Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 63. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 63 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:35-18:45 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Nykvist Helena Haapsaari Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Maria Taipale Seppo Salo Jukka Lahti Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Marianne Kaunio Mauri Hämäläinen Saara Hyrkkö Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 63 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jukka Lahti Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 63 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 181 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Taltrikinmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle 6 asemakaavaksi, alue , 45. kaupunginosa Kurttila (Kh-Kv-asia) Mäkitupa, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, 16 alue , 45. kaupunginosa Kurttila (Kh-Kv-asia) Kirkkojärvi II, asemakaavan muutosehdotuksen 30 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 40. kaupunginosa, Espoon keskus Matinkylän keskus II, Matinkallio, asemakaavan 35 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Puustellinmäki, muutos, asemakaavan muutosehdotuksen 40 hyväksyminen nähtäville, (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa Leppävaara 188 Söderskoginaukea, asemakaavan ja asemakaavan 47 muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 40. kaupunginosa, Espoon keskus, 41. kaupunginosa, Kaupunginkallio ja 46. kaupunginosa Latokaski 189 Kaavoituksen työohjelma Päätöksiä ja kirjelmiä 60

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 182 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jukka Lahti.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Taltrikinmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue , 45. kaupunginosa Kurttila (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Outi Ruski, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Taltrikinmäen asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Taltrikinmäen asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6736, joka käsittää osat kortteleista ja ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Havainnekuva Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonnon- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin k-m 2 :stä noin k-m 2 :iin. Taltrikinmäki oli valmisteluaineistovaiheessa osa Kallvik I kaavaaluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan: Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin).

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 63 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Taltrikinmäki, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6736, käsittää osat kortteleista ja ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Kallvik I. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , päivitetty , ja täydennetty Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman eteläpuolella Kurttilan 45. kaupunginosassa. Kaava-alue rajautuu koillisessa Nissinmäen asuinalueeseen sisältäen osan Kauklahdenväylää, etelässä Lambrobäckeniin ja Saunaniemi I:n

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 63 asemakaava-alueeseen, lännessä Kurttilantiehen ja Mäkituvan asemakaavaehdotukseen sekä luoteessa ja pohjoisessa Kurtinmalmin asemakaava-alueeseen. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 15 ha ja asukkaita alueella on nykyisin noin 40. Rakennusoikeutta on tällä hetkellä käytetty noin k-m 2. Alue on pääosin suunnittelutarveratkaisuin ja poikkeamispäätöksin harvakseltaan vuosien myötä rakentunutta pientaloaluetta ja osin rakentamatonta ja avoimena säilynyttä laaksoaluetta. Pientalot sijaitsevat pääosin Kurttilantien ja Pestuutien välisellä alueella. Joitain taloja sijaitsee myös alueen pohjoisosassa Taltrikinmäki nimisen kadun ympärillä. Alueen yleisilme on hajanainen ja rakennuskanta on tyyliltään vaihtelevaa. Kunnallistekniikka alueella on keskeneräistä, samoin katu- ja liikenneverkosto. Lusikkamäen alueella, korttelin keskellä (kaavaalueen pohjoisosassa) sijaitsee säilytettävä kiviaita, samoin Lusikkamäen EV -alueella, lähtien korttelin koillisrajalta. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (YM ) asemakaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa kaava-alueen länsiosa on osoitettu pientalo-alueeksi (A3) ja itäosa (rajautuen Kauklahdenväylään) tiivis ja matala-asuntoalueeksi (A2). Kauklahdenväylä on merkitty Espoon eteläosien yleiskaavassa kaksi ajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi. Kaava-alueen ulkopuolelle kaakkoon sijoittuu virkistysalue (V), jolla sijaitsee lounais-koillis -suuntainen virkistysyhteys. Virkistysalue sekä virkistysyhteys jatkuvat edelleen kaava-alueen ulkopuolella etelässä kohti rantaa ja pohjoisessa Kauklahdenväylän yli kohti Keskuspuistoa. Espoon eteläosien yleiskaavassa on myös esitetty varaus maakaasuputkelle, joka kulkee Taltrikinmäen kaava-alueen ulkopuolella, sen eteläpuolella. Alueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa. Kurttilantien ja Pestuutien väliset kiinteistöt ovat kuitenkin aikanaan sisältyneet v laadittuun Alkon omakotialue nro 2 rakennussuunnitelmaan. Nyt esillä olevassa asemakaavassa esitetään nykyisen Espoon eteläosien lainvoimaiseen yleiskaavaan tukeutuvat maankäyttötavoitteet alueen kehittämiselle. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana asemakaavaehdotuksesta saatiin 2 muistutusta. Lausuntoja tai kannanottoja saatiin 9 kpl. Muistutuksissa toivottiin tonttiliittymän säilyttämistä Kurttilantieltä sekä pyydettiin huomioimaan katualueella sijaitseva talousvesikaivo. Fortum kehotti huomioimaan puistomuuntamon sijainnin, HSL muistutti tiiviin maankäytön ja kokoojakatujen läpiajettavuuden tärkeydestä joukkoliikenteen näkökulmasta, HSY kehotti huomioimaan

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 63 runkovesijohdon sijainnin Kurttilantiellä sekä pumppaamoiden välityskyvyn, ELY-keskus kehotti tarkistamaan selostusta, kaavamääräyksiä ja -merkintöjä melujen, hulevesien ja Lambrobäckenin tulvariskin osalta. Nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaan ja määräyksiin on tehty mm. seuraavat tarkistukset: - Kaavakarttaan on lisätty Kauklahdenväylän varren meluesteen korkeus - Kortteliin on lisätty määräys rakennusten sijoittelusta melua torjuen, leikki- ja oleskelualueiden sijoittamisen melukatveeseen on määrätty koskevan myös kortteleita sekä Kurttilantiehen rajautuvilta osin kortteleita 45093, ja Kaavamääräyksiin on lisätty määräykset Komutintien ja Lusikkatien toimimisesta pelastusteinä Lambrobäckenin tulvatilanteessa sekä kortteleiden alimman lattiatason korosta. - Aitaamista koskevia määräyksiä on tarkistettu: Kurttilantien varressa maksimikorkeutta ja peittävyyttä koskevat vaatimukset on korvattu kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden vaatimuksella. - Kurttilantieltä poistettiin liittymäkielto kiinteistöjen 1:287 ja 1:288 ajoyhteyden osalta. - AO-korttelialueille lisättiin määräys: Autotallit ja autokatokset saavat olla korkeintaan kahden auton yksiköissä. - Korttelissa olemassa oleva korttelin sisäinen ajoyhteys merkittiin tarvittavilta osin kaavakarttaan Ajoyhteys-merkinnällä. Tarkistusten jälkeen kaavan rakennusoikeus säilyy ennallaan. Tarkistukset ovat vähäisiä, joten asemakaavaehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Asemakaava Asemakaava perustuu olemassa olevan pientalorakenteen täydentämiseen. Korttelialueiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen mittakaavaan ja sijoitteluun siten, että se sopeutuu suurmaiseman erityispiirteisiin ja huomioi myös Kauklahdenväylän aiheuttaman meluhaitan. Alueen sisäistä liikenne- ja viher- /virkistysalueverkkoa kehitetään myös osana laajempaa kaupunkirakennetta. Liikenneverkoston suunnittelussa on pyritty luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet sekä Kauklahden aseman että Kauklahdenväylän suuntiin. Lisäksi alueen katu- ja kevyenliikenteen verkostojen toimivuutta on parannettu asemakaavan myötä niin ajoneuvoliikenteen kuin kevytliikenteenkin osalta. Suotaitosukeltajan elinympäristön säilyminen (hulevesien imeyttäminen), Lambrobäckenin tulvariskin hallinta sekä asuinalueen kasvullisen ilmeen kehittäminen on myös pyritty turvaamaan asemakaavamerkinnöin ja määräyksin. 1. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 15 ha. Kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta noin e = 0,16. Alueen arvioitu asukasluku on noin 410 asukasta.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / Korttelialueet Asemakaava-alueen lounaisosan puoliavoimella osittain pelto-alueella (Kurttilantien varrella) ja Taltrikinmäen ympärillä on jo olemassa olevaa pientaloasutusta. Asemakaavassa nämä alueet on esitetty e = 0,25 korttelitehokkuudella rakennettaviksi, kuten Kurttilantien länsipuolella Mäkituvan asemakaava-alueella. Kaava-alueen kaakkoisosan AP-kortteli 45116, joka on tarkoituksenmukaista suunnitella yhtenä kokonaisuutena, on osoitettu rakennettavaksi korttelitehokkuudella e = 0,35. Saman korttelin AO -korttelinosa on esitetty rakennettavaksi tehokkuudella e = 0,25. Kaava-alueen pohjoisosassa AO-korttelissa 45107, joka on osittain Espoon kaupungin ja osittain Asuntosäätiön omistuksessa, korttelitehokkuus on e = 0,20 (kuten Kurtinmalmin asemakaavassakin) ja tämän lisäksi lisärakennusoikeudeksi on esitetty +20 %. Lisärakennusoikeus +20 %, joka on esitetty koskemaan useampaa korttelia kaava-alueella osoittaa kuinka monta prosenttia sallitun rakennusoikeuden lisäksi saadaan enintään rakentaa yksikerroksisia autokatoksia, varasto-, huolto-, talous-, autotalli-, ja yhteistiloja. Tämä lisärakennusoikeus on annettu tuomaan joustoa rakentamiseen, mutta vaalien kuitenkin pienimittakaavaista ja maisemakuvaa kunnioittavaa kaupunkikuvallista ilmettä. Lisärakennusoikeuden määrä kaava-alueella on n k-m 2. Pestuukallionpuiston kaakkoispuolella AO-korttelissa ja Lusikkatien varrella AP-korttelissa on ehdottomasti rakennettava kaksikerroksiset asuinrakennukset, muualla kaksi kerrosta on suurin sallittu kerrosluku. Korttelialueiden rajautumista katualueisiin on myös täsmennetty erilaisin asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Lisäksi kaavassa on määrätty kortteleiden asuinrakennusten julkisivumateriaaleista, väreistä ja katosta. Lambrobäckenin mahdollinen tulviminen tulee huomioida kortteleissa , joissa lattian alimman korkotason tulee olla likimäärin 1,5 metriä Lambrobäckenin keskivedenpintaa korkeammalla. 3. Luonto-olot, maisema ja virkistysalueet Kaava-alueen keskelle on osoitettu noin 0,5 ha puisto (Pestuukallionpuisto) nykyisin avoimelle maisema-alueelle. Metsäistä aluetta Kauklahdenväylän länsipuolella on osoitettu suojaviheralueeksi (EV-alue). Tavoitteena on samalla säilyttää vanhaa maiseman perusrakennetta nähtävillä, vaikka kaava-alue ja korttelirakenne tiivistyvätkin nykyisestään. Kaava-alueelta johtaa kaksi kevyenliikenteenyhteyttä Lambrobäckenin läheisyydessä kulkevalle Keskuspuiston ja Espoonlahden suuntaan

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 63 johtavalle viheryhteydelle, josta on myös yhteys kaakkoon Saunaniemi I:n kaava-alueelle. Luontoselvityksessä (Yrjölä 2006) havaituista luontokohteista ei mikään sijoitu Taltrikinmäen asemakaava-alueelle. Myöskään liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä tai jälkiä liito-oravasta ei löytynyt. Kaava-alueen pinta-alasta on virkistysaluetta yhteensä noin 0,5 ha ja suojaviheraluetta noin 1,4 ha. 4. Liikenne ja melusuojaus Kaava-alueen liikenneverkon perustana on ollut Espoon eteläosien yleiskaavaehdotus. Kaava-alueella syntyvä liikenne johdetaan kokoojakatuna toimivan Kurttilantien kautta Kauklahdenväylälle, joka on Kehä III:n ja Länsiväylän yhdistävä pääväylä. Kauklahdenväylän liikennemäärän on ennustettu kasvavan huomattavasti maankäytön tehostuessa Etelä-Espoon alueella. Vuonna 2030 keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen on ennustettu olevan ajon./vrk. Kauklahdenväylälle on laadittu vuonna 2007 kehittämisselvitys, jossa väylää ehdotetaan parannettavan 2+2 -kaistaiseksi maankäyttöä palvelevaksi katumaiseksi pääväyläksi. Kaavaehdotuksessa on huomioitu kehittämisselvityksen mukainen tilanvaraus. Kauklahdenväylä muutetaan kaavaan kuuluvalta osaltaan kaduksi. Asemakaavassa on Kauklahdenväylän länsireunaan määrätty rakennettavaksi 3 metriä korkea melueste, joka tulee rakentaa ennen korttelien ja ensimmäisten asuinrakennusten käyttöönottoa siten, että asuinkortteleiden leikki- ja oleskelualueilla asetetut melun ohjearvot eivät ylity. Lisäksi korttelissa on rakennukset sijoitettava niin, että ne muodostavat yhtenäisen esteen liikennemelua vastaan. Alueen katuverkkoa kehitetään nykyiseen verkkoon tukeutuen. Pääkokoojakatuna toimiva Kurttilantie on linjattu noudattamaan pääasiassa sen nykyistä linjausta. Kurttilantieltä Kauklahdenväylälle voi liittyä kolmen eri liittymän kautta, Kurttilantien molemmista päistä tai Lambrobäckenin eteläpuolella sijaitsevasta Maasillantien uudesta liittymästä. Kurttilantiellä on ennustettu uuden maankäytön myötä kulkevan noin ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Liikennemäärän nousun ei ennusteta vaikuttavan Kurttilantien aiheuttaman melun leviämiseen viereisillä korttelialueilla. Kaavassa on kuitenkin määrätty, että Kurttilantien varrella kortteleissa 45093, ja leikki- ja oleskelualueet on sijoitettava melukatveeseen. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Kurttilantieltä ei pääsääntöisesti sallita liittymiä yksittäisille tonteille vaan ne hoidetaan tonttikatujen kautta. Ajonopeuksien hillitsemiseen on kiinnitetty huomiota (esim. ks-merkintä). Viranomaisneuvottelut Viranomaisneuvottelulle ei ole ollut tarvetta, mutta Uudenmaan ELYkeskukselta on pyydetty lausunto valmistelu- ja ehdotusvaiheessa.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 63 Sopimusneuvottelut Maanomistajien kanssa neuvotellaan tarvittavat maankäyttösopimukset siten, että ne on allekirjoitettu ja kaupunginhallitus on ne hyväksynyt ennen kuin asemakaava on valtuuston hyväksyttävänä. Selvitykset Kaava-aluetta laajemmalle alueelle on vuonna 2006 laadittu luontoselvitys; Luontoselvitys Espoon Kallvik - Muulon asemakaava-alueelta. Lisäksi alueelle on laadittu Kallvik I:n valmisteluaineiston pohjalta ympäristövaikutusselvitys (Pöyry 2010) ja Lambrobäckenin valuma-alueen hulevesisuunnitelma (Sito Oy 2010). Alueelle on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll 2011). Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kaupungin omistamille korttelialueille tullaan laatimaan korttelisuunnitelmat ennen tontinluovutuksia. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Muistuttajakartta - Asemakaavan selostus liitteineen - Luontoselvitys Espoon Kallvik - Muulon asemakaava-alueelta - Kallvikin asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys - Lambrobäckenin valuma-alueen hulevesisuunnitelma - Kallvik I kunnallistekniikan yleissuunnitelma - Kopiot alkuperäisistä muistutuksista - Kopiot alkuperäisistä lausunnoista ja kannanotoista Päätöshistoria Dnro 7352/593/2007 Kauklahti, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Kallvik I, alue Kaupunkisuunnittelulautakunta / 5 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kauklahti, Kallvik I, alue , asemakaavoituksen pohjaksi:

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 63 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi paikalliset erityispiirteet huomioiden ja alueelle osoitetaan tarvittavia tilavarauksia julkisia palveluja varten. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta hartiapankkitonttitarjonnan lisäämiseen kaupungin merkittävän maanomistusosuuden vuoksi. Lisäksi liikenneverkkoa kehitetään nykyiseen katuverkkoon tukeutuen. 2 Tärkeimpien luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä. 3 Melutarkastelua täydennetään ja melusuojauksen tarve huomioidaan kaavoituksessa asianmukaisesti. 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut pöydällepanoehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kauklahti, Kallvik I, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi paikalliset erityispiirteet huomioiden ja alueelle osoitetaan tarvittavia tilavarauksia julkisia palveluja varten. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta hartiapankkitonttitarjonnan lisäämiseen kaupungin merkittävän maanomistusosuuden vuoksi. Lisäksi liikenneverkkoa kehitetään nykyiseen katuverkkoon tukeutuen. 2 Tärkeimpien luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 63 3 Melutarkastelua täydennetään ja melusuojauksen tarve huomioidaan kaavoituksessa asianmukaisesti. 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että jatkovalmistelussa tutkitaan 1. mahdollisuus säilyttää luontoselvityksessä havaitut lepakkojen ruokailualueet 2. mahdollisuutta sijoittaa Kauklahden väylän varteen kaupunkikuvallisesti ja melun torjunnan kannalta tarkoituksenmukainen rakennuskokonaisuus ja että tässä ja myöhemmin myös muissa asemakaavoissa valmisteluaineistoon sisällytetään kysymyksessä olevaa kaava-aluetta laajempi kuvaus alueen liikenneverkosta sekä ekologisten viheryhteyksien toteutumisesta. Jäsen Rastimo ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan varapuheenjohtaja Elo. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko varapuheenjohtaja Elon sekä jäsen Rastimon ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kauklahti, Kallvik I, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi paikalliset erityispiirteet huomioiden ja alueelle osoitetaan tarvittavia tilavarauksia julkisia palveluja varten. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta hartiapankkitonttitarjonnan lisäämiseen kaupungin merkittävän maanomistusosuuden vuoksi. Lisäksi liikenneverkkoa kehitetään nykyiseen katuverkkoon tukeutuen. 1.2 Tärkeimpien luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä. 1.3 Melutarkastelua täydennetään ja melusuojauksen tarve huomioidaan kaavoituksessa asianmukaisesti.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 63 2 Jatkovalmistelussa tutkitaan a) mahdollisuus säilyttää luontoselvityksessä havaitut lepakkojen ruokailualueet, b) mahdollisuus sijoittaa Kauklahden väylän varteen kaupunkikuvallisesti ja melun torjunnan kannalta tarkoituksenmukainen rakennuskokonaisuus. Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Tiina Elon. 4 Lisäksi lautakunta päätti, että tässä ja myöhemmin myös muissa asemakaavoissa valmisteluaineistoon sisällytetään kysymyksessä olevaa kaava-aluetta laajempi kuvaus alueen liikenneverkosta sekä ekologisten viheryhteyksien toteutumisesta. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kallvik I:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Taltrikinmäen asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6736, joka käsittää osat kortteleita ja ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa päiväyksestä Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Jatkokäsittely kaupunginhallitukseen - Kaupunkisuunnittelukeskus, Palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Mäkitupa, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue , 45. kaupunginosa Kurttila (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Saara Melama, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Mäkituvan asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Mäkituvan asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelista ja korttelit sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue Käsittely Jäsen Oila poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 :n 2-kohta). Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat tarkistukset asema- ja kaavakarttaan ja liitteisiin: - Kurttilantielle lisätään tonttiliittymä kartan osoittamaan kohtaan - asemakaavasta poistetaan ko. kohdasta liittymäkielto - vastineet muistutuksiin korjataan tämän muutoksen johdosta. Perusteena on se, että tonttiliittymän järjestäminen Kaskikujan puolelta kohtuuttoman vaikeaa maasto-olosuhteiden vuoksi.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 63 Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Mäkituvan asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Mäkituvan asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelista ja korttelit sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue Liite Oheismateriaali 3 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Havainnekuva

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 63 Selostus Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin k-m 2 :stä noin k-m 2 :iin. Mäkitupa oli valmisteluaineistovaiheessa osa Kallvik I kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan: Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Mäkitupa, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6688, käsittää osan korttelista ja korttelit sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Kallvik I. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , päivitetty , ja täydennetty

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 63 Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee n. 1,5 km Kauklahden rautatieaseman eteläpuolella Kurttilan kaupunginosassa ja se käsittää Kurtinniityn omakotivaltaisen asuinalueen sekä osan sen eteläpuolisesta peltoaukeasta. Asemakaava-alue rajoittuu koillisessa Kurttilantiehen ulottuen myös Kurttilantien itäpuolisille kiinteistöille katualuevarausten vaatimilta osin. Lännessä aluetta rajaavat Kurtinniityntie ja Kurtinniitynkuja sekä idässä ja etelässä Lambrobäcken-puro. Asemakaava-alueen pintaala on noin 32 ha, jolla nykyinen rakennusoikeus on noin k-m 2. Asukkaita alueella on noin 170. Lännessä alue rajoittuu vireillä olevaan Viirukallion asemakaavaalueeseen, luoteessa Kurtinmalmin ja Åminnen asemakaava-alueisiin ja idässä Saunaniemen (Saunaniemi I II A) asemakaava-alueisiin. Alue on pääosin suunnittelutarveratkaisuin ja poikkeamispäätöksin harvakseltaan vuosien myötä rakentunutta pientaloaluetta ja osin rakentamatonta ja avoimena säilynyttä laaksoaluetta. Rakennuskanta on ajallisesti kerrostunutta, ja alueen yleisilme on hajanainen. Kunnallistekniikka alueella on keskeneräistä, samoin liikenneverkosto. Alueen itä- ja etelärajalla kulkee maakaasuputki. Alueen länsireunalla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu Stenbackan kivikautinen asuinpaikka. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Mäkituvan kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka eteläosassa kulkee luode-kaakko -suuntainen viheryhteystarve ja alueen itäreunalla koillis-lounais -suuntainen maakaasuputki. Suunnittelualue on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty pääosin kehitettäväksi pientaloalueeksi (A3) sekä etelässä ja länsilaidalla pieneltä osin uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi tiivis- ja matala -asuntoalueeksi (A2). Kaava-alueen itälaidalle sijoittuu kapea virkistysalue (V), jolla sijaitsee lounais-koillis-suuntainen virkistysyhteys. Virkistysalue sekä virkistysyhteys jatkuvat edelleen kaava-alueen ulkopuolella etelässä kohti rantaa ja pohjoisessa Kauklahdenväylän yli kohti Keskuspuistoa. Lisäksi kaava-alueen eteläosaan sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle länteen laajeneva virkistysalue (V), jolla kulkee itä-länsi -suuntainen virkistysyhteys Espoonjoen suunnalta lännestä kohti Saunaniemen kaava-alueita. Espoon eteläosien yleiskaavassa on myös esitetty varaukset uudelle luode-kaakkois -suuntaiselle kokoojakadulle sekä maakaasuputkelle, joka kulkee asemakaava-alueen itälaidalla kääntyen lounaaseen. Alueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa. Alueen maankäyttöä on kuitenkin jossain määrin ohjannut vuonna 1946 laadittu rakennussuunnitelma (Alkon omakotialue no 2, ). Nyt esillä olevassa asemakaavassa esitetään nykyiset Espoon eteläosien lainvoimaiseen yleiskaavaan tukeutuvat maankäyttötavoitteet alueen kehittämiselle.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 63 MRA 27 :n mukainen kuuleminen Mäkituvan kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 13 muistutusta sekä yhteensä 10 lausuntoa ja kannanottoa. Muistutuksissa otettiin kantaa esimerkiksi kiinteistöjen alueelle osoitettuihin katualuevarauksiin, tonttiliittymien toimivuuteen ja sijaintiin sekä muihin liikennejärjestelyjen yksityiskohtiin. Lisäksi toivottiin luonnonmukaisena säilytettävän alueen osan pienentämistä. Lausunnoissa ja kannanotoissa tuotiin esiin toiveita ja teknisluonteisia ohjeita koskien maakaasuputkea (Gasum Oy), puistomuuntamoja (Fortum), pumppaamoita ja kierrätyspistettä (HSY), katualueita ja linjaautopysäkkien paikkoja (HSL). Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus toivoi paikoin suurempia aluetehokkuuksia, hulevesi-altaan merkitsemistä, hulevesimääräysten tarkentamista, melukatveiden tarkistusta ja täyttöalueen merkinnän muuttamista saa-merkinnäksi sekä kaavaselostuksen täydentämistä liikenteen vaikutusten osalta. Nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaan ja määräyksiin on tehty mm. seuraavat muutokset ja tarkistukset: Kaskimäen katualueen kaventaminen välillä Grigor Auerin polku - Kaskimäenpää: em. väliltä on poistettu kevyenliikenteenväylän tilavaraus, mikä mahdollistaa katualueen kaventamisen useamman kiinteistön kohdalla. Kavennus helpottaa sekä kadun sovittamista vaikeaan maastoon että tonttiliittymien järjestelymahdollisuuksia, ja on lisäksi osallisten toiveiden mukainen. Muutoksen ei katsota vaarantavan liikenteen toimivuutta tai turvallisuutta, eikä vaikuttavan yleiseen etuun, koska kevyenliikenteenväylän tilavaraus on poistettu vain pieneltä matkalta, ja se oli ehdotusvaiheessakin osoitettu jatkumaan vain noin puoleen väliin katua. Maaperän puhtautta ja rakentamiselle soveltuvuutta koskevia kaavamääräyksiä on tarkistettu sekä merkintätavan että merkinnän laajuuden osalta: luoteisosassa olevan täyttöalueen tu-merkintä on muutettu saa-merkinnäksi ELY-keskuksen vaatimuksesta, ja samalla osaaluemerkintä on laajennettu koskemaan myös katu- ja VL-aluetta. Vaatimus maaperän tutkimisesta ja kunnostamisesta tarpeen vaatiessa on käytännössä samansisältöinen, kuin ehdotusvaiheen merkintä (tu). Kortteleissa ja on taas sijainnut kasvihuoneita, mistä syystä ehdotusvaiheessa korttelialueille esitetyn saa-merkinnän osa-aluerajaus on ollut perusteltua laajentaa nykyisiin kiinteistörajoihin tukeutuen koskemaan myös ympäröiviä katualueita ja lähivirkistysaluetta VL-1. Saamerkintää täydentävään määräykseen (9 ) on lisätty myös maininta korttelista 45092, joka puuttui kaavaehdotusvaiheessa lueteltujen korttelialueiden joukosta. Luonnonmukaisena säilytettävää alueenosaa on pienennetty hieman lakialueelta korttelissa 45130

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 63 Kortteleihin 45126, ja on lisätty nuolimerkintä, joka ohjaa rakentamaan Kurttilantien suuntaiseen osa-aluerajaan kiinni ja samalla lisätty määräys (14 ), joka ohjaa sijoittamaan leikki- ja oleskelualueet melukatveeseen Kurttilantien varressa Aitaamista koskevia määräyksiä on tarkistettu: Kurttilantien varressa maksimikorkeutta ja peittävyyttä koskevat vaatimukset on korvattu kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden vaatimuksella ohjeellinen puistomuuntamo (vm) ja jätepaperin kierrätyspiste (jp) on lisätty Alustalaisentien LP-alueelle. Ohjeellinen hulevesiallas on lisätty VL-1 alueelle kaavan länsipuolelle Ohjeellinen ajoradan alue on esitetty Kaskimäen alkupuoliskolle Maakaasuputken huomioimista koskevia määräyksiä on lisätty (15, 16 ) Lisätty määräys, jolla ohjataan kortteleissa ja lattian alin korkotaso 1,5 metriä Lambrobäckenin keskivedenpintaa korkeammaksi ( 10). Muuntamon rakentamisen sallivaa määräystä (13 ) on tarkennettu siten, muuntamon saa toteuttaa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Tarkistusten jälkeen kaavan rakennusoikeus säilyy lähes ennallaan. Tehtyjen muutosten ja tarkistusten katsottiin olevan luonteeltaan vähäisiä, pääsääntöisesti muistutuksissa esitettyjen toiveiden mukaisia ja koskevan vain yksityistä etua, joten asemakaavaehdotusta ei katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Niitä maanomistajia, joita muutokset koskevat, kuullaan MRA 32 :n mukaisella kuulemiskirjeellä ennen Kaupunginhallituksen käsittelyä. Asemakaava Asemakaava perustuu olemassa olevan pientalorakenteen täydentämiseen ja laajentamiseen myös kaupungin omistamille maille. Korttelialueiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen mittakaavaan ja sijoitteluun siten, että se sopeutuu suurmaiseman erityispiirteisiin. Alueen sisäistä liikenne- ja viher-/virkistysalueverkostoa kehitetään yleiskaavan mukaisesti myös osana laajempaa kaupunkirakennetta. Liikenneverkon suunnittelussa on pyritty luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet sekä Kauklahden aseman että Kauklahdenväylän suuntiin. Lisäksi alueen liikenneverkoston toimivuutta parannetaan asemakaavan myötä niin ajoneuvoliikenteen kuin kevyenliikenteenkin osalta. Lisäksi tärkeimpien luonnonympäristön, kasvuston erityispiirteiden sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen on pyritty turvaamaan asemakaava merkinnöin ja -määräyksin. Esimerkiksi suotaitosukeltajan elinympäristön säilyminen (hulevesien imeyttäminen), Lambrobäckenin tulvariskin hallinta ja Stenbackan kivikautinen asuinpaikka on huomioitu asemakaavoituksessa. Maaperän puhtauden selvittämis- ja kunnostamisvaatimukset sekä maakaasuputken aiheuttamat rajoitteet on myös otettu huomioon.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 63 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 32 ha. Kokonaiskerrosala (varsinainen kerrosala ja lisärakennusoikeus) on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,17. Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin 900 asukasta. 2. Korttelialueet Selänteisille rinnealueille sijoittuvat erillispientalokorttelialueet (AO) on osoitettu rakennettavaksi korttelitehokkuudella e = 0,20 olemassa olevan rakennuskannan runsaudesta ja rinteisestä maastosta johtuen. Kokoojakatuna toimivan Kurttilantien varressa korttelitehokkuusluku on hieman tehokkaampi e = 0,25. Kaava-alueen eteläosassa selänteiden vaihettumisvyöhykkeiden tuntumaan sekä nykyisille peltoalueille sijoittuvat korttelialueet (AO) on esitetty pääosin e = 0,25 korttelitehokkuudella rakennettaviksi, koska alueet ovat pääosin rakentamattomia, tai nykyinen rakennuskanta on vähäistä ja huonokuntoista. Asuinpientalojen korttelialue (AP) sijoittuu rakentamattomalle alueelle, joka on tarkoituksenmukaista suunnitella yhtenä kokonaisuutena. AP-alueen tehokkuusluku on e = 0,25. Asuinkorttelialueilla varsinainen rakennusoikeus on noin k-m 2 ja kerrosluku on joko kaksi tai enintään kaksi. Lisäksi 20 % lisärakennusoikeus yksikerroksisten talousrakennusten rakentamista varten tuo joustoa rakentamiseen, mutta vaalii kuitenkin pienimittakaavaista ja maisemaa kunnioittavaa kaupunkikuvallista ilmettä. Koko kaava-alueella em. lisärakennusoikeutta on yhteensä noin k-m 2. Lisäkerrosalaa varten ei tarvitse tehdä autopaikkoja. Korttelialueiden rajautumista katualueisiin on täsmennetty erilaisin asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Lisäksi kaavassa on määrätty kortteleiden asuinrakennusten julkisivumateriaaleista, väreistä ja katosta. Lambrobäckenin mahdollinen tulviminen tulee huomioida kortteleissa , joissa lattian alimman korkotason tulee olla likimäärin 1,5 metriä Lambrobäckenin keskivedenpintaa korkeammalla. Lisäksi korttelit ja sijoittuvat pieneltä osin vanhalle täyttöalueelle, mistä syystä niiden maaperän puhtaus tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa asuinrakentamiseen sopivaksi. Sama vaatimus koskee etelämpänä kortteleita ja 45137, joiden alueella sijaitsee tai on sijainnut kasvihuoneita. Lisäksi asemakaavassa on osoitettu hyvien liikenneyhteyksien varrelle julkisten lähipalveluiden korttelialue (YL), jolle voi sijoittaa esim. päiväkodin. Korttelin sijainnissa on huomioitu myös sujuva yhteys lähialueen virkistysalueverkostoon korttelialueen toiminnallisen käytön monipuolistamiseksi. Korttelin rakennusoikeus on k-m 2 ja kerrosluku on kaksi.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 63 Luonto-olot, maisema ja virkistysalueet Laajempi virkistysaluekokonaisuus (VL-1) on esitetty kaavassa Lambrobäckenin varrelle olemassa olevan peltoaukean kohdalle, mikä tukee alueen nykyistä ilmettä ja maisemakuvaa. Tavoitteena on säilyttää maisema avoimena ja mahdollistaa näin alueelle tyypillisten pitkien näkymien säilyminen. Lähivirkistysalueelle voidaan sijoittaa hulevesien tulva-altaita tai kosteikkoja, joilla vähennetään rakentamisen vaikutuksia paikalliseen vesistöön ja Espoonjokeen. Läntisestä VL-1 -alueesta osa sijoittuu sellaisten kiinteistöjen alueelle, joilla sijaitsee tai on sijainnut vanhoja kasvihuoneita, mistä johtuen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa kunnostettava. Lähivirkistysalue VL sijoittuu kaava-alueen länsireunalle. Alueella sijaitsee muinaismuisto (sm) sekä vanha täyttöalue, jonka maaperän puhtaus tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa ennen rakentamistoimenpiteitä. Kaava-alueella kulkevat päävirkistysreittiyhteydet on esitetty Lambrobäckenin läheisyyteen koilliseen Keskuspuiston suuntaan, länteen vielä asemakaavoittamattomalle alueelle ja etelään rannan suuntaan siten, että kevyen liikenteen reitistöt ovat toimivia ja yhteyksien jatkuvuus muille kaava-alueille on mahdollista. Kaava-alueen virkistysalueverkostoa täydentävät vielä asuinkortteleiden keskelle jäävät puistoalueet Alkonmäenpuisto ja Grigor Auerin polku (VP), jotka ovat peruja vanhasta palstoitussuunnitelmasta. Luonteeltaan rakennetumpaan Alkonmäenpuistoon on mahdollista sijoittaa lähileikkipaikka. Kaava-alueen pinta-alasta virkistysaluetta on yhteensä noin 4,7 ha ja puistoaluetta noin 0,7 ha. 4. Liikenne ja melusuojaus Kaava-alueen liikenneverkon perustana on ollut Espoon eteläosien yleiskaavaehdotus ja nykyinen katuverkko. Kaava-alueella syntyvä liikenne johdetaan kokoojakatujen, Kurttilantien ja Kurtinniityntien, kautta Kauklahdenväylälle, joka on Kehä III:n ja Länsiväylän yhdistävä pääväylä. Kauklahdenväylälle voi liittyä kolmen eri liittymän kautta: Kurttilantien molemmista päistä tai Lambrobäckenin eteläpuolella sijaitsevasta Maasillantien uudesta liittymästä. Kurttilantiellä on ennustettu uuden maankäytön myötä kulkevan noin 3000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Liikennemäärän nousun ei ennusteta vaikuttavan Kurttilantien aiheuttaman melun leviämiseen viereisillä korttelialueilla. Kaavassa on kuitenkin määrätty, että Kurttilantien varrella kortteleissa 45126, ja leikki- ja oleskelualueet on sijoitettava melukatveeseen. Kurttilantieltä ei pääsääntöisesti sallita liittymiä yksittäisille tonteille vaan ne hoidetaan tonttikatujen kautta. Ajonopeuksien hillitsemiseen on kiinnitetty huomiota (esim. ks-merkintä).

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 63 Alueen tonttikatujen verkko täydentyy uuden maankäytön myötä nykyisistä kaduista lähtevillä, lyhyillä tonttikaduilla. Täysin uusia katuja ovat Alustalaisentie, Palkollisentie ja Kallionalustantie, joka johtaa alueen länsipuolelle vielä kaavoittamattomalle alueelle. Kaavaehdotuksen myötä myös jalankulun ja pyöräilyn verkosto tulee alueella täydentymään merkittävästi. Lisäksi virkistysyhteydet palvelevat osana alueen sisäistä kevyenliikenteen verkostoa. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Alueen kokoojakadut, Kurttilantie ja Kurtinniityntie on mitoitettu joukkoliikenteelle. Nykyisin joukkoliikenne kulkee Kurttilantiellä, mutta Saunaniemen kaavaalueiden rakennuttua perustetaan uusi joukkoliikennelinja, jonka väliaikainen päätepysäkki tulee Mäkituvan asemaakaavan eteläpuolella olevan Kallvik I:n kaavan alueelle. Yleisiä pysäköintialueita on sijoitettu alueelle kolme, joissa on yhteensä noin 35 autopaikkaa. Alustalaisentien varren LP-alue palvelee virkistysalueiden käyttäjien lisäksi YL-tonttia. Alustalaisentien loppupäähän kadun varteen sekä Kaskimäen kääntöpaikalle on lisäksi mitoitettu muutama pysäköintipaikka. Viranomaisneuvottelut Viranomaisneuvottelulle ei ole ollut tarvetta, mutta Uudenmaan ELYkeskukselta on pyydetty lausunto valmistelu- ja ehdotusvaiheessa. Sopimusneuvottelut Maanomistajien kanssa neuvotellaan tarvittavat maankäyttösopimukset siten, että ne on allekirjoitettu ja kaupunginhallitus on ne hyväksynyt ennen kuin asemakaava on valtuuston hyväksyttävänä Selvitykset Asemakaava-alueelle tai sitä laajemmalle aluekokonaisuudelle on tehty seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: - Kallvik I kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy 2010) - Kallvikin asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys (2010) - Hulevesien hallintasuunnitelma, Lambrobäckenin valuma-alueella (Sito Oy 2010) - Kallvik I asemakaava-alue; Kurtinniityntien linjauksen alustava maaperän pilaantuneisuustutkimus (Ramboll Finland Oy 2009) - Luontoselvitys Espoon Kallvik- Muulon asemakaava-alueelta (Ympäristötutkimus Yrjölä 2006) Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kaupungin omistamille korttelialueille tullaan laatimaan korttelisuunnitelmat ennen tontinluovutuksia.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 63 Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Muistuttajakartta - Asemakaavan selostus liitteineen - Luontoselvitys Espoon Kallvik - Muulon asemakaava-alueelta - Kallvikin asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys - Lambrobäckenin valuma-alueen hulevesisuunnitelma - Kallvik I kunnallistekniikan yleissuunnitelma - Kopiot alkuperäisistä muistutuksista - Kopiot alkuperäisistä lausunnoista ja kannanotoista Päätöshistoria Dnro 7352/593/2007 Kauklahti, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Kallvik I, alue Kaupunkisuunnittelulautakunta / 5 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kauklahti, Kallvik I, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi paikalliset erityispiirteet huomioiden ja alueelle osoitetaan tarvittavia tilavarauksia julkisia palveluja varten. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta hartiapankkitonttitarjonnan lisäämiseen kaupungin merkittävän maanomistusosuuden vuoksi. Lisäksi liikenneverkkoa kehitetään nykyiseen katuverkkoon tukeutuen. 2 Tärkeimpien luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä. 3 Melutarkastelua täydennetään ja melusuojauksen tarve huomioidaan kaavoituksessa asianmukaisesti. 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 63 Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut pöydällepanoehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kauklahti, Kallvik I, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi paikalliset erityispiirteet huomioiden ja alueelle osoitetaan tarvittavia tilavarauksia julkisia palveluja varten. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta hartiapankkitonttitarjonnan lisäämiseen kaupungin merkittävän maanomistusosuuden vuoksi. Lisäksi liikenneverkkoa kehitetään nykyiseen katuverkkoon tukeutuen. 2 Tärkeimpien luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä. 3 Melutarkastelua täydennetään ja melusuojauksen tarve huomioidaan kaavoituksessa asianmukaisesti. 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että jatkovalmistelussa tutkitaan 1. mahdollisuus säilyttää luontoselvityksessä havaitut lepakkojen ruokailualueet 2. mahdollisuutta sijoittaa Kauklahden väylän varteen kaupunkikuvallisesti ja melun torjunnan kannalta tarkoituksenmukainen rakennuskokonaisuus ja että tässä ja myöhemmin myös muissa asemakaavoissa valmisteluaineistoon sisällytetään kysymyksessä olevaa kaava-aluetta laajempi kuvaus alueen liikenneverkosta sekä ekologisten viheryhteyksien toteutumisesta. Jäsen Rastimo ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan varapuheenjohtaja Elo.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 63 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko varapuheenjohtaja Elon sekä jäsen Rastimon ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1. hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kauklahti, Kallvik I, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi paikalliset erityispiirteet huomioiden ja alueelle osoitetaan tarvittavia tilavarauksia julkisia palveluja varten. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta hartiapankkitonttitarjonnan lisäämiseen kaupungin merkittävän maanomistusosuuden vuoksi. Lisäksi liikenneverkkoa kehitetään nykyiseen katuverkkoon tukeutuen. 1.2 Tärkeimpien luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä. 1.3 Melutarkastelua täydennetään ja melusuojauksen tarve huomioidaan kaavoituksessa asianmukaisesti. 2. Jatkovalmistelussa tutkitaan a) mahdollisuus säilyttää luontoselvityksessä havaitut lepakkojen ruokailualueet, b) mahdollisuus sijoittaa Kauklahden väylän varteen kaupunkikuvallisesti ja melun torjunnan kannalta tarkoituksenmukainen rakennuskokonaisuus. 3. Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Tiina Elon. 4. Lisäksi lautakunta päätti, että tässä ja myöhemmin myös muissa asemakaavoissa valmisteluaineistoon sisällytetään kysymyksessä olevaa kaava-aluetta laajempi kuvaus alueen liikenneverkosta sekä ekologisten viheryhteyksien toteutumisesta.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 63 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kallvik I:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Mäkituvan asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelia ja korttelit sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa päiväyksestä. Käsittely Jäsen Oila poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28.2 :n 2-kohta ). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja ehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kallvik I:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Mäkituvan asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / , joka käsittää osan korttelia ja korttelit sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa päiväyksestä. Käsittely Päätös Jäsen Oila poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28.2 :n 2-kohta). Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Jatkokäsittely kaupunginhallitukseen - Kaupunkisuunnittelukeskus, Palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / / / Kirkkojärvi II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Mikkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kirkkojärvenpuiston valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kirkkojärvi II Kyrkträsk II, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6828, joka käsittää korttelin ja virkistysalueet 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Liite Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 6 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Oheismateriaali - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Selostus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kortteliin uusi suurempi päiväkoti sekä uusi nuorisotila. Uutta rakennusta varten on osoitettu rakennusoikeutta kerrosneliömetriä. Korttelia on laajennettu puistoalueelle. Kaava-alue on kuulunut valmisteluaineistoon, joka on ollut nähtävillä nimikkeellä Kirkkojärvenpuisto. Ehdotusvaiheessa

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 63 kaava-alue on irrotettu omaksi alueekseen Kirkkojärvenpuiston kaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kirkkojärvi II Kyrkträsk II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6828, joka käsittää korttelin sekä virkistysalueet 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Kirkkojärvenpuiston valmisteluaineiston kuulutuksen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutosta koskien on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointi-suunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee alle kilometrin päässä Espoon keskuksen kaupallisten palveluista ja asemasta. Aluetta ympäröi etelänpuolella kerrostaloalue ja pohjoisessa laaja puistoalue. Nykytilassa kortteliin sijoittuu kaksi rakennusta, alarinteessä sijaitseva Kirkkojärven päiväkoti pihoineen ja mäen päälle sijoittuva asuinrakennus. Mäen rinteet ovat luonnontilaista metsää. Korttelin laajennusosa on pääosin avointa nurmialuetta.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 63 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualueen kortteli sijoittuu pääosin kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle (AK), alueen pohjoispuolella on virkistysaluetta (V). Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Kirkkojärvi II, Kirkkojärvi I, muutos kaava-alue , hyväksytty ympäristöministeriössä Kaavassa alueelle on osoitettu yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) (kortteli 40137) ja puistoa (VP) (Kirkkojärvenranta). Kortteliin on osoitettu kaksi rakennusalaa, joihin saa rakentaa kaksikerroksisia (II) rakennuksia. Rakennusoikeutta on osoitettu tehokkuudella e=0.3. Korttelin etelänpuoleinen sivu on merkitty istutettavaksi. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap /200 k-m². Tontille saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, nimikkeellä Kirkkojärvenpuisto. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi lausunto ja yksi kannanotto ja neljä mielipidettä. Mielipiteet, kannanotto ja lausunto liittyivät pääosin puistoalueen kaavoitukseen, eikä niissä otettu kantaa päiväkodin tontin laajentamiseen. Yhdessä mielipiteessä ehdotettiin matonpesupaikan osoittamista päiväkodin tontin pohjoispuolelle. Lisäksi uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen lausunnossa edellytettiin, että uusien rakennusten osalta tulvariski tulee huomioida riittävällä varmuudella ja rakentamisessa tulee varmistua riittävästä korkeustasosta. Tonttiyksikön kannanotossa ei ollut huomauttamista. Nämä kaava-aluetta koskevat lausunto, kannanotto ja mielipide vastineineen ovat asian liitteinä. Muuhun valmisteluaineistosta saatuun palautteeseen vastataan Kirkkojärvenpuiston kaavan jatkovalmistelussa. Päiväkodin tontin kaava-aluetta on tarkistettu valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - Tontin rajoja ja rakennusalan rajoja on tarkistettu - Kaavamääräyksiä on täydennetty ja tarkistettu tulvariskin, hulevesien ja korttelialueen jäsentelyn osalta - Kaavaselostus on korjattu vastaamaan kaava-alueen rajausta

