MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI
|
|
- Jalmari Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI
2 2 Tehtävä 1 / max. 12 pistettä Tehtävässä oli kysymys 2004 kuolleen P:n leskensä L hyväksi tekemän ns. rajoitetun omistusoikeustestamentin oikeusvaikutuksista. Jouduttiin kysymään, millä tavoin testamentin toissijaissaajina olevien A:n ja B:n oikeus leski L:n kuollessa toteutetaan: kuinka paljon omaisuutta heille kuuluu L:n pesästä? Erityisen tärkeää tapauksen kannalta oli, mitä A:n ja B:n oikeus merkitsee L:n testamenttausvapauden kannalta. Voiko L sen estämättä testamentata euron arvoisen asuntonsa ystävälleen neiti S:lle? Ratkaisun avain näihin kysymyksiin saadaan PK 12:1:stä. Kun P:n tekemästä testamentista ei mitä ilmeisimmin muuta johdu, A:n ja B:n oikeus lesken pesän varoihin määräytyy lainkohdan nojalla PK 3 luvun säännösten mukaan. A:lla ja B:llä on siis testamentin toissijaissaajina samanlainen oikeus leski L:n pesän varoihin kuin PK 3:1.2:ssa tarkoitetuilla ns. toissijaisilla perillisillä tilanteessa, jossa leski on perinyt puolisonsa lain nojalla. Tämä merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että A ja B saavat puolet (½) leski L:n jättämistä varoista. Mainittu toissijaissaajien oikeus asettaa rajan myös L:n testamenttausvapaudelle. L ei voi testamentillaan pienentää A:n ja B:n jäämistösaantoa (PK 3:1.2), joten hänen testamenttausvapautensa rajoittuu pääsääntöä noudatettaessa puoleen häneltä jäävään omaisuuteen. Näyttäisi siis siltä, että euroa omistava L ei voisi tehdä suunnittelemaansa euron arvoista testamenttia S:n hyväksi (testamenttausvapauden rajana olisi euroa). Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, vaan leski L:n kaavailema testamentti saattaa kaikesta huolimatta osoittautua tehokkaaksi: Ensinnäkin: L uskoo A:n ja B:n puheiden perusteella, että hänen tekemänsä testamenttia ei riitauteta, kunhan vain A:lle pystytään antamaan jäämistövaroista lainmukainen omaisuusmäärä rahana. Kun tilannetta arvioidaan tältä pohjalta (siis A:n ja B:n sinänsä sitomattomiin puheisiin luottaen), näyttäisi asuntoa koskeva testamenttimääräys toteuttamiskelpoiselta. A:n ja B:n osuus L:n varoista on yhteensä euroa ja tästä taas A:n osuus puolet, eli euroa. Tähän L:n pesän riittävät, vaikka asunto ( = euroa) menisi päältä päin neiti S:lle. - Kaikki on nyt tietysti sen varassa, että B tosiaan suullisen lupauksensa mukaisesti tinkii oikeuksistaan. Toiseksi: On mahdollista, että L:n testamentattavissa oleva vapaaosa osoittautuu suuremmaksi kuin ½. PK 3:1.2:n mukaisesta puolittamisperiaatteesta saatetaan nimittäin tietyin edellytyksin poiketa ja tämä poikkeaminen saattaa koitua juuri lesken perillisten (tai testamentinsaajien) hyväksi. Tapauksen kannalta merkittävänä poikkeamisperusteena voisi tulla kysymykseen se, että osa puolisoaan varakkaamman L:n omaisuudesta on kenties ollut avio-oikeudesta vapaata (PK 3:2). Näin saattaisi asia olla esimerkiksi L:lle kuuluneen osakehuoneiston osalta; L:n hyväksi aikanaan tehdyssä testamentissa on ehkä määrätty se VO-omaisuudeksi. Toisaalta on mahdollista, että P ja L olivat solmineet avioehdon, jonka mukaan osa L:n omaisuudesta tai jopa kaikkikin puolisoiden varat oli avio-oikeudesta vapaata. Jos puolisolla L on todella ollut tällaista vapaaomaisuutta, mitä tästä tarkkaan ottaen seuraa? Oletetaan seuraavassa, että P:n kaikki varallisuus on puolestaan ollut avio-oikeuden alaista tai että hänellä on ainakin ollut vähemmän VO-omaisuutta kuin L:llä. L:n vapaaomaisuus saa nyt aikaan sen, että P:n määräämien testamentin toissijaissaajien (A ja B) suhteellinen pesäosuus muodostuu pienemmäksi kuin ½. Toissijaissaajillehan kuuluu L:n pesän varoista sama suhteellinen osuus, kuin se, jonka he olisivat P:n kuoltua toimitetussa osituksessa (jos sellainen olisi suoritettu) saaneet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Tämä murto-osa jää kuvatussa tilanteessa aina pienemmäksi kuin ½.
