Luonnonmukainen peruskuivatus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonmukainen peruskuivatus"

Transkriptio

1 Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

2 Esityksen sisältö Luontoarvot puroissa ja valtaojissa (kalasto, luonnon monimuotoisuus, maisema) Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteet ja periaatteet Menetelmiä (pelto-ojiin ja metsäojiin sekä ojien rantavyöhykkeelle) Kuvat: Ida-Mari Toivonen Sivu

3 Käsitteitä Ojitus: Vesilain (587/2011) mukaan tarkoittaa maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa: 1) ojan tekemistä; 2) ojan, noron tai puron suurentamista tai oikaisemista; sekä 3) noron tai puron perkaamista (ei muuteta keskivedenkorkeutta) Peruskuivatus: Valtaojien perkaukset, purojen virtausolosuhteiden parantaminen ja pengerrykset > tavoitteena paikalliskuivatuksen mahdollistaminen Paikalliskuivatus: Piiri-, sarka- ja salaojitus sekä pellon pinnan muotoilu Kunnossapito: Ojiin tehtäviä suppeita kunnostustoimia, joilla ei muuteta ojien syvyyttä tai sijaintia. Vesilain mukaan ojan hyödynsaajan oikeus ja velvollisuus. Kunnossapidosta ei tarvitse ilmoittaa ELY-keskukselle. Kunnostusojitus: Metsätalouden käsite. Tarkoitetaan kaikkia metsäojiin tehtäviä kunnostustoimenpiteitä, voi sisältää vesilain mukaisen kunnossapidon lisäksi ojien suurentamista, muutoksia vanhoihin kuivatusjärjestelyihin tai täydennysojien kaivua. Sivu

4 Luontoarvot puroissa ja valtaojissa Maa- ja metsätalouden ojat ja peratut purot voivat kunnostettuina lisätä luonnon ja maiseman monimuotoisuutta Tarjoavat monipuolisia elinympäristöjä - Kaloille - Ravuille - Linnuille - Hyönteisille Kuva: Ida-Mari Toivonen - Nisäkkäille Ojien pientareet, suojakaistat, suojavyöhykkeet ja tulvatasanteet muodostavat viherkäytäviä peltoalueille Kasvillisuuden monimuotoisuus ojien pientareilla ja suojakaistoilla ja -vyöhykkeillä Sivu

5 Ojitusten ympäristövaikutukset Vaikutukset vedenlaatuun - Ravinnekuormitus (fosfori ja typpi) pellolta ja metsistä vesistöön - Kiintoainekuormituksen lisääntyminen Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen - Suoraksi peratut uomat yksipuolisia elinympäristöjä - Luonnon monimuotoisuus vähenee Vaikutukset maisemaan ja virkistyskäyttöön - Maisema yksipuolistuu - Perattujen uomien virkistyskäyttöarvo vähäinen Sivu

6 Perkauksen vaikutukset uomassa Kasvillisuuden poisto ja uomien suoristaminen lisäävät veden virtausnopeutta. Tämä aiheuttaa luiskien ja uoman pohjan syöpymistä. Irronnut kiintoaine laskeutuu virtauksen hidastuessa uoman pohjalle ja oja madaltuu ja kasvaa umpeen > perkaustarve Veden mukana kulkeva kiintoaine ja ravinteet heikentävät vedenlaatua ojassa ja purkuvesistössä. Sivu

7 Luonnonmukaisen peruskuivatuksen periaatteita Perkauksen tarpeen perusteellinen arviointi Uoman ympäristöarvojen selvittäminen ja huomioon ottaminen Toimenpiteiden kohdennus ongelma-alueille Uomien luontaisen käyttäytymisen hyödyntäminen kunnostamisessa - mutkittelevien uomien suoristamista vältetään - ojaluiskien kasvillisuutta ja puita pyritään säästämään - kaivun yhteydessä uomiin tehdään kiintoaineen huuhtoutumista vähentäviä rakenteita - kaivualue pyritään kasvittamaan mahdollisimman nopeasti kaivun jälkeen (kylvö, kasvillisuuden säästö, kasvien istuttaminen) Sivu

8 Menetelmiä Uoman vedenjohtokyvyn parantaminen - 2- tai 3-tasoinen poikkileikkaus - toispuoleinen kaivu ja luiskien loiventaminen - kasvillisuuden niitto ja pensaikon raivaus Uoman eroosion hallinta, virtaaman monipuolistaminen - pohjakynnykset ja pohjapadot - suisteet ja virranohjaimet - uoman vanhan linjauksen palauttaminen - eroosiosuojaukset Kiintoaineen ja ravinteiden pidättäminen, tulvahuippujen pienentäminen - kosteikot - pintavalutuskentät - laskeutusaltaat ja lietekuopat - kaivu- ja perkauskatkot - putkipadot - lyhytaikaisen tulvan salliminen, tulva-alueiden palauttaminen Pelloilta ja metsistä pintavaluntana tulevan kuormituksen vähentäminen - suojakaistat ja suojavyöhykkeet Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu

9 Tulvatasanne ja alivesiuoma eli 2-tasoinen uomapoikkileikkaus Ojan tai peratun puron vedenjohtokykyä parannetaan kaivamalla uoman poikkileikkaus kaksitasoiseksi Kuivana aikana vesi virtaa kapeassa alivesiuomassa ja tulva-aikana se nousee kasvillisuuden peittämälle tulvatasanteelle Kasvillisuuden säilyttäminen vähentää luiskien sortumista Tulvatasanne voidaan kaivaa uoman molemmille puolelle tai toiselle puolelle Sivu

10 Tulvatasanne ja alivesiuoma eli 2-tasoinen uomapoikkileikkaus Kaksi tapaa tulvatasanteen perustamiseen: - Jos kuivatussyvyys on riittävä, uoman yläosa levennetään tulvatasanteeksi ja pohjalle muodostunut alivesiuoma jätetään kaivamatta - Jos leveäksi kaivettu uoma on liettynyt ja kasvanut umpeen, voidaan vedenjohtokykyä parantaa kaivamalla ojan keskelle mutkitteleva alivesiuoma, jolloin perkaamaton osa uomasta jää tulvatasanteeksi (ei ole testattu Suomen oloissa) Sivu

11 Tulvatasanne ja alivesiuoma Suunnittelussa ja kaivussa huomioitavaa - Tulvatasanne vaatii enemmän tilaa perinteiseen perkaukseen verrattuna (peltopinta-ala saattaa pienentyä) - Tulvatasanteen luiska on tehtävä riittävän loivaksi (tasanteen hoito, eroosion estäminen) - Suunnittelussa tärkeää ojan keskivedenkorkeuden ja tulvavirtaaman määrittäminen - Tulvatasanne on kaivettava riittävän alas, jotta vesi nousee sille - Ennen kaivua on selvitettävä salaojien laskuaukkojen sijainti ja korkeustaso - Salaojien päät voi jättää joko tasanteen alle tai päälle Tasanteen päälle jäävien salaojien päiden eroosiosuojaus esim. kiveämällä - Kaivu aina pelkästään koneen puolelle, ei uoman yli - Tulvatasanteen ja sen luiskien kasvittuminen kaivun jälkeen on tärkeää eroosion vähentämisessä. - Kasvillisuuden leviämistä voidaan nopeuttaa kylvämällä (esim. laidunnurmi) tai istuttamalla kasvipaakkuja. Leveillä tulvatasanteilla voidaan käyttää pajua. Sivu

12 Kylvetty nurmi Alivesiuoma Luontaisesti kasvittunut Tulvatasanne Ritobäcken-puron tulvatasanne, Sipoo. Tasanteen kasvittumista voidaan nopeuttaa kylvämällä tasanteelle nurmikasvillisuutta. Kuva Pinja Kasvio. Sivu Kuva: Pinja Kasvio

13 Esimerkki tulvatasanteen toteutuksesta ja kustannuksista Ritobäcken-puro, Sipoo Suunnittelu ja toteutus osana RaHa-hanketta (Ravinnehuuhtoumien hallinta) Tulvatasanteen kaivu toteutettiin helmikuussa 2010 Kaivualue oli noin 900 m pitkä Kaivutyö valmistui kahdessa viikossa Kokonaiskustannukset olivat (19 /m) ja ne sisältävät suunnittelukustannukset (noin 2000 ) Video luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta Sivu

14 Tulvatasanne ja virtausta monipuolistavia saarekkeita Tammelan Heinijoessa. Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu

15 Toispuoleinen kaivu ja luiskien loiventaminen Toispuoleisessa kaivussa uoman vedenjohtokykyä parannetaan perkaamalla vain toinen luiskista Kasvillisuuden säilyttäminen uoman toisella luiskalla lisää monimuotoisuutta ja vähentää eroosiota Luiskien loiventaminen vähentää uoman sortumista Luiskat tulisi kaivaa vähintään kaltevuuteen 1:2 Jos maaperä on hienojakoista ja helposti sortuvaa, luiskat kannattaa tehdä tätäkin loivempina Kuva: Liisa Hämäläinen Sivu

16 Vesikasvillisuuden niitto ja pensaikon raivaus Ojan virtausta voidaan parantaa poistamalla uomassa kasvavaa pensaikkoa ja veden virtausta haittaavaa kasvillisuutta. Pienissä ojissa niitto voidaan tehdä viikatteella Leikattu kasvimassa tulee poistaa uomasta ja sen penkoilta. Niitossa ja raivauksessa säästetään jonkin verran kasvillisuutta ja pensaita monimuotoisuuden säilyttämiseksi Kasvien juuret jäävät sitomaan uoman luiskia (eroosiosuojaus) Sivu

17 Pohjakynnykset ja pohjapadot Kuva: Henri Solismaa Tavoitteena virtaaman hidastaminen ja kiintoaineen pysäyttäminen (eroosion hallinta) Usean pohjapadon tai pohjakynnyksen sarja - Toiminta tehostuu Voidaan käyttää kosteikkojen ja laskeutusaltaiden osana Materiaaleina esim. kivi, tiivis maa, puu, vesivaneri Sopii myös pieniin uomiin Kuva: Henri Solismaa Perattuun puroon rakennettuja pohjakynnyksiä, kaivettu talvella Kuvat: Henri Solismaa, Sivu

18 Esimerkki: Koiransuolenojan laskeutusallas- ja pohjapatosarja Suunnittelu ja toteutus: Viestejä Vanajavedellä hanke, Hämeen liitto Toteutettiin helmikuussa 2013 Lammin Pääjärveen laskevaan Koiransuolenojaan rakennettiin pohjapatosarja ja laskeutusaltaita: - kaivamalla kolme laskeutusallasta (syvyys n. 1 m ojanpohjasta) - kolme 0,5 m korkeaa pohjapatoa - Yksi kiviaineksesta tehty pohjajarru - Kohteen pinta-ala noin. 0,06 ha kokonaisuuden tarkoituksena on hidastaa ojan virtausta, vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä elävöittää peltomaisemaa Toteutuskustannukset: (alv 0), ei sisällä suunnittelua Video: Sivu

19 Virtaaman monipuolistaminen Ojan tai peratun puron virtaamaa voidaan monipuolistaa sallimalla pienimuotoinen mutkittelu Pienimuotoisten mutkittelun kehittymistä voidaan edistää - kaivamalla uoman linjaus mutkittelevaksi, - asettamalla uomaan suisteita (kivet, puu, kaivumaat) Pohjan kiveäminen, soraikot, kaivetut syvennykset ja puuaineksen lisääminen luovat elinympäristöjä kaloille, ravuille ja pohjaeläimille Peltoalueella voidaan toteuttaa suojakaistojen puitteissa, jolloin peltopinta-ala ei vähene Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu

20 Uoman vanhan linjauksen palauttaminen Mikäli vanha, mutkitteleva uoma on löydettävissä maastosta, voidaan virtaus palauttaa siihen patoamalla tai perkaamalla mutkittelevaa uomaa syvemmäksi Tavoitteena on virtaaman monipuolistaminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen Suomessa vähän esimerkkikohteita Sivu

21 Luonnonmukaiset eroosiosuojaukset Tavoitteena estää uoman luiskien suortumista ja uoman liettymistä Puu- ja kiviaineksesta, tehtävät eroosiosuojaukset Maaperää sitovan kasvillisuuden tai kasvillisuuslaikkujen istutus tai kylvö Juuret sitovat uoman luiskia Suurehkoissa uomissa voidaan käyttää pajusta tehtyjä eroosiosuojauksia Luiskan eroosiosuojausta pajumatolla. Kuva: Lasse Järvenpää Sivu

22 Kosteikot Kosteikko on suuren osan vuodesta veden peitossa tai kosteana pysyvä ojan, puron tai joen osa ja sen ranta-alue. Runsaasti luonnonvaraisia kostean paikan kasveja. Virtauksen hidastuessa veden mukana kulkeva kiintoaine laskeutuu kosteikon pohjalle ja kosteikkokasvit käyttävät veteen liuenneita ravinteita kasvuunsa. Voidaan perustaa patoamalla, kaivamalla tai molempien yhdistelmällä Kosteikon tulisi olla monimuotoinen: syvänteitä, matalan veden alueita ja saarekkeita Kiipun kosteikko, Jokioinen. Kaivettu syksyllä 2012, Kuva: Ida-Mari Toivonen, Sivu

23 Kosteikot Monivaikutteinen kosteikko toimii - kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjänä - vesilintujen ja muiden eläinten elinympäristönä - viljelymaiseman monipuolistajana - tulvavesien pidättäjänä - kasteluveden varastona - virkistysalueena - metsästysalueena Kunnossapito: syvänteiden tyhjennys lietteestä, niitto, pensaikon raivaus, ranta-alueiden laidunnus, pienpetojen pyynti Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen monipuolinen sivusto kosteikoista: - Ohjeita, esimerkkejä ja linkkejä mm. kosteikon suunnitteluun, rahoitukseen, toteutukseen ja hoitoon - Mallikosteikkoja, joista kolme Hämeessä (Hausjärvi, Jokioinen, Hämeenlinna) Sivu

24 Pintavalutuskenttä Pintavalutuskenttiä käytetään lähinnä metsäojitusten yhteydessä Pidättää tehokkaasti kiintoainetta ja ravinteita Vesi johdetaan ojitusalueelta jako-ojien avulla tasaisesti pintavalutuskentälle, missä vesi suotautuu maan pintakerroksen ja kasvillisuuden läpi vesistöön Pintavalutuskentällä ei ajeta työkoneilla, sillä koneiden urat aiheuttavat oikovirtauksia Pintavalutuskentän koko tulisi olla vähintään 1-2 % valuma-alueen pintaalasta. Valuma-alueen koko korkeintaan ha Piirros: Ida-Mari Toivonen Sivu

25 Pintavalutuskenttä Hyvin toimivalla pintavalutuskentällä saadaan kiinni % tulevasta kiintoaineesta. Tehokas myös ravinteiden pidättäjänä. Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta on tärkeää, että - vesi saadaan jakautumaan tasaisesti alueelle, - kentälle ei muodostu oikovirtauksia, - alapuolisen vesistön tulva ei nouse pintavalutukseen varatulle alueelle - vedenpinnan nousu ei haittaa yläpuolisen alueen kuivatusta. Sivu

26 Laskeutusaltaat Tavoitteena virtauksen hidastaminen ja veden mukana kulkevan kiintoaineen pidättäminen Mitoituksessa keskeistä riittävän pitkä viipymä, jotta kiintoaine ehtii laskeutua Luiskat loiviksi sortumien ehkäisemiseksi Toimii parhaiten karkeilla ja hyvin laskeutuvilla maalajeilla Patoamalla tai kaivamalla Varattava riittävästi tilaa kaivumaiden levittämiseen Kunnossapito: altaaseen kertyneen lietteen tyhjennys, luiskien niitto ja pensaikon raivaus tarvittaessa (kasvijätteen poistaminen!) Laskeutusallas. Kuva: Petra Korkiakoski, Ojaan talvella kaivettu laskeutusallas kaivua seuraavana keväänä. Kuva: Henri Solismaa, Sivu

27 Lietekuopat Tavoitteena pysäyttää kaivun yhteydessä liikkeelle lähtevää kiintoainetta Yleisesti metsäojitusten yhteydessä käytetty vesiensuojelun perusrakenne Lietekuoppia kaivetaan m välein ojitusalueelle Kunnossapito: tyhjennetään tarvittaessa (huomioitava suunnittelussa) Lietekuoppa metsäojassa. Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu

28 Kaivu- ja perkauskatkot Ojaan jätettävä perkaamaton tai uuden ojan kaivun yhteydessä kaivamaton osuus Suositeltava pituus vähintään 20 m Vesi suotautuu perkaustai kaivukatkon kohdalla maakerrosten ja kasvillisuuden läpi Ojakohtaisen kiintoaineja ravinnekuormituksen vähentämiseen Loivaan rinteeseen jätetyn kaivukatkon kohdalla vesi suotautuu pintakasvillisuuden läpi. Kuva: Petra Korkiakoski Sivu

29 Putkipadot Tierumpua muistuttava rakenne metsäojiin Rajoittaa padon läpi virtaavan veden määrää tulvahuippujen aikana ja tasaa virtaamia Vähentää eroosiota padon ylä- ja alapuolella pienentämällä virtausnopeutta tulva-aikoina Soveltuu laajoille ojitusalueille ja alueille missä esiintyy virtaamapiikkejä Lisätietoa: Ohjeistus virtaamansäätöpadon rakentamiseen. Metsäkeskuksen julkaisu nro 5/2011. Metsäkeskus Keski- Suomi Piirros: Ida-Mari Toivonen Sivu

30 Suojakaistat ja suojavyöhykkeet Suojakaista on pellon ja vesistön väliin jäävä keskimäärin 3 m leveä, viljelemätön, monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämä kaista. Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustettava, vähintään keskimäärin 15 metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä hoidettu alue, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita Leveys mitataan ojan luiskan ja pellon reunan taitekohdasta Vähentävät pintavaluntana tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta Sivu

31 Lyhytaikaisen tulvan salliminen, tulvaalueiden palauttaminen Kasvillisuuden peittämät tulvaalueet pidättävät tehokkaasti kevättulvan aikaista kiintoaineja ravinnekuormitusta Metsäalueilla puusto ei kärsi merkittävästi lyhytkestoisista tulvista Hankalasti viljeltävien, veden vaivaamien peltojen palauttaminen tulvaniityiksi edistää vesiensuojelua ja helpottaa viljelyä (panosten kohdistaminen parempituottoisille peltolohkoille) Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu

32 Muutakin kuin kuivatusta Lietekuoppaan rakennettu uimapaikka. Kuva: Petra Korkiakoski Laskeutusaltaat uimalammikoina tai kasteluveden varastoina Kosteikot monimuotoisuuden lisääjinä ja vesilintujen elinympäristöinä Suojavyöhykkeet ja tulvaniityt laitumina Lintutornit kosteikkojen läheisyydessä Pohjapadot ja kynnykset ojien ylityspaikkoina Sivu

33 Lisätietoa menetelmistä Toivonen I-M., ja Korkiakoski, P Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin (OPET-hanke) Näreaho, T., Jormola, J.,Laitinen, L., & Sarvilinna, A Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito. Suomen ympäristö 52/2006. Joensuu, S., Kauppila, M., Lindén, M. & Tenhola, T Hyvän metsänhoidon suositukset - Vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja (työopas 1205). TASO-hankkeen julkaisuja metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelusta - Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto 2012 Sivu

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 15.11.2013 OPET-hanke, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö Luontoarvot puroissa ja valtaojissa

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE 20.6. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin Ida-Mari Toivonen ja Petra Korkiakoski OJAT KUNTOON LUONNONMUKAISIN MENETELMIN Ida-Mari Toivonen ja Petra Korkiakoski Hämeen ammattikorkeakoulu OPET-hanke Ojat kuntoon

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari 29.10.2012 Esityksen sisältö Kuivatuksen nykytila ja ongelmat Miksi luonnonmukainen peruskuivatus

Lisätiedot

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella vuosina 2012 2014 toteutettavan OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hankkeen

Lisätiedot

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä Ojat kuntoon -seminaari 4.5.2017 Petra Korkiakoski, HAMK Esityksen sisältö Maankuivatuksen käsitteitä Maatalouden peruskuivatuksen

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen TARJOUSPYYNTÖ Tarjousnimike Vireä Malisjoki II projekti Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen Tarjouksen sisältö Nivalan kaupungin tekninen toimi pyytää tarjousta Pienempien kosteikkojen rakentamisesta.

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus Kosteikkoja vesilinnuille ja Kotiseutukosteikko Life Mikko Alhainen Projektipäällikkö Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja,

Lisätiedot

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke 1 Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella vuosina 2012 2014 toteutetun OPET

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011 Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus

Lisätiedot

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät

Lisätiedot

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Ojituksen lainsäädäntö Ojituksesta ilmoittaminen

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 27.6.2011 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 4 1.4 Hankkeen tavoitteet...

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja Jukka Jormola Maisema-arkkitehti, SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen 29.1.2014 Onnistumisen arviointiperusteita

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin

Lisätiedot

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:

Lisätiedot

Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus

Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus Purojen hoito maatalousalueilla Luonnonmukainen peruskuivatus 1 Perattu puro Purot ovat tärkeä osa vesiekosysteemiä 2 Valtaoja 2 piennar, 1 metri Valuma-alueilta kertyvät pintavedet kulkeutuvat norojen,

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

14.6.2013. Riuskanojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma. Tammela. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

14.6.2013. Riuskanojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma. Tammela. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Riuskanojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma Riuskanojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma Tammela 14.6.2013 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Henri Solismaa ja Petra

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo, OK Ojat kuntoon Hankkeen esittely Evo, 3.11.2017 Ojat kuntoon -hanke Toteutusaika: 1.11.2016-31.12.2019 Hankealue: Kanta- ja Päijät-Häme Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Kunnosta lähivetesi -koulutus Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue

Lisätiedot

Kosteikon perustaminen

Kosteikon perustaminen Kosteikon perustaminen maatalouden ei-tuotannollinen investointituki Janne Raassina Metsäpalveluesimies Luonnonhoito Ukkolantie 18 80130 Joensuu 0400-790898 janne.raassina@otso.fi Kaikilla maankäyttömuodoilla

Lisätiedot

Peruskuivatuksen suunnittelu

Peruskuivatuksen suunnittelu Peruskuivatuksen suunnittelu Peruskuivatus Peruskuivatuksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi suoritettavaa valtaojan perkausta ja puron virtausolosuhteiden parantamista sekä kuivatettavan alueen pengerrystä.

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, 28.-29.4.2014 SYKE 30.4.2014 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen 28.- 29.4.2014 Näkökulmia EU-strategioita Kotimaisia linjauksia vesien hoidolle

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä TIETOA RAVINTEISTA MAA Ravinnepiika-hanke Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo 26.4.2017 Jäppilä EU:n maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke Hankeaika

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista Jukka Jormola ja Markku Puustinen Suomen ympäristökeskus SYKE Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä Kauttua 30.3.2017 Sisällys

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta 16.04.2016 02.05.2017 NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Nutrinflow-hankkeen taustaa Hanke on kansainvälinen Cenral Baltic Interreg

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Asikkala, Hollola, Lahti Markku Meronen Hämeenlinna 2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

EI TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS

EI TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS EI TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS Videokoulutus 27.3 Ely-keskusten Eituotannollisten investointien käsittelijöille ja sidosryhmille Riikka Klemola, pinta-alatukiyksikkö, Mavi Yleistä Korvauksenhakijat:

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, 11.-12.6.2014 Iisalmi Uudenmaan ELY-keskus,

Lisätiedot

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Nutrinflow-hanke Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Nutrinflow-hankkeen taustaa Hanke on kansainvälinen Cenral Baltic Interreg hanke (WWW.centralbaltic.eu ). Pääasiallinen tavoite on lisätä luonnonvarojen

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely Luonnonmukainen peruskuivatus - Opintoretki Uudellemaalle 10.10.2012 DI Kaisa Västilä Sisältö Miksi luonnonmukaista

Lisätiedot

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta päivitetty 3.5.2016 Virtaamakartan käyttö ja tulkinta versio 1.1 Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Kitka-MuHa Työryhmän I kokous 2.9.2013 Kati Häkkilä, SYKE Vesistöihin kohdistuu monenlaista kuormitusta Kiintoainekuormitus liettää rantoja, syvänteitä sekä

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito

Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito SUOMEN YMPÄRISTÖ 52 2006 Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito LUONNON- VARAT Tuula Näreaho, Jukka Jormola, Liisa Laitinen ja Auri Sarvilinna Suomen ympäristökeskus SUOMEN

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 266/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa Teija Kirkkala ja Henri Vaarala 17.4.2012 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen

Lisätiedot

VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU

VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU P20455 26.2.2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy VIREÄ

Lisätiedot