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 63 Asemakaavan muutos Suunnittelualueelle on valmisteltu asemakaavan muutos, jonka mahdollistaa korttelin laajentamisen ja uuden suuremman päiväkodin ja nuorisotilan rakentamisen alueelle. Korttelia on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Korttelia on laajennettu puistoalueelle. Korttelin pintaala on neliömetriä (m²), josta laajennuksen osuus noin m². Päiväkotirakennukselle on osoitettu kerrosalaa k-m² ja säilytettävälle asuinrakennukselle 140 k-m². Korttelille on ositettu rakennusoikeutta yhteensä k-m², jolloin korttelin rakennusoikeus lisääntyy 445 k-m². Päiväkodista on suunniteltu kaksikerroksista ja nuorisotila sijoittuisi rakennuksen pohjakerrokseen. Pysäköinti- ja leikkipiha-alueet laajentuvat, mutta säilyvät nykyisillä paikoillaan. Turunväylältä kantautuvan liikennemelun vuoksi rakennukset tulee sijoittaa tontille siten, että ne muodostavat melulta suojattuja alueita. Lisäksi rakennusten jäsentelyssä tulee huomioida korttelin liittyminen Kirkkojärvenpuiston avoimeen maisematilaan. Espoonjoen tulvariski tulee huomioida uudisrakentamisessa ja hulevesiä tulee viivyttää alueella. Korttelin alueella sijaitsevat metsäiset alueet säilyvät pääosin ennallaan. Selvitykset Turunväylän liikennemelun leviämistä on tarkasteltu kaavan valmistelun yhteydessä. Melutarkastelussa todettiin, että korttelin rakennusten sijoittelulla pystytään luomaan päiväkodin piha-alueista melun ohjearvojen mukaisia. Melutarkastelut ovat asemakaavan muutoksen selostuksen liitteenä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksiköstä saadun tiedon mukaan asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa: - Asemakaavan muutosehdotus - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 63 - Kopiot alkuperäisistä lausunnoista ja mielipiteistä, jotka koskivat nyt käsiteltävää kaava-aluetta Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitteitä - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Sivistystoimi / tilat ja alueet, kannanottopyyntö - Sivistystoimi / tilat ja alueet, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Fortum Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / / / Matinkylän keskus II, Matinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät liitteestä. Lausunto ja kannonotto on annettu Matinkylän keskus II Matinkallio asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6776, joka käsittää korttelin tontin kaupunginosassa (Matinkylä), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannantotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Liite Oheismateriaali Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 63 Selostus Fortumin puretun lämpövoimalaitoksen tontille suunnitellaan 5-8 -kerroksisia asuintaloja. Pysäköintipaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Tontin rakennusoikeus nousee k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Matinkylän keskus II - Matinkallio Mattby centrum II Mattberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6776, joka käsittää korttelin tontin kaupunginosassa (Matinkylä), alue Vireilletulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Fortum Power and Heat Oy kirjatulla kaavamuutoshakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu kaupungin ilmoituslehdissä kuulutuksella nimikkeellä Matinkylän keskus II Matinkallio. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän keskuksessa metriä Ison Omenan kauppakeskuksesta itään ja Matinkallionpuiston vieressä. Matinkallionpuiston ympärille on 2000-luvulla rakentunut kerrostaloalue, jolla kerrosluku vaihtelee 4 8 kerroksen välillä. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on autopaikkojen korttelialue, länsipuolella kerrostalotontti ja Matinkallionpuisto ja eteläpuolella Matinkallio -kadun varressa kerrostaloasutusta. Suunnittelualueen läheisyydessä Matinsyrjä -kadun varressa sijaitsevat Mattlidens skola och gymnasium ja Daghem.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 63 Kaavamuutostontin omistaa Fortum Power and Heat Oy ja sen pinta-ala on m 2. Kaavamuutosalueelta on purettu jo aiemmin käytöstä poistettu Fortumin lämpövoimala. Rakentaminen sijoittuu siten jo kertaalleen rakennetulle paikalle kallioisen metsärinteen viereen. Länsiväylä aiheuttaa suunnittelualueelle tieliikennemelua ja huonontaa ilman laatua. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Alueen länsi- ja eteläpuolella on asuntoaluetta A. Kaavamuutosalueella on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaava, jossa tontti 23294/4 on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Tontilla on rakennusoikeutta k-m 2. Korttelialueelle on merkitty luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, jota saa käyttää leikkiin ja oleskeluun (sl). Aluetta tulee hoitaa niin, ettei sen luonne oleellisesti muutu. Matinkallio kadun varteen on merkitty leveä istutettava alueen osa ja puurivi. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Nähtävilläolon aikana kaavamuutoksesta ei jätetty mielipiteitä. Tonttiyksikkö ilmoitti, että kaavamuutoksesta tullaan laatimaan maankäyttösopimus. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto oli myönteinen. Valmisteluvaiheen jälkeen suunnitelmaan on tehty vain vähäisiä tarkistuksia: - rakennusalaa on vähäisesti laajennettu Matinkallionpuiston suuntaan, - kaavamääräyksiä on tarkistettu ja täydennetty. Asemakaavan muutos Kaavamuutos saa lähtökohtansa nykyisestä ympäristöstä, johon kuuluvat Länsiväylä, ympäröivä kerrostaloalue ja Matinkallionpuisto. Kaavamuutos eheyttää Länsiväylän maisemakuvaa ja täydentää Matinkallion asuinalueen yhdeksi kokonaisuudeksi. Umpikorttelimainen rakenne luo liikennemelulta suojatun kaupunkipihan, joka avautuu kalliorinteelle ja Matinkallionpuistoon. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m 2. Asemakaavan muutoksen kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 1,75. Kaava-alueen rakennusoikeus

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 63 nousee k-m 2. Teoreettinen asukasluvun lisäys on n. 310 henkilöä (45 k-m 2 / asukas). Asuinkerrostalojen korttelialue AK Asemakaavan muutos perustuu hakijan ja NCC Oy:n konsulttina toimivan Optiplan Oy:n viitesuunnitelmaan. Rauhalanpuisto -kadun varteen on suunniteltu kaksi 8 kerroksista asuintaloa ja pihan puolelle yksi 5-kerroksinen asuintalo. Korttelialueen puoliksi suljetulla rakenteella saadaan liikennemelulta suojattu ja pienilmastoltaan hyvä korttelipiha. Koilliskulman kaupunkikuvallista asemaa korostetaan katoksella ja viistolla kulkuaukolla, joka on tärkeä myös ilmanlaadun kannalta. Matinkallion kerrostaloalueen pohjoinen julkisivulinja jatkuu polveilevana aiempien rakennusvaiheiden mukaisesti. Uudisrakentaminen on sovitettu korkeudeltaan, kattomuodoltaan (tasakatto) ja julkisivuiltaan naapurirakennuksiin. Julkisivut ovat pääosin rapattuja ja vaaleita pintoja, joissa voi käyttää tehostevärejä. Rakennuksiin pääsee kaupunkimaisesti sekä kadulta että pihalta. Rauhalanpuiston varressa oleviin rakennuksiin ei saa sijoittaa sellaisia asuntoja, jotka avautuvat pelkästään liikennemelun suuntaan. Myös parvekkeet on sijoitettava pihan puolelle. Kansipiha liitetään kalliomäkeen luiskaamalla ja porrastamalla. Puustoisena säilytettävän kalliomäen vehreys jatkuu kansipihalle, jolle on istutettava monikerroksista kasvillisuutta. Liikenne ja pysäköinti Kaavamuutosalueen pysäköintipaikat sijoittuvat tontille rakennusten ja pihakannen alle (a I/ma), jonne ajetaan Rauhalanpuisto -kadulta alkavaa katettua ramppia pitkin. Rampin jatkeelle rakennetaan polkupyöräkatos. Autopaikkoja saa rakentaa myös viereiselle pysäköintitontille 23294/3. Autopaikkojen mitoitus perustuu pysäköintimääräykseen 1 ap/100 m 2 asuinkerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,8 ap/asunto. Lisäksi tulee kiinteistössä vierailevia varten osoittaa autopaikkoja vähintään 10 % asukkaille osoitettujen autopaikkojen määrästä. Tontilla on viitesuunnitelman mukaan 200 asuntoa ja pysäköintihallissa 182 autopaikkaa. Polkupyöräpaikkavaatimuksena on 1 pp/30 k-m 2, mikä merkitsee yhteensä 470 pyöräpaikkaa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 63 Selvitykset Alueelle on laadittu meluselvitys (Ramboll) ja ilmanlaatuselvtitys (Enwin Oy). Myös tontin maaperän mahdollinen likaantuneisuus on tutkittu (Golder Associates Oy). Selvitysten mukaan kaavamuutosalue soveltuu asumiseen. Typpipitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun typpioksidin terveysperusteisia ohje- ja raja-arvoja nykytilanteessa eikä arvioidussa vuoden 2020 liikennetilanteessa. Näytteenottojen perusteella on voitu todeta, että kaavamuutosalueen maa-aines ei ole pilaantunutta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavan selostus liitteineen - Meluselvitys - Ilmanlaatuselvitys Tiedoksi - Ote ilmsn liitteitä, hakija - HEL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, toimialan kannanotto - Tekninen keskus, toimialan kannanotto - Ympäristökeskus, toimialan kannanotto - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, toimialan kannanotto