3 3 Viimeksi esitettyä on syytä konkretisoida esimerkillä: Oletetaan, että L:lle kuulunut asunto-osake on ollut avio-oikeudesta vapaata ja puolisoiden kaikki muu omaisuus avio-oikeuden alaista. Kuvitellaan vielä, että omaisuuksien arvot olivat 2004 samat kuin nykyisinkin (siis osake = ja muut varat = ). Jos P:n jälkeen olisi toimitettu ositus, A ja B olisivat saaneet siinä puolet puolisoiden AO-varoista, eli euroa. Heidän suhteellinen osuutensa puolisoiden koko omaisuusmäärästä olisi siis ollut 1/6 ( : ). Tähän samaan suhteelliseen osuuteen he ovat oikeutettuja lesken pesästä PK 3:2:n mukaan. On syytä korostaa, että L:llä mahdollisesti olevan vapaaomaisuuden vaikutus on juuri edellä kuvatun kaltainen: se pienentää toissijaissaajien suhteellista osuutta (ja samalla arvomäärästä osuutta) lesken pesästä. Moni opiskelija totesi vastauksessaan yksioikoisesti, että leski voi ilman muuta testamentata hänelle kuuluvan vapaaomaisuusobjektin. Tällaista sääntöä ei meillä kuitenkaan ole. Esimerkiksi arvonmuutosten johdosta saattaisi hyvin käydä niin, että tietty lesken VO-omaisuuserä ei mahdukaan hänen testamenttausvallan piirissä olevaan osuuteensa. - Se suhteellinen pesäosuus, joka toissijaisille saajille PK 3 luvun säännösten mukaan kuuluu (vaikkapa ½ tai1/6), annetaan L:n koko omaisuuden säästöstä. Pesänjaon tässä vaiheessa ei siis enää erotella AO- ja VO-omaisuuksia. Edellä on pidetty silmällä puolisolle L kuuluneen vapaaomaisuuden merkitystä. Mahdollista on tietysti sekin, että vapaaomaisuutta on ollut puolisolla P ja että kaikki L:n omaisuus on puolestaan ollut avio-oikeuden alaista. Tällöin VO-omaisuuden merkitys on tietysti edellä esitettyyn verrattuna päinvastainen: testamentinsaajien suhteelliseksi pesäosuudeksi tulee enemmän kuin ½. Tämä taas johtaa helposti siihen, ettei L:n suunnittelemaa testamenttia voidakaan toteuttaa. Huomautuksia: Tehtävä osoittautui vaikeaksi, ja se meni huonosti. Suurin osa opiskelijoista ei lainkaan havainnut, että tapauksessa piti soveltaa PK 3 luvun säännöksiä. Tästä seurasi väistämättä, että vastaus kulki olennaisesti väärillä urilla. Useimmat opiskelijat esittivät, että L:n kuollessa pitäisi toimittaa ositus P:n määräämien testamentinsaajien ja L:n oikeudenomistajien kesken. Monet myös pohtivat sitä mahdollisuutta, että P:n kuoltua on jo ehkä toimitettu ositus, jossa L on mahdollisesti vedonnut AL :ään. Kumpikin käsitys on virheellinen. Muistettakoon tämä: tilanteessa, jossa leski perii tai saa yleistestamentilla kaiken ensiksi kuolleen omaisuuden, ositukselle ei ole käyttöä. Ositus tulisi kyseeseen vain, mikäli leski L luopuisi perinnöstä tai testamentista. Myöskään lesken kuoltua ei toimiteta AL:n säännösten mukaista ositusta vaan PK 3 luvun säännösten mukainen pesänjako. Monet lisäksi katsoivat, että A:n pitäisi saada tietty vähimmäisosuus L:n pesästä lakiosaoikeutensa perusteella. Tämäkin oli virhe. A:lla olisi toki P:n rintaperillisenä ollut mahdollisuus vaatia lakiosaansa P:n kuoltua ja estää näin L:n hyväksi tehdyn testamentin toteutuminen. Tämän oikeutensa hän on kuitenkin menettänyt viimeistään siinä vaiheessa, kun lakiosailmoitukselle säädetty kuuden kuukauden aika on mennyt umpeen (sama vaikutus on saattanut olla jo testamentin hyväksymisellä). Näin A joutuu tyytymään siihen toissijaissaantoon, joka hänelle P:n testamentissa osoitetaan. - A ei toisaalta ole L:n rintaperillinen, joten hänellä ei voi olla lakiosaoikeutta myöskään L:n jälkeen. Lähdepohja: Tapauksen kannalta relevantteja asioita käsiteltiin teoksessa Aarnio - Kangas, Perhevarallisuusoikeus erityisesti sivuilla ja Arvostelusta: Tehtävän vaikeutta on kompensoitu siten, että jokaiselle on annettu normaaliarvostelun jälkeen yksi ylimääräinen piste.
4 4 Tehtävä 2 / max. 12 pistettä Ks. Kirjoituksia ja keskeistä oikeuskäytäntöä perhe- ja jäämistöoikeudessa -teoksessa Tapani Lohi: perusasioita ennakkoperinnöstä ja lakiosasta, s sekä Aarnio - Kangas: Perhevarallisuusoikeus, s Tapauksessa lahjanantaja oli lahjaa antaessaan määrännyt PK 6:1:n mukaisesti, että rintaperilliselle annettu lahja ei ole ennakkoperintö. Lahjanantaja A kuitenkin myöhemmin testamentissaan muutti tätä määräystä. Lahjan saanut rintaperillinen P vetosi, että aikaisempi lahjan yhteydessä annettu määräys on sitova, eikä testamentintekijä A voi sitä muuttaa. Tapauksessa täytyi siten ensin ratkaista ristiriita lahjassa annetun ennakkoperintölausuman ja samasta asiasta annetun testamenttimääräyksen välillä. Kyse on siitä, voiko perittävä muuttaa antamaansa ennakkoperintömääräystä. Tätä asiaa ei ole laissa ratkaistu. Kysymys on ollut ratkaistavana tapauksessa KKO 1996:30. Tapauksessa todettiin, että ennakkoperintömääräys on luonteeltaan kuolemanvaraismääräys, jolla on vaikutuksia vasta perittävän kuoltua, jonka vuoksi se ei voinut sitoa antajaansa. Kyseisessä tapauksessa lahjan antajalla todettiin olevan mahdollisuus muuttaa kuoleman varalta annettua lahjakirjan määräystä ennakkoperinnöstä testamentissaan. Sanotun perusteella P ei voi tehokkaasti vedota siihen, että kiinteistön lahja ei olisi ennakkoperintöä, koska T:n testamentti, jossa se on määrätty ennakkoperinnöksi, on lainvoimainen. Pistehyvityksen saamiseksi ei tarvinnut tietää oikeustapauksen numeroa, mutta tapauksen selostettu juridinen sisältö tuli käydä vastauksesta ilmi. Pistehyvityksen saattoi myös saada, vaikkei tiennyt tulkinnan perustuvan oikeuskäytäntöön, kunhan perusteli ratkaisunsa jäämistöoikeudellisesti pätevällä tavalla (eli käytännössä KKO:n ratkaisun ja Lohen kommentteja noudattaen). Todettakoon, että tapauksessa ei ollut kyse suosiolahjasta, koska kukaan lakiosaperillisistä ei siihen vedonnut. Kyse oli vain ennakkoperintöä koskevasta erimielisyydestä. Pesänjakaja ei omaaloitteisesti voi tehdä laskennallisia lisäyksiä ja tulkita lahjoja esim. suosiolahjoiksi, vaikka moni näin vastauksessaan väittikin. Tämän jälkeen oli tehtävä lain mukainen perinnönjako. Rintaperilliset ovat tehneet lakiosavaatimuksen ja T on vedonnut ennakkoperintöön ja Kuopion kaupunki vetoaa testamenttiin. On laskettava ensin perintö- ja lakiosat, jotka ovat tapauksessa samat, kun pesään lisätään ennakkoperintö. Edellä sanotun perusteella kiinteistön arvo on lisättävä pesän varoihin lakiosaa määrättäessä (PK 7:3). Lakiosa on puolet perintöosasta (PK 7:1). Lakiosajäämistö: (ennakkoperintö) = Lakiosan suuruus: / 2 (perillisten lukumäärä) = x ½ (lakiosa) = Perinnönjaossa ennakkoperintö vähennetään lahjansaajan osasta (PK 7:7). P saa lakiosan (ennakkoperintö) = T saa lakiosan = Kaupunki saa testamentin perusteella loput = Tarkistus: = eli koko reaalinen pesä on jaettu.
5 5 Tehtävä 3 / max. 10 pistettä Tapauksessa oli kyse lapsen huoltoon liittyvistä oikeussäännöistä ja niiden arvioinnista. Kuten tenttitilanteessa yleensäkin, faktat tulevat kuvatuiksi tosielämää niukemmalla tavalla. Oikeustapauksia koskevien tenttivastausten pitäisi tämän vuoksi olla eräällä tapaa osakysymyksiin liittyvän miniesseen missä opiskelija voi esitellä sääntötietämystään oppikirjassa sanotun pohjalta ja soveltavan aspektin välimaastossa. Vastaamistyyli, missä vain ilmoitetaan oikea lopputulos ei johda korkeisiin pisteisiin. (a) Kohdassa oleva tulkintaerimielisyys on laatua, missä toinen vanhemmista haluaa riitauttaa perushuoltovelvoitteen voimassaolon merkityksen lapsen henkilöä koskevan disponointivallan (esim. kysymys nimestä, uskontokunnasta jne.) suhteen. Tässä on erotettava toisistaan reaalinen lapsen huoltoa koskeva aspekti lapsen henkilökohtaisena hoitamisena eli hänen tarpeistaan huolehtimisena siitä, että puhumme huoltoon liittyvästä määräämisvallasta. Oppikirjan tarkoittama perushuolto (s. 169) viittaa lähinnä ensin mainittuun merkitykseen; tätä voidaan perustella esimerkiksi sillä, että lapsen yksinhuoltoa koskeva tuomioistuimen määräys jäisi merkityksettömäksi, tai johtaisi vastakkaisessa kannassa kestämättömiin tilanteisiin. Sinänsä kyseistä kiistaa ei voida ratkaista maistraatissa kuten holhousta eli lapsen varallisuusasemaa koskevien kysymysten osalta on asian laita. Asia on vietävä yleiseen käräjäoikeuteen, ellei asian oikea laita selviä jo tätä ennen. Sosiaalilautakunnan vahvistama huoltosopimus on sinänsä kuin lainvoimainen päätös. (b) Yksinhuolto merkitsee sitä, että huoltajaksi nimetty henkilö voi yksin päättää lapsen henkilöä koskevista asioista, ja näin tapaamisoikeuden saanutta henkilöä kuulematta. Sinänsä lapsen etu sivuuttaa myös yksinhuoltajaksi nimetyn määräämisvallan, mikä merkitsee sitä, että B on asiassa toimittava tätä aspektia koskevien väittämien ei siis omien oikeuksiensa tulkinnan kautta. Jos aineellista oikeustilaa kuvataan tuomioistuinnäkökulmasta, ei TI ole sidottu osapuolten vaatimuksiin asiassa, vaan siihen mikä on lapsen etu. (c) Huoltajaksi nimetty voi kieltää viranomaista antamasta lasta koskevia tietoja. Kohdassa poikkeuksellisesti myös sosiaalilautakunnan ei siis vain tuomioistuimen vahvistama työnjakomääräys johtaa pätevään tiedonsaantioikeuteen. Tätä on perusteltu oppikirjassa (s. 170) sillä, että pelkkä tiedonsaanti ei perusta päätäntävaltaa (ja voi myös edesauttaa lapsen edun toteutumista jatkossa). B voi esittää vaatimuksen viranomaiselle suoraan lain ja vahvistetun perushuoltosopimuksen nojalla. (d) Kohdassa päänvaivaa aiheuttaa se, että työnjakomääräys ei ole tullut vahvistettua tuomioistuimessa. Tämä merkitsee sitä, että sopimusta arvioidaan näiltä osin siviilioikeudellisena oikeustoimena, joka ei ole lainvoimainen päätös asiasta. On sopimuksen tulkintaa koskeva kysymys, mitä osapuolet ovat tarkoittaneet huoltokuluvastuun jakautumisella kyseiseltä kuukaudelta, kun arvioidaan B:n saamisen pätevyyttä (velvoitteiden arviointi relaatioissa A C ja A B ovat eri kysymykset). Tehtävä 5 / max. 6 pistettä Ks. Jänterä-Jareborg s sekä Bryssel II a, erityisesti artiklat 3, 21 ja 22.
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen 18.4. ja 25.4.2008 tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Kurssitehtävät Kaikissa tehtävissä voit lähteä siitä, että perittävän oikeudenomistajat vetoavat osituksessa tai jaossa kaikkiin mahdollisiin lahjoihin
LisätiedotMALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI
1 MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI 2.7.2009 2 Tehtävä 1 Tehtävässä oli kysymys 2004 kuolleen P:n leskensä L hyväksi tekemän ns. rajoitetun omistusoikeustestamentin oikeusvaikutuksista. Jouduttiin
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotAvio-oikeus jäämistösuunnittelussa
Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Lakipäivät avajaistapahtuma 9.10.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 11.10.2017 1 Jäämistösuunnittelu mitä se on? Toimenpiteitä, joilla vaikutetaan jäämistön
LisätiedotVarallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat
Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa Keskeinen lainsäädäntö Avioliittolaki (234/1929). Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta
LisätiedotSijoittajan perintöverosuunnittelu
Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä
LisätiedotTestamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.
LisätiedotTestamenttilahjoituksessa huomioitavaa
Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi
LisätiedotKuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,
LisätiedotSukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet
Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet Joe Gummerus Legal Counsel Sukupolvenvaihdosstrategiat Tavoitteena ja strategiana voi olla esimerkiksi: Mahdollistaa ja sallia omistuksen siirtyminen seuraavalle
LisätiedotHE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta
HE 117/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren lakiosaa koskevia
LisätiedotKuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö
Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta
LisätiedotPerusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta
Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon
LisätiedotOikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia
Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa
LisätiedotMENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo
MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:
LisätiedotOtanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa
Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa lakimies Tero Hämeenaho Veronmaksajain Keskusliitto ry Perinnöstä luopumisen veroedut Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Perinnöstä luopujaa
LisätiedotAvioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa?
Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? lakimies Georg Rosbäck Veromaksajat Avio-oikeus, mitä se on? Puolisoilla lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen,
LisätiedotMENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo
MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotVarmista elämän sujuminen kriisissäkin. Marica Twerin/Maatalouslinja
Varmista elämän sujuminen kriisissäkin Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa
LisätiedotLegaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi
Legaatinsaajan oikeusasemasta Tapani Lohi TALENTUM Helsinki 2011 2011 Talentum Media Oy ja Tapani Lohi Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1500-5 Kariston Kirjapaino Oy 2011 pääpiirteittäin
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotPerunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä
Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM PRO Helsinki 2016 8., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä
LisätiedotVARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo
VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE
LisätiedotValtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.
YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotIkääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen
Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon
LisätiedotAVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto
AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa
LisätiedotKunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö
Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön
LisätiedotPerintösuunnittelu Vero
Perintösuunnittelu Vero2018 13.3.2018 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 14.3.2018 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa eläessään omin toimenpitein
LisätiedotEdunvalvontavaltakirja ja testamentti
Edunvalvontavaltakirja ja testamentti Polvelta toiselle - Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 30.9.2017 Pankkilakimies, VT Johanna Heikkinen, OP KAINUU Edunvalvontavaltakirja Miten varaudun oman toimintakykyni
LisätiedotEsimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi:
1 Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: Allekirjoittanut Liisa Marjatta Virtanen (031256-4828) määrään viimeisenä tahtonani, että omaisuuteni on kokonaisuudessaan menevä täydellä
LisätiedotAsumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies
Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista
Lisätiedot1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5
Sisällys Esipuhe v Esipuhe toiseen painokseen Sisällys ix Lyhenneluettelo xv vii I LYHYT JOHDANTO PERINTÖOIKEUDEN HISTORIAAN 1 1. Maaomaisuus ja sukuperimys.............................. 1 2. Puolison
LisätiedotKansainvälistyvät perhesuhteet
Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen
LisätiedotTEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti Asianajaja Harri Jussila
TEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti 28.11.2018 Asianajaja Harri Jussila ESITYKSEN SISÄLTÖ Kuka on äänessä? Kuka perii perittävän varallisuuden? Entä jos perillisiä ei
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotKuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti
Ohje 1 (8) Antopäivä: 1.4.2011 Voimaantulopäivä: 4.4.2011 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: 3.4.2016 Muutostiedot: Kumoaa ohjeen TRAFI/959/2011 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen
LisätiedotAsia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi
1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan lakivaliokunnalle Perintökaari tuli voimaan 1.1.1966 ja
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
Lisätiedotpuolison ja lesken jälkeen
