Luonnonmukainen peruskuivatus

Transkriptio

1 Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

2 Esityksen sisältö Luontoarvot puroissa ja valtaojissa (kalasto, luonnon monimuotoisuus, maisema) Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteet ja periaatteet Menetelmiä (pelto-ojiin ja metsäojiin sekä ojien rantavyöhykkeelle) Kuvat: Ida-Mari Toivonen Sivu

3 Käsitteitä Ojitus: Vesilain (587/2011) mukaan tarkoittaa maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa: 1) ojan tekemistä; 2) ojan, noron tai puron suurentamista tai oikaisemista; sekä 3) noron tai puron perkaamista (ei muuteta keskivedenkorkeutta) Peruskuivatus: Valtaojien perkaukset, purojen virtausolosuhteiden parantaminen ja pengerrykset > tavoitteena paikalliskuivatuksen mahdollistaminen Paikalliskuivatus: Piiri-, sarka- ja salaojitus sekä pellon pinnan muotoilu Kunnossapito: Ojiin tehtäviä suppeita kunnostustoimia, joilla ei muuteta ojien syvyyttä tai sijaintia. Vesilain mukaan ojan hyödynsaajan oikeus ja velvollisuus. Kunnossapidosta ei tarvitse ilmoittaa ELY-keskukselle. Kunnostusojitus: Metsätalouden käsite. Tarkoitetaan kaikkia metsäojiin tehtäviä kunnostustoimenpiteitä, voi sisältää vesilain mukaisen kunnossapidon lisäksi ojien suurentamista, muutoksia vanhoihin kuivatusjärjestelyihin tai täydennysojien kaivua. Sivu

4 Luontoarvot puroissa ja valtaojissa Maa- ja metsätalouden ojat ja peratut purot voivat kunnostettuina lisätä luonnon ja maiseman monimuotoisuutta Tarjoavat monipuolisia elinympäristöjä - Kaloille - Ravuille - Linnuille - Hyönteisille Kuva: Ida-Mari Toivonen - Nisäkkäille Ojien pientareet, suojakaistat, suojavyöhykkeet ja tulvatasanteet muodostavat viherkäytäviä peltoalueille Kasvillisuuden monimuotoisuus ojien pientareilla ja suojakaistoilla ja -vyöhykkeillä Sivu

5 Ojitusten ympäristövaikutukset Vaikutukset vedenlaatuun - Ravinnekuormitus (fosfori ja typpi) pellolta ja metsistä vesistöön - Kiintoainekuormituksen lisääntyminen Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen - Suoraksi peratut uomat yksipuolisia elinympäristöjä - Luonnon monimuotoisuus vähenee Vaikutukset maisemaan ja virkistyskäyttöön - Maisema yksipuolistuu - Perattujen uomien virkistyskäyttöarvo vähäinen Sivu

6 Perkauksen vaikutukset uomassa Kasvillisuuden poisto ja uomien suoristaminen lisäävät veden virtausnopeutta. Tämä aiheuttaa luiskien ja uoman pohjan syöpymistä. Irronnut kiintoaine laskeutuu virtauksen hidastuessa uoman pohjalle ja oja madaltuu ja kasvaa umpeen > perkaustarve Veden mukana kulkeva kiintoaine ja ravinteet heikentävät vedenlaatua ojassa ja purkuvesistössä. Sivu

7 Luonnonmukaisen peruskuivatuksen periaatteita Perkauksen tarpeen perusteellinen arviointi Uoman ympäristöarvojen selvittäminen ja huomioon ottaminen Toimenpiteiden kohdennus ongelma-alueille Uomien luontaisen käyttäytymisen hyödyntäminen kunnostamisessa - mutkittelevien uomien suoristamista vältetään - ojaluiskien kasvillisuutta ja puita pyritään säästämään - kaivun yhteydessä uomiin tehdään kiintoaineen huuhtoutumista vähentäviä rakenteita - kaivualue pyritään kasvittamaan mahdollisimman nopeasti kaivun jälkeen (kylvö, kasvillisuuden säästö, kasvien istuttaminen) Sivu

8 Menetelmiä Uoman vedenjohtokyvyn parantaminen - 2- tai 3-tasoinen poikkileikkaus - toispuoleinen kaivu ja luiskien loiventaminen - kasvillisuuden niitto ja pensaikon raivaus Uoman eroosion hallinta, virtaaman monipuolistaminen - pohjakynnykset ja pohjapadot - suisteet ja virranohjaimet - uoman vanhan linjauksen palauttaminen - eroosiosuojaukset Kiintoaineen ja ravinteiden pidättäminen, tulvahuippujen pienentäminen - kosteikot - pintavalutuskentät - laskeutusaltaat ja lietekuopat - kaivu- ja perkauskatkot - putkipadot - lyhytaikaisen tulvan salliminen, tulva-alueiden palauttaminen Pelloilta ja metsistä pintavaluntana tulevan kuormituksen vähentäminen - suojakaistat ja suojavyöhykkeet Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu

9 Tulvatasanne ja alivesiuoma eli 2-tasoinen uomapoikkileikkaus Ojan tai peratun puron vedenjohtokykyä parannetaan kaivamalla uoman poikkileikkaus kaksitasoiseksi Kuivana aikana vesi virtaa kapeassa alivesiuomassa ja tulva-aikana se nousee kasvillisuuden peittämälle tulvatasanteelle Kasvillisuuden säilyttäminen vähentää luiskien sortumista Tulvatasanne voidaan kaivaa uoman molemmille puolelle tai toiselle puolelle Sivu

10 Tulvatasanne ja alivesiuoma eli 2-tasoinen uomapoikkileikkaus Kaksi tapaa tulvatasanteen perustamiseen: - Jos kuivatussyvyys on riittävä, uoman yläosa levennetään tulvatasanteeksi ja pohjalle muodostunut alivesiuoma jätetään kaivamatta - Jos leveäksi kaivettu uoma on liettynyt ja kasvanut umpeen, voidaan vedenjohtokykyä parantaa kaivamalla ojan keskelle mutkitteleva alivesiuoma, jolloin perkaamaton osa uomasta jää tulvatasanteeksi (ei ole testattu Suomen oloissa) Sivu

11 Tulvatasanne ja alivesiuoma Suunnittelussa ja kaivussa huomioitavaa - Tulvatasanne vaatii enemmän tilaa perinteiseen perkaukseen verrattuna (peltopinta-ala saattaa pienentyä) - Tulvatasanteen luiska on tehtävä riittävän loivaksi (tasanteen hoito, eroosion estäminen) - Suunnittelussa tärkeää ojan keskivedenkorkeuden ja tulvavirtaaman määrittäminen - Tulvatasanne on kaivettava riittävän alas, jotta vesi nousee sille - Ennen kaivua on selvitettävä salaojien laskuaukkojen sijainti ja korkeustaso - Salaojien päät voi jättää joko tasanteen alle tai päälle Tasanteen päälle jäävien salaojien päiden eroosiosuojaus esim. kiveämällä - Kaivu aina pelkästään koneen puolelle, ei uoman yli - Tulvatasanteen ja sen luiskien kasvittuminen kaivun jälkeen on tärkeää eroosion vähentämisessä. - Kasvillisuuden leviämistä voidaan nopeuttaa kylvämällä (esim. laidunnurmi) tai istuttamalla kasvipaakkuja. Leveillä tulvatasanteilla voidaan käyttää pajua. Sivu

12 Kylvetty nurmi Alivesiuoma Luontaisesti kasvittunut Tulvatasanne Ritobäcken-puron tulvatasanne, Sipoo. Tasanteen kasvittumista voidaan nopeuttaa kylvämällä tasanteelle nurmikasvillisuutta. Kuva Pinja Kasvio. Sivu Kuva: Pinja Kasvio

