Espoon kaupunki Pöytäkirja 183. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Taltrikinmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue , 45. kaupunginosa Kurttila (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Outi Ruski, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Taltrikinmäen asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Taltrikinmäen asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6736, joka käsittää osat kortteleista ja ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Havainnekuva Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonnon- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin k-m 2 :stä noin k-m 2 :iin. Taltrikinmäki oli valmisteluaineistovaiheessa osa Kallvik I kaavaaluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan: Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin).

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Taltrikinmäki, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6736, käsittää osat kortteleista ja ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Kallvik I. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , päivitetty , ja täydennetty Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman eteläpuolella Kurttilan 45. kaupunginosassa. Kaava-alue rajautuu koillisessa Nissinmäen asuinalueeseen sisältäen osan Kauklahdenväylää, etelässä Lambrobäckeniin ja Saunaniemi I:n

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 asemakaava-alueeseen, lännessä Kurttilantiehen ja Mäkituvan asemakaavaehdotukseen sekä luoteessa ja pohjoisessa Kurtinmalmin asemakaava-alueeseen. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 15 ha ja asukkaita alueella on nykyisin noin 40. Rakennusoikeutta on tällä hetkellä käytetty noin k-m 2. Alue on pääosin suunnittelutarveratkaisuin ja poikkeamispäätöksin harvakseltaan vuosien myötä rakentunutta pientaloaluetta ja osin rakentamatonta ja avoimena säilynyttä laaksoaluetta. Pientalot sijaitsevat pääosin Kurttilantien ja Pestuutien välisellä alueella. Joitain taloja sijaitsee myös alueen pohjoisosassa Taltrikinmäki nimisen kadun ympärillä. Alueen yleisilme on hajanainen ja rakennuskanta on tyyliltään vaihtelevaa. Kunnallistekniikka alueella on keskeneräistä, samoin katu- ja liikenneverkosto. Lusikkamäen alueella, korttelin keskellä (kaavaalueen pohjoisosassa) sijaitsee säilytettävä kiviaita, samoin Lusikkamäen EV -alueella, lähtien korttelin koillisrajalta. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (YM ) asemakaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa kaava-alueen länsiosa on osoitettu pientalo-alueeksi (A3) ja itäosa (rajautuen Kauklahdenväylään) tiivis ja matala-asuntoalueeksi (A2). Kauklahdenväylä on merkitty Espoon eteläosien yleiskaavassa kaksi ajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi. Kaava-alueen ulkopuolelle kaakkoon sijoittuu virkistysalue (V), jolla sijaitsee lounais-koillis -suuntainen virkistysyhteys. Virkistysalue sekä virkistysyhteys jatkuvat edelleen kaava-alueen ulkopuolella etelässä kohti rantaa ja pohjoisessa Kauklahdenväylän yli kohti Keskuspuistoa. Espoon eteläosien yleiskaavassa on myös esitetty varaus maakaasuputkelle, joka kulkee Taltrikinmäen kaava-alueen ulkopuolella, sen eteläpuolella. Alueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa. Kurttilantien ja Pestuutien väliset kiinteistöt ovat kuitenkin aikanaan sisältyneet v laadittuun Alkon omakotialue nro 2 rakennussuunnitelmaan. Nyt esillä olevassa asemakaavassa esitetään nykyisen Espoon eteläosien lainvoimaiseen yleiskaavaan tukeutuvat maankäyttötavoitteet alueen kehittämiselle. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana asemakaavaehdotuksesta saatiin 2 muistutusta. Lausuntoja tai kannanottoja saatiin 9 kpl. Muistutuksissa toivottiin tonttiliittymän säilyttämistä Kurttilantieltä sekä pyydettiin huomioimaan katualueella sijaitseva talousvesikaivo. Fortum kehotti huomioimaan puistomuuntamon sijainnin, HSL muistutti tiiviin maankäytön ja kokoojakatujen läpiajettavuuden tärkeydestä joukkoliikenteen näkökulmasta, HSY kehotti huomioimaan

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 runkovesijohdon sijainnin Kurttilantiellä sekä pumppaamoiden välityskyvyn, ELY-keskus kehotti tarkistamaan selostusta, kaavamääräyksiä ja -merkintöjä melujen, hulevesien ja Lambrobäckenin tulvariskin osalta. Nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaan ja määräyksiin on tehty mm. seuraavat tarkistukset: - Kaavakarttaan on lisätty Kauklahdenväylän varren meluesteen korkeus - Kortteliin on lisätty määräys rakennusten sijoittelusta melua torjuen, leikki- ja oleskelualueiden sijoittamisen melukatveeseen on määrätty koskevan myös kortteleita sekä Kurttilantiehen rajautuvilta osin kortteleita 45093, ja Kaavamääräyksiin on lisätty määräykset Komutintien ja Lusikkatien toimimisesta pelastusteinä Lambrobäckenin tulvatilanteessa sekä kortteleiden alimman lattiatason korosta. - Aitaamista koskevia määräyksiä on tarkistettu: Kurttilantien varressa maksimikorkeutta ja peittävyyttä koskevat vaatimukset on korvattu kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden vaatimuksella. - Kurttilantieltä poistettiin liittymäkielto kiinteistöjen 1:287 ja 1:288 ajoyhteyden osalta. - AO-korttelialueille lisättiin määräys: Autotallit ja autokatokset saavat olla korkeintaan kahden auton yksiköissä. - Korttelissa olemassa oleva korttelin sisäinen ajoyhteys merkittiin tarvittavilta osin kaavakarttaan Ajoyhteys-merkinnällä. Tarkistusten jälkeen kaavan rakennusoikeus säilyy ennallaan. Tarkistukset ovat vähäisiä, joten asemakaavaehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Asemakaava Asemakaava perustuu olemassa olevan pientalorakenteen täydentämiseen. Korttelialueiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen mittakaavaan ja sijoitteluun siten, että se sopeutuu suurmaiseman erityispiirteisiin ja huomioi myös Kauklahdenväylän aiheuttaman meluhaitan. Alueen sisäistä liikenne- ja viher- /virkistysalueverkkoa kehitetään myös osana laajempaa kaupunkirakennetta. Liikenneverkoston suunnittelussa on pyritty luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet sekä Kauklahden aseman että Kauklahdenväylän suuntiin. Lisäksi alueen katu- ja kevyenliikenteen verkostojen toimivuutta on parannettu asemakaavan myötä niin ajoneuvoliikenteen kuin kevytliikenteenkin osalta. Suotaitosukeltajan elinympäristön säilyminen (hulevesien imeyttäminen), Lambrobäckenin tulvariskin hallinta sekä asuinalueen kasvullisen ilmeen kehittäminen on myös pyritty turvaamaan asemakaavamerkinnöin ja määräyksin. 1. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 15 ha. Kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta noin e = 0,16. Alueen arvioitu asukasluku on noin 410 asukasta.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 2. Korttelialueet Asemakaava-alueen lounaisosan puoliavoimella osittain pelto-alueella (Kurttilantien varrella) ja Taltrikinmäen ympärillä on jo olemassa olevaa pientaloasutusta. Asemakaavassa nämä alueet on esitetty e = 0,25 korttelitehokkuudella rakennettaviksi, kuten Kurttilantien länsipuolella Mäkituvan asemakaava-alueella. Kaava-alueen kaakkoisosan AP-kortteli 45116, joka on tarkoituksenmukaista suunnitella yhtenä kokonaisuutena, on osoitettu rakennettavaksi korttelitehokkuudella e = 0,35. Saman korttelin AO -korttelinosa on esitetty rakennettavaksi tehokkuudella e = 0,25. Kaava-alueen pohjoisosassa AO-korttelissa 45107, joka on osittain Espoon kaupungin ja osittain Asuntosäätiön omistuksessa, korttelitehokkuus on e = 0,20 (kuten Kurtinmalmin asemakaavassakin) ja tämän lisäksi lisärakennusoikeudeksi on esitetty +20 %. Lisärakennusoikeus +20 %, joka on esitetty koskemaan useampaa korttelia kaava-alueella osoittaa kuinka monta prosenttia sallitun rakennusoikeuden lisäksi saadaan enintään rakentaa yksikerroksisia autokatoksia, varasto-, huolto-, talous-, autotalli-, ja yhteistiloja. Tämä lisärakennusoikeus on annettu tuomaan joustoa rakentamiseen, mutta vaalien kuitenkin pienimittakaavaista ja maisemakuvaa kunnioittavaa kaupunkikuvallista ilmettä. Lisärakennusoikeuden määrä kaava-alueella on n k-m 2. Pestuukallionpuiston kaakkoispuolella AO-korttelissa ja Lusikkatien varrella AP-korttelissa on ehdottomasti rakennettava kaksikerroksiset asuinrakennukset, muualla kaksi kerrosta on suurin sallittu kerrosluku. Korttelialueiden rajautumista katualueisiin on myös täsmennetty erilaisin asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Lisäksi kaavassa on määrätty kortteleiden asuinrakennusten julkisivumateriaaleista, väreistä ja katosta. Lambrobäckenin mahdollinen tulviminen tulee huomioida kortteleissa , joissa lattian alimman korkotason tulee olla likimäärin 1,5 metriä Lambrobäckenin keskivedenpintaa korkeammalla. 3. Luonto-olot, maisema ja virkistysalueet Kaava-alueen keskelle on osoitettu noin 0,5 ha puisto (Pestuukallionpuisto) nykyisin avoimelle maisema-alueelle. Metsäistä aluetta Kauklahdenväylän länsipuolella on osoitettu suojaviheralueeksi (EV-alue). Tavoitteena on samalla säilyttää vanhaa maiseman perusrakennetta nähtävillä, vaikka kaava-alue ja korttelirakenne tiivistyvätkin nykyisestään. Kaava-alueelta johtaa kaksi kevyenliikenteenyhteyttä Lambrobäckenin läheisyydessä kulkevalle Keskuspuiston ja Espoonlahden suuntaan

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 johtavalle viheryhteydelle, josta on myös yhteys kaakkoon Saunaniemi I:n kaava-alueelle. Luontoselvityksessä (Yrjölä 2006) havaituista luontokohteista ei mikään sijoitu Taltrikinmäen asemakaava-alueelle. Myöskään liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä tai jälkiä liito-oravasta ei löytynyt. Kaava-alueen pinta-alasta on virkistysaluetta yhteensä noin 0,5 ha ja suojaviheraluetta noin 1,4 ha. 4. Liikenne ja melusuojaus Kaava-alueen liikenneverkon perustana on ollut Espoon eteläosien yleiskaavaehdotus. Kaava-alueella syntyvä liikenne johdetaan kokoojakatuna toimivan Kurttilantien kautta Kauklahdenväylälle, joka on Kehä III:n ja Länsiväylän yhdistävä pääväylä. Kauklahdenväylän liikennemäärän on ennustettu kasvavan huomattavasti maankäytön tehostuessa Etelä-Espoon alueella. Vuonna 2030 keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen on ennustettu olevan ajon./vrk. Kauklahdenväylälle on laadittu vuonna 2007 kehittämisselvitys, jossa väylää ehdotetaan parannettavan 2+2 -kaistaiseksi maankäyttöä palvelevaksi katumaiseksi pääväyläksi. Kaavaehdotuksessa on huomioitu kehittämisselvityksen mukainen tilanvaraus. Kauklahdenväylä muutetaan kaavaan kuuluvalta osaltaan kaduksi. Asemakaavassa on Kauklahdenväylän länsireunaan määrätty rakennettavaksi 3 metriä korkea melueste, joka tulee rakentaa ennen korttelien ja ensimmäisten asuinrakennusten käyttöönottoa siten, että asuinkortteleiden leikki- ja oleskelualueilla asetetut melun ohjearvot eivät ylity. Lisäksi korttelissa on rakennukset sijoitettava niin, että ne muodostavat yhtenäisen esteen liikennemelua vastaan. Alueen katuverkkoa kehitetään nykyiseen verkkoon tukeutuen. Pääkokoojakatuna toimiva Kurttilantie on linjattu noudattamaan pääasiassa sen nykyistä linjausta. Kurttilantieltä Kauklahdenväylälle voi liittyä kolmen eri liittymän kautta, Kurttilantien molemmista päistä tai Lambrobäckenin eteläpuolella sijaitsevasta Maasillantien uudesta liittymästä. Kurttilantiellä on ennustettu uuden maankäytön myötä kulkevan noin ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Liikennemäärän nousun ei ennusteta vaikuttavan Kurttilantien aiheuttaman melun leviämiseen viereisillä korttelialueilla. Kaavassa on kuitenkin määrätty, että Kurttilantien varrella kortteleissa 45093, ja leikki- ja oleskelualueet on sijoitettava melukatveeseen. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Kurttilantieltä ei pääsääntöisesti sallita liittymiä yksittäisille tonteille vaan ne hoidetaan tonttikatujen kautta. Ajonopeuksien hillitsemiseen on kiinnitetty huomiota (esim. ks-merkintä). Viranomaisneuvottelut Viranomaisneuvottelulle ei ole ollut tarvetta, mutta Uudenmaan ELYkeskukselta on pyydetty lausunto valmistelu- ja ehdotusvaiheessa.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Sopimusneuvottelut Maanomistajien kanssa neuvotellaan tarvittavat maankäyttösopimukset siten, että ne on allekirjoitettu ja kaupunginhallitus on ne hyväksynyt ennen kuin asemakaava on valtuuston hyväksyttävänä. Selvitykset Kaava-aluetta laajemmalle alueelle on vuonna 2006 laadittu luontoselvitys; Luontoselvitys Espoon Kallvik - Muulon asemakaava-alueelta. Lisäksi alueelle on laadittu Kallvik I:n valmisteluaineiston pohjalta ympäristövaikutusselvitys (Pöyry 2010) ja Lambrobäckenin valuma-alueen hulevesisuunnitelma (Sito Oy 2010). Alueelle on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll 2011). Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kaupungin omistamille korttelialueille tullaan laatimaan korttelisuunnitelmat ennen tontinluovutuksia. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Muistuttajakartta - Asemakaavan selostus liitteineen - Luontoselvitys Espoon Kallvik - Muulon asemakaava-alueelta - Kallvikin asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys - Lambrobäckenin valuma-alueen hulevesisuunnitelma - Kallvik I kunnallistekniikan yleissuunnitelma - Kopiot alkuperäisistä muistutuksista - Kopiot alkuperäisistä lausunnoista ja kannanotoista Päätöshistoria Dnro 7352/593/2007 Kauklahti, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Kallvik I, alue Kaupunkisuunnittelulautakunta / 5 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kauklahti, Kallvik I, alue , asemakaavoituksen pohjaksi:

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi paikalliset erityispiirteet huomioiden ja alueelle osoitetaan tarvittavia tilavarauksia julkisia palveluja varten. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta hartiapankkitonttitarjonnan lisäämiseen kaupungin merkittävän maanomistusosuuden vuoksi. Lisäksi liikenneverkkoa kehitetään nykyiseen katuverkkoon tukeutuen. 2 Tärkeimpien luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä. 3 Melutarkastelua täydennetään ja melusuojauksen tarve huomioidaan kaavoituksessa asianmukaisesti. 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut pöydällepanoehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kauklahti, Kallvik I, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi paikalliset erityispiirteet huomioiden ja alueelle osoitetaan tarvittavia tilavarauksia julkisia palveluja varten. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta hartiapankkitonttitarjonnan lisäämiseen kaupungin merkittävän maanomistusosuuden vuoksi. Lisäksi liikenneverkkoa kehitetään nykyiseen katuverkkoon tukeutuen. 2 Tärkeimpien luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 3 Melutarkastelua täydennetään ja melusuojauksen tarve huomioidaan kaavoituksessa asianmukaisesti. 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että jatkovalmistelussa tutkitaan 1. mahdollisuus säilyttää luontoselvityksessä havaitut lepakkojen ruokailualueet 2. mahdollisuutta sijoittaa Kauklahden väylän varteen kaupunkikuvallisesti ja melun torjunnan kannalta tarkoituksenmukainen rakennuskokonaisuus ja että tässä ja myöhemmin myös muissa asemakaavoissa valmisteluaineistoon sisällytetään kysymyksessä olevaa kaava-aluetta laajempi kuvaus alueen liikenneverkosta sekä ekologisten viheryhteyksien toteutumisesta. Jäsen Rastimo ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan varapuheenjohtaja Elo. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko varapuheenjohtaja Elon sekä jäsen Rastimon ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kauklahti, Kallvik I, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi paikalliset erityispiirteet huomioiden ja alueelle osoitetaan tarvittavia tilavarauksia julkisia palveluja varten. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuutta hartiapankkitonttitarjonnan lisäämiseen kaupungin merkittävän maanomistusosuuden vuoksi. Lisäksi liikenneverkkoa kehitetään nykyiseen katuverkkoon tukeutuen. 1.2 Tärkeimpien luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä. 1.3 Melutarkastelua täydennetään ja melusuojauksen tarve huomioidaan kaavoituksessa asianmukaisesti.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 2 Jatkovalmistelussa tutkitaan a) mahdollisuus säilyttää luontoselvityksessä havaitut lepakkojen ruokailualueet, b) mahdollisuus sijoittaa Kauklahden väylän varteen kaupunkikuvallisesti ja melun torjunnan kannalta tarkoituksenmukainen rakennuskokonaisuus. Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Tiina Elon. 4 Lisäksi lautakunta päätti, että tässä ja myöhemmin myös muissa asemakaavoissa valmisteluaineistoon sisällytetään kysymyksessä olevaa kaava-aluetta laajempi kuvaus alueen liikenneverkosta sekä ekologisten viheryhteyksien toteutumisesta. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kallvik I:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Taltrikinmäen asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6736, joka käsittää osat kortteleita ja ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa päiväyksestä Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Jatkokäsittely kaupunginhallitukseen - Kaupunkisuunnittelukeskus, Palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11