talentum Media Oy ja Tapani Lohi Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1500-5 Kariston Kirjapaino Oy 2011 pääpiirteittäin

Lisätiedot

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Ohje 1 (8) Antopäivä: 1.4.2011 Voimaantulopäivä: 4.4.2011 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: 3.4.2016 Muutostiedot: Kumoaa ohjeen TRAFI/959/2011 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon

Lisätiedot

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5 Sisällys Esipuhe v Esipuhe toiseen painokseen Sisällys ix Lyhenneluettelo xv vii I LYHYT JOHDANTO PERINTÖOIKEUDEN HISTORIAAN 1 1. Maaomaisuus ja sukuperimys.............................. 1 2. Puolison

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa

Lisätiedot

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi:

Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: 1 Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: Allekirjoittanut Liisa Marjatta Virtanen (031256-4828) määrään viimeisenä tahtonani, että omaisuuteni on kokonaisuudessaan menevä täydellä

Lisätiedot

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi 1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan lakivaliokunnalle Perintökaari tuli voimaan 1.1.1966 ja

Lisätiedot

puolison ja lesken jälkeen

puolison ja lesken jälkeen Perukirjan laadinnasta ensin kuolleen puolison ja lesken jälkeen Verohallinnon näkökulma Verkkoseminaari 16.3.2017 Kalle Isotalo Tilaisuuden sisältö Perunkirjoitus ensin kuolleen puolison (EKP) tai lesken

Lisätiedot

LESKEN TASINKOPRIVILEGI JA PERINTÖKAAREN 3 LUVUN MUKAINEN PESÄNJAKO

LESKEN TASINKOPRIVILEGI JA PERINTÖKAAREN 3 LUVUN MUKAINEN PESÄNJAKO LESKEN TASINKOPRIVILEGI JA PERINTÖKAAREN 3 LUVUN MUKAINEN PESÄNJAKO Kati Perälä Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Perhe- ja jäämistöoikeus Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2013 Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Outi Pallari Cd-rom-levykkeen

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Kuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA

Kuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA Kuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA Puolisot ja asumiskumppanit Jos sinä ja puolisosi hankitte asumisoikeuden yhdessä, osuus on yhteisomistuksessanne. Osuutesi asumisoikeudesta* vastaa

Lisätiedot

Maatilojen laki- ja sopimuspäivä IsoValkeinen

Maatilojen laki- ja sopimuspäivä IsoValkeinen Maatilojen laki- ja sopimuspäivä 13.2.2017 IsoValkeinen Avioikeus - mikä se on? Avioehto -sopimus maatilan toiminnan jatkumisen tae myös erotilanteessa Testamentti - suunnittelun väline Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke. Kuolinpesä Metsäyhtymä metsän omistusmuotona. Rovaniemi Markus Ekdahl

Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke. Kuolinpesä Metsäyhtymä metsän omistusmuotona. Rovaniemi Markus Ekdahl Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke Kuolinpesä Metsäyhtymä metsän omistusmuotona Rovaniemi 11.3.2017 Markus Ekdahl Kuolinpesät Suomessa Yli 35 000 kuolinpesää 30 hehtaaria / kpl, yli 5 ha:n omistukset Lähes

Lisätiedot

Jussi Kari OTM, Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja 050 327 9584 jussi.kari@turre.com

Jussi Kari OTM, Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja 050 327 9584 jussi.kari@turre.com Kiitos Turre Legalin valitsemisesta perunkirjoituksen järjestäjäksi. Perunkirjoituksessa uskottuina miehinä toimivat: Jussi Kari OTM, Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja 050 327 9584 jussi.kari@turre.com

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 131 Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen HEL 2016-008895 T 02 07 02 Oike PK20161781 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa kaupungin

Lisätiedot

Perintösuunnittelu Vero

Perintösuunnittelu Vero Perintösuunnittelu Vero2017-15.3.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 16.3.2017 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa omin toimenpitein tulevan

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Etelä Pohjanmaan Osuuspankki Suvi Katariina Kangastie Sisältö Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut 3 Perimysjärjestys Testamentti

Lisätiedot

Perukirja. Verotuksen näkökulmasta

Perukirja. Verotuksen näkökulmasta Perukirja Verotuksen näkökulmasta Sisällysluettelo 2 Perukirja Ilmoittaminen Perunkirjoitusvelvollisuus Perunkirjoitus Lisäaikojen hakeminen Perukirjasta tulee ilmetä Perukirjan liitteet Valtakirja Toimita

Lisätiedot

Ohjeita kuolinpesän asioita hoitavalle

Ohjeita kuolinpesän asioita hoitavalle Ohjeita kuolinpesän asioita hoitavalle Läheisen menettäminen on tilanne, joka omaisten surusta huolimatta vaatii paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot

ENNAKKOPERINNÖN JA LAKIOSAN KÄYTÄNNÖN SOVELTAMINEN

ENNAKKOPERINNÖN JA LAKIOSAN KÄYTÄNNÖN SOVELTAMINEN Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Juridiikka 2017 Inkeri Mäki ENNAKKOPERINNÖN JA LAKIOSAN KÄYTÄNNÖN SOVELTAMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK ) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous 2017 34 Inkeri Mäki ENNAKKOPERINNÖN

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI

MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI 1 MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI 6.10.2008 2 Tehtävä 1 Tehtävässä pyydettiin arvioimaan tiettyjen lähemmin kuvattujen varallisuudensiirtojen vaikutusta P:n rintaperillisten lakiosan suuruuden

Lisätiedot

Perintöverotus pähkinänkuoressa

Perintöverotus pähkinänkuoressa Perintöverotus Sisällysluettelo Perintöverotus pähkinänkuoressa Perunkirjoituksesta perintöverotukseen Perukirja Liitä perukirjaan Perintöveron määräytyminen Perintöverotuspäätös Omaisuus ja vähennykset

Lisätiedot

TESTAMENTTI, AVIOEHTO JA EDUNVALVONTA- VALTAKIRJA. Pykälät tutuiksi maatiloille päivä 13.11.2012

TESTAMENTTI, AVIOEHTO JA EDUNVALVONTA- VALTAKIRJA. Pykälät tutuiksi maatiloille päivä 13.11.2012 1 TESTAMENTTI, AVIOEHTO JA EDUNVALVONTA- VALTAKIRJA Pykälät tutuiksi maatiloille päivä 13.11.2012 Avio-oikeus ja puolisoiden varallisuussuhteet Miten avioliitto vaikuttaa omistussuhteisiin? Avioliitto

Lisätiedot

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi 1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos. VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki 21.3.2012

Metsätilan sukupolvenvaihdos. VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki 21.3.2012 Metsätilan sukupolvenvaihdos VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki 21.3.2012 Milloin kannattaa aloittaa suunnittelu? Metsänomistus ei ole ilo vaan rasite Sopiva ja halukas jatkaja on tiedossa Haluat varmistaa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229 SISÄLLYS N:o Sivu 1226 Laki avioliittolain muuttamisesta... 3445 1227 Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista

Lisätiedot

JÄÄMISTÖSUUNNITTELU Syksy 2013. Antti Kolehmainen

JÄÄMISTÖSUUNNITTELU Syksy 2013. Antti Kolehmainen JÄÄMISTÖSUUNNITTELU Syksy 2013 Antti Kolehmainen Mitä jäämistösuunnittelu on? Kyse on toimista, joilla perittävä (P ) vaikuttaa a) kuolinpesän hallintoon, b) jaettavan omaisuuden määrään tai laatuun taikka

Lisätiedot

Perhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2015

Perhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2015 Perhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2015 26.5.2015 1 Yleistä perimyksestä Kuolemantapauksen jälkeen perittävän omaisuus siirtyy uudelle omistajalle joko perintöoikeuden tai testamentin nojalla. Mikäli

Lisätiedot

21.2.2011 PERUNKIRJOITUS JA PERINNÖNJAKO

21.2.2011 PERUNKIRJOITUS JA PERINNÖNJAKO PERUNKIRJOITUS JA PERINNÖNJAKO Perimysjärjestys Parenteeli- ja sijaantuloperiaate 1. Rintaperilliset -ottolapset, 1.1.1980 -au-lapset, 1.10.1976 -rajaton sijaantulo-oikeus 2. Leski 3. Vanhemmat ja sisarukset

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

ELÄMÄ ON JATKUVA POLKU Diabetestutkimussäätiön testamenttiopas

ELÄMÄ ON JATKUVA POLKU Diabetestutkimussäätiön testamenttiopas ELÄMÄ ON JATKUVA POLKU Diabetestutkimussäätiön testamenttiopas Miksi diabetestutkimusta tehdään? Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Joka vuosi noin

Lisätiedot

a) A oli 10.4.2010 myynyt puolisoiden yhdessä omistaman noin 10 000 euron arvoisen moottoriveneen veljelleen X:lle 5000 euron hintaan.

a) A oli 10.4.2010 myynyt puolisoiden yhdessä omistaman noin 10 000 euron arvoisen moottoriveneen veljelleen X:lle 5000 euron hintaan. Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2010 (Lohi) Kurssitehtävät Tehtävä 1 Puolisoiden A ja B avioliitto horjui, ja he jättivät 1.4.2010 yhdessä avioerohakemuksen. Viikkoa myöhemmin B joutui liikenneonnettomuuden

Lisätiedot

Janne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN

Janne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN Janne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN Talentum Helsinki 2013 Juridica-kirjasarjan 20. teos 2., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2062-7 Kansi:

Lisätiedot

UUSPERHEEN PERINTÖSUUNNITTELU

UUSPERHEEN PERINTÖSUUNNITTELU Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Juridiikka 2014 Leena Killström UUSPERHEEN PERINTÖSUUNNITTELU Vaihtoehdot lakimääräiselle perimysjärjestykselle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous

Lisätiedot

TESTAMENTTI LAINHUUDATUKSESSA. Minna Majlund

TESTAMENTTI LAINHUUDATUKSESSA. Minna Majlund TESTAMENTTI LAINHUUDATUKSESSA Minna Majlund Opinnäytetyö Maaliskuu 2009 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellisen asiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Pirkanmaan

Lisätiedot

Jäämistösuunnittelu. Antti Kolehmainen Timo Räbinä

Jäämistösuunnittelu. Antti Kolehmainen Timo Räbinä Jäämistösuunnittelu Antti Kolehmainen Timo Räbinä TALENTUM HELSINKI 2012 2012 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1740-5 Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad BALTOprint, Liettua 2012 Palaute kirjasta:

Lisätiedot

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005. Lakiosa, eilen, tänään ja huomenna

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005. Lakiosa, eilen, tänään ja huomenna Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005 Lakiosa, eilen, tänään ja huomenna Urpo Kangas Julkaisija: Julkaisu: Helsinki: Suomen asianajajaliitto Defensor legis 85(2004): 4 ISSN 0356 262X s. 575 601 Tämä

Lisätiedot

KUOLINPESÄN PANKKIASIAT. Oma Säästöpankki auttaa sinua vaikeinakin aikoina. Huolehdimme puolestasi, että lain edellyttämät asiakirjat ovat kunnossa.

KUOLINPESÄN PANKKIASIAT. Oma Säästöpankki auttaa sinua vaikeinakin aikoina. Huolehdimme puolestasi, että lain edellyttämät asiakirjat ovat kunnossa. KUOLINPESÄN PANKKIASIAT Oma Säästöpankki auttaa sinua vaikeinakin aikoina. Huolehdimme puolestasi, että lain edellyttämät asiakirjat ovat kunnossa. HOIDETTAVAT ASIAT ENNEN PERUNKIRJOITUSTA AUTAMME PANKKIASIOIDEN

Lisätiedot

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi? V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden

Lisätiedot

Perhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään

Perhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään 6.2.2017 Päivi Kaari johtava lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry/verotieto Oy Perhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään 1. Lakimääräiset perilliset 1.1. Rintaperilliset

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti

Lisätiedot

Perhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2013

Perhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2013 Perhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2013 14.1.2013 Yleistä perimyksestä Kuolemantapauksen jälkeen perittävän omaisuus siirtyy uudelle omistajalle joko perintöoikeuden tai testamentin nojalla. Mikäli

Lisätiedot

Hanna Nikolajeff LAPSETTOMAN AVIOPARIN PERINNÖNJAKO

Hanna Nikolajeff LAPSETTOMAN AVIOPARIN PERINNÖNJAKO Hanna Nikolajeff LAPSETTOMAN AVIOPARIN PERINNÖNJAKO Liiketalouden koulutusohjelma 2016 LAPSETTOMAN AVIOPARIN PERINNÖNJAKO Nikolajeff, Hanna Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu

Lisätiedot

Jäämistösuunnittelu: keskeisiä verotuksen kysymyksiä. Itä-Suomen yliopisto, 3.12.2015 KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä

Jäämistösuunnittelu: keskeisiä verotuksen kysymyksiä. Itä-Suomen yliopisto, 3.12.2015 KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä Jäämistösuunnittelu: keskeisiä verotuksen kysymyksiä Itä-Suomen yliopisto, 3.12.2015 KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä 1 Luennon sisältö 1. Lähtökohtia 2. Eräitä perintöverotuksen perusasioita 3. Perukirja

Lisätiedot

Veera Olkkonen TESTAMENTTIEN VAIKUTUS EDUN- SAAJAN ASEMAAN

Veera Olkkonen TESTAMENTTIEN VAIKUTUS EDUN- SAAJAN ASEMAAN Veera Olkkonen TESTAMENTTIEN VAIKUTUS EDUN- SAAJAN ASEMAAN Liiketalous 2016 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous TIIVISTELMÄ Tekijä Veera Olkkonen Opinnäytetyön nimi Testamenttien vaikutus edunsaajan

Lisätiedot

HE 77/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 77/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 77/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren lakiosan laskemista koskevia

Lisätiedot

Sanna Sveholm OPAS ALAIKÄISEN RINTAPERILLISEN ASEMAAN KUOLINPESÄN OSAKKAANA

Sanna Sveholm OPAS ALAIKÄISEN RINTAPERILLISEN ASEMAAN KUOLINPESÄN OSAKKAANA Sanna Sveholm OPAS ALAIKÄISEN RINTAPERILLISEN ASEMAAN KUOLINPESÄN OSAKKAANA Liiketalouden koulutusohjelma 2012 OPAS ALAIKÄISEN RINTAPERILLISEN ASEMAAN KUOLINPESÄN OSAKKAANA Sveholm, Sanna Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta. Lakiosan täydennys

Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta. Lakiosan täydennys Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Lakiosan täydennys Niko Taivainen Pro gradu -tutkielma Perhe- ja jäämistöoikeus Esine- ja perheoikeuden yhteisprojekti Projektin ohjaajat: Tapani Lohi

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty?

Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Esimerkkinä Maija Mikkonen on hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Ikää hänellä on 65-vuotta. Maija haluaa kuitenkin

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

Aviovarallisuus- ja jäämistöoikeus. Erikoistumisjakso 16.4.2015.

Aviovarallisuus- ja jäämistöoikeus. Erikoistumisjakso 16.4.2015. Aviovarallisuus- ja jäämistöoikeus Erikoistumisjakso 16.4.2015. (vastausten palautus prof. Markku Helin) 1. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: a) Mistä johtuu, että lainsäätäjän on nykyisin

Lisätiedot

Testamentti Tekoja ihmisarvon puolesta

Testamentti Tekoja ihmisarvon puolesta TESTAMENTTIOPAS Testamentti Tekoja ihmisarvon puolesta Me Kirkon Ulkomaanavussa olemme kiitollisia siitä, että haluat pohtia testamenttilahjoitusta työllemme. Oikeaan ihmisyyteen kuuluu yhteisvastuu niin

Lisätiedot

RAJOITETTU OMISTUSOIKEUSTESTAMENTTI JA SII- TÄ AIHEUTUVAT RAJOITUKSET LESKEN MÄÄRÄÄ- MISVALTAAN

RAJOITETTU OMISTUSOIKEUSTESTAMENTTI JA SII- TÄ AIHEUTUVAT RAJOITUKSET LESKEN MÄÄRÄÄ- MISVALTAAN RAJOITETTU OMISTUSOIKEUSTESTAMENTTI JA SII- TÄ AIHEUTUVAT RAJOITUKSET LESKEN MÄÄRÄÄ- MISVALTAAN Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Perhe- ja jäämistöoikeus Maisteritutkielma Kevät 2014 Pauliina

Lisätiedot

joka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

joka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Tietoa avioliittolaista Tässä esitteessä selostetaan lyhyesti avioliiton solmimista ja purkamista sekä avioliiton oikeudellisia vaikutuksia koskevia säännöksiä. Esite on tarkoitettu annettavaksi jokaiselle

Lisätiedot

Ennakkoperintö jäämistösuunnittelussa

Ennakkoperintö jäämistösuunnittelussa Ennakkoperintö jäämistösuunnittelussa Österdahl, Venla 2016 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Ennakkoperintö jäämistösuunnittelussa Venla Österdahl Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Huhtikuu,

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Maa ja metsätalouden sukupolvenvaihdokset ja omistusjärjestelyt. VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki

Maa ja metsätalouden sukupolvenvaihdokset ja omistusjärjestelyt. VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki Maa ja metsätalouden sukupolvenvaihdokset ja omistusjärjestelyt VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki Milloin kannattaa aloittaa suunnittelu? Metsänomistus ei ole ilo vaan rasite Sopiva ja halukas jatkaja on

Lisätiedot

TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE

TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE Tekijänoikeuden voimassaoloaika Teoston asiakkuus Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa

Lisätiedot

Perukirja Täydennysperukirja

Perukirja Täydennysperukirja 1 Perukirja Täydennysperukirja 1. Paikka ja aika Paikka 2. Tiedot vainajasta Aika.. 20 Saapunut: (verotoimisto täyttää) Kuolinpäivä Kotipaikka Siviilisääty Lisätietoja 3. Aviopuoliso (myös rekisteröity

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI PERINTÖ JA TESTAMENTTI Vaimolleni Tertulle ja lapsilleni Hannalle, Jooselle ja Lotalle PERINTÖ JA TESTAMENTTI Käytännön käsikirja Matti Norri ALMA TALENT Helsinki 2017 Seitsemäs, uudistettu painos Copyright

Lisätiedot