Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Valtuusto Sivu 1 / Taltrikinmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue , 45. kaupunginosa Kurttila

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / 1 497/ /2015 Kaupunginhallitus Taltrikinmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue , 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Outi Ruski, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Taltrikinmäki - Tallriksbacken asemakaavan, piirustusnumero 6736, joka käsittää osat kortteleista ja ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Käsittely Byman Huhdan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Taltrikinmäki-nimi muutetaan muotoon Lautasmäki. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosesitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 9 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 7 Äänestyslista 72 - Taltrikinmäki, tapahtumaluettelo - Taltrikinmäki, kaavamääräykset - Taltrikinmäki, kaavakartta - Taltrikinmäki, havainnekuva - Taltrikinmäki, päätöshistoria

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Selostus Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonnon- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin k-m 2 :stä noin k-m 2 :iin. Taltrikinmäki oli valmisteluaineistovaiheessa osa Kallvik I kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan: Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin). Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäätöksen jälkeen kaavakarttaan tehtiin tarkistus, jossa Komutintien katualuetta kavennettiin kauttaaltaan pohjoisreunasta 1,5 metriä, kääntöpaikkaa lukuun ottamatta. Tehty tarkistus lisää kiinteistön 1:199 rakennusoikeutta 52 k-m 2. Tarkistuksesta kuultiin naapurikiinteistöjä. Muistutuksia ei jätetty. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Taltrikinmäki - Tallriksbacken asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6736, käsittää osat kortteleista ja ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Kallvik I. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , päivitetty , ja täydennetty

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman eteläpuolella Kurttilan 45. kaupunginosassa. Kaava-alue rajautuu koillisessa Nissinmäen asuinalueeseen sisältäen osan Kauklahdenväylää, etelässä Lambrobäckeniin ja Saunaniemi I:n asemakaava-alueeseen, lännessä Kurttilantiehen ja Mäkituvan asemakaavaehdotukseen sekä luoteessa ja pohjoisessa Kurtinmalmin asemakaava-alueeseen. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 15 ha ja asukkaita alueella on nykyisin noin 40. Rakennusoikeutta on tällä hetkellä käytetty noin k -m 2. Alue on pääosin suunnittelutarveratkaisuin ja poikkeamispäätöksin harvakseltaan vuosien myötä rakentunutta pientaloaluetta ja osin rakentamatonta ja avoimena säilynyttä laaksoaluetta. Pientalot sijaitsevat pääosin Kurttilantien ja Pestuutien välisellä alueella. Joitain taloja sijaitsee myös alueen pohjoisosassa Taltrikinmäki nimisen kadun ympärillä. Alueen yleisilme on hajanainen ja rakennuskanta on tyyliltään vaihtelevaa. Kunnallistekniikka alueella on keskeneräistä, samoin katu- ja liikenneverkosto. Lusikkamäen alueella, korttelin keskellä (kaavaalueen pohjoisosassa) sijaitsee säilytettävä kiviaita, samoin Lusikkamäen EV -alueella, lähtien korttelin koillisrajalta. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa asemakaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualueen länsiosa on osoitettu pientaloalueeksi (A3) ja itäosa (rajautuen Kauklahdenväylään) tiivis ja matala -asuntoalueeksi (A2). Kauklahdenväylä on merkitty kaksi ajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi. Kaava-alueen ulkopuolelle kaakkoon sijoittuu virkistysalue (V), jolla sijaitsee lounais-koillis-suuntainen virkistysyhteys. Virkistysalue sekä virkistysyhteys jatkuvat edelleen kaavaalueen ulkopuolella etelässä kohti rantaa ja pohjoisessa Kauklahdenväylän yli kohti Keskuspuistoa. Maakaasuputkivaraus kulkee Taltrikinmäen kaava-alueen eteläpuolella. Taltrikinmäen asemakaavaehdotus on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa.

