Espoon kaupunki Pöytäkirja 403. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / Letikonkuja, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteinä olevat Jasokraft Oy:n ja Espoon kaupungin välillä sekä yksityishenkilön ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetut maankäyttösopimukset ja esisopimukset alueen luovuttamisesta, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteinä olevien alueen luovutusta koskevien esisopimusten mukaiset sopimukset ja päättämään niihin mahdollisesti tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista, 3 hyväksyy päivätyn ja muutetun Letikonkuja - Letikkogränden, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6998, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Maankäyttösopimus ja esisopimus - Ei julkinen 9 Maankäyttösopimus ja esisopimus Jasokraft Oy - Letikonkuja, tapahtumaluettelo - Letikonkuja, kaavamääräykset - Letikonkuja, kaavakartta - Letikonkuja, ajantasa-asemakaava - Letikonkuja, havainnekuva - Letikonkuja, päätöshistoria - Maankäyttösopimus ja esisopimus - Julkinen Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja. Asemakaavalla

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 mahdollistetaan tärkeän poikittaisen kevyen liikenteen yhteyden muodostuminen Gobbackasta Niipperiin sekä pohjoisesta tulevan reitin jatkuminen etelään. Kaava on osa Gobbackan asemakaavan yhteydessä suunniteltua liikenne- ja teknisen huollon verkkoa. Alueen rakennusoikeus nousee noin k-m2. Letikonkuja on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä Gobbackan asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Letikonkuja niminen asemakaava, jota tämä esityslistateksti koskee. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Letikonkuja Letikkogränden, asemakaava ja asemakaavan muutos, piirustusnumero 6998, käsittää korttelit sekä katu- ja virkistysalueet, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004 nimellä Gobbacka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kulkee nimellä Gobbacka. Alueen nykytila Alueen pinta-ala on noin 2,35 hehtaaria ja se sijaitsee Perusmäessä Niipperinojanpolun eteläpuolella. Pohjoisosa Letikonkujan kaava-alueesta kuuluu Niipperinpellon asemakaavaan, jossa se on merkitty

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 lähivirkistysalueeksi sekä katualueeksi. Kaavoittamattomalla alueella sijaitsee nykyisin vuonna 1968 rakennettu asuinrakennus talousrakennuksineen. Kaavoitetun katu- ja virkistysalueen omistaa Espoon kaupunki. Kiinteistön 7:225 omistaa Jasokraft Oy, muilta osin alue on yksityisessä omistuksessa. Kulku kaava-alueelle tapahtuu Niipperinpeltoa pitkin Niipperinojanpolulle, josta on ajoyhteys rakennetulle kiinteistölle. Niipperinojanpolulla sekä Niipperinpellolla on kevyen liikenteen väylä. Kaava-alueen poikki pohjoiseteläsuunnassa kulkee valaistu ulkoilureitti. Kunnallistekniikka on rakennettu Niipperinojanpolulle. Kaava-alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkee paineviemäri. Kaava-alueeseen kuuluvan Niipperinojanpolun toisella puolella sijaitsee jätevedenpumppaamo. Kaava-alue on pääosin rakentamatonta metsäistä rinnettä sekä entistä peltoa, johon on kasvanut koivuvaltaista puustoa. Kaava-alueen itäreunalla kulkee Pitkäjärveen laskeva Niipperinoja (Nipertbäcken). Maastoltaan alueen länsiosa on jyrkkää rinnettä ja itäpuoli tasaista. Korkeuseroa alueella on yhteensä noin 12,5 metriä. Kaava-alueen maaperä on pääasiallisesti savea, joka vaihettuu alueen länsireunassa moreeniksi. Rakennettavuusluokitukseltaan kaava-alueen itä- ja eteläosa on vaikeasti tai erittäin vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä. Länsiosassa on sekä normaalisti rakennettavaa maaperää, että erittäin vaikeasti rakennettava jyrkkä rinne. Erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikköalue on sijainnut muinaisen Litorina-meren alla. Täten on mahdollista, että alueen maaperä sisältää sulfideja, jotka maaperän tullessa alttiiksi ilmakehän hapelle, muodostavat rikkihappoa, joka liuottaa maaperästä metalleja. Suunnittelualue rajautuu läntiseltä sivulta Gobbackan asemakaavan virkistysalueeseen. Pohjoisessa on Niipperin siirtolapuutarhaa ja yleistä pysäköintiä palvelevia pysäköintialueita sekä jätevedenpumppaamo. Muilta osin alue on Niipperin golfkentän ympäröimä, jossa ei ole asemakaavaa. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä virkistysalueeksi. Alueen poikki pohjois-eteläsuunnassa kulkee pääulkoilureitti. Alueen pohjoisosassa on voimassa Niipperinpelto -niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman Alue on asemakaavassa osoitettu Niipperinojanpolku -nimiseksi kaduksi sekä lähivirkistysalueeksi (VL), jolla kulkee ajoyhteys. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt Gobbackan kaavaehdotusta ja ja hyväksynyt sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 jälkeen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle toimitettavaksi Lautakunnan käsittelyn jälkeen asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Letikonkuja -niminen asemakaava, joka on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Gobbackan asemakaavoituksen yhteydessä Letikonkujan kaava-alueelle kohdistui yksi muistutus. Muistutuksessa toivottiin alueen itäosassa sijaitsevan lähivirkistysalueen sekä itä- ja eteläosassa sijaitsevan luonnonmukaisena säilytettävän alueenosan kaventamista. Lisäksi toivottiin Letikonkujan siirtämistä johtoa tai ojaa varten varatun alueen länsipuolelle. Muistutuksen seurauksena itä- ja etelärajalla olevaa luonnonmukaisena säilytettävää alueenosaa on hieman kavennettu ja katu siirretty muistutuksessa esitettyyn paikkaan. Edellä mainitut muutoksen on tehty , jolloin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Gobbackan asemakaavaehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja. Letikonkujan asemakaava ja asemakaavan muutos täydentää alueen viheralue- ja kevyen liikenteen verkostoa muodostaen yhtenäisen virkistysaluekokonaisuuden. Asemakaavalla mahdollistetaan tärkeän poikittaisen kevyen liikenteen yhteyden muodostuminen Gobbackasta Niipperiin sekä pohjoisesta tulevan reitin jatkuminen etelään. Alue on liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin ja katuverkkoon. Kaava on osa Gobbackan asemakaavan yhteydessä suunniteltua liikenne- ja teknisen huollon verkkoa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Siitä noin m 2 on erillispientalojen korttelialuetta, m 2 virkistysaluetta ja m 2 katualuetta. Kokonaiskerrosala on k-m 2., mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e=0.14 ja korttelitehokkuutta e=0.20. Kaavassa on osoitettu lisärakennusoikeutta 15 % rakennusoikeudesta, joka tarkoittaa 498 k-m 2. Maankäyttö Kaavaan on merkitty kaksi erillispientalojen korttelialuetta (AO-1) tehokkuudella e=0.20. Tämän lisäksi sallitaan erillisiä asuntojen käyttöön tulevia talous-, säilytys-, sauna- ja yhteistiloja enintään 15 % rakennusoikeudesta. Tehokkuusluvun mukaisesta rakennusoikeudesta

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 saa enintään 1/3 käyttää liike-, työ- ja toimistotiloiksi, jotka eivät aiheuta häiriötä asumiselle. Idänpuoleisessa korttelissa kerrosluvuksi on määritelty I u 2/3. Rinteeseen sijoittuvassa korttelissa kerrosluku on (2/3)II. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 ap asuntoa kohti. Korttelialueelle saa rakentaa enintään 8 auton yhtenäisiä pysäköintialueita ja ne on ympäröitävä ja jäsenneltävä puu- ja pensasistutuksin. Kaavassa on merkintä luonnonmukaisena säilytettävästä alueen osasta sekä johtoa tai ojaa varten varatusta alueen osasta. Kortteleita suunniteltaessa tulee huomioida viereisen kadun katu- ja rakennussuunnitelmien korkeustasot. Maanpinnan turhaa louhimista ja täyttämistä tulee kuitenkin välttää. Asuinrakennukset on perustettava siten, ettei huoneilman radonpitoisuus kohoa yli ohjearvojen. Kaavassa on määräys rakennusten ulkokuoren ääneneristävyydestä lentomelua vastaan. Korttelialueille on laadittu korttelisuunnitelma (Gobbackan korttelisuunnitelma, ). Virkistysalueet Asemakaavassa on noin m 2 osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Virkistysalueen itäosassa pohjois-eteläsuunnassa kulkee ohjeellinen, jalankulkua ja pyöräilyä varten varattu alueen osa. Virkistysalueen koilliskulmaan Niipperinpellon varteen on merkitty muuntamon rakennusala. Liikenne Aikaisemmin nimellä Niipperinojanpolku merkitty katu muutetaan Niipperinpelto -nimiseksi kaduksi. Kaava-alueelle muodostetaan uusi pohjois-eteläsuuntainen katu Letikonkuja, jonka leveys on 8 metriä. Letikonkujan jatkeeksi kaavaan on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, joka yhdistyy Gobbackan kaava-alueella sijaitsevaan reitistöön. Kevyen liikenteen yhteys Niipperistä Letikonkujan kautta länteen Gobbackan kaava-alueelle on merkittävä koulureitti. Yhteys on myös tärkeä osa laajempaa pääulkoilureitistöä, joka jatkuu pohjoiseen Perusmäen kaava-alueelle saakka. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja Jasokraft Oy;n sekä kaupungin ja yksityishenkilön kesken on neuvoteltu maankäyttösopimukset ja esisopimukset alueiden luovuttamisesta, jotka on allekirjoitettu ja

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Selvitykset ja suunnitelmat Gobbackan asemakaavoituksen yhteydessä on tehty laajempia kokonaisuuksia käsitteleviä yleiskaavallisia selvityksiä ja suunnitelmia. Gobbackan asemakaava on suunniteltu samanaikaisesti lähialueen vireillä olevien asemakaavojen kanssa ja asemakaavojen yhteisvaikutukset on arvioitu, esimerkiksi hulevesien ja liikenteen toimivuuden osalta. Lisäksi Gobbackan aluetta laajemmalla Perusmäki-Viiskorven alueella on tehty mm. luontoselvityksiä ja kunnallistekninen tarkastelu. Laaditun luontoselvityksen perusteella alueelta ei havaittu lajeja, jotka tarvitsisi ottaa erityisesti huomioon maankäytön suunnittelussa. Kunnallisteknisessä tarkastelussa tutkittiin kehittyvän maankäytön kunnallisteknisten tarpeiden mitoitusta ja ratkaisuja. Asemakaavojen yhteydessä parannetaan liikenneturvallisuutta luomalla edellytyksiä jatkuvien jalankulku- ja polkupyöräilyverkostojen rakentamiselle. Gobbackan asemakaavan ratkaisujen pohjaksi ja vaikutusten arvioimiseksi on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma. Alueelle on tehty myös korttelisuunnitelma. Nämä suunnitelmat koskevat myös Letikonkujan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Kaavataloudelliset vaikutukset Alue on liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin ja katuverkkoon. Kaava on osa Gobbackan asemakaavan yhteydessä suunniteltua liikenne- ja teknisen huollon verkkoa. Kaupungin maanomistajien kanssa tehtävien maankäyttösopimusten kautta saamia tuloja käytetään alueen kunnallistekniikan rakentamiseen. Hyväksyminen Kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 18 kohdan mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus. Tiedoksi - Uudenmaan liitto, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7