Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

Transkriptio

1 Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu

2 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman rahoitusta tukeneen Mailmanpankin ehto, ettei ojituksella saa pilata vesistöjä Nurmes-tutkimus Vapaaehtoinen ilmoitusmenettely 1983 Ensimmäiset metsätalouden vesiensuojelusuositukset 1988 Mutakuoppakomitean mietintö METVE-tutkimushanke Tapion vesiensuojelusuositukset ja kouluttajan tausta-aineistot sekä koulutusmateriaalit 1994, , , 2004, 2007 TASO Suositukset aina toimijoiden, tutkijoiden ja viranomaisten yhteistyönä

3 Vesiensuojelua ohjaavat: Vesilaki ja ympäristönsuojelulaki Uusi vesilaki voimaan Vesistön muuttamiskielto, pohjaveden ja ympäristön pilaamiskielto PEFC-metsäsertifiointi Energiapuu-, suojakaista-, kunnostusojitus- ja pohjavesikriteeri Metsänhoitosuositukset Suojakaistat, vesiensuojelumenetelmät, pohjavesialueet

4 Suositusten päivittämisen tavoite: Kehittyneillä vesiensuojelumenetelmillä pyritään välttämään kunnostusojituksen aiheuttamia samentumis- tai eroosiohaittoja

5 Päivitysprosessissa tärkeää tutkimustiedon hyödyntäminen, josta esimerkkeinä: Kiintoainepitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla

6 Kokonaisfosforipitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla

7 Valumaveden ph:n kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla

8 Orgaanisen hiilen (liukoisen humuksen) pitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla

9 Kasvipeite heikentää ojien kuntoa, mutta tukee vesiensuojelua Kunnostusoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta hiesumaalla Vanha uudisoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta turvemaalla Kymmenen vuotta kunnostus ojituksesta

10 Perusteita Eroosio ja kasautuminen Veden virtausnopeuden vaikutus maahiukkasen liikkeellelähtemiseen ja laskeutumisnopeuteen eri maalajeilla

11 Perusteita Happamat sulfaattimaat. Suomessa Litorinameren ylimmän rannan alapuolisilla alueilla

12 Perusteita Pohjavesialueen rajaus vettä ympäristöön purkavalla harjulla. Pohjavesialue käsittää varsinaisen muodostumisalueen lisäksi sitä ympäröivän reunavyöhykkeen

13 Vesiensuojelu hakkuissa ja maanmuokkauksessa Hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojakaista Vähintään 5 m leveä Leveyden määrää kuvion kaltevuus ja maalaji kaltevilla ja hienojakoisilla mailla leveämpi kaista kuin tasaisilla ja karkeilla mailla Ei muokata, ei lannoiteta, ei nosteta kantoja, vältetään liikkumista koneilla Välttämättömät suojakaistojen ylitykset harvoihin kantaviin kohteisiin Suositellaan jätettäväksi vähäarvoista puustoa, pensastoa ja aluskasvillisuutta Arvopuita voi poistaa ja tehdä taimikonhoitotöitä, kun työt tehdään siten, ettei suojakaistalle jää vettä johtavia urapainumia Latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään Arvokasta elinympäristöä ei käytetä vesiensuojeluun ominaispiirteet säilyttävä rajaus riittää vesiensuojelua varten

14 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen suojakaista

15 Metsänuudistaminen Metsänuudistamisen vesiensuojelu perustuu jatkossakin suojakaistaan toimenpidealueen ja vesistön välillä Suojakaistan leveys vaihtelee maaston muotojen ja maalajin mukaan Vähimmäisleveys on 5 metriä Tapion luontolaatuarvioinneissa keskimäärin 8 13 m

16 Vesistöjen läheisyys Ojien, purojen ja norojen ylityspaikat suojataan korjuun ajaksi puilla tai muilla tilapäissilloilla, jotka poistetaan korjuun päätyttyä. Suojakaistalta voidaan poistaa puita maanpintaa rikkomatta. Puita ei kaadeta vesistöön ja hakkuutähteet kerätään pois

17 Energiapuun korjuu Hakkuutähteiden poisto vähentää ravinteita vesistöjen läheisyydestä ja pohjavesialueilta. Kannonnostoaloilla voidaan konevalinnoilla ja urakoitsijoiden koulutuksella saada jäämään rikkomatonta maanpintaa, jopa merkittävä osa uudistusalasta. Suojakaistan leveys vesistöihin ja pienvesiin 7 m, ojien varsille 3 metriä

18 Vesistöjen läheisyydessä rinn la jätetään äestyksessä katkoja vesien virtauksen estämiseksi. Äestys

19 Laikku- ja kääntömätästys Laikkumätästyksessä maan pintakerros käännetään kivennäismaan alle. Kääntömätästyksessä humus pyritään jättämään paikoilleen ja kivennäismaa nostetaan humuksen päälle mättääksi

20 Naveromätästys Naveromätästystä käytetään usein hienojakoisilla vettä heikosti läpäisevillä maalajeilla. Naveroilla ei johdeta vettä pois uudistusalalta. Tarvittaessa käytetään samoja vesiensuojelumenetelmiä, kuin kunnostusojituksessa