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 MRA 27 :n ja 32 :n mukainen kuuleminen Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana asemakaavaehdotuksesta saatiin 2 muistutusta. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin yhteensä 9 kpl. Muistutuksissa toivottiin tonttiliittymän säilyttämistä Kurttilantieltä sekä pyydettiin huomioimaan katualueella sijaitseva talousvesikaivo. Fortum kehotti huomioimaan puistomuuntamon sijainnin, HSL muistutti tiiviin maankäytön ja kokoojakatujen läpiajettavuuden tärkeydestä joukkoliikenteen näkökulmasta, HSY kehotti huomioimaan runkovesijohdon sijainnin Kurttilantiellä sekä pumppaamoiden välityskyvyn, ELY-keskus kehotti tarkistamaan selostusta, kaavamääräyksiä ja -merkintöjä melujen, hulevesien ja Lambrobäckenin tulvariskin osalta. Nähtävillä olon jälkeen kaavakarttaan ja määräyksiin on tehty mm. seuraavat tarkistukset: Kaavakarttaan on lisätty Kauklahdenväylän varren meluesteen korkeus Kortteliin on lisätty määräys rakennusten sijoittelusta melua torjuen, leikki- ja oleskelualueiden sijoittamisen melukatveeseen on määrätty koskevan myös kortteleita sekä Kurttilantiehen rajautuvilta osin kortteleita 45093, ja Kaavamääräyksiin on lisätty määräykset Komutintien ja Lusikkatien toimimisesta pelastusteinä Lambrobäckenin tulvatilanteessa sekä kortteleiden alimman lattiatason korosta. Aitaamista koskevia määräyksiä on tarkistettu: Kurttilantien varressa maksimikorkeutta ja peittävyyttä koskevat vaatimukset on korvattu kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden vaatimuksella. Kurttilantieltä poistettiin liittymäkielto kiinteistöjen 1:287 ja 1:288 ajoyhteyden osalta. AO-korttelialueille lisättiin määräys: Autotallit ja autokatokset saavat olla korkeintaan kahden auton yksiköissä. Korttelissa olemassa oleva korttelin sisäinen ajoyhteys merkittiin tarvittavilta osin kaavakarttaan Ajoyhteys-merkinnällä. Tarkistusten jälkeen kaavan rakennusoikeus säilyi ennallaan. Tarkistukset olivat vähäisiä, joten asemakaavaehdotusta ei ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäätöksen jälkeen kaavakarttaan tehtiin tarkistus, jossa Komutintien katualuetta kavennettiin kauttaaltaan pohjoisreunasta 1,5 metriä, kääntöpaikkaa lukuun ottamatta. Tehty tarkistus lisää kiinteistön 1:199 rakennusoikeutta 52 k-m 2. Tarkistuksesta kuultiin naapurikiinteistöjä. Muistutuksia ei jätetty. Ehdotus asemakaavaksi Asemakaava perustuu olemassa olevan pientalorakenteen täydentämiseen. Korttelialueiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 huomiota rakentamisen mittakaavaan ja sijoitteluun siten, että se sopeutuu suurmaiseman erityispiirteisiin ja huomioi myös Kauklahdenväylän aiheuttaman meluhaitan. Alueen sisäistä liikenne- ja viher- /virkistysalueverkkoa kehitetään myös osana laajempaa kaupunkirakennetta. Liikenneverkoston suunnittelussa on pyritty luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet sekä Kauklahden aseman, että Kauklahdenväylän suuntiin. Lisäksi alueen katu- ja kevyenliikenteen verkostojen toimivuutta on parannettu asemakaavan myötä niin ajoneuvoliikenteen kuin kevytliikenteenkin osalta. Suotaitosukeltajan elinympäristön säilyminen (hulevesien imeyttäminen), Lambrobäckenin tulvariskin hallinta sekä asuinalueen kasvullisen ilmeen kehittäminen on myös pyritty turvaamaan asemakaavamerkinnöin ja määräyksin. 1 Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 15 ha. Kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta noin e = Alueen arvioitu asukasluku on noin 410 asukasta. 2 Korttelialueet Asemakaava-alueen lounaisosan puoliavoimella osittain pelto-alueella (Kurttilantien varrella) ja Taltrikinmäen ympärillä on jo olemassa olevaa pientaloasutusta. Asemakaavassa nämä alueet on esitetty e = 0.25 korttelitehokkuudella rakennettaviksi, kuten Kurttilantien länsipuolella Mäkituvan asemakaava-alueella. Kaava-alueen kaakkoisosan AP-kortteli 45116, joka on tarkoituksenmukaista suunnitella yhtenä kokonaisuutena, on osoitettu rakennettavaksi korttelitehokkuudella e = Saman korttelin AO - korttelinosa on esitetty rakennettavaksi tehokkuudella e = Kaava-alueen pohjoisosassa AO-korttelissa 45107, joka on osittain Espoon kaupungin ja osittain Asuntosäätiön omistuksessa, korttelitehokkuus on e = 0.20 (kuten Kurtinmalmin asemakaavassakin) ja tämän lisäksi lisärakennusoikeudeksi on esitetty +20 %. Lisärakennusoikeus +20 %, joka on esitetty koskemaan useampaa korttelia kaava-alueella osoittaa kuinka monta prosenttia sallitun rakennusoikeuden lisäksi saadaan enintään rakentaa yksikerroksisia autokatoksia, varasto-, huolto-, talous-, autotalli-, ja yhteistiloja. Tämä lisärakennusoikeus on annettu tuomaan joustoa rakentamiseen, mutta vaalien kuitenkin pienimittakaavaista ja maisemakuvaa kunnioittavaa kaupunkikuvallista ilmettä. Lisärakennusoikeuden määrä kaava-alueella on noin k -m 2. Pestuukallionpuiston kaakkoispuolella AO-korttelissa ja Lusikkatien varrella AP-korttelissa on ehdottomasti rakennettava kaksikerroksiset asuinrakennukset, muualla kaksi kerrosta on suurin sallittu kerrosluku.

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 Korttelialueiden rajautumista katualueisiin on myös täsmennetty erilaisin asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Lisäksi kaavassa on määrätty kortteleiden asuinrakennusten julkisivumateriaaleista, väreistä ja katosta. Lambrobäckenin mahdollinen tulviminen tulee huomioida kortteleissa , joissa lattian alimman korkotason tulee olla likimäärin 1,5 metriä Lambrobäckenin keskivedenpintaa korkeammalla. 3 Luonto-olot, maisema ja virkistysalueet Kaava-alueen keskelle on osoitettu noin 0,5 ha puisto (Pestuukallionpuisto) nykyisin avoimelle maisema-alueelle. Metsäistä aluetta Kauklahdenväylän länsipuolella on osoitettu suojaviheralueeksi (EV -alue). Tavoitteena on samalla säilyttää vanhaa maiseman perusrakennetta nähtävillä, vaikka kaava-alue ja korttelirakenne tiivistyvätkin nykyisestään. Kaava-alueelta johtaa kaksi kevyenliikenteenyhteyttä Lambrobäckenin läheisyydessä kulkevalle Keskuspuiston ja Espoonlahden suuntaan johtavalle viheryhteydelle, josta on myös yhteys kaakkoon Saunaniemi I:n kaava-alueelle. Luontoselvityksessä (Yrjölä 2006) havaituista luontokohteista ei mikään sijoitu Taltrikinmäen asemakaava-alueelle. Myöskään liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä tai jälkiä liito-oravasta ei löytynyt. Kaava-alueen pinta-alasta on virkistysaluetta yhteensä noin 0,5 ha ja suojaviheraluetta noin 1,4 ha. 4 Liikenne ja melusuojaus Kaava-alueen liikenneverkon perustana on ollut Espoon eteläosien yleiskaavaehdotus. Kaava-alueella syntyvä liikenne johdetaan kokoojakatuna toimivan Kurttilantien kautta Kauklahdenväylälle, joka on Kehä III:n ja Länsiväylän yhdistävä pääväylä. Kauklahdenväylän liikennemäärän on ennustettu kasvavan huomattavasti maankäytön tehostuessa Etelä-Espoon alueella. Vuonna 2030 keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen on ennustettu olevan ajon./vrk. Kauklahdenväylälle on laadittu vuonna 2007 kehittämisselvitys, jossa väylää ehdotetaan parannettavan 2+2 -kaistaiseksi maankäyttöä palvelevaksi katumaiseksi pääväyläksi. Kaavaehdotuksessa on huomioitu kehittämisselvityksen mukainen tilanvaraus. Kauklahdenväylä muutetaan kaavaan kuuluvalta osaltaan kaduksi. Asemakaavassa on Kauklahdenväylän länsireunaan määrätty rakennettavaksi 3 metriä korkea melueste, joka tulee rakentaa ennen korttelien ja ensimmäisten asuinrakennusten käyttöönottoa siten, että asuinkortteleiden leikki- ja oleskelualueilla asetetut melun ohjearvot eivät ylity. Lisäksi korttelissa on rakennukset sijoitettava niin, että ne muodostavat yhtenäisen esteen liikennemelua vastaan. Alueen katuverkkoa kehitetään nykyiseen verkkoon tukeutuen. Pääkokoojakatuna toimiva Kurttilantie on linjattu noudattamaan

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 pääasiassa sen nykyistä linjausta. Kurttilantieltä Kauklahdenväylälle voi liittyä kolmen eri liittymän kautta, Kurttilantien molemmista päistä tai Lambrobäckenin eteläpuolella sijaitsevasta Maasillantien uudesta liittymästä. Kurttilantiellä on ennustettu uuden maankäytön myötä kulkevan noin ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Liikennemäärän nousun ei ennusteta vaikuttavan Kurttilantien aiheuttaman melun leviämiseen viereisillä korttelialueilla. Kaavassa on kuitenkin määrätty, että Kurttilantien varrella kortteleissa 45093, ja leikki- ja oleskelualueet on sijoitettava melukatveeseen. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Kurttilantieltä ei pääsääntöisesti sallita liittymiä yksittäisille tonteille vaan ne hoidetaan tonttikatujen kautta. Ajonopeuksien hillitsemiseen on kiinnitetty huomiota. Selvitykset ja suunnitelmat Kaava-aluetta laajemmalle alueelle on vuonna 2006 laadittu luontoselvitys; Luontoselvitys Espoon Kallvik - Muulon asemakaava-alueelta. Lisäksi alueelle on laadittu Lambrobäckenin valuma-alueen hulevesisuunnitelma sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Ympäristövaikutusselvitys Alueelle on laadittu Kallvik I:n valmisteluaineiston pohjalta ympäristövaikutusselvitys. Selvityksessä todetaan, että asemakaavan mukaisen maankäytön toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonvaroihin. Maankäyttö ei aiheuta yhdyskuntien vedenkäytölle tai pohjavesille riskejä. Hulevesien asianmukaisella käsittelyllä voidaan ehkäistä Lambrobäckenissä esiintyvän suotaitosukeltajan tai muiden hyönteislajien elinympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Asemakaava täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta tukeutuen olemassa olevaan infrastruktuuriin. Alue sijaitsee lähellä Kauklahden keskustaa sekä kaava-alueen kaakkois- ja eteläpuolella rakentuvaa Saunaniemen ja Saunalahden asumis- ja palvelukeskittymää, minkä vuoksi tiivistäminen ja täydennysrakentaminen on perusteltua kestävän yhdyskuntarakenteen, palveluiden ylläpitämisen ja alueen elinvoimaisuuden kannalta. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kaupungin omistamille korttelialueille tullaan laatimaan korttelisuunnitelmat ennen tontinluovutuksia.

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat maankäyttösopimukset ja alueen luovutusta koskevat esisopimukset, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Taltrikinmäki - Tallriksbacken asemakaavan, piirustusnumero 6736, joka käsittää osat kortteleista ja ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Ehdotan, että nimi muutetaan muotoon Lautasmäki. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin muutosehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Hakija(t), ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Laskutus, Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

9 Valtuusto Sivu 9 / 9