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / / / Puustellinmäki, muutos, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Puustellinmäki muutos valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Puustellinmäki muutos, asemakaavan muutosehdotuksen, sekä siihen liittyvät muutokset, piirustusnumero 6573, joka käsittää korttelin ja korttelin tontin 2 sekä osan katu- ja liikennealuetta, 51. kaupunginosa (Leppävaara) alue (Muodostuu osa korttelia 51071), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Liite 8 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 63 Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Kaavamuutoksella muutetaan Kehä I:n tunnelin pohjoisosan päälle sijoittuvien korttelien sisäisiä järjestelyjä. Tunnelin toteutus on tuonut rakenneteknisiä rajoituksia, joita alkuperäisessä kaavassa ei ollut mahdollista ennakoida. Tavoitteena on aikaansaada toteutuskelpoinen ja viihtyisä asuntoalue tunnelirakenteiden tekniset seikat huomioiden. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Puustellinmäki, muutos - Boställsbacken, ändring, Mäkkylä I, muutos - Mäkkylä I, ändring, Vallikallio I, muutos - Vallberget I, ändring, Vallikallio IA, muutos - Vallberget IA, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6573, käsittää korttelin ja korttelin tontin 2 ja osan katu- ja liikennealuetta, 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Mestarinkadun varrella osin entisen Kehä I:n kaistojen tilalla ja Kehä I:n tunneliosuuden päällä. Kaavamuutosalueella on yksi asuinkerrostalo ja tunnelin ilmanvaihdon väliaikainen piippu. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualueelle on osoitettu asuntoalue (A) ja kehitettävä kaupunkimainen asuntoalue (A1). Laadittava asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Mestarintunneli asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset, jotka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Voimassa olevissa asemakaavoissa muutosalue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kortteliin on osoitettu kuusi rakennusalaa, joiden suurin sallittu kerrosluku on IV VI. Rakennusoikeutta korttelialueelle on osoitettu yhteensä k-m 2. Koko korttelialueen pysäköinti on osoitettu kahteen kerrokseen pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Korttelissa tontin 2:lle on osoitettu kolme rakennusalaa, joiden suurin sallittu kerrosluku on VI XII. Rakennusoikeutta on k-m², mikä vastaa tehokkuutta e = 2,0. Autopaikat on osoitettu rakennusten ja pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen kahteen kerrokseen. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi mielipide. Mielipiteessä pidettiin rakennuksia liian korkeina.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 63 Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamääräyksiä on tarkistettu ja kaavaselostusta täydennetty valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen. Asemakaavan muutos Tavoitteena on aikaansaada toteutuskelpoinen ja viihtyisä korttelialue Kehä I:n tunnelin pohjoisosan päälle. Korttelien ja kaavamuutoksen tarve on tullut ensisijaisesti tunnelirakenteiden aiheuttamasta rakenneteknisistä syistä ja tunnelin savunpoistopiipun sijainnin tarkentumisen myötä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin m². Rakennusoikeus säilyy lähes ennallaan. Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) AK korttelialueiden kokonaispinta-ala on noin m². Rakennusoikeutta on korttelissa noin k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0,75. Korttelissa rakennusoikeutta on noin k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 2,4. Korttelissa rakennukset on mahdollista sijoittaa tunneliosuudella ainoastaan kahteen kohtaan, joihin on jo sijoitettu tulevia rakennusten perustuksia varten holkit. Lisäksi rakennukset tulee tukeutua Mestarinkadun puolelta kallioon. Ruutikadun puolella mahdollistetaan kahden asuinkerrostalon rakentaminen pihakannen päälle. Kerrostalojen kerrosluvut ovat Mestarinkadun puolella VIII ja Ruutikadun puolella VII. Korttelialueen pihataso on Mestarinkatu on noin 2 3 metriä tulevaan piha-aluetta korkeammalle. Piha-aluetta ei voida korottaa tunnelin kantavuusrajojen takia. Korkeuseroa häivytetään rakennuksin, kevyillä rakenteilla sekä istutuksin. Korttelista muodostetaan yhtenäinen kokonaisuus, jossa rakennusten lomassa on laajat korttelialueen yhteiset pihat pelikenttineen ja kasvimaineen. Piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisenä kokonaisuutena tontinrajoista riippumatta. Autot sijoitetaan Ruutikadun puolella asuintalojen ja pihakannen alle ja korttelialueen pohjoispuolella tunnelikannenpäälliselle pysäköintialueelle. Korttelissa tontti 2:ssa tarkistetaan rakennusten kerroslukuja sekä merkitään iv-savuntoistopiipun rakennusala vastaamaan toteutunutta sijaintia. Poistoilmapiippu liittyy Ruutikadun alle rakennettuun tunnelin tekniseen tilaan. Väliaikainen piippu tullaan korvaamaan pysyvällä asuinkerrostalojen rakentamisen aikana. Lopullinen piippu tulee sopeuttaa osaksi viereistä rakennusta erillisenä rakenteena tai sen tulee olla ulkoasultaan itsenäinen ympäristöä rikastuttava taideteos. Korttelin pistekerrostalojen suurin sallittu kerrosluku on VIII. Kahden eteläisimmän rakennuksen korkeutta on nostettu kahdella kerroksella ja Ruutikadun sekä Mestarinkadun risteyksessä sijaitsevan rakennuksen

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 63 suurinta sallittua kerroslukumäärää laskettu neljällä kerroksella voimassa olevasta asemakaavasta. Rakennusoikeusmäärä on noussut k-m 2. Pysäköinti on osoitettu kahteen kerrokseen rakennusten ja pihakannen alle. Julkisivut Molemmissa kortteleissa pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla punatiili. Toissijaisena saa käyttää vaaleaa rappausta tai yksiväristä kivipinnoitetta. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Lämpörappauksen käyttö ei ole sallittua maantasossa eikä pihakannen päällä ensimmäisessä kerroksessa vaurioitumisvaaran takia. Pihakannenalaisen pysäköintilaitoksen julkisivut eivät saa olla sokkelimaisia eivätkä umpinaisia, vaan niiden tulee soveltua asuinkerrostalojen arkkitehtuuriin. Pysäköinti Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 ap/100 k-m 2 asuntokerrosalaa kohti, kuitenkin vähintään 0,8 ap/asunto. Lisäksi on toteutettava vieraspaikkoja 10 % asukaspysäköintipaikkojen määrästä. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava lukittuu, katettuun tilaan 1 polkupyöräpaikka / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 polkupyöräpaikkaa / asunto. Lisäksi pihalle lähelle sisäänkäyntejä tulee järjestää polkupyöräpaikkoja. Hulevedet Hulevedet tulee ensisijaisesti hoitaa pintavaluntoina ja rakenteiden sallimissa määrin imeyttää tai viivyttää ennen johtamista kunnalliseen hulevesijärjestelmään. Viivytysrakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto. Liikennetunneli Kaavassa esitetään Mestarintunnelin kallion ja betonikannen alainen liikennetunneli. Tunnelin yläpuolisella kortteli- tai katualueella tunnelin kalliokattoon kajoavia toimenpiteitä ei saa tehdä ilman tunnelia hallinnoivan tahon suostumusta. Suojaviheralue (EV) Alue sijaitsee Kehä I:n tunneliosuuden pohjoispäässä betonikannen päällä. Suojaviheralueelle on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa, joka jatkuu Kiviporanpolku nimisenä jalankulku- ja pyörätienä. Yhteys on jo rakennettu ja se täyttää esteettömyyden perustason vaatimuksen (pituuskaltevuus maksimissaan 8 %).

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 63 Katualue Mestarinkadun katualuetta kavennetaan korttelin kohdalla. Rakennusaloja on jouduttu laajentamaan katualueelle, jotta perustukset voidaan rakentaa ehjälle kalliolle. Mestarinkatu on jo rakennettu ja rakentamisessa on huomioitu kavennettu katualue. AK-korttelialueen (51071) puoleinen jalankulku- ja pyörätie on rakennettu väliaikaisesti korttelialueelle eikä Mestarinkadun ajoradan viereen. Asuinkorttelin puuttumisen ja tasoerojen takia jalankulku- ja pyörätien rakentaminen Mestarinkadun ajoradan viereen olisi vaatinut kalliita toimenpiteitä, kuten tukimuureja, jotka olisivat rikkoontuneet asuinrakentamisen aikana. Näin ollen katsottiin edullisemmaksi tehdä kevyempi ja halvempi yhteys väliaikaisesti korttelialueen puolelle. Kun asuinrakennukset rakennetaan, jalankulku- ja pyörätie siirretään Mestarinkadun ajoradan viereen. Myös yhteys Mestarinkadulta Ruutikadulle on jo rakennettu. Ruutikadun katualueelle on rakennettu muutama autopaikka Mestarintunnelin piipun huoltoajoneuvoja varten. Jalankulku ja pyöräily Jalankulku- ja pyörätie (Kiviporanpolku) on jo rakennettu tunneliosuuden pohjoispäähän ja se täyttää esteettömyyden perustason vaatimuksen (pituuskaltevuus maksimissaan 8 %). Myös Mestarinkadulta Laturinkujalle johtava Laturintörmän jalankulku- ja pyörätie (aiemmin oli suunniteltu portaita) on rakennettu. Suurista korkeuseroista johtuen esteettömyyden perustasosta on jouduttu tinkimään ja yhteyden maksimi pituuskaltevuudeksi on hyväksytty 10 %. Mestarinkadulta Laturinkujalle on kuitenkin esteettömyyden perustason täyttävä yhteys Porarinkadun kautta. Muinaismuistoalue (sm) Laturintörmän koillispuolella sijaitsee I maailmansodan aikainen tukikohta. Meluselvitys Kaava-alueelle on laadittu meluselvitys ( , Promethor Oy). Melusuojaustoimenpiteet on huomioitu kaavamääräyksissä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 63 Nähtävillä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Korttelisuunnitelmat - Kopio lyhentämättömästä mielipiteestä - Meluselvitys ( , Promethor Oy) Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / / / Söderskoginaukea, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 40. kaupunginosa, Espoon keskus, 41. kaupunginosa, Kaupunginkallio ja 46. kaupunginosa Latokaski Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh Davy Beilinson, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Söderskoginaukean, alue , Espoon keskus, Kaupunginkallio ja Latokaski, asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi: 1.1 Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Espoonväylä, joka on Länsiväylän ja Kehä III:n yhdistävä pääkatu. 1.2 Söderskoginaukean kaava-alueen maankäyttö suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena yhdessä Bosmalmin alueen kanssa 1.3 Alueen suunnittelussa selvitetään mahdollisuudet tehostaa maankäyttöä tukeutuen olevaan yhdyskuntarakenteeseen. 1.4 Espoonväylä suunnitellaan siten, että sen linjaus on sujuva ja palvelee hyvin nykyistä ja tulevaa maankäyttöä. Espoonväylä ja uusi maankäyttö suunnitellaan siten, että melu-, ilmanlaatu- ja liikenneturvallisuustilanne Finnoontien varressa paranee ilman, että aiheutetaan nykyiselle tai tulevalle maankäytölle uusia vastaavia haittoja. 1.5 Espoonväylä suunnitellaan siten, että alueen luontoarvot eivät vaarannu. Ekologisen yhteyden säilymiseen Keskuspuiston itä- ja länsiosien välillä kiinnitetään erityistä huomiota. 1.6 Suunnittelussa huomioidaan alueen maisemalliset arvot, Söderskogin kartanon alue sekä Söderskogin viljelyalueen asema maakunnallisesti