21 Ojitusmätästys Kohteina veden vaivaamat soistuvat kankaat ja turvemaat Vesiensuojelussa samat menetelmät kuin kunnostusojituksessa

22 Vedet johdetaan naverotai ojitusmätästysalueilta pintavalutuksen kautta vesistöön

23 Kunnostusojituksen vesiensuojelu Kohdevalinta Taloudellinen kannattavuus Maastosuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Kaivutyön toteutus Ojien koko

24 Ojien syvyyssuositukset Ojanperkauksessa ja täydennysojituksessa suositellut kuivatusojissa käytettävät syvyydet

25 Valuma-alueen määrittely Valuma-alueen rajaus merkitty punaisella viivalla Valuma-alueen rajaus on tärkeä vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa Uudet paikkatietosovellukset

26 Virtausreitit Hyödynnetään paikkatietoanalyysitekniikkaa vesien virtausreittien tunnistamisessa ja vesimäärien arvioinnissa uomien valuma-alueet <VALUE> 0-2 ha 2-5 ha 5-10 ha ha ha 50 - ha tilarajat

27 Laskeutusaltaan toimintaperiaate Laskeutusaltaan mitoituksessa tärkeää tuntea altaaseen tuleva vesimäärä sekä ojitusalueen maalajisuhteet Altaan mitoituksessa käyttökelpoinen excellaskentataulukko jokaisen toimijan käyttöön

28 Laskeutusaltailla saadaan parhaiten kiinni keskikarkeita ja karkeita kivennäismaahiukkasia

29 Virtaamansäätö vesiensuojelumenetelmänä Kuvat Hannu Marttila ja Juha Jämsén

30 Kaavakuva putkipadon asentamisesta Putken asennuskorkeus määritellään siten, että sekä altaan mitoitusohjeet sekä yläpuoleisen ojaston kuivatusteho säilyvät riittävinä

31 Virtaamansäädössä käytettävä putkielementti Kuvassa on yksi malli supistavasta kulmayhteestä. Tärkeää on, että kulman avulla putken suu saadaan tippumaan selvästi veden pinnan alapuolelle. Tämä on tärkeää, koska kulman tarkoituksena on vesimäärän rajoittamisen lisäksi myös estää veden pinnalla liikkuvien roskien pääsy putkeen ja estää näin putken tukkeutuminen

32 Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi turvemetsien ojitusalueille. Nomogrammin ylempi viiva on tarkoitettu kohteille, joiden valuma-alue on lähes kokonaan ojitettu tai kohteille joissa rakenteen kohdalla esiintyy alapuolista padotusta. Alempi viiva on tarkoitettu ojitusalueille, joilla on myös yläpuolista (ei ojitettua) valuma-aluetta

33 Hyödynnetään paikkatietoa ja laserkeilausaineistoja virtaamansäätötekniikan suunnittelussa Vesiensuojelun suunnittelun lähtökohtana ovat ojien ja vesiensuojelurakenteiden valuma-alueet. Laserkeilausaineistoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun muassa arvioitaessa putkipatojen padotusvaikutuksia tai ojien eroosioherkkyyksiä Veden korkeus ojassa maksimipadotuksella padotus valuma-alueen raja Ojat

34 Putkipadolla säädelty laskeutusallas Tulva-aikainen tilanne, jossa padotus ylettyy altaan lisäksi osittain myös yläpuoleiselle ojitusalueelle. Putkipatoa suositellaan laskeutusaltaiden yhteyteen, koska näin saadaan altaiden laskeutustilavuus säädettyä ja hyödynnettyä täysimääräisesti

35 Muita patoratkaisuja V-pato. Kiviset pohjapadot ovat maisemallisesti kauniita elementtejä. Tällaisissa padoissa myös kalojen kulku on mahdollista

36 Pintavalutuskenttä

37 Kiintoaineksen pidättymisen riippuvuus pintavalutuskentän pinta-alasta

38 Pintavalutus Pintavalutuskentät, suojavyöhykkeet, kaivu- ja perkauskatkot, kosteikot Pintavalutuskenttä vaatii hyvää suunnittelua Kaltevuus-/kuivatusongelmat ensisijassa pintavalutuskentän käytön tai sijoituspaikan esteenä Pintavalutuskentän suunnittelussa on tärkeätä tietää pintavalutuskentän hyötyalan (maksimi vedenpeittämän alan) suhde valuma-alueen kokoon Tämän tiedon avulla pystytään arvioimaan pintavalutuskentän teho erityisesti kiintoaineksen pidätyksessä Jatkossa suositellaan käytettäväksi pintavalutusta, vaikka pintavalutuksen hyötyala ja samalla puhdistusteho olisi pienikin kentän pinta-alan suhde valuma-alueeseen on tärkeä selvittää, jotta puhdistusteho voidaan arvioida (ks. käyrä)

39

40 Lannoitus ja vesiensuojelu Purojen reunoille m, Muiden vesistöjen rannalle vähintään 50 m leveä lannoittamaton alue Pohjavesialueilla ei suositella lannoituksia Lannoitus sulaan maahan Uudet lannoitteet Tuhka Maalevitys etusijalle Levitystasaisuuden tarkkailu Hyödynnetään pintavalutusta Kipsin mahdollisuudet katsottava

41 Kiitos!