Vesiensuojelupelin ohje

Transkriptio

1 Vesiensuojelupeli

2 Tulostusohje Tulosta peliohje A4-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta pelilauta A3-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta lipukediat 5 18 A4-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, kaksipuolisena, käännettynä lyhyen sivun ympäri. Tulosta lipukedioja 5 18 yhtä monta sarjaa kuin pelissä on mukana pelaajia (2 5). Leikkaa lipukediat 5 18 viivojen mukaan. Yhdestä sarjasta saat 9 oranssia, 9 punaista, 9 keltaista ja 9 vihreää lipuketta sekä 18 sinistä lipuketta, joissa on sisältötekstiä toisella ja värillinen ympyrä sekä lipukkeen nimi toisella puolella.

3 Vesiensuojelupelin ohje Tarvikkeet: Pelilauta, peliohje, noppa, pelimerkit, kuormituslipukkeet, vedenpuhdistuslipukkeet Pelaajien määrä: 2 5 Pelilauta: Pelilaudan maisemassa on metsätalouskäytössä ja turvetuotannossa olevia alueita, joille on sijoitettu näihin maankäyttömuotoihin liittyviä erilaisia toimenpiteitä. Metsätalousalueilla on tehty mm. kunnostusojitusta ja maanmuokkausta metsänuudistusaloilla sekä puunkorjuuta. Turvetuotantoalueilla on käynnissä mm. turpeen jyrsimistä ja turpeennostoa. Pelilaudalle on lisäksi sijoitettu erilaisia vesiensuojelumenetelmiä yllä kuvatuille vesistökuormitusta aiheuttaville toiminnoille. Vesistökuormituksen eri laatuja ja erilaisia vesiensuojelumenetelmiä edustavat eriväriset ympyrät pelilaudalla: kiintoaine humus typpi fosfori vesiensuojelumenetelmä Pelin kulku: Pelaajat etenevät pelivuorollaan pelilaudan reitillä nopan silmäluvun mukaan. Ympyrän väri, jonka kohdalle pelaaja pysähtyy, kertoo minkälaista kuormitusta paikalla oleva toimenpide voi vesistöön mm. aiheuttaa. Pelaaja saa samanvärisen kuormituslipukkeen. Kuormituslipukkeista pelaaja voi lukea kyseisen kuormitustekijän mahdollisista vesistövaikutuksista. Jos ympyrä, jolle pelaaja pysähtyy, on väriltään sininen, pelaaja saa ympyrässä olevan numeron mukaisen vedenpuhdistuslipukkeen. Vedenpuhdistuslipukkeissa kerrotaan paikalla tehdystä vesistökuormitusta aiheuttavasta toimenpiteestä ja toteutetusta vesiensuojeluratkaisusta toimenpiteen aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi. Harmaan ympyrän kohdalle pysähtyessään pelaaja ei saa lipuketta. Peli loppuu kun kaikki pelaajat ovat tulleet perille. Pelaajien keräämistä kuormituslipukkeista vähennetään lopuksi vedenpuhdistuslipukkeiden osoittama määrä lipukkeita. Pelaajan keräämä vesistökuorma vähenee vedenpuhdistuslipukkeiden puhdistustehokkuuden mukaan (tasot 1 3). Voittaja on se, jolla on vähiten vesistökuormaa jäljellä pelin loputtua.

4 Lähtö Perillä

5 Ravinnekuormitus rehevöittää vesistöjä, mikä tarkoittaa perustuotannon lisääntymistä vesiekosysteemin kaikilla tasoilla. pintojen (esim. rannat, kivet, pyydykset) limoittumista. kalaston muutoksia (esim. särkivaltaistuminen). leväkukintoja. kalojen haju- ja makuvirheitä. vesi- ja rantakasvillisuuden lisääntymistä ja vesistöjen umpeenkasvua. Ravinteiden lisääntyminen vesistössä vähentää sen virkistyskäyttöarvoa. happikatoa, joka voi johtaa kalakuolemiin. vesi- ja rantakasvillisuuden lisääntymistä ja vesistöjen umpeenkasvua.

6 Typpi Typpi Typpi Typpi Typpi Typpi Typpi Typpi Typpi

7 Ravinnekuormitus rehevöittää vesistöjä, mikä tarkoittaa perustuotannon lisääntymistä vesiekosysteemin kaikilla tasoilla. pintojen (esim. rannat, kivet, pyydykset) limoittumista. kalaston muutoksia (esim. särkivaltaistuminen). leväkukintoja. kalojen haju- ja makuvirheitä. vesi- ja rantakasvillisuuden lisääntymistä ja vesistöjen umpeenkasvua. Ravinteiden lisääntyminen vesistössä vähentää sen virkistyskäyttöarvoa. happikatoa, joka voi johtaa kalakuolemiin. leväkukintoja.

8 Fosfori Fosfori Fosfori Fosfori Fosfori Fosfori Fosfori Fosfori Fosfori

9 Veden samentuminen kiintoaineen vaikutuksesta voi vaikeuttaa vesikasvien yhteyttämistä ja rajoittaa näin vesistössä kykenemään elävää lajistoa. Monet kalalajit ja ravut eivät kestä suuria kiintoainemääriä, sillä kiintoaine peittää niiden piilo- ja kutupaikkoja sekä mätimunia ja tukkii kudoksia. Kalojen ravintona toimivan pohjaeläimistön määrä, lajisto ja kokorakenne voivat muuttua haitallisesti kiintoaineen lisääntyessä. Kiintoainekuormituksen aiheuttamat muutokset veden laadussa ja pohjan tilassa ovat haitallisia erityisesti lohikaloille. Kiintoaineen lisääntyminen vesistöissä voi vähentää pohjaeläinten määrää, sillä kiintoaine liettää pohjia ja estää näin pohjaeläinten liikkumista, ruokailua ja hapen saantia. Kiintoaine liettää vesistöjen pohjia ja voi aiheuttaa alkuperäisen pohjaeliöstön muuttumisen ja katoamisen. Kiintoaineen vaikutukset ovat selvimmät pienissä vesistöissä, esimerkiksi latvapuroissa ja sivujoissa, jotka ovat purotaimenen ja harjuksen tärkeitä elinympäristöjä. Kiintoaineen lisääntyminen vesistössä vähentää sen virkistyskäyttöarvoa. Kiintoainekuormitus aiheuttaa veden samentumista ja värin muuttumista ruskeaksi tai harmaaksi.

10 Kiintoaine Kiintoaine Kiintoaine Kiintoaine Kiintoaine Kiintoaine Kiintoaine Kiintoaine Kiintoaine

11 Humuksen lisääntyminen tummentaa vettä ja heikentää valaistusolosuhteita. Veden tummuminen vaikuttaa mm. petosaalis suhteisiin: näön varassa ravintoa etsivät alalajit kärsivät. Humus tarjoaa mikrobeille mahdollisen hiilen ja ravinteen lähteen ja voi sitä kautta vaikuttaa ravintoketjuihin vesistössä ja siten rehevöitymiskehitykseen. Soiden ojitukset lisäävät humuksen rautapitoisuutta, ja rautapitoinen humus tarttuu voimakkaammin kaikenlaisille pinnoille (kivet, kalanpyydykset ym.). Humusvesissä esiintyvät rauta-humussakat voivat lisätä vesihyönteisten kuolleisuutta. Humuksen lisääntyminen vesistössä vähentää sen virkistyskäyttöarvoa. Humus vaikuttaa happitalouteen voimakkaammin järvissä kuin virtaavissa vesissä, jotka saavat happitäydennystä veden virtauksen ansiosta. Humuksen lisääntyminen kohottaa veden lämpötilaa. Kesäaikainen viileän ja hapettuneen veden puute voi vähentää humusjärven madekantoja. Myös lohikalat viihtyvät parhaiten kylmässä vedessä. Humuspitoisuuden nousu aiheuttaa lämpötilakerrostuneisuuden voimistumista, mikä voi aiheuttaa pintaveden ravinnevajetta ja lisätä alusveden hapettomuutta. Valtaosa vesistöihin huuhtoutuvasta elohopeasta kulkeutuu humukseen sitoutuneena, joten humuskuormituksen torjuminen vähentää myös vesistöjen elohopeakuormitusta. Pohjaeläinten ja kasviplanktonin lajirunsauden on todettu olevan alhaisempi humuspitoisissa kuin kirkkaammissa vesissä.

12 Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus

13 10. Vesiensuojelurakenteena pintavalutuskenttä metsätalouden uudistusaloilla. Pintavalutuksessa metsätalouden valumavedet puhdistuvat biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten prosessien seurauksena. Poistaa vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Kompensoi kolme kuormituslipuketta. 5. Vesiensuojeluratkaisuna laskeutusallas ja putkipato metsätalouden kunnostusojitusalueella. Putkipato toimii virtaamanhallintarakenteena. Laskeutusallas on laskuojien yhteyteen kaivettu allas, joka pidättää kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Laskeutusaltaan toiminta perustuu kiintoaineen laskeutumiseen veden virtausnopeuden pienentyessä. Kompensoi kolme kuormituslipuketta. 6. Vesiensuojeluratkaisuna lietekuopat ja -taskut kunnostusojitusalueen ojissa. Lietekuoppien tarkoituksena on pysäyttää karkea kiintoaine yksittäisissä sarkaojissa ojien kaivuaikana ja sitä seuraavana muutamana korkean kiintoainehuuhtoutuman vuotena. Kompensoi yhden kuormituslipukkeen. 9. Vesiensuojeluratkaisuna suojakaista metsän uudistamisessa. Maan muokkausta ja lannoitusta ei tehdä suojakaistalla. Suojakaista on vesistön ja toimenpidealueen väliin jätettävä muokkaamaton alue, jonka kautta vedet johdetaan vesistöön. Suojakaistalla tapahtuu fysikaalis-kemiallisia ja biologisia prosesseja, jotka johtavat vesistökuormituksen vähenemiseen. Poistaa ravinteita ja kiintoainetta. Kompensoi kaksi kuormituslipuketta. 3. Vesiensuojeluratkaisuna pintavalutuskenttä turvetuotantoalueella. Pintavalutuksessa tuotantoalueen valumavedet ohjataan ojilla rajatulle suoalueelle. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Pintavalutuksella poistuu kiintoainetta, liukoisia orgaanisia aineita ja ravinteita, kuten typpeä fosforia ja rautaa. 11. Puron ylityspaikan suojaus hakkuutähteiden korjauksen aikana uudistushakkuualueella. Suojaus estää puron reunojen syöpymistä ja kiintoaineen irtoamista niistä. Kompensoi yhden kuormituslipukkeen. Kompensoi kolme kuormituslipuketta.

14

15 7. Vesiensuojeluratkaisuna kaivukatkot kunnostusojituksissa. Kaivukatkot ovat sarkaojiin jätettäviä metrin mittaisia katkoksia. Ojitusvedet kulkevat katkon jälkeen pintavaluntana, minkä jälkeen ne johdetaan takaisin ojiin. Kaivukatkot estävät liian suuria virtausnopeuksia ja vähentävät kiintoainekuormitusta. Kompensoi yhden kuormituslipukkeen. 14. Pohjapadolla toteutettu virtaamanhallinta luonnonhoitohankkeessa. Pohjapato tehdään ojien pohjille puusta, kivistä tai muusta materiaalista. Pohjapato vähentää veden virtausnopeutta ja estää ojien syöpymistä. Pohjapato vähentää pääasiassa kiintoaineen ja sen mukana kulkeutuvien ravinteiden kuormitusta metsätalousalueelta vesistöihin. Kompensoi yhden kuormituslipukkeen. 13. Vesiensuojeluratkaisuna maan muokkauksen keventäminen. Valittu laikutus. Metsän uudistamisen turvaamiseksi maan pintaa käsitellään muokkaamalla. Mekaaninen käsittely rikkoo maan pintakerrosta, jolloin eroosio lisääntyy. Maan muokkaus lisää erityisesti kiintoaineen huuhtoutumaa, myös ravinnekuormitus lisääntyy. Maanmuokkausmenetelmistä valitaan kasvupaikan maaperälle sopivin mahdollisimman keveä vaihtoehto. Kompensoi kaksi kuormituslipuketta. 12. Vesiensuojeluratkaisuna suojakaista uudistushakkuualueella puron varrella. Suojakaista on vesistön ja toimenpidealueen väliin jätettävä muokkaamaton alue, jonka kautta vedet johdetaan vesistöön. Tarkoituksena on vähentää vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojakaistalla tapahtuu fysikaaliskemiallisia ja biologisia prosesseja, jotka johtavat vesistökuormituksen vähenemiseen. Kompensoi kaksi kuormituslipuketta. 8. Vesiensuojeluratkaisuna perkauskatkot metsätalouden kunnostusojitusalueella. Perkauskatkot ovat kunnostusojituksen aikana perkaamattomiksi jätettyjä kohtia ojissa. Perkauskatkot vähentävät vesien virtausnopeutta ja toimivat samalla kiintoaine- ja ravinnekuormituksen pidättäjinä. Kompensoi yhden kuormituslipukkeen. 4. Vesiensuojeluratkaisuna kosteikko kunnostusojitusalueella. Kosteikolla tarkoitetaan metsätalouden vesiensuojelussa patoamalla tai kaivamalla tehtyä osittain avovesipintaista syvän ja matalan veden alueita käsittävää vesiensuojelurakennetta. Kosteikoilla pyritään vähentämään metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Kosteikkokasvit sitovat ravinteita kasvuunsa ja kiintoainetta laskeutuu kosteikon pohjalle virtaaman siinä hidastuessa. Kompensoi kaksi kuormituslipuketta.

16

17 15. Vesiensuojeluratkaisuna kasvillisuuskenttä turvetuotantoalueella. Vesi virtaa kosteikon kasvillisuuskerroksessa ja puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Poistaa vesistä ainakin kiintoainetta ja epäorgaanista typpeä. Kompensoi kaksi kuormituslipuketta. 2. Vesiensuojeluratkaisuna turpeen noston suunnittelu. Tavoitteena saada eri toimenpiteistä aiheutuva kiintoainekuormitus mahdollisimman vähäiseksi. Sateen aikana käynnissä olevilla tuotantovaiheilla on merkitystä pintavalunnan mukana huuhtoutuvien aineiden määrään. Esim. silloin kun kentän pinnalla on rankkasateen aikana kuivaa jyrsinturvetta, voi suuria määriä turvetta joutua vesistöön. Kompensoi yhden kuormituslipukkeen. 1. Vesiensuojeluratkaisuna pienkemikalointi turvetuotantoalueella. Pienkemikaloinnissa valumaveteen lisätään annostelijassa ainetta, esim. ferrisulfaattia, joka saostaa vedestä kiintoainetta, liukoista orgaanista ainetta ja ravinteita. Saostuneet aineet laskeutuvat laskeutusaltaaseen, josta ne poistetaan tietyin väliajoin. 18. Vesiensuojeluratkaisuna sarkaojarakenteita eli lietesyvennyksiä ja lietteenpidättimiä turvetuotantoalueen sarkaojissa. Lietteenpidättimien vaikutuksesta kiintoaineen laskeutuminen sarkaojiin ja lietesyvennyksiin tehostuu. Kompensoi yhden kuormituslipukkeen. Kompensoi kaksi kuormituslipuketta. 16. Vesiensuojeluratkaisuna laskeutusallas turvetuotantoalueella. Laskeutusallas on turvetuotantoalueen läheisyyteen kaivettu allas, johon tuotantoalueen valumavedet johdetaan. Altaaseen kerääntyy ainetta, joka poistetaan tietyin aikavälein ja siirretään lietteen läjitysalueille. Poistaa kiintoainetta ja sen mukana kulkeutuvia ravinteita. Poistaa parhaiten hiukkaskooltaan suurinta kiintoainetta. Kompensoi yhden kuormituslipukkeen. 17. Vesiensuojeluratkaisuna virtaamansäätö turvetuotantoalueella (tässä v-mallinen virtaamansäätöpato kokoojaojassa). Kiintoainekuormitusta aiheuttavat sekä ojiin tuotantoalueelta huuhtoutuva turve että ojien eroosio. Virtaaman säädön tavoitteena on saada suurten valumien aikana huuhtoutuva kiintoaine laskeutumaan tuotantoalueen sarka- ja kokoojaojiin. Veden patoutuminen ojiin vähentää veden virtausnopeutta, jolloin kiintoaine laskeutuu pohjalle. Kompensoi kaksi kuormituslipuketta.

18