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 63 arvokkaana kulttuuriympäristönä. Lisäksi huomioidaan muut alueen historialliset ja esihistorialliset arvot. 1.7 Liikenne suunnitellaan ympäristön ja toimintojen asettamien vaatimusten mukaisesti siten, että autoliikenteen lisäksi jalankulun ja pyöräilyn reitit ovat käyttäjiä houkuttelevia, selkeitä ja turvallisia. Tarvittavat lisäykset ja muutokset alueen nykyisiin yhteyksiin suunnitellaan siten, että Keskuspuiston ulkoilureitit ja virkistysyhteydet ovat toimivia. 1.8 Suunnittelussa huomioidaan joukkoliikenteen yhteystarpeet ja toimintaedellytykset sekä pitkän tähtäimen suunnitelmat joukkoliikenteen kehittämiseksi. 1.9 Espoonväylän ja muun suunniteltavan maankäytön ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tasolla siltä alueelta, jolle kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että: - kohta 1.1 muutetaan kuulumaan: Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Espoonväylä, joka on Länsiväylän ja Kehä III:n yhdistävä pääkatu (suunnitteluohjeena nopeusrajoitus 60 km/h). - kohta 1.3 muutetaan kuulumaan: Alueen suunnittelussa selvitetään mahdollisuudet tehostaa maankäyttöä tukeutuen olevaan yhdyskuntarakenteeseen ottaen huomioon Keskuspuiston keskeinen merkitys espoolaisille. Suunnittelussa varmistetaan viheryhteyksien sekä luontoarvojen säilyminen. - lisätään uusi kohta 1.4a: Jatkosuunnittelussa arvioidaan Finnoontien pohjoisosassa esitettyä uuden erillisen tien rakentamista vanhan tien rinnalle eri näkökulmista. Vaihtoehtoina kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa yhtä katua Söderskogin kartanon pohjoispuolelle esim. mahdollisimman paljon vanhaa Finnoontietä hyödyntäen tai vanhan tiepohjan osittaista entisöintiä, maisemointia ja muuttamista esim. jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. - kohdan 1.6 loppuun lisätään: Kulttuurihistoriallisesti ydinalue on Söderskogin kartano lähialueineen, jota tulee perusteellisesti arvioida osana tätä ratkaisua. Teiden risteäminen 2-tasoisena ei sovellu Söderskogin kartanon lähialueen maisematilaan.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 63 - kohta 1.8 muutetaan kuulumaan: Suunnittelussa huomioidaan joukkoliikenteen yhteystarpeet ja toimintaedellytykset sekä pitkän tähtäimen suunnitelmat joukkoliikenteen kehittämiseksi. Kaupunginhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan Espoonväylältä Espoon keskukseen ja edelleen Kehä III:lle johtava Finnoontie-Espoonväylä kuuluu Espoon tärkeimpiin poikittaisiin katuyhteyksiin. sekä Vision yhteydessä ajantasaistetaan myös arviot Espoonväylästä taloudellisia ja ekologisia seikkoja painottaen sekä selvitetään myös mahdollisuus uuden väylän korvaamiseksi esimerkiksi raideliikenteellä. Tavoitteena on, että nyt käsittelyssä olleita selvityksiä tarkemmat taloudelliset ja toiminnalliset väliarviot ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan käytettävissä syksyllä 2014 lähivuosien taloussuunnitelmia laadittaessa. - tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Stefan Ahlman. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Söderskoginaukean, alue , Espoon keskus, Kaupunginkallio ja Latokaski, asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi: 1.1 Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Espoonväylä, joka on Länsiväylän ja Kehä III:n yhdistävä pääkatu (suunnitteluohjeena nopeusrajoitus 60 km/h). 1.2 Söderskoginaukean kaava-alueen maankäyttö suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena yhdessä Bosmalmin alueen kanssa 1.3 Alueen suunnittelussa selvitetään mahdollisuudet tehostaa maankäyttöä tukeutuen olevaan yhdyskuntarakenteeseen ottaen huomioon Keskuspuiston keskeinen merkitys espoolaisille. Suunnittelussa varmistetaan viheryhteyksien sekä luontoarvojen säilyminen. 1.4 Espoonväylä suunnitellaan siten, että sen linjaus on sujuva ja palvelee hyvin nykyistä ja tulevaa maankäyttöä. Espoonväylä ja uusi maankäyttö suunnitellaan siten, että melu-, ilmanlaatu- ja liikenneturvallisuustilanne Finnoontien varressa paranee ilman, että aiheutetaan nykyiselle tai tulevalle maankäytölle uusia vastaavia haittoja.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / Jatkosuunnittelussa arvioidaan Finnoontien pohjoisosassa esitettyä uuden erillisen tien rakentamista vanhan tien rinnalle eri näkökulmista. Vaihtoehtoina kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa yhtä katua Söderskogin kartanon pohjoispuolelle esim. mahdollisimman paljon vanhaa Finnoontietä hyödyntäen tai vanhan tiepohjan osittaista entisöintiä, maisemointia ja muuttamista esim. jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. 1.6 Espoonväylä suunnitellaan siten, että alueen luontoarvot eivät vaarannu. Ekologisen yhteyden säilymiseen Keskuspuiston itä- ja länsiosien välillä kiinnitetään erityistä huomiota. 1.7 Suunnittelussa huomioidaan alueen maisemalliset arvot, Söderskogin kartanon alue sekä Söderskogin viljelyalueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä. Lisäksi huomioidaan muut alueen historialliset ja esihistorialliset arvot. Kulttuurihistoriallisesti ydinalue on Söderskogin kartano lähialueineen, jota tulee perusteellisesti arvioida osana tätä ratkaisua. Teiden risteäminen 2- tasoisena ei sovellu Söderskogin kartanon lähialueen maisematilaan. 1.8 Liikenne suunnitellaan ympäristön ja toimintojen asettamien vaatimusten mukaisesti siten, että autoliikenteen lisäksi jalankulun ja pyöräilyn reitit ovat käyttäjiä houkuttelevia, selkeitä ja turvallisia. Tarvittavat lisäykset ja muutokset alueen nykyisiin yhteyksiin suunnitellaan siten, että Keskuspuiston ulkoilureitit ja virkistysyhteydet ovat toimivia. 1.9 Suunnittelussa huomioidaan joukkoliikenteen yhteystarpeet ja toimintaedellytykset sekä pitkän tähtäimen suunnitelmat joukkoliikenteen kehittämiseksi. Kaupunginhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan Espoonväylältä Espoon keskukseen ja edelleen Kehä III:lle johtava Finnoontie-Espoonväylä kuuluu Espoon tärkeimpiin poikittaisiin katuyhteyksiin. sekä Vision yhteydessä ajantasaistetaan myös arviot Espoonväylästä taloudellisia ja ekologisia seikkoja painottaen sekä selvitetään myös mahdollisuus uuden väylän korvaamiseksi esimerkiksi raideliikenteellä. Tavoitteena on, että nyt käsittelyssä olleita selvityksiä tarkemmat taloudelliset ja toiminnalliset väliarviot ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan käytettävissä syksyllä 2014 lähivuosien taloussuunnitelmia laadittaessa Espoonväylän ja muun suunniteltavan maankäytön ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tasolla siltä alueelta, jolle kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Stefan Ahlman.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 63 Selostus Söderskoginaukean tavoitteena on luoda asemakaavalliset toteuttamisedellytykset Espoonväylälle, nykyiseen maankäyttöön tukeutuvalle täydennysrakentamiselle sekä virkistysalueille. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti alueen maisema-, luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot, pohjavesialue sekä Espoonväylän liikenteen vaikutukset. Alueen laajuus on noin 180 ha. Suunnittelualue on nykytilassaan pääosin rakentamaton. Ympäröiviin asuinalueisiin liittyen maankäyttöä on mahdollista lisätä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu lehtikuulutuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu