Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

Transkriptio

1 Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

2 Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu

3 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen suojakaista

4 Vesiensuojelu hakkuissa Uudistusalan pintavedet kerääntyvät alaviin paikkoihin. Suojakaistan leveys vaihtelee maaston muotojen, kasvillisuuden luontaisen vaihettumisen ja maalajin mukaan Vähimmäisleveys on 5 metriä Mahdollista tulva-aluetta ei lasketa mukaan suojakaistan leveyteen Tapion luontolaatuarvioinneissa keskimäärin 8 13 m

5 Vesiensuojelu hakkuissa Hakkuualan ja vesistön väliin jätettävällä suojakaistalla ei muokata, ei lannoiteta, ei nosteta kantoja, vältetään liikkumista koneilla vältetään urapainumia välttämättömät ylitykset mahdollisimman kantaviin kohtiin puita voi poistaa ja tehdä taimikonhoitotöitä latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään arvokasta elinympäristöä ei käytetä vesiensuojeluun ominaispiirteet säilyttävä rajaus riittää vesiensuojelua varten huolehditaan, ettei kiintoainesta pääse elinympäristöön ojat suositellaan mahdollisuuksien mukaan padottavaksi oikovirtausten välttämiseksi ennen patoa ojien suuntaa käännetään ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita suojakaistoille voidaan istuttaa puita maanpintaa muokkaamatta mättäitä voidaan tarvittaessa nostaa ulkopuolelta

6 Vesistöjen läheisyys Ojien, purojen ja norojen ylityspaikat suojataan korjuun ajaksi puilla tai muilla tilapäissilloilla, jotka poistetaan korjuun päätyttyä. Suojakaistalta voidaan poistaa puita maanpintaa rikkomatta. Puita ei kaadeta vesistöön ja hakkuutähteet kerätään pois. Suojakaistoja voidaan hyödyntää säästöpuualueina

7 Vesiensuojelu maanmuokkauksessa

8 Muokkausmenetelmän valinta

9 Naveromätästys

10 Vesiensuojelu Naveroiden päissä saa olla ajoittain seisovaa vettä, koska naveroilla ei tavoitella pysyvää kuivatusvaikutusta.

11 Vedet johdetaan naveroista Pintavalutuksen kautta vesistöön

12 Ojitusmätästys Kohteina vedenvaivaamat soistuvat kankaat ja turvemaat Vesiensuojelussa samat menetelmät kuin kunnostusojituksessa Suunnitelma vähintään kartalle Kuivatusojiksi tarkoitettujen ojien syvyys sama kuin kunnostusojituksessa

13 Uudistusalalla olevien vanhojen ojien perkaus edellyttää vesiensuojelusuunnitelmaa

14 Pohjavesialueet I ja II luokan pohjavesialueilla ei suositella kulotusta luonnonhoidollinen kulotus voi tulla kyseeseen I ja II luokan pohjavesialueilla samoin kuin III luokan pohjavesialueilla, joita ei ole tarkemmin tutkittu suositellaan pääsääntöisesti kevennettyä maanmuokkausta Mikäli pohjavesialuetta peittää moreenikerros, voi käyttää äestystä, laikkumätästystä ja kääntömätästystä, ellei muokkausjälki ulotu moreenikerroksen läpi I ja II luokan pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita Kantoja ei korjata I luokan pohjavesialueilta eikä myös suositella korjattavaksi II luokan pohjavesialueilta

15 Energiapuun korjuu Hakkuutähteiden poisto vähentää ravinteita vesistöjen läheisyydestä ja pohjavesialueilta. Oksien ja latvusmassan korjuussa jätetään alalle 30 % massasta Vesiensuojelusta huolehtiminen on erityisen tärkeää kantojen nostossa, jota tehdään viljavilla ja hienojakoisilla mailla

16 Suojakaistojen leveyssuositukset Vesistöt ja pienvedet kantojen nostossa: Vähintään 7 m niiden rannasta Metsäojat Vähintään 3 m Eroosioherkillä rinteillä kantoja ei nosteta tai jätetään nostokatkoja Ei varastointia ojien päälle

17 Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät

18 Suositeltava kaivusyvyys kuivatusojissa Turvekerroksen paksuus, m Kaivusyvyys yleensä, m < 0,30 0,30-0,80 > 0,80 0,60 0,90 0,70 1,00 0,80 1,10

19 Ojitus ja pohjavedet Pohjaveden purkumekanismeja. Toiminta varovaisuusperiaatteen mukaisesti Ojien perkaus mahdollista, kun ei syvennetä alkuperäistä ojasyvyyttä Pysytään turpeessa

20 Valuma-alueen määrittely Valuma-alueen rajaus merkitty punaisella viivalla Valuma-alueen rajaus on tärkeä vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa Uudet paikkatietosovellukset

