Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu

Transkriptio

1 Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden metsätalouden vesiensuojelu Neuvontailta , Kirjavala Seppo Repo, va. aluejohtaja Tiina Karjalainen, luonnonhoidonneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 1

2 SIMPELEJÄRVEN ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELU YLEISSUUNNITELMA Sisältö Taustatiedot (kuormitus, esiselvitys) Kuvaus suunnitelman laadinnan menetelmistä Toimenpide-ehdotukset Esimerkkikohteet Vesiensuojelurakenteita 2

3 Työn sisältö a) Selvitys aiemmista metsätalouteen liittyvistä vesiensuojelutoimista valumaalueella. b) Yleissuunnitelma metsätalouden vesiensuojelusta valuma-alueelle. c) Tiedotusta, koulutusta ja neuvontaa metsäalan toimijoille ja metsänomistajille. 3

4 Kohdealue Parikkalan ja Rautjärven kunnissa sijaitseva Simpelejärvi ja osa sen valumaalueesta sekä sen jatkeena sijaitseva Kivijärvi 4

5 Simpelejärven veden laatu ja kuormitus Vedenlaatu on heikentynyt ->ravinnepitoisuudet kasvaneet, vesi tummentunut ja samentunut Pistekuormittajana jätevedenpuhdistamo Hajakuormittajia: maatalous (50 60 %; ojitukset, lannoituksen käyttö ym.), metsätalous (2-3 %; hakkuut, äestykset, ojitukset, lannoitukset ym.), haja-asutus (9-10 %; jätevedet), teiden ja siltojen rakennustyöt turkistarhaus, ruoppaukset, luonnonhuuhtouma (21 22 %) ja ilman kautta tuleva kaukokulkeuma (5-8- %; liikenne, teollisuus, metsäpalot ym.). 5

6 Selvitys aiemmista metsätalouteen liittyvistä vesiensuojeluun vaikuttavista toimista Metsäojituksia vuosina yhteensä n hehtaarilla. Ojituspinta-ala ollut n. 6 % metsäpintaalasta, koko valuma-alueesta vähäisempi painoarvo (peltojen osuus). Keskeiset ojitusalueet sijaitsevat monin paikoin etäämpänä vesistöstä mm. luoteisja pohjoisosien osavaluma-alueilla. 6

7 Suometsien hoito- ja kunnostus Metsäojituksissa noudatettu aina viimeisimpiä vesiensuojelusuosituksia 1992 vuoden tienoilta pienimuotoisia vesiensuojelusuunnitelmia (lähinnä lietekuopat) 2000-luvulla suunnitelmat kehittyneet huomattavasti huomioitu mm. vaikutukset vedenkorkeuteen, maaperän syöpymisvaara, kaltevuussuhteet ja vesiensuojelu 7

8 Kunnostusojitukset Ojitetut metsät alkavat soistua uudelleen vuoden kuluttua ojituksesta. Kunnostusojituksen oltava kannattava, että siihen voi ryhtyä. Ojituksen vaikutus vesistöihin suurin ojituksen toteutusvuonna ja seuraavana vuonna. Ojituksen suunnittelussa kiinnitettävä huomiota vesiensuojelu. 8

9 9 Uudis- ja kunnostusojitukset Simpelejärven lähialueella sekä vesiensuojelun kannalta kriittiset (eroosioherkät) pisteet

10 Metsänuudistaminen Päätehakkuiden yhteydessä voivat kiintoaines- ja ravinnehuuhtoumat vesistöihin lisääntyä ravinteet vapautuvat hakkuutähteistä, karikkeesta ja humuksesta pidättyvät kasvillisuuteen ja kivennäismaahan (ellei maa ole roudassa, pohjavesipinta kohonnut tai sadanta erityisen runsas) 10

11 Metsänuudistaminen Etenkin hienot hieta- ja hiesumaat erittäin routivia ja eroosioherkkiä. Muokkausmenetelmistä ojitusmätästys vaatii samoja vesiensuojelumenetelmiä kuin kunnostusojituskin. Muokkausjälki rinteen vastaisesti ja siihen katkoja, ei ojiin/vesistöihin asti. Maanmuokkaus ja energiapuun korjuu lisäävät ravinteiden sekä kiinto-aineksen kulkeutumista. 11

12 Valuma-alueen analysointi Uoma-analyysin (RLGIS ohjelma) avulla kuvattiin valuma-alueen uomaverkosto ja sen ominaisuuksia sekä kartoitettiin vesiensuojelun kriittisimmät kohteet Analyysin pohja-aineistona: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta sekä Metsäkeskuksen metsävara-aineistoa 12

13 Valuma-alueen analysointi Tarkasteltavia tekijöitä aineiston perusteella ovat muun muassa valuma-alueen pinta-ala, maaston kaltevuus, virtaama, veden nopeus, syvyys ja suunta maaperän eroosioriski (hienojakoiset maalajit) Aineistojen perusteella tehtiin paikkatiedon yhdistämistä ja analysointia 13

14 RLGIS - ohjelman tuottamat kriittisen pisteet (eroosioherkät kohteet) jaoteltuna ja metsätaloudelli sesti keskeisimmät valuma-alueet 14

15 Yleissuunnitelman laadinta Maastotöitä suoritettiin kesällä 2011 ja maastoretkeily Maastotyöt pitkälti RLGIS -ohjelman tuottamien kriittisen pisteiden eli eroosioherkkien (virtausnopeus > maalajin rajanopeus) maiden mukaan Kohteita löydetty myös maanomistajien vihjeiden avulla 15

16 Metsätalouden keskeiset alueet Metsätalouden vesiensuojelun kannalta keskeisimmät alueet ovat pohjois- ja luoteisosien valuma-alueet. Metsätalouden vesiensuojelun suunnittelu kohdistuukin suunnitelmassa näille metsätaloudellisesti merkittävimmille alueille. 16

17 Yleissuunnitelma ja toimenpide-ehdotukset Metsätaloudellisesti keskeisimmille valumaalueille laadittu toimenpide-ehdotukset karttatarkasteluun perustuen. Ehdotusten perusteella suuntaa-antava käsitys alueen vesiensuojelutarpeesta ja mahdollisista kohteista toteuttaa suojelua. Kohteiden toteutus vaatii kuitenkin tarkempaa suunnittelua. 17

18 Esimerkkikohteita ja vesiensuojelurakenteita Tiina Karjalainen, luonnonhoidonneuvoja 18

19 Salkojärvenjoen - Kytökorvenjoen valuma-alueen (03.025) toimenpideehdotukset 19

20 20 Myllyjoen (03.026) ja Romanonjoen (03.027) valumaalueiden toimenpideehdotukset

21 21 Pieni Vääräjoen (03.063) ja Vääräjoen (03.064) valumaalueiden toimenpideehdotukset

22 Esimerkkikohteet Kytökorvenjoki: Laskeutusallas ja pohjapato 22

23 Koirajoki: Majavan suunnittelemaan paikkaan pohjapato ja sen yläpuolelle laskeutusallas Esimerkkikohteet 23

24 Esimerkkikohteet Pieni-Vääräjoki: entiseen kalaaltaaseen laskeutusallas ja putkipato 24

25 Vääräjoki: Esimerkkikohteet Maanomistajilla suunnitteilla kulkutie joen yli, johon voisi yhdistää putkipadon/settipadon ja laskeutusaltaan 25

26 Vesiensuojelurakenteet Tehokkainta toteuttaa useiden rakenteiden yhditelmänä 26

27 Vesiensuojelurakenteet Pohjapato: hidastaa ja tasaa ojan virtaamaa sekä vähentää syöpymistä ja pidättää ojan pohjalla kulkevaa kiintoainesta 27

28 Vesiensuojelurakenteet Putkipato: Varastoi ylivirtaamia, jolloin virtaus-nopeus ojassa pienenee ja eroosio vähenee Parhaiten soveltuu turv le 28

29 Vesiensuojelurakenteet Laskeutusallas: hidastaa veden nopeuden niin, että kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle Mitoitus valuma-alueen koon mukaan, Virtausnopeus enintään 1 cm/s, viipymä max. 1 h Allaspinta-ala 3-8 m 2 /valuma-aluehehtaari 29

30 Vesiensuojelurakenteet Lietekuoppa: tarkoituksena on pysäyttää kaivun aikana ja välittömästi sen jälkeen irtoava karkea kiintoaines, ei tyhjätä 30

31 Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä: maa-alue, jolle ohjataan vesi suotautumaan pintakasvillisuuden ja turpeen sisällä, suodattaa jopa % kiintoaineksesta Pinta-ala vähintään 1 % yläpuolisesta valuma-alueesta 31

32 Vesiensuojelurakenteet Kosteikko: pysyy kosteana tai märkänä ympäri vuoden esim. vesijättö, vettyvät pellot Kerää tehokkaasti kiintoainesta ja ravinteita 1-2 % va:n p-alasta, Viljelijälle ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen 20 % peltopinta/yläp. va, 0.5 % yläp. va p-alasta jopa /ha, ha: 3226 euroa kohteelta 32

33 Vesiensuojelurakenteet Ojien kaivu- ja perkauskatkot: vähentää ojakohtaista kiintoainekuormitusta Kaivukatko m, mistä vesi kulkee pintavaluntana takaisin alapuoliseen ojaan, perkauskatko jätetty kunnostusojituksessa perkaamatta 33

34 Vesiensuojelurakenteet Suojavyöhyke: vesistöjen ja pienvesien varteen jätetyllä käsittelemättömällä kaistalla sidotaan kiinto- ja ravinnekuormitusta, esim. maanmuokkausalalta väh. 5 m leveä, enemmänkin, jos maa on kalteva 34

35 Muita vesiensuojelun keinoja Kevennetty/oikea maanmuokkaus: voimakas maanmuokkaus lisää etenkin kiintoaineen huuhtoumaa, myös P- ja N- kuormitusta auraus voimakas ja ei-suositeltu menetelmä laikutus ohutkunttaisille, karuille ja karkeille moreenimaille äestys ohutkunttaisille ja keskikarkeille maille laikutus-mätästys melko paksukunttaisille, keskikarkeille ja hienolajitteisille routiville maapohjille ojitus-mätästys veden vaivaamilla mailla 35

36 Muita vesiensuojelun keinoja Esim. ojitusmätästyksessä ojat eivät saa johtaa suoraan vesistöihin Muokkausjälki tulee myös tehdä rinteen vastaisesti 36

37 Muita vesiensuojelun keinoja Lannoitus tarpeen mukaan: Sulan maan aikaan, lannoittamattomat vyöhykkeet (10-15 m) purojen ja (50 m) vesistöjen rannoille Vältetään torjunta-aineita: Ei lainkaan pohjavesi-/vedenottoalueilla Noudatetaan valmistajan suosituksia suojavyöhykkeestä vesistöihin 37

38 (Heikkinen, K. 2010) Kuormituksen vaikutuksia Vesistöä kuormittava aine Haitta ilmenee Vaikutus vedenlaatuun ja eliöstöön Kiintoaine Pohjan liettyminen Muutoksia pohjaeläimistön ja planktonin rakenteeseen Vaikeuttaa kalojen lisääntymistä Orgaaniset aineet ja rauta Veden samentuminen Veden värin tummuminen Verkkojen likaantuminen ja myrkkyvaikutukset pohjaeläimille Makuvirheitä kaloihin Rajoittaa kalojen ja vesikasvien kasvua Haittaa kalojen viihtyvyyttä Veden humus- ja rautapitoisuus lisääntyy Sädesienet lisääntyy Typpi ja fosfori Rehevöityminen Vesiekosysteemin muutokset Muutoksia kalastossa Ravintoketju muuttuu 38

39 Yhteenvetoa Toimi näin Sopivat toimenpiteet kullekin kohteelle Huomioidaan olosuhteet toimenpiteitä suunniteltaessa Esim. Kunnostusojituksen oltava kannattava ->kasvu 20 m 3 /20 v Hienojakoiset maat eroosioherkkiä -> ojien pituuskaltevuus (m/100m); savi 2, siltti 0.7, hieno hiekka 0.4, karkea hiekka 0.9 