Perukirjan laadinnasta ensin kuolleen puolison ja lesken jälkeen Verohallinnon näkökulma Verkkoseminaari 16.3.2017 Kalle Isotalo Tilaisuuden sisältö Perunkirjoitus ensin kuolleen puolison (EKP) tai lesken
LisätiedotTilatukioikeuksien siirrot ja haku kansallisesta varannosta
Tilatukioikeuksien siirrot ja haku kansallisesta varannosta Tukioikeuksien siirrot Tilatukioikeuksien siirrot tehdään lomakkeella 103B JA LIITTEEKSI AINA LUOVUTTAVAN TILAN LOMAKE 103A ALLEKIRJOITUKSIN
LisätiedotLESKEN TASINKOPRIVILEGI JA PERINTÖKAAREN 3 LUVUN MUKAINEN PESÄNJAKO
LESKEN TASINKOPRIVILEGI JA PERINTÖKAAREN 3 LUVUN MUKAINEN PESÄNJAKO Kati Perälä Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Perhe- ja jäämistöoikeus Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2013 Tiedekunta/Osasto
LisätiedotEIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä
EIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä Ottaen huomioon, ettei avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välillä ollut enää merkittäviä eroja Itävallassa, EIT:n 5. jaoston enemmistö
LisätiedotERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu
ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30
LisätiedotPohjoisen metsätilat kasvuun hanke. Kuolinpesä Metsäyhtymä metsän omistusmuotona. Rovaniemi Markus Ekdahl
Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke Kuolinpesä Metsäyhtymä metsän omistusmuotona Rovaniemi 11.3.2017 Markus Ekdahl Kuolinpesät Suomessa Yli 35 000 kuolinpesää 30 hehtaaria / kpl, yli 5 ha:n omistukset Lähes
LisätiedotPerunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä
Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Outi Pallari Cd-rom-levykkeen
LisätiedotKuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA
Kuka omistaa asumisoikeuden? LAEISTA JA ASETUKSISTA Puolisot ja asumiskumppanit Jos sinä ja puolisosi hankitte asumisoikeuden yhdessä, osuus on yhteisomistuksessanne. Osuutesi asumisoikeudesta* vastaa
LisätiedotMaatilojen laki- ja sopimuspäivä IsoValkeinen
Maatilojen laki- ja sopimuspäivä 13.2.2017 IsoValkeinen Avioikeus - mikä se on? Avioehto -sopimus maatilan toiminnan jatkumisen tae myös erotilanteessa Testamentti - suunnittelun väline Edunvalvontavaltuutus
LisätiedotPerintösuunnittelu Vero
Perintösuunnittelu Vero2017-15.3.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 16.3.2017 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa omin toimenpitein tulevan
LisätiedotENNAKKOPERINNÖN JA LAKIOSAN KÄYTÄNNÖN SOVELTAMINEN
Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Juridiikka 2017 Inkeri Mäki ENNAKKOPERINNÖN JA LAKIOSAN KÄYTÄNNÖN SOVELTAMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK ) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous 2017 34 Inkeri Mäki ENNAKKOPERINNÖN
LisätiedotPerukirja. Verotuksen näkökulmasta
Perukirja Verotuksen näkökulmasta Sisällysluettelo 2 Perukirja Ilmoittaminen Perunkirjoitusvelvollisuus Perunkirjoitus Lisäaikojen hakeminen Perukirjasta tulee ilmetä Perukirjan liitteet Valtakirja Toimita
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 131 Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen HEL 2016-008895 T 02 07 02 Oike PK20161781 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa kaupungin
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014
Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Etelä Pohjanmaan Osuuspankki Suvi Katariina Kangastie Sisältö Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut 3 Perimysjärjestys Testamentti
LisätiedotOhjeita kuolinpesän asioita hoitavalle
Ohjeita kuolinpesän asioita hoitavalle Läheisen menettäminen on tilanne, joka omaisten surusta huolimatta vaatii paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotPERINTÖ JA TESTAMENTTI
MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen
LisätiedotJussi Kari OTM, Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja 050 327 9584 jussi.kari@turre.com
Kiitos Turre Legalin valitsemisesta perunkirjoituksen järjestäjäksi. Perunkirjoituksessa uskottuina miehinä toimivat: Jussi Kari OTM, Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja 050 327 9584 jussi.kari@turre.com
LisätiedotPerintöverotus pähkinänkuoressa
Perintöverotus Sisällysluettelo Perintöverotus pähkinänkuoressa Perunkirjoituksesta perintöverotukseen Perukirja Liitä perukirjaan Perintöveron määräytyminen Perintöverotuspäätös Omaisuus ja vähennykset
LisätiedotMALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI
1 MALLIVASTAUKSET PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TENTTI 6.10.2008 2 Tehtävä 1 Tehtävässä pyydettiin arvioimaan tiettyjen lähemmin kuvattujen varallisuudensiirtojen vaikutusta P:n rintaperillisten lakiosan suuruuden
LisätiedotTESTAMENTTI, AVIOEHTO JA EDUNVALVONTA- VALTAKIRJA. Pykälät tutuiksi maatiloille päivä 13.11.2012
1 TESTAMENTTI, AVIOEHTO JA EDUNVALVONTA- VALTAKIRJA Pykälät tutuiksi maatiloille päivä 13.11.2012 Avio-oikeus ja puolisoiden varallisuussuhteet Miten avioliitto vaikuttaa omistussuhteisiin? Avioliitto
LisätiedotENNAKKOPERINTÖ JÄÄMISTÖOSITUKSESSA
ENNAKKOPERINTÖ JÄÄMISTÖOSITUKSESSA Emmi Kekäläinen Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Perhe- ja jäämistöoikeus Pro gradu -tutkielma Kevät 2019 Ohjaaja: Tapani Lohi Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
LisätiedotYLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?
Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa
LisätiedotKuolinpesän osakkaille
Kuolinpesän osakkaille Opas kuolinpesän osakkaille Läheisen poismenon aiheuttaman surun lisäksi omaisilla on kannettavanaan vastuu monista kuolemantapaukseen liittyvistä käytännön asioista. Tämä opas
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa
Lisätiedot21.2.2011 PERUNKIRJOITUS JA PERINNÖNJAKO
PERUNKIRJOITUS JA PERINNÖNJAKO Perimysjärjestys Parenteeli- ja sijaantuloperiaate 1. Rintaperilliset -ottolapset, 1.1.1980 -au-lapset, 1.10.1976 -rajaton sijaantulo-oikeus 2. Leski 3. Vanhemmat ja sisarukset
LisätiedotJÄÄMISTÖSUUNNITTELU Syksy 2013. Antti Kolehmainen
JÄÄMISTÖSUUNNITTELU Syksy 2013 Antti Kolehmainen Mitä jäämistösuunnittelu on? Kyse on toimista, joilla perittävä (P ) vaikuttaa a) kuolinpesän hallintoon, b) jaettavan omaisuuden määrään tai laatuun taikka
LisätiedotLAPSIOIKEUS Isyysolettama
Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos
LisätiedotKauppakatu 27 B, Jyväskylä. www. hltlaki.fi
Kauppakatu 27 B, 40100 Jyväskylä www. hltlaki.fi Markku Halonen Tero Lakka Mikko Tuomi Annu Tamminen Maarit Merimaa-Piirainen Varatuomari, asianajaja Varatuomari, asianajaja Varatuomari, asianajaja Varatuomari
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229 SISÄLLYS N:o Sivu 1226 Laki avioliittolain muuttamisesta... 3445 1227 Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista
LisätiedotPäätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden
LisätiedotPerhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2015
Perhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2015 26.5.2015 1 Yleistä perimyksestä Kuolemantapauksen jälkeen perittävän omaisuus siirtyy uudelle omistajalle joko perintöoikeuden tai testamentin nojalla. Mikäli
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos. VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki 21.3.2012
Metsätilan sukupolvenvaihdos VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki 21.3.2012 Milloin kannattaa aloittaa suunnittelu? Metsänomistus ei ole ilo vaan rasite Sopiva ja halukas jatkaja on tiedossa Haluat varmistaa
LisätiedotJanne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN
Janne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN Talentum Helsinki 2013 Juridica-kirjasarjan 20. teos 2., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2062-7 Kansi:
LisätiedotTESTAMENTTI LAINHUUDATUKSESSA. Minna Majlund
TESTAMENTTI LAINHUUDATUKSESSA Minna Majlund Opinnäytetyö Maaliskuu 2009 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellisen asiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Pirkanmaan
Lisätiedotavopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotPerhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään
6.2.2017 Päivi Kaari johtava lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry/verotieto Oy Perhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään 1. Lakimääräiset perilliset 1.1. Rintaperilliset
LisätiedotELÄMÄ ON JATKUVA POLKU Diabetestutkimussäätiön testamenttiopas
ELÄMÄ ON JATKUVA POLKU Diabetestutkimussäätiön testamenttiopas Miksi diabetestutkimusta tehdään? Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Joka vuosi noin
Lisätiedota) A oli 10.4.2010 myynyt puolisoiden yhdessä omistaman noin 10 000 euron arvoisen moottoriveneen veljelleen X:lle 5000 euron hintaan.
Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2010 (Lohi) Kurssitehtävät Tehtävä 1 Puolisoiden A ja B avioliitto horjui, ja he jättivät 1.4.2010 yhdessä avioerohakemuksen. Viikkoa myöhemmin B joutui liikenneonnettomuuden
LisätiedotUUSPERHEEN PERINTÖSUUNNITTELU
Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Juridiikka 2014 Leena Killström UUSPERHEEN PERINTÖSUUNNITTELU Vaihtoehdot lakimääräiselle perimysjärjestykselle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous
LisätiedotSUOMEN SUOSITUIN TESTAMENTTIPALVELU
HELPPOTESTAMENTTI.FI SUOMEN SUOSITUIN TESTAMENTTIPALVELU TEE TESTAMENTTI HELPOSTI NETISSÄ helppotestamentti.fi - Tammelan puistokatu 22 - hei@helppotestamentti.fi DOKUMENTIN KÄYTTÖOHJE KIITOS LUOTTAMUKSESTASI
LisätiedotKUOLINPESÄN PANKKIASIAT. Oma Säästöpankki auttaa sinua vaikeinakin aikoina. Huolehdimme puolestasi, että lain edellyttämät asiakirjat ovat kunnossa.
KUOLINPESÄN PANKKIASIAT Oma Säästöpankki auttaa sinua vaikeinakin aikoina. Huolehdimme puolestasi, että lain edellyttämät asiakirjat ovat kunnossa. HOIDETTAVAT ASIAT ENNEN PERUNKIRJOITUSTA AUTAMME PANKKIASIOIDEN
LisätiedotKauppakatu 27 B, Jyväskylä. www. hltlaki.fi
Kauppakatu 27 B, 40100 Jyväskylä www. hltlaki.fi Maatilan sukupolvenvaihdos ja tärkeät sopimukset infotilaisuus Karstula 8.10.2018 Asianajaja Tero Lakka Markku Halonen Tero Lakka Mikko Tuomi Annu Tamminen
LisätiedotPerhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2013
Perhe- ja perintöoikeutta pääpiirteissään 2013 14.1.2013 Yleistä perimyksestä Kuolemantapauksen jälkeen perittävän omaisuus siirtyy uudelle omistajalle joko perintöoikeuden tai testamentin nojalla. Mikäli
LisätiedotTässä sinulle helposti täytettävä ilmainen testamenttipohja
Tässä sinulle helposti täytettävä ilmainen testamenttipohja Lue testamentin täyttöohjeet helppotestamentti.fi sivulta Testamentin tekeminen on helppoa seuraamalla helppotestamentti.fi palvelussa esitettyjä
LisätiedotV AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?
V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden
LisätiedotSijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy
Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti
LisätiedotJäämistösuunnittelu. Antti Kolehmainen Timo Räbinä
Jäämistösuunnittelu Antti Kolehmainen Timo Räbinä TALENTUM HELSINKI 2012 2012 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1740-5 Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad BALTOprint, Liettua 2012 Palaute kirjasta:
Lisätiedot3. Kysymys: Milloin alaikäisen edunvalvonta merkitään holhousasioiden rekisteriin?
ALAIKÄISEN LAPSEN OMAISUUDEN HOITAMINEN - Kysymyksiä ja vastauksia 1. Kysymys: Kuka on alaikäisen lapsen edunvalvoja? Vastaus: Alaikäisen lapsen edunvalvoja on hänen huoltajansa. 2. Kysymys: Alaikäisellä
LisätiedotHE 77/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 77/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren lakiosan laskemista koskevia
LisätiedotHanna Nikolajeff LAPSETTOMAN AVIOPARIN PERINNÖNJAKO
Hanna Nikolajeff LAPSETTOMAN AVIOPARIN PERINNÖNJAKO Liiketalouden koulutusohjelma 2016 LAPSETTOMAN AVIOPARIN PERINNÖNJAKO Nikolajeff, Hanna Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu
LisätiedotAsia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi
1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle
LisätiedotOpiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005. Lakiosa, eilen, tänään ja huomenna
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005 Lakiosa, eilen, tänään ja huomenna Urpo Kangas Julkaisija: Julkaisu: Helsinki: Suomen asianajajaliitto Defensor legis 85(2004): 4 ISSN 0356 262X s. 575 601 Tämä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Kaupunginkanslia. 108 Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 19.10.2018 Oikeuspalvelut 108 Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen HEL 2018-010498 T 02 07 02 Oike PK 20181030 Päätös Päätöksen perustelut
LisätiedotElämäsi asiakirjat. * sitten kun. Mirja Kokko PERHEJURISTIT KOKKO & KUUSILUOMA OY. Edunvalvontavaltakirja Hoitotahto Testamentti
Elämäsi asiakirjat * sitten kun Edunvalvontavaltakirja Hoitotahto Testamentti PERHEJURISTIT KOKKO & KUUSILUOMA OY Mirja Kokko 2018 Perhejuristit Katariina Kuusiluoma Virpi Mikkonen Mirja Kokko OTM Lakimies
Lisätiedot