21 Veden virtaussuuntien kuvaaminen paikkatiedon avulla

22 Vesiensuojelu kunnostusojituksessa Ojakohtaista kiintoaineskuormaa voidaan vähentää jättämällä ojaan kaivu- tai perkauskatkoja ja kaivamalla lietekuoppia noin 100 metrin välein

23 Laskeutusaltaalla saadaan kiinni karkeaa kiintoainesta

24 Laskeutusaltaan toimintaperiaate Laskeutusaltaan toimivuus ja hiukkasen pidättyminen altaaseen

25 Laskeutusaltaan mitoitus Laskeutusaltaiden mitoitus vesimäärän perusteella. Mitoitus pitkille kapeille altaille pysäyttämään hienoa hietaa tai sitä karkeampaa maa-ainesta. Hanke numero: ALLAS VALUMA- ALTAAN MITAT MAAN PINNALLA ALTAAN ALTAAN KORKEUS ALUE MPY PUUSTO PURKUOJAN SEINÄ- LIETEVARA KOKONAIS LEVEYS PITUUS SYVYYS SYVYYS MIN KALTEVUUS TILAVUUS ALTAAN MITOITUSSUOSITUKSET ALTAAN PINTA-ALA MAX MIN LIETE- TILAVUUS NRO HA M M3/HA M M M M 1 : X M M3 M2 M2 M2 M3 M3 M ,0 15,3 2,0 0,3 0,75 1, ,0 35,7 2,0 0,3 0,75 0, ,0 13,0 2,0 0,3 0,75 1, LASKE MAX TYHJENNÄ

26 Pintavalutuskenttä

27 Pintavalutus Pintavalutuskentät, suojavyöhykkeet, kaivu- ja perkauskatkot, kosteikot Pintavalutuskenttä vaatii hyvää suunnittelua Kaltevuus-/kuivatusongelmat ensisijassa pintavalutuskentän käytön tai sijoituspaikan esteenä Pintavalutuskentän suunnittelussa on tärkeätä tietää pintavalutuskentän hyötyalan (maksimivedenpeittämän alan) suhde valuma-alueen kokoon Tämän tiedon avulla pystytään arvioimaan pintavalutuskentän teho erityisesti kiintoaineksen pidätyksessä Jatkossa suositellaan käytettäväksi pintavalutusta, vaikka pintavalutuksen hyötyala ja samalla puhdistusteho olisi pienikin kentän pinta-alan suhde valuma-alueeseen on tärkeä selvittää, jotta puhdistusteho voidaan arvioida (ks. käyrä)

28

29 Virtaamansäätö Kuvat Hannu Marttila ja Juha Jämsén

30 Kaavakuva virtaamansäätötekniikasta (Putkipato) Putken asennuskorkeus määritellään siten, että sekä altaan mitoitusohjeet sekä yläpuoleisen ojaston kuivatusteho säilyvät riittävinä

31 Putkipadolla säädelty laskeutusallas Tulva-aikainen tilanne, jossa padotus ylettyy altaan lisäksi osittain myös yläpuoleiselle ojitusalueelle. Putkipatoa suositellaan laskeutusaltaiden yhteyteen, koska näin saadaan altaiden laskeutustilavuus säädettyä ja hyödynnettyä täysimääräisesti

32 Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi turvemetsien ojitusalueille. Nomogrammin ylempi viiva on tarkoitettu kohteille, joiden valuma-alue on lähes kokonaan ojitettu tai kohteille joissa rakenteen kohdalla esiintyy alapuolista padotusta. Alempi viiva on tarkoitettu ojitusalueille, joilla on myös yläpuolista (ei ojitettua) valuma-aluetta

33 Paikkatiedon hyödyntäminen virtaamansäädön suunnittelussa Vesiensuojelun suunnittelun lähtökohtana ovat ojien ja vesiensuojelurakenteiden valuma-alueet. Laserkeilausaineistoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun muassa arvioitaessa putkipatojen padotusvaikutuksia tai ojien eroosioherkkyyksiä

34 Muita patoratkaisuja V-pato. Kiviset pohjapadot ovat maisemallisesti kauniita elementtejä. Tällaisissa padoissa myös kalojen kulku on mahdollista

35

36 Kosteikot

37 Torsanjoen kosteikko, Ruokolahti Kuvat: Seppo Repo, Suomen metsäkeskus ja Samuli Joensuu, Tapio

38 Kosteikot patoamalla painanteisiin syvänteitä ja matalia osia kasvillisuuden nopea saanti kosteikkoon eduksi rajattu valuma-alue mitoitus vesimäärälaskelmiin perustuen maanpinnan muotojen hyväksi käyttö esimerkiksi järvikuiviot suunnittelijan paikallistuntemus tärkeä hyödynnettävä maaperätutkimus korkeustasot nykyteknologialla kasvillisuuden nopean tulon kannalta optimaalisiksi laserkeilaustekniikka avuksi kohteiden löytymisessä