Espoon kaupunki Pöytäkirja 159. Valtuusto Sivu 1 / Mäkitupa, asemakaavan hyväksyminen, alue , 45. kaupunginosa Kurttila

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / 1 583/ /2015 Kaupunginhallitus Mäkitupa, asemakaavan hyväksyminen, alue , 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Saara Melama, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Mäkitupa - Backstugan asemakaavan, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelista ja korttelit , sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Käsittely Valtuutettu Jarkko Rahkonen ilmoitti kuntalain (365/1995) 52 1 mom. mukaisesta esteellisyydestään tässä asiassa ja poistui valtuustosalista tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Mäkitupa, tapahtumaluettelo - Mäkitupa, kaavamääräykset - Mäkitupa, kaavakartta - Mäkitupa, havainnekuva - Mäkitupa, päätöshistoria Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin k-m 2 :stä noin k-m 2 :iin. Mäkitupa oli valmisteluaineistovaiheessa osa Kallvik I kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan: Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin). Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen Kurttilantien varressa oleva kiinteistö on rajattu pois hyväksyttävästä asemakaavaehdotuksesta lukuun ottamatta katualueeksi varattua osaa, koska maankäyttösopimusneuvottelut kiinteistön omistajan ja Espoon kaupungin välillä ovat edelleen kesken (Tarkistusesitys KH:lle, rajausta muutettu, ). Tämä kiinteistö esitetään erikseen hyväksyttäväksi

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 sopimusneuvottelujen valmistuttua. Rajausmuutoksen johdosta asemakaavan varsinainen rakennusoikeus on vähentynyt k-m2 (eli kokonaisrakennusoikeus noin k-m2). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Mäkitupa - Backstugan, asemakaava, piirustusnumero 6688, käsittää osan korttelista ja korttelit , sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Kallvik I. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , päivitetty , ja täydennetty Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman eteläpuolella Kurttilan kaupunginosassa ja se käsittää pääosin Kurtinniityn omakotivaltaisen asuinalueen sekä osan sen eteläpuolisesta peltoaukeasta. Asemakaava-alue rajoittuu koillisessa Kurttilantiehen ulottuen myös Kurttilantien itäpuolisille kiinteistöille katualuevarausten

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 vaatimilta osin. Lännessä aluetta rajaavat Kurtinniityntie ja Kurtinniitynkuja sekä idässä ja etelässä Lambrobäcken-puro. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 31 ha, jolla nykyinen rakennusoikeus on noin k-m 2. Asukkaita alueella on noin 170. Lännessä alue rajoittuu vireillä olevaan Viirukallion asemakaavaalueeseen, luoteessa Kurtinmalmin ja Åminnen asemakaava-alueisiin, koillisessa Taltrikinmäen asemakaava-alueeseen, idässä Saunaniemen (Saunaniemi I II A) asemakaava-alueisiin ja etelässä vireillä olevaan Kallvik I:n asema-kaava-alueeseen. Alue on pääosin suunnittelutarveratkaisuin ja poikkeamispäätöksin harvakseltaan vuosien myötä rakentunutta pientaloaluetta ja osin rakentamatonta ja avoimena säilynyttä laaksoaluetta. Rakennuskanta on ajallisesti kerrostunutta, ja alueen yleisilme on hajanainen. Kunnallistekniikka alueella on keskeneräistä, samoin liikenneverkosto. Alueen itä- ja etelärajalla kulkee maakaasuputki. Alueen länsireunalla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu Stenbackan kivikautinen asuinpaikka. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Mäkituvan kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka eteläosassa kulkee luode-kaakko -suuntainen viheryhteystarve ja alueen itäreunalla koillis-lounais -suuntainen maakaasuputki. Suunnittelualue on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty pääosin kehitettäväksi pientaloalueeksi (A3) sekä etelässä ja länsilaidalla pieneltä osin uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi tiivis- ja matala- asuntoalueeksi (A2). Kaava-alueen itälaidalle sijoittuu kapea virkistysalue (V), jolla sijaitsee lounais-koillis-suuntainen virkistysyhteys. Virkistysalue sekä virkistysyhteys jatkuvat edelleen kaava-alueen ulkopuolella etelässä kohti rantaa ja pohjoisessa Kauklahdenväylän yli kohti Keskuspuistoa. Lisäksi kaava-alueen eteläosaan sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle länteen laajeneva virkistysalue (V), jolla kulkee itä-länsi-suuntainen virkistysyhteys Espoonjoen suunnalta lännestä kohti Saunaniemen kaava-alueita. Espoon eteläosien yleiskaavassa on myös esitetty varaukset uudelle luodekaakkoissuuntaiselle kokoojakadulle sekä maakaasuputkelle, joka kulkee asemakaava-alueen itälaidalla kääntyen lounaaseen. Alueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa. Alueen maankäyttöä on kuitenkin jossain määrin ohjannut vuonna 1946 laadittu rakennussuunnitelma (Alkon omakotialue no 2, ). Nyt esillä olevassa asemakaavassa esitetään nykyiset Espoon eteläosien lainvoimaiseen yleiskaavaan tukeutuvat maankäyttötavoitteet alueen kehittämiselle. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Nähtävilläolon (MRA 27 ) jälkeen kaavakarttaan ja määräyksiin tehtiin joitakin muutoksia ja tarkistuksia, joiden katsottiin olevan kuitenkin

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 luonteeltaan vähäisiä, pääsääntöisesti muistutuksissa esitettyjen toiveiden mukaisia ja koskevan vain yksityistä etua. Näin ollen asemakaavaehdotusta ei katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Niitä maanomistajia, joita muutokset koskevat, on kuultu tarvittaessa MRA 32 :n mukaisella kuulemiskirjeellä ennen Kaupunginhallituksen käsittelyä. Kuulemiskirjeiden johdosta saatiin 2 muistutusta, joiden sisältö ei kuitenkaan koskenut varsinaisesti nähtävilläolon jälkeen tehtyjä tarkistuksia ja muutoksia, vaan tyytymättömyyttä jo aikaisemmin nähtävillä olleen kaavaehdotuksen (MRA 27 ) yksityiskohtiin. Jätettyjen muistutusten ei katsottu antavan aihetta toimenpiteisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäätöksen jälkeen kaavakarttaan ja -määräyksiin tehtiin vielä seuraavat tarkistukset ja muutos: - Kurttilantien varteen osoitettu liittymäkielto on katkaistu kiinteistön 9:2 eteläreunalta tonttiliittymän mahdollistamiseksi, koska kulkuyhteyden osoittaminen kiinteistön eteläosaan Kaskikujan kautta on kohtuuttoman vaikeaa maasto-olosuhteiden vuoksi. (Kaupunkisuunnittelulautakunta, tarkistettu ) - Tarpeettomia maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia on poistettu AO-korttelialueilta. Poistettujen johtovarausten kohdalla aitaamista koskevat kaavamerkinnät on korjattu jatkumaan yhtenäisinä. Tarkistuksen katsottiin olevan teknisluonteinen, mutta siitä tiedotettiin kuitenkin MRA 32 :n mukaisella kuulemiskirjeellä niitä maanomistajia, joita tarkistus koski. Muistutuksia ei jätetty. - Korttelista on rajattu pois kiinteistö RN:o 10:0, ja tästä syystä korttelin eteläosalle on annettu oma korttelinumero (katso myös kohta Kaavaehdotuksen rajaus). Rajauksen muuttamisesta on tiedotettu kiinteistön maanomistajaa kirjeellä sekä maankäyttösopimusneuvottelutapaamisen yhteydessä. (Tarkistusesitys kaupunginhallitukselle, rajausta muutettu ) Yllä kuvattujen tarkistusten jälkeen kaavan rakennusoikeus säilyi muutoin lähes ennallaan, mutta kiinteistön RN:o 10:0 poisrajaamisen johdosta varsinainen rakennusoikeus väheni k-m 2 (eli kokonaisrakennusoikeus väheni noin k-m 2 ). Asemakaava Asemakaava perustuu olemassa olevan pientalorakenteen täydentämiseen ja laajentamiseen myös kaupungin omistamille maille. Korttelialueiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen mittakaavaan ja sijoitteluun siten, että se sopeutuu suurmaiseman erityispiirteisiin. Alueen sisäistä liikenne- ja viher-/virkistysalueverkostoa kehitetään yleiskaavan mukaisesti myös osana laajempaa kaupunkirakennetta.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Liikenneverkon suunnittelussa on pyritty luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet sekä Kauklahden aseman, että Kauklahdenväylän suuntiin. Lisäksi alueen liikenneverkoston toimivuutta parannetaan asemakaavan myötä niin ajoneuvoliikenteen kuin kevyenliikenteenkin osalta. Lisäksi tärkeimpien luonnonympäristön, kasvuston erityispiirteiden sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen on pyritty turvaamaan asemakaava merkinnöin ja -määräyksin. Esimerkiksi suotaitosukeltajan elinympäristön säilyminen (hulevesien imeyttäminen), Lambrobäckenin tulvariskin hallinta ja Stenbackan kivikautinen asuinpaikka on huomioitu asemakaavoituksessa. Maaperän puhtauden selvittämis- ja kunnostamisvaatimukset sekä maakaasuputken aiheuttamat rajoitteet on myös otettu huomioon. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 31 ha. Kokonaiskerrosala (varsinainen kerrosala ja lisärakennusoikeus) on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = Siitä julkisten lähipalvelurakennusten rakennusoikeutta on k-m 2, ja kaikki muu on asuinrakennusoikeutta lisärakennusoikeuksineen. Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin 870 asukasta. Korttelialueet Selänteisille rinnealueille sijoittuvat erillispientalokorttelialueet (AO) on osoitettu rakennettavaksi korttelitehokkuudella e = 0.20 olemassa olevan rakennuskannan runsaudesta ja rinteisestä maastosta johtuen. Kokoojakatuna toimivan Kurttilantien varressa korttelitehokkuusluku on hieman tehokkaampi e = Kaava-alueen eteläosassa selänteiden vaihettumisvyöhykkeiden tuntumaan sekä nykyisille peltoalueille sijoittuvat korttelialueet (AO) on esitetty pääosin e = 0.25 korttelitehokkuudella rakennettaviksi, koska alueet ovat pääosin rakentamattomia, tai nykyinen rakennuskanta on vähäistä ja huonokuntoista. Asuinpientalojen korttelialue (AP) sijoittuu rakentamattomalle alueelle, joka on tarkoituksenmukaista suunnitella yhtenä kokonaisuutena. AP-alueen tehokkuusluku on e = Asuinkorttelialueilla varsinainen rakennusoikeus on noin k-m 2 ja kerrosluku on joko kaksi tai enintään kaksi. Lisäksi 20 % lisärakennusoikeus yksikerroksisten talousrakennusten rakentamista varten tuo joustoa rakentamiseen, mutta vaalii kuitenkin pienimittakaavaista ja maisemaa kunnioittavaa kaupunkikuvallista ilmettä. Koko kaava-alueella em. lisärakennusoikeutta on yhteensä noin k-m 2. Lisäkerrosalaa varten ei tarvitse tehdä autopaikkoja. Korttelialueiden rajautumista katualueisiin on täsmennetty erilaisin asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Lisäksi kaavassa on määrätty kortteleiden asuinrakennusten julkisivumateriaaleista, väreistä ja katosta.

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 Lambrobäckenin mahdollinen tulviminen tulee huomioida kortteleissa , joissa lattian alimman korkotason tulee olla likimäärin 1,5 metriä Lambrobäckenin keskivedenpintaa korkeammalla. Lisäksi korttelit ja sijoittuvat pieneltä osin vanhalle täyttöalueelle, mistä syystä niiden maaperän puhtaus tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa asuinrakentamiseen sopivaksi. Sama vaatimus koskee etelämpänä kortteleita ja 45137, joiden alueella sijaitsee tai on sijainnut kasvihuoneita. Lisäksi asemakaavassa on osoitettu hyvien liikenneyhteyksien varrelle julkisten lähipalveluiden korttelialue (YL), jolle voi sijoittaa esim. päiväkodin. Korttelin sijainnissa on huomioitu myös sujuva yhteys lähialueen virkistysalueverkostoon korttelialueen toiminnallisen käytön monipuolistamiseksi. Korttelin rakennusoikeus on k-m 2 ja kerrosluku on kaksi. Luonto-olot, maisema ja virkistysalueet Laajempi virkistysaluekokonaisuus (VL-1) on esitetty kaavassa Lambrobäckenin varrelle olemassa olevan peltoaukean kohdalle, mikä tukee alueen nykyistä ilmettä ja maisemakuvaa. Tavoitteena on säilyttää maisema avoimena ja mahdollistaa näin alueelle tyypillisten pitkien näkymien säilyminen. Lähivirkistysalueelle voidaan sijoittaa hulevesien tulva-altaita tai kosteikkoja, joilla vähennetään rakentamisen vaikutuksia paikalliseen vesistöön ja Espoonjokeen. Läntisestä VL-1 -alueesta osa sijoittuu sellaisten kiinteistöjen alueelle, joilla sijaitsee tai on sijainnut vanhoja kasvihuoneita, mistä johtuen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa kunnostettava. Lähivirkistysalue VL sijoittuu kaava-alueen länsireunalle. Alueella sijaitsee muinaismuisto (sm) sekä vanha täyttöalue, jonka maaperän puhtaus tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa ennen rakentamistoimenpiteitä. Kaava-alueella kulkevat päävirkistysreittiyhteydet on esitetty Lambrobäckenin läheisyyteen koilliseen Keskuspuiston suuntaan, länteen vielä asemakaavoittamattomalle alueelle ja etelään rannan suuntaan siten, että kevyen liikenteen reitistöt ovat toimivia ja yhteyksien jatkuvuus muille kaava-alueille on mahdollista. Kaava-alueen virkistysalueverkostoa täydentävät vielä asuinkortteleiden keskelle jäävät puistoalueet Alkonmäenpuisto ja Grigor Auerin polku (VP), jotka ovat peruja vanhasta palstoitussuunnitelmasta. Luonteeltaan rakennetumpaan Alkonmäenpuistoon on mahdollista sijoittaa lähileikkipaikka. Kaava-alueen pinta-alasta virkistysaluetta on yhteensä noin 4,7 ha ja puistoaluetta noin 0,7 ha.

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 Liikenne ja melusuojaus Kaava-alueen liikenneverkon perustana on ollut Espoon eteläosien yleiskaavaehdotus ja nykyinen katuverkko. Kaava-alueella syntyvä liikenne johdetaan kokoojakatujen, Kurttilantien ja Kurtinniityntien, kautta Kauklahdenväylälle, joka on Kehä III:n ja Länsiväylän yhdistävä pääväylä. Kauklahdenväylälle voi liittyä kolmen eri liittymän kautta: Kurttilantien molemmista päistä tai Lambrobäckenin eteläpuolella sijaitsevasta Maasillantien uudesta liittymästä. Kurttilantiellä on ennustettu uuden maankäytön myötä kulkevan noin ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Liikennemäärän nousun ei ennusteta vaikuttavan Kurttilantien aiheuttaman melun leviämiseen viereisillä korttelialueilla. Kaavassa on kuitenkin määrätty, että Kurttilantien varrella kortteleissa 45126, 45129, ja leikki- ja oleskelualueet on sijoitettava melukatveeseen. Kurttilantieltä ei pääsääntöisesti sallita liittymiä yksittäisille tonteille vaan ne hoidetaan tonttikatujen kautta. Ajonopeuksien hillitsemiseen on kiinnitetty huomiota (esim. ks -merkintä). Alueen tonttikatujen verkko täydentyy uuden maankäytön myötä nykyisistä kaduista lähtevillä, lyhyillä tonttikaduilla. Täysin uusia katuja ovat Alustalaisentie, Palkollisentie ja Kallionalustantie, joka johtaa alueen länsipuolelle vielä kaavoittamattomalle alueelle. Kaavaehdotuksen myötä myös jalankulun ja pyöräilyn verkosto tulee alueella täydentymään merkittävästi. Lisäksi virkistysyhteydet palvelevat osana alueen sisäistä kevyenliikenteen verkostoa. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Alueen kokoojakadut, Kurttilantie ja Kurtinniityntie on mitoitettu joukkoliikenteelle. Nykyisin joukkoliikenne kulkee Kurttilantiellä, mutta Saunaniemen kaavaalueiden rakennuttua perustetaan uusi joukkoliikennelinja, jonka väliaikainen päätepysäkki tulee Mäkituvan asemaakaavan eteläpuolella olevan Kallvik I:n kaavan alueelle. Yleisiä pysäköintialueita on sijoitettu alueelle kolme, joissa on yhteensä noin 35 autopaikkaa. Alustalaisentien varren LP-alue palvelee virkistysalueiden käyttäjien lisäksi YL-tonttia. Alustalaisentien loppupäähän kadun varteen sekä Kaskimäen kääntöpaikalle on lisäksi mitoitettu muutama pysäköintipaikka. Kaavaehdotuksen rajaus Kaavaan liittyviä maankäyttösopimusneuvotteluja on käyty tonttiyksikössä maaliskuusta 2014 alkaen. Sopimusneuvottelut ovat edelleen kesken yhden maanomistajan kanssa. Tästä syystä hyväksyttävästä kaavasta on rajattu pois keskeneräisiin neuvotteluihin liittyvä Kurttilantien varrella sijaitseva kiinteistö RN:o 10:0 korttelista Kiinteistölle on esitetty erillispientalojen korttelialuetta noin m 2, ja rakennusoikeutta noin k-m % lisärakennusoikeutta. Tämä kiinteistö esitetään erikseen hyväksyttäväksi sopimusneuvottelujen valmistuttua.

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 Rajauksen jälkeen kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 17. Rajauksen johdosta korttelialueen eteläisin osa rajautuu omaksi korttelialueekseen, jonka korttelinumero on Uudelleen rajaaminen ei haittaa maankäyttöä. Tonttijako voidaan tehdä tarkoituksen mukaisesti kaavassa mukana olevalla alueella, ja aikanaan myös myöhemmin hyväksyttävällä nyt poisrajatulla alueella. Viranomaisneuvottelut Viranomaisneuvottelulle ei ole ollut tarvetta, mutta Uudenmaan ympäristökeskukselta on pyydetty lausunto valmistelu- ja ehdotusvaiheessa. Selvitykset ja suunnitelmat Asemakaava-alueelle tai sitä laajemmalle aluekokonaisuudelle on tehty seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: - Kallvik I kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy 2010) - Kallvikin -asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys (2010) - Hulevesien hallintasuunnitelma, Lambrobäckenin valuma-alueella (Sito Oy 2010) - Kallvik I asemakaava-alue; Kurtinniityntien linjauksen alustava maaperän pilaantuneisuustutkimus (Ramboll Finland Oy 2009) - Luontoselvitys Espoon Kallvik- Muulon asemakaava-alueelta (Ympäristötutkimus Yrjölä 2006) Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Espoon kaupungin hallinnassa oleville korttelialueille laaditaan tarvittaessa korttelisuunnitelmat ja/tai rakentamistapaohjeet hyvissä ajoin ennen tontinluovutusvaihetta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat, kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetut maankäyttösopimukset, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Mäkitupa - Backstugan asemakaavan, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelista ja korttelit , sekä

9 Valtuusto Sivu 9 / 9 katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet - Vastineet muistutuksen (MRA 32 ) jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

10 Valtuusto Sivu 10 / 10