13 Esimerkki tulvatasanteen toteutuksesta ja kustannuksista Ritobäcken-puro, Sipoo Suunnittelu ja toteutus osana RaHa-hanketta (Ravinnehuuhtoumien hallinta) Tulvatasanteen kaivu toteutettiin helmikuussa 2010 Kaivualue oli noin 900 m pitkä Kaivutyö valmistui kahdessa viikossa Kokonaiskustannukset olivat (19 /m) ja ne sisältävät suunnittelukustannukset (noin 2000 ) Video luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta Sivu

14 Tulvatasanne ja virtausta monipuolistavia saarekkeita Tammelan Heinijoessa. Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu

15 Toispuoleinen kaivu ja luiskien loiventaminen Toispuoleisessa kaivussa uoman vedenjohtokykyä parannetaan perkaamalla vain toinen luiskista Kasvillisuuden säilyttäminen uoman toisella luiskalla lisää monimuotoisuutta ja vähentää eroosiota Luiskien loiventaminen vähentää uoman sortumista Luiskat tulisi kaivaa vähintään kaltevuuteen 1:2 Jos maaperä on hienojakoista ja helposti sortuvaa, luiskat kannattaa tehdä tätäkin loivempina Kuva: Liisa Hämäläinen Sivu

16 Vesikasvillisuuden niitto ja pensaikon raivaus Ojan virtausta voidaan parantaa poistamalla uomassa kasvavaa pensaikkoa ja veden virtausta haittaavaa kasvillisuutta. Pienissä ojissa niitto voidaan tehdä viikatteella Leikattu kasvimassa tulee poistaa uomasta ja sen penkoilta. Niitossa ja raivauksessa säästetään jonkin verran kasvillisuutta ja pensaita monimuotoisuuden säilyttämiseksi Kasvien juuret jäävät sitomaan uoman luiskia (eroosiosuojaus) Sivu

17 Pohjakynnykset ja pohjapadot Kuva: Henri Solismaa Tavoitteena virtaaman hidastaminen ja kiintoaineen pysäyttäminen (eroosion hallinta) Usean pohjapadon tai pohjakynnyksen sarja - Toiminta tehostuu Voidaan käyttää kosteikkojen ja laskeutusaltaiden osana Materiaaleina esim. kivi, tiivis maa, puu, vesivaneri Sopii myös pieniin uomiin Kuva: Henri Solismaa Perattuun puroon rakennettuja pohjakynnyksiä, kaivettu talvella Kuvat: Henri Solismaa, Sivu

18 Esimerkki: Koiransuolenojan laskeutusallas- ja pohjapatosarja Suunnittelu ja toteutus: Viestejä Vanajavedellä hanke, Hämeen liitto Toteutettiin helmikuussa 2013 Lammin Pääjärveen laskevaan Koiransuolenojaan rakennettiin pohjapatosarja ja laskeutusaltaita: - kaivamalla kolme laskeutusallasta (syvyys n. 1 m ojanpohjasta) - kolme 0,5 m korkeaa pohjapatoa - Yksi kiviaineksesta tehty pohjajarru - Kohteen pinta-ala noin. 0,06 ha kokonaisuuden tarkoituksena on hidastaa ojan virtausta, vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä elävöittää peltomaisemaa Toteutuskustannukset: (alv 0), ei sisällä suunnittelua Video: Sivu

19 Virtaaman monipuolistaminen Ojan tai peratun puron virtaamaa voidaan monipuolistaa sallimalla pienimuotoinen mutkittelu Pienimuotoisten mutkittelun kehittymistä voidaan edistää - kaivamalla uoman linjaus mutkittelevaksi, - asettamalla uomaan suisteita (kivet, puu, kaivumaat) Pohjan kiveäminen, soraikot, kaivetut syvennykset ja puuaineksen lisääminen luovat elinympäristöjä kaloille, ravuille ja pohjaeläimille Peltoalueella voidaan toteuttaa suojakaistojen puitteissa, jolloin peltopinta-ala ei vähene Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu

20 Uoman vanhan linjauksen palauttaminen Mikäli vanha, mutkitteleva uoma on löydettävissä maastosta, voidaan virtaus palauttaa siihen patoamalla tai perkaamalla mutkittelevaa uomaa syvemmäksi Tavoitteena on virtaaman monipuolistaminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen Suomessa vähän esimerkkikohteita Sivu

21 Luonnonmukaiset eroosiosuojaukset Tavoitteena estää uoman luiskien suortumista ja uoman liettymistä Puu- ja kiviaineksesta, tehtävät eroosiosuojaukset Maaperää sitovan kasvillisuuden tai kasvillisuuslaikkujen istutus tai kylvö Juuret sitovat uoman luiskia Suurehkoissa uomissa voidaan käyttää pajusta tehtyjä eroosiosuojauksia Luiskan eroosiosuojausta pajumatolla. Kuva: Lasse Järvenpää Sivu

22 Kosteikot Kosteikko on suuren osan vuodesta veden peitossa tai kosteana pysyvä ojan, puron tai joen osa ja sen ranta-alue. Runsaasti luonnonvaraisia kostean paikan kasveja. Virtauksen hidastuessa veden mukana kulkeva kiintoaine laskeutuu kosteikon pohjalle ja kosteikkokasvit käyttävät veteen liuenneita ravinteita kasvuunsa. Voidaan perustaa patoamalla, kaivamalla tai molempien yhdistelmällä Kosteikon tulisi olla monimuotoinen: syvänteitä, matalan veden alueita ja saarekkeita Kiipun kosteikko, Jokioinen. Kaivettu syksyllä 2012, Kuva: Ida-Mari Toivonen, Sivu

23 Kosteikot Monivaikutteinen kosteikko toimii - kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjänä - vesilintujen ja muiden eläinten elinympäristönä - viljelymaiseman monipuolistajana - tulvavesien pidättäjänä - kasteluveden varastona - virkistysalueena - metsästysalueena Kunnossapito: syvänteiden tyhjennys lietteestä, niitto, pensaikon raivaus, ranta-alueiden laidunnus, pienpetojen pyynti Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen monipuolinen sivusto kosteikoista: - Ohjeita, esimerkkejä ja linkkejä mm. kosteikon suunnitteluun, rahoitukseen, toteutukseen ja hoitoon - Mallikosteikkoja, joista kolme Hämeessä (Hausjärvi, Jokioinen, Hämeenlinna) Sivu

24 Pintavalutuskenttä Pintavalutuskenttiä käytetään lähinnä metsäojitusten yhteydessä Pidättää tehokkaasti kiintoainetta ja ravinteita Vesi johdetaan ojitusalueelta jako-ojien avulla tasaisesti pintavalutuskentälle, missä vesi suotautuu maan pintakerroksen ja kasvillisuuden läpi vesistöön Pintavalutuskentällä ei ajeta työkoneilla, sillä koneiden urat aiheuttavat oikovirtauksia Pintavalutuskentän koko tulisi olla vähintään 1-2 % valuma-alueen pintaalasta. Valuma-alueen koko korkeintaan ha Piirros: Ida-Mari Toivonen Sivu

25 Pintavalutuskenttä Hyvin toimivalla pintavalutuskentällä saadaan kiinni % tulevasta kiintoaineesta. Tehokas myös ravinteiden pidättäjänä. Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta on tärkeää, että - vesi saadaan jakautumaan tasaisesti alueelle, - kentälle ei muodostu oikovirtauksia, - alapuolisen vesistön tulva ei nouse pintavalutukseen varatulle alueelle - vedenpinnan nousu ei haittaa yläpuolisen alueen kuivatusta. Sivu

26 Laskeutusaltaat Tavoitteena virtauksen hidastaminen ja veden mukana kulkevan kiintoaineen pidättäminen Mitoituksessa keskeistä riittävän pitkä viipymä, jotta kiintoaine ehtii laskeutua Luiskat loiviksi sortumien ehkäisemiseksi Toimii parhaiten karkeilla ja hyvin laskeutuvilla maalajeilla Patoamalla tai kaivamalla Varattava riittävästi tilaa kaivumaiden levittämiseen Kunnossapito: altaaseen kertyneen lietteen tyhjennys, luiskien niitto ja pensaikon raivaus tarvittaessa (kasvijätteen poistaminen!) Laskeutusallas. Kuva: Petra Korkiakoski, Ojaan talvella kaivettu laskeutusallas kaivua seuraavana keväänä. Kuva: Henri Solismaa, Sivu

27 Lietekuopat Tavoitteena pysäyttää kaivun yhteydessä liikkeelle lähtevää kiintoainetta Yleisesti metsäojitusten yhteydessä käytetty vesiensuojelun perusrakenne Lietekuoppia kaivetaan m välein ojitusalueelle Kunnossapito: tyhjennetään tarvittaessa (huomioitava suunnittelussa) Lietekuoppa metsäojassa. Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu

28 Kaivu- ja perkauskatkot Ojaan jätettävä perkaamaton tai uuden ojan kaivun yhteydessä kaivamaton osuus Suositeltava pituus vähintään 20 m Vesi suotautuu perkaustai kaivukatkon kohdalla maakerrosten ja kasvillisuuden läpi Ojakohtaisen kiintoaineja ravinnekuormituksen vähentämiseen Loivaan rinteeseen jätetyn kaivukatkon kohdalla vesi suotautuu pintakasvillisuuden läpi. Kuva: Petra Korkiakoski Sivu

29 Putkipadot Tierumpua muistuttava rakenne metsäojiin Rajoittaa padon läpi virtaavan veden määrää tulvahuippujen aikana ja tasaa virtaamia Vähentää eroosiota padon ylä- ja alapuolella pienentämällä virtausnopeutta tulva-aikoina Soveltuu laajoille ojitusalueille ja alueille missä esiintyy virtaamapiikkejä Lisätietoa: Ohjeistus virtaamansäätöpadon rakentamiseen. Metsäkeskuksen julkaisu nro 5/2011. Metsäkeskus Keski- Suomi Piirros: Ida-Mari Toivonen Sivu

30 Suojakaistat ja suojavyöhykkeet Suojakaista on pellon ja vesistön väliin jäävä keskimäärin 3 m leveä, viljelemätön, monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämä kaista. Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustettava, vähintään keskimäärin 15 metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä hoidettu alue, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita Leveys mitataan ojan luiskan ja pellon reunan taitekohdasta Vähentävät pintavaluntana tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta Sivu

31 Lyhytaikaisen tulvan salliminen, tulvaalueiden palauttaminen Kasvillisuuden peittämät tulvaalueet pidättävät tehokkaasti kevättulvan aikaista kiintoaineja ravinnekuormitusta Metsäalueilla puusto ei kärsi merkittävästi lyhytkestoisista tulvista Hankalasti viljeltävien, veden vaivaamien peltojen palauttaminen tulvaniityiksi edistää vesiensuojelua ja helpottaa viljelyä (panosten kohdistaminen parempituottoisille peltolohkoille) Kuva: Ida-Mari Toivonen Sivu

32 Muutakin kuin kuivatusta Lietekuoppaan rakennettu uimapaikka. Kuva: Petra Korkiakoski Laskeutusaltaat uimalammikoina tai kasteluveden varastoina Kosteikot monimuotoisuuden lisääjinä ja vesilintujen elinympäristöinä Suojavyöhykkeet ja tulvaniityt laitumina Lintutornit kosteikkojen läheisyydessä Pohjapadot ja kynnykset ojien ylityspaikkoina Sivu

33 Lisätietoa menetelmistä Toivonen I-M., ja Korkiakoski, P Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin (OPET-hanke) Näreaho, T., Jormola, J.,Laitinen, L., & Sarvilinna, A Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito. Suomen ympäristö 52/2006. Joensuu, S., Kauppila, M., Lindén, M. & Tenhola, T Hyvän metsänhoidon suositukset - Vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja (työopas 1205). TASO-hankkeen julkaisuja metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelusta - Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto 2012 Sivu