Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset"

Transkriptio

1 Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

2 Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta aiheuttavat toimenpiteet ja vaikutukset Vesiensuojelu hakkuiden, maanmuokkauksen ja kantojen noston yhteydessä Vesiensuojelu kunnostusojitusten yhteydessä Lannoitus ja happamat sulfaattimaat Esitys perustuu TASO -hankkeessa tuotettuun metsätalouden vesiensuojelun kouluttajan aineistoon. Aineisto löytyy osoitteesta Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja humusta. Metsätalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on arviolta 5 % ja typpikuormituksesta 7 %. Latvavesistöissä metsätalous voi olla ainoa vesistökuormitusta aiheuttava maankäyttömuoto. Metsätalouden vesiensuojelua on tehostettu ja menetelmiä kehitetty paljon viimeisen 20 vuoden aikana. EU:n vesipuitedirektiivi, vesilaki ja asetus, Kemera-laki, valtakunnalliset vesienhoitosuunnitelmat ja toteutusohjelmat, kansallinen metsäohjelma, metsäsertifiointi, metsänhoitosuositukset Vesien hyvä tila monen tason tavoite Suomen metsäkeskus 4

3 Mitä vesistökuormitus on (1)? Kiintoainekuormitus Kiintoaines voi olla kivennäismaalajeja (esim. hiesu) tai orgaanisia maalajeja (esim. turve). Kiintoainekuormitukseen vaikuttaa maalaji, valunnan määrä, pinnanmuodot, virtaamanopeus, kaivuun ajankohta, sademäärät. Metsätalouden toimenpiteet lisäävät kiintoainekuormitusta Ravinnekuormitus Haitallisimpia kasvien pääravinteet typpi (N) ja fosfori (P). Muita yleisiä kalium (K), kalsium (Ca). Ravinteet voivat olla kiintoaineessa tai veteen liuenneina. Metsätalouden ravinnekuorman suhteellinen osuus pieni Suomen metsäkeskus 5 Mitä vesistökuormitus on (2)? Humuskuormitus Humus on liuennutta orgaanista ainetta, joka tummentaa veden. Happamuuskuormitus Happamoituminen tarkoittaa veden ph-arvon laskua. Pintavedet ovat normaalisti hieman happamia. Ongelmaa esiintyy rannikkoseutujen happamilla sulfaattimailla. Metallikuormitus Haitallisimpia raskasmetallit lyijy (Pb) ja kadmium (Cd). Pohjavesiin kohdistuva kuormitus Haitallinen valunta pohjavesiin (esim. öljypäästöt) Suomen metsäkeskus 6

4 Metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus on pääasiassa kiintoainesta. Tilanne epäonnistuneen ojituksen vesiensuojelun jälkeen Suomen metsäkeskus 7 Mikä kuormitusta aiheuttaa? Toimenpiteet, jotka paljastavat maanpintaa jättäen sen alttiiksi eroosiolle ja syöpymiselle. Näitä ovat ojitus, maanmuokkaus, kantojen nosto, tienrakennus, koneurat. Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Toimenpiteet, jotka voimistavat hetkellisiä virtaamia ja aiheuttavat siten syöpymiä ja eroosiota. Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Lannoitus Ravinnekuormitus Hakkuut, kulotus Ravinnekuormitus Haitallisten aineiden joutuminen maahan ja vesistöihin Suomen metsäkeskus 8

5 Mitä kuormitus aiheuttaa (1)? Kiintoaine samentaa veden, laskeutuu pohjaan, aiheuttaa liettymistä ja ojien tukkeutumista. Pienissä virtavesissä pohja umpeutuu, jolloin esim. kalojen kutupaikat katoavat. Ravinteet ja orgaaninen hiili lisäävät veden perustuotantoa, levien ja vesikasvien kasvua, joka edelleen voi aiheuttaa leväkukintoja, veden samentumista, hapettomuutta, kalakuolemia ja veden yleistä käyttökelvottomuutta. Orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan veden happea ja voi aiheuttaa syvänteiden hapettomuutta. Hapettomuus vapauttaa pohjasta ravinteita esim veden väri, happamuus, happipitoisuus, kalakanta Suomen metsäkeskus 9 Mitä kuormitus aiheuttaa (2)? Humuksella on monia suoria ja epäsuoria vaikutuksia, esim. veden väri, happamuus, happipitoisuus, kalakanta. Voimakas happamoituminen aiheuttaa kalakuolemia Vedestä tulee petollisen kirkasta, kun humus saostuu. Vesistökuormituksen haitat ovat usein monen tekijän yhteisvaikutuksen tulosta. Haitat - eivät ainakaan kaikki - näy heti kuormituksen alettua eivätkä lopu sen päätettyä. Veden laadun huononeminen vähentää vesistön virkistyskäyttöarvoa ja voi välillisesti vaikuttaa rantatonttien hintaan Suomen metsäkeskus 10

6 Metsätalouden vesistökuormitus Vesistökuormituksen eri lajit Kiintoainekuormitus Merkittävin metsätaloustoimenpiteiden aiheuttama vesistöhaitta on kiintoainekuormitus. Yksittäisistä toimenpiteistä kiintoainekuormitusta aiheuttaa eniten kunnostusojitus. Kiintoaineen taustakuormitus keskimäärin 5 kg/ha/v Kunnostusojitus lisää kiintoainekuormaa ensimmäisinä vuosina 3-10-kertaisesti, jopa 20-kertaisesti. Kiintoainekuormituksen riski suuri 2 3 vuotta kunnostusojituksen jälkeen. Kiintoaineskuormitusta voivat aiheuttaa kunnostusojitus, maanmuokkaus, kannonnosto, tienrakennus, koneiden urapainaumat Suomen metsäkeskus 12

7 Veden virtausnopeus m/s 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 savi hieno hiesu karkea hiesu hieno hieta karkea hieta hieno hiekka karkea hiekka hieno sora karkea sora Hiukkasen laskeutumisnopeus m/h Kiintoainekuormituksen riski kasvaa, jos maalaji irtoaa helposti virtavan veden mukaan ja laskeutuu hitaasti seisovassa vedessä. Vesiensuojelun kannalta hankalin kivennäismaalaji on hiesu Suomen metsäkeskus 13 Maalajin tunnistaminen Maalajiryhmä Maalajit Tunnistaminen Ominaisuudet Karkeat maalajit Keskikarkeat maalajit Hienot maalajit Sora, hiekka, soramoreeni Karkea hieta ja hiekkamoreeni Hieno hieta, hiesu, hienoainesmoreeni Raekoko helppo arvioida silmävaraisesti Yksittäiset rakeet nähtävissä paljain silmin, rakeet irrallisia Yksittäisiä rakeita ei erota paljain silmin. Kovettuu kuivana, mutta hajoaa pöliseväksi jauhoksi Läpäisevät helposti vettä. Karuja maita Vesitalous yleensä kunnossa. Hyviä metsämaita. Läpäisee heikosti vettä, märkänä juoksevaa, erittäin routivaa. Irtoaa helposti virtaavan veden mukaan. Vesiensuojelun kannalta hankalimpia maalajeja. Savi Kosteana voi pyörittää alle 2 mm paksun pötkön. Kuivana ei hajoa jauhoksi. Märkänä sitkeää ja tiivistä. Kovettuu ja halkeilee kuivuessaan. Värjää veden. Hiekan näkee, hiedan tuntee, hiesun maistaa ja saven haistaa. Moreenimaat yleisimpiä, lajittuneita maalajeja on vähemmän. Moreenien luokitus sen mukaan, mitä maalajia eniten Suomen metsäkeskus 14

8 Ravinnekuormitus Ravinteita liukenee valumaveteen hakkuutähteistä, humuskerroksesta ja suoraan maaperästä. Ravinteita joutuu vesistöihin myös kiintoaineen mukana. Kiintoaineessa on ravinteita eri suhteissa kiintoaineen laadun mukaan. Typpi (N) on sitoutunut eloperäiseen kiintoainekseen ja fosfori (P) kivennäismaalajeihin. Lannoitus voi lisätä valumaveden ravinnepitoisuuksia. Pääravinteet typpi (N) ja fosfori (P) aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Pienet latvavedet herkempiä ravinnetalouden muutoksille kuin suuret vesialtaat Suomen metsäkeskus 15 Mitä on humus ja -kuormitus? Humus on veteen liuennutta orgaanista eli eloperäistä ainetta. Humusta muodostuu hajoavasta eläin- ja kasviaineksista Vesistöjen humus on peräisin ympäröivältä valuma-alueelta. Suomen järvi- ja jokivesien orgaaninen hiili on pääosin liuenneessa muodossa ja siitä valtaosa vaikeasti hajoavia humusaineita. Humus on pääosin hiiltä (n. 50 %). Humuspitoisuuden määrittäminen on vaikeaa. Epäsuorasti sen määrää voidaan arvioida esim. veden väristä. Kunnostusojitus voi vähentää valumaveden humuskuormitusta. Turvemaiden uudistushakkuualoilla on humuskuormituksen riski, koska valunnan määrä kasvaa Suomen metsäkeskus 16

9 Mitä humuskuormitus aiheuttaa? Tummentaa vettä kellertävästä lähes mustaan. Vettä tummentaa myös muut aineet esim. rauta ja mangaani. Eloperäinen aines kuluttaa hajotessaan happea. Humuspitoinen vesi on tavallisesti hapanta. Veden tummuminen ja happamoituminen muuttaa kalakantoja. Humuksen hiili lisää perustuotantoa ja rehevöitymistä. Tarttuu voimakkaasti erilaisiin pintoihin esim. kalaverkkoon. Sitoo kaloille vaarallisia metalleja kuten rautaa ja alumiinia sekä monia ympäristömyrkkyjä Suomen metsäkeskus 17 Humuspitoinen vesi voi olla lähes mustaa myös luonnontilaisissa suopuroissa. Kuvassa laskuojan vesi on ohjattu takaisiin vanhaan mutkittelevaan purouomaan Suomen metsäkeskus 18

10 Metsätalouden vesiensuojelu Hakkuut, maanmuokkaus ja kantojen nosto Vesiensuojelun tavoite Tavoitteena on, että pintavesien ekologinen tai kemiallinen tila ei heikkene. Tavoite voi olla se, että tila paranee. Tavoitteena on, että vesien virkistyskäyttöarvoa ei heikennetä tai se paranee. Tavoitteena on käyttää parhaimpia ja taloudellisesti tehokkaimpia menetelmiä. Hyvä suunnittelu ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat vesiensuojelun avainsanoja Suomen metsäkeskus 20

11 Riskitekijät Toimenpide Maalaji Kaltevuus Veden määrä Virtausnopeus Ajankohta Sijainti Iso avohakkuu, ojitusmätästys ja kantojen nosto loppukesällä maalajiltaan hienojakoisessa, jyrkässä puronvarsimetsässä. Vesistöongelmia vaikea välttää Pieni harvennushakkuu umpimetsässä talvella maalajiltaan karkealla, tasaisella moreenimaalla. Vesistöongelmia vaikea aiheuttaa Suomen metsäkeskus 21 Vesiensuojelun menetelmät: Suojakaista Riittävän leveällä suojakaistalla voidaan vähentää kiintoaineen (ja ravinteiden) valumista vesistöihin hakkuissa maanmuokkauksessa, kantojen nostossa ja lannoituksessa Suojakaistan suositusten mukainen minimileveys Vesistöjen ja pienvesien varteen vähintään 5 metriä. Metsälakikohteella rajaus ominaispiirteiden mukaan Metsäojien varteen 3 metriä, mistä ei nosteta kantoja Muokkauksessa ojien varteen vähintään 1 metri Lannoitus: ojat 5 m, purot m, vesistöt 30 m. Lentolevityksessä suojakaista vesistöihin 50 m. Tuhkanlevitys suojakaista vesistöihin 50 m. Leveyden tulisi olla minimiä enemmän, kun maalaji on hienojakoista, rinne jyrkkä, vettä valuu laajalta alueelta Suomen metsäkeskus 22

12 Puunkorjuu Suojakaistan minimileveydet Vesistö Pienvesi Oja Vesistöjen ja pienvesien varteen tulee jättää 5 metriä leveä suojakaista, jolla maanpintaa ei rikota. Maanmuokkaus 5 metriä 5 metriä 1 metri Kantojen nosto 5 metriä 5 metriä 3 metriä Hakkuutähteet 5 metriä 5 metriä Ei jätetä ojiin Hakkuutähteitä ei jätetä suojakaistalle Lannoitus 30 metriä, lentolevitys 50 m m 5 metriä Tuhka 50 meriä m 5 metriä Urea kantokäsittely Kasvinsuojeluaineet 10 metriä Kasvinsuojeluaineita ei käytetä suojakaistoilla Suomen metsäkeskus 23 Suojakaista (2) Huomioitava tulva suojakaista ei saa jäädä tulvan alle! Yksittäisiä puita voi poimia, jos se onnistuu maanpintaa rikkomatta eikä kyseessä ole metsälakikohde. PEFC -sertifioinnin standardien mukaan suojakaistan puuston voi hakata, mutta pensaskerrosta ei saa raivata Hakkuutähteet puidaan suojakaistan ulkopuolelle. Leveydessä kannattaa huomioida maanpinnan muodot ja veden virtaamakohdat. Virtaamakohtiin leveyttä. Maiseman kannalta monotoninen tasaleveä kaistale on yleensä huono. Suojakaistalle tai sen läheisyyteen hyvä sijoittaa säästöpuuryhmiä Suomen metsäkeskus 24

13 Pieni notko eli veden purkautumisreitti lisää leveyttä 2. Jyrkkä rinne lisää leveyttä 3. Alava ranta, huomioitava tulvaraja Suomen metsäkeskus 25 Riittävän leveä suojakaista. Suojakaistan leveydessä huomioitu kuvan oikeasta reunasta vedenkulku-uoma, jota ei ole hakkuussa ylitetty Suomen metsäkeskus 26

14 Maanmuokkaus Maanmuokkauksella varmistetaan uudistamisen tulos ja parannetaan metsätalouden kannattavuutta. Tavoitteena muokkausmenetelmä, joka varmistaa uudistamisen ja paljastaa kivennäismaata mahdollisimman vähän. Hienojakoiset maat (hieno hieta, hiesu, hienoainesmoreeni) hankalia vesiensuojelun kannalta. Hienojakoiset maat vaativat yleensä mätästyksen. ojitusmätästysaloilla vesiensuojelu kuten kunnostusojituksessa Vettä johtavia ojia tehdään vain, jos on maan kuivatustarvetta. Turv la uudistamisen yhteydessä joudutaan tekemään myös ojitus. vesiensuojelu kuten kunnostusojituksessa Suomen metsäkeskus 27 Laikkumätästys on suositeltava muokkausmenetelmä erityisesti kuusen viljelyssä. Paljasta maanpintaa on vähemmän kuin perinteisellä metsä-äkeellä ajettaessa eikä yhtenäisiä vedenkulkuuomia synny Suomen metsäkeskus 28

15 Kantojen nosto Kantojen nosto rikkoo maan pintaa enemmän kuin pelkkä maanmuokkaus eroosion riski kasvaa. Vesiensuojelu huomioidaan samoin kuin maanmuokkauksessa ja käytetään samoja menetelmiä koska maanpintaa paljastuu enemmän, leveämmät suojakaistat suositeltavia. Kantoja ei nosteta I luokan pohjavesialueilta eikä nostoa suositella II luokan pohjavesialueilla. Kantojen nosto voi lisätä välillisesti ravinnekuormitusta, jos kantojen nostoalueelta huuhtoutuu vesistöön kiintoainetta Suomen metsäkeskus 29 Hakkuutähteiden keruu Päätehakkuuikäisen kuusikon biomassasta noin 40% oksissa, latvuksessa ja neulasissa. Männyllä noin 20%. Ravinteista suurin osa neulasissa, latvuksessa ja muissa ohuissa oksissa. Hakkuutähteiden keruu pienentää potentiaalista ravinteiden huuhtoutumista Ravinteet ovat pois metsän kasvusta Hakkuutähteistä suositellaan jätettäväksi 30% ja kuusivaltaisilla aloilla suositellaan latvusmassan kuivattamista palstalla Hakkuutähteiden varastopaikan valinta vaikuttaa ravinnekuormitukseen Suomen metsäkeskus 30

16 Vesiensuojelu pohjavesialueilla Kantoja ei korjata I-luokan pohjavesialueilta (PEFCkriteerit) eikä nostoa suositella II-luokan pohjavesialueilla. I- ja II-luokan pohjavesialueilla suositellaan vain kevyttä maanmuokkausta (vain maanpinnan paljastus). I- ja II-luokanpohjavesialueilla ei suositella kulotusta. I- ja II-luokan pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. I- ja II-luokan pohjavesialueilla olevia soita ei suositella lannoitettavaksi (pohjaveden ehdoton pilaamiskielto). I - ja II-luokan pohjavesialueilla kunnostusojitusta ei suositella, mikäli ojat joudutaan kaivamaan kivennäismaakerrokseen alkuperäistä ojasyvyyttä syvemmiksi Suomen metsäkeskus 31 Vesiensuojelun kannalta hyvä työmaakartta Maalaji eroosioherkkyys Pintavesien virtausreitit Merkintä mahdollisesta pohjavesialueesta Ojitustarve Metsälakikohteet ja muuta arvokkaat elinympäristöt Vesiensuojelumenetelmät Suojakaistat Muut mahdolliset rakenteet: pintavalutuskenttä, kaivukatkot, lietekuopat, laskeutusaltaat Suomen metsäkeskus 32

17 Epäonnistumisen paikat 1. Riskikohteissa liian voimakkaita toimenpiteitä. 2. Liian kapeat suojakaistat minimileveydet toimivat vain helpoimmissa kohteissa. 3. Ojitusmätästysalueilla tai turv la on tehty vettä johtavia ojia ilman tarpeellisia vesiensuojelurakenteita. 4. Äesvaot rinteen suuntaisia. 5. Ei ole huomioitu pohjavesialueita. 6. Vettä ja sen mukana kivennäismaata kulkeutuu arvokkaalle elinympäristölle. 7. Ojat on kaivettu happamaan sulfaattipitoiseen pohjamaahan Suomen metsäkeskus 33 Metsätalouden vesiensuojelu Kunnostusojitushankkeen vesiensuojelun suunnittelu ja toteutus

18 Kunnostusojituksen tarve (1) Turvemaiden ojituksen tavoitteena on laskea pohjaveden pintaa niin, että maan pinnassa on cm hapellinen kerros kasvukauden aikana. Kunnostusojitustarve voidaan arvioida tarkastelemalla ojien kuntoa, puuston kasvua ja pohjaveden korkeutta. Kunnostusojitustarvetta ei pääsääntöisesti ole, jos hyväkasvuista puustoa Etelä- ja Keski-Suomessa yli 120 ja Pohjois-Suomessa yli 150 m³/ha. Puuston haihdunta pitää pohjaveden riittävän alhaalla. Puuston kasvu hiipuu vähitellen pohjaveden noustessa äkkikuolemaa ei tapahdu. Kunnostusojitus kannattaa ajoittaa harvennushakkuiden yhteyteen tai siirtää uudistamisvaiheeseen Suomen metsäkeskus 35 Oja täysin tukossa, puustossa pikkuhiljaa harvennustarvetta, puustosta valtaosa kasvaa tukkipuustoksi. Kunnostusojitus tarpeellinen ja kannattava toimenpide Suomen metsäkeskus 36

19 Karu rahkaräme, jolla puusto ei kasva tukkipuun mittoihin ilman toistuvia lannoituksia. Kunnostusojitus ei ole kannattavaa. Kuiva maatunut pintaturve liettyy erittäin helposti veden mukaan. Kohde kannattaa jättää ennallistumaan Suomen metsäkeskus 37 Vesiensuojelun tavoite Metsätalouden toimenpiteistä kunnostusojitukseen liittyy suurin riski haitallisesta vesistökuormituksesta. Vesistökuormitus koostuu yksittäisistä hajallaan olevista toimenpiteistä. Tärkeimmät vesiensuojeluratkaisut tehdään yksittäisen hankkeen toteutuksessa. Ensisijainen tavoite on estää maa-aineksen irtoaminen veden mukaan. Hyvin onnistuneilla vesiensuojeluratkaisuilla kiintoaineesta pysäytetään % ennen vesistöä. Ehkäistävä purojen ja pienvesien liettyminen. Muistettava, että ravinteet kulkeutuvat vesistöihin valtaosin kiintoaineen mukana ja eloperäinen kiintoaines voi ajan myötä liueta veteen muodostaen humusta Suomen metsäkeskus 38

20 Vesiensuojelun suunnittelu (1) Kohdevalinta - hyötyjen arviointi Tehdään vain puuston kehityksen kannalta tarpeellisia kunnostusojituksia Kerralla kuntoon periaate (hakkuu, lannoitus, vesiensuojelurakenteet + kunnostusojitus) Riskien kartoitus Syöpyvät alueet Arvokkaat luontokohteet Happamat sulfaattimaat Pohjavesialueet Suomen metsäkeskus 39 Vesiensuojelun suunnittelu(2) Huolellinen suunnittelu Valuma-alue ja vesimäärä rakenteiden mitoitus Virtaamanhallinta ja vesiensuojelun muut rakenteet Kaivettavat ojat: perkaus tai täydennysojitus Purkautuvien vesien ohjaus veto- ja laskuojiin Vesiensuojelurakenteet ja niiden paikat, rakenteiden hajautus Kunnostus - ja huoltotarve Läjitysalueet, kulkureitit ja merkinnät Työjärjestys ja työn ajankohta Suunnitelman mukainen ja huolellinen toteutus Pyritään parhaaseen mahdolliseen vesiensuojelun tasoon olosuhteet huomioiden Suomen metsäkeskus 40

21 Vesiensuojelun suunnittelu (3) Mahdolliset laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät tehdään ennen kuivatusojia. Ojaverkoston kaivu aloitetaan latvaojista. Laskuoja kaivetaan viimeiseksi. Kaivuu mahdollisimman kuivaan aikaan. Ojiin riittävä muttei liian suuri syvyys. Jos mahdollista, laskuojaa ei perata lainkaan. Perataan vain, jos se on tarpeen kuivatuksen kannalta. Suuret vesimärät ohjataan tarvittaessa useampaan laskuojaan. Laaja ojitus useammalle vuodelle, jos mahdollista Suomen metsäkeskus 41 Ojakohtaiset menetelmät Menetelmä Vesien jako useampaan ojaan Tarkoitus Vesien jakamisella voidaan pienentää ojakohtaista vesimäärää ja veden virtausnopeutta. Ojaeroosion ehkäisy. Ojien suuntaus Lietekuoppa Kaivukatko Pohjapato Ojien pituuskaltevuus ei ylitä ojan valumaalueen ja maalajin mukaista suurinta sallittua raja-arvoa. Ojaeroosion ehkäisy. Pidättää ojan pohjalla kulkevan karkean maaaineksen. Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja sitä kautta ojaeroosiota. Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja sitä kautta ojaeroosiota Suomen metsäkeskus 42

22 Hankekohtaiset menetelmät Menetelmä Virtaaman hallinnan rakenteet Laskeutusallas Pintavalunta Kosteikko Tarkoitus Virtaamanhallinnalla varmistetaan, että veden virtausnopeus pysyy riittävän pienenä eikä maa-aines irtoa veden mukaan. Hidastaa veden virtausnopeutta, jolloin altaan pohjalle laskeutuu maa-ainesta. Pidättää kiintoainesta ja myös ravinteita. Vesi virtaa turpeen tai kivennäismaan ylimmässä vettä läpäisevässä kerroksessa, jossa se puhdistuu. Osittain avovesipintainen vesiensuojelurakenne, joka pidättää kiintoainesta ja ravinteita Suomen metsäkeskus 43 Virtaamanhallinta Virtaamanhallinta on keskeinen menetelmä pienentää kunnostusojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Ojakohtainen virtausnopeus ei saa ylittää maalajikohtaista rajanopeutta. Virtausnopeuteen vaikuttaa ojan pituuskaltevuus ja vesimäärä. Pituuskaltevuuteen vaikuttaa ojien suuntaus. Sitä voidaan pienentää pohjapadoilla tai kaivukatkoilla. Veden määrään ja sitä kautta virtausnopeuteen voidaan vaikuttaa erilasilla patorakenteilla, joita ovat putkipato, settipato, v-pato, munkki, kivipato sekä veden ohjauksella ojaverkostossa eri ojiin Suomen metsäkeskus 44

23 Kaivu- ja perkauskatkot Kaivu- ja perkauskatkojen tarkoitus on pienentää ojan pituuskaltevuutta ja ehkäistä ojaeroosiota. Kaivukatkon suositeltava pituus on 20 metriä, mutta lyhyempiäkin kannattaa käyttää. Veto- ja laskuojien perkaustarve on arvioitava huolella ja ne perataan vain, mikäli riittävää kuivatustehoa ei saada muutoin aikaiseksi. Laskuojaa ei perata, jos tukkeutunut oja padottaa vettä vain hetkellisesti tulvahuippujen aikana. Jos laskuoja perataan, on suositeltavaa tehdä se vasta 1 2 vuotta kuivatusojien perkauksen jälkeen. Suon ja kangasmetsän vaihettumisvyöhykkeeseen kaivetun niskaojan perkaus on myös harkittava aina tapauskohtaisesti Suomen metsäkeskus 45 Putkipato Virtaamansäätörakenne, jonka avulla padotetaan hetkellisesti vettä padon yläpuolella olevaan laskeutusaltaaseen ja/tai ojaverkostoon. Putkipato pienentää ylivirtaamien voimakkuutta tutkimusten mukaan jopa 90 %. Vähentää eroosiota ojaverkostossa ja parantaa kiintoaineen laskeutumista. Vähentää kiintoaineen määrää jopa 80 %. Putkipato padottaa vettä ojitusalueelle ja vaikutus voimakkain padon yläpuolella. Mitoitus siten, että kasvukaudella pohjaveden pinta pysyy ojitusalueella riittävän alhaalla. Soveltuu laajoille ojitusalueille, joissa rakenteen yläpuolella riittävästi veden pidätystilavuutta. Soveltuu hyvin laskeutusaltaan yhteyteen Suomen metsäkeskus 46

24 Putkipato altaan yhteydessä Suomen metsäkeskus 47 Pohjapato putousportaiden sarjassa, Lappajärvi

25 Pohjapato; periaatepiirros Lietekuopat ja laskeutusallas Lietekuopat vähintään 1 m³ tilavuus ja 100 metrin välein ja ennen jokaista risteystä. Laskeutusaltaassa oleellista riittävä koko, oikea rakenne ja sijainti. Laskeutusaltaaseen mahdollista pidättää vain hieta ja sitä karkeammat maalajit. Laskeutusallas ei koskaan saisi olla ainoa vesiensuojelumenetelmä. Laskeutusallasta ei aina tarvita (siitä ei ole aina hyötyä) Suomen metsäkeskus 50

26 Lietekuoppa pidättää ojan pohjalla kulkevaa karkeaa maaainesta Suomen metsäkeskus 51 Laskeutusallas/pintavalutus, Alajärvi

27 Pintavalutuskenttä (1) Pintavalutuskenttä voi olla ojitettu tai ojittamaton suo tai kivennäismaa-alue, jolle metsänkäsittelyalueen vedet ohjataan. Pintavalutukseen soveltuu tasainen maa-alue, jolle vesi levittäytyy tasaisesti ja virtaama hidastuu. Sitoo hyvin kiintoaineita, liukoisten ravinteiden osalta tulokset vaihtelevia. Toimivuuteen vaikuttaa koko, hyötyala, tulevan veden määrä, oikovirtaukset, kaltevuus, kasvillisuus ja turvekerroksen paksuus Suomen metsäkeskus 53 Pintavalutuskenttä (2) Suositeltava koko vähintään 1 % valuma-alueen pintaalasta. Valuma-alueen suositus alle 50 ha. Jos isompi niin vedet useammalle pintavalutusalueelle. Ohjekokoa pienempikin parempi kuin ei mitään ja pidättää hyvin kiintoainetta. Ohjekokoa selvästi pienemmälle kentälle ei kuitenkaan koko kuivatusalueen vesimäärää vaan ainoastaan se osa, jonkä käsittelyyn pintavalutuskentän koko riittää. Pieni pintavalutuskenttä toimii paremmin virtaamansäätörakenteiden, esim. putkipatojen yhteydessä Suomen metsäkeskus 54

28 Vesi saadaan jakaantumaan pintavalutuskentälle tasaisemmin kampamaisella jako-ojalla. Kentän alapuolisia ojia perataan vain tarpeen mukaan Suomen metsäkeskus 55 Lietealtaan alapuolinen pintavalutusalue, jossa veden jakaantumista on pyritty parantamaan padotuksella Suomen metsäkeskus 56

29 Kosteikko Kosteikko on patoamalla tai kaivamalla tehty osittain avovesipintainen syvän ja matalan veden alueita käsittävä vesiensuojelurakenne. Kosteikot pidättävät hyvin kiintoainesta ja myös ravinnekuormitusta. Fosforin osalta vaihtelevia tuloksia. Kosteikkojen rakentamisessa suositeltavaa käyttää olemassa olevia lampia, turpeen nostopaikkoja tai vastaavia, jolloin vältytään huomattavalta rakentamiselta. Kosteikko voi olla myös lyhytaikainen tulvituskosteikko. Hyvän kosteikon suunnittelu ja rakentaminen on vaativa, osaamista ja hyviä paikkatietosovelluksia vaativa työ. Kosteikon käyttö on suositeltavaa, kun sillä voidaan parantaa useiden maankäyttömuotojen vesiensuojelua ja kosteikolla on muutakin kuin vain vesiensuojelullista arvoa Suomen metsäkeskus 57 Aidaspuron kosteikko valmistui v. 2001

30 Aidaspuron kosteikko 2005, Lappajärvi Monivaikutteisia kosteikkoja Vimpelin Savonjoen vesiensuojeluhankkeen kosteikko, 2006 Kuorasjärven vesiensuojeluhankkeen kosteikko, Alavus, v. 2005

31 Metsätalouden vesiensuojelu Lannoitus Happamat sulfaattimaat Vesiensuojelu lannoituksessa Kohdevalinta Pääravinteitä typpeä ja fosforia vain, jos niistä on hyötyä Työn ajankohta lannoitelajin mukaan Sulan maan aikaan, tuhkaa ympäri vuoden Nitraattityppi kevätkesä, urea syksy Riittävät suojakaistat Ojat 5m, purot m, vesistöt 30m tai 50m (tuhkan levitys), lentolevitys vesistöjen varteen 50 m Suomen metsäkeskus 62

32 Vesiensuojelu lannoituksessa Työjärjestys: hakkuu, lannoitus, kunnostusojitus Turv le RautaPK-lannoite tai tuhkaa. Lannoitteen rauta ja tuhkan metallit sitovat fosforin maa-ainekseen. Tuhka tai RautaPK eivät lisää turvemaiden fosforin huuhtoutumista. Kivennäismaiden lannoitteet hidasliukoisia. Kivennäismaiden lannoituksesta typestä huuhtoutuu jonkin verran (n. 10 %), fosfori ei huuhtoudu. Tärkeillä pohjavesialueilla (luokka I) ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (luokka II) ei lannoiteta. Ympäristönsuojelulaissa pohjaveden ehdoton pilaamiskielto Suomen metsäkeskus 63 Happamat sulfaattimaat Happamia sulfaattimaita esiintyy rannikkovesistöjen valumaalueilla Litorinameren ylimmän rannan korkeudella. Pohjois-Pohjanmaalla korkeus noin 100m ja Etelä-Suomessa m merenpinnasta. GTK tekee happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusta. Tiedot löytyvät GTK:n verkkosivuilta. Todellista hapanta sulfaattimaata tai pohjavesipinnan alapuolisia sulfidi-sedimenttejä, jotka hapettuvat ja muodostavat rikkihappoa (H2SO4), jos pohjavesipinta laskee esim. ojituksen seurauksena. Rikkihappo laskee maakerroksen ja valumavesien ph-arvon niin alas, että vesistöissä voi tapahtua kalakuolemia Suomen metsäkeskus 64

33 Kiitos Kiitos! Metsäala kasvuun

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta aiheuttavat toimenpiteet ja sen vaikutukset Vesiensuojelu hakkuiden, maanmuokkauksen ja kantojen noston

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu. Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus Joroinen

Metsätalouden vesiensuojelu. Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus Joroinen Metsätalouden vesiensuojelu Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus Joroinen 22.4.2015 Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus ja vaikutukset Vesiensuojelu hakkuiden, maanmuokkauksen, kantojen noston

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu. Joroisten vesienhoidon iltatilaisuus 30.10.2014 Riikka Salomaa Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut

Metsätalouden vesiensuojelu. Joroisten vesienhoidon iltatilaisuus 30.10.2014 Riikka Salomaa Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Metsätalouden vesiensuojelu Joroisten vesienhoidon iltatilaisuus 30.10.2014 Riikka Salomaa Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Metsätalouden vesistöhaittojen vähentäminen Metsätalouden vesistövaikutukset

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Teemu Ulvi, SYKE Vesien suojelun ja vesistöjen

Lisätiedot

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 9.6.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta päivitetty 3.5.2016 Virtaamakartan käyttö ja tulkinta versio 1.1 Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon

Lisätiedot

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

Vesiensuojelupelin ohje

Vesiensuojelupelin ohje Vesiensuojelupeli Tulostusohje Tulosta peliohje A4-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta pelilauta A3-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta lipukediat 5 18

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin

Lisätiedot

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden metsätalouden vesiensuojelu Neuvontailta 11.4.2012, Kirjavala Seppo Repo, va. aluejohtaja Tiina Karjalainen, luonnonhoidonneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset

Lisätiedot

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Teemat: Taustaa metsätalouden vesistökuormituksen kehittämiselle TASO- hankkeen rooli ja tuloksia metsätalouden vesiensuojelun

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti

Lisätiedot

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi Yhteystiedot ja vastuuorganisaatio Nimi Osoite TASO Metsäojitusilmoituslomake 1/4 Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA JA SIJAINTI Sijaintikunta Kaupunginosan/kylän

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla Edelläkävijä vihreillä markkinoilla 8.2.2017 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Lauri Karvonen Kunnostusojituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 2 400 ha/v toteutus 2013-16 1 560 ha/v Tornionjoki

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Kitka-MuHa Työryhmän I kokous 2.9.2013 Kati Häkkilä, SYKE Vesistöihin kohdistuu monenlaista kuormitusta Kiintoainekuormitus liettää rantoja, syvänteitä sekä

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI 1 (10) PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI LIITE 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Panumajärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta.

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Käsiteltävät asiat: Päätehakkuiden aiheuttama vesistökuormitus ja sen syntymekanismit Kuormituksen suuruus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET Sisällysluettelo URAJÄRVEN VALUMA-ALUE... 3 Tiivistelmä... 4 Kohteet osavaluma-alueittain... 5 Palolahden ojan valuma-alue... 5 Muurojan valuma-alue...

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuusto, Saarijärvi 6.6.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Seurannan kehittämishankkeista

Lisätiedot

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 255/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 URAJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Rovaniemi Irmeli Ruokanen Kemijoen/Tornionjoen vesienhoitoalueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena

Lisätiedot

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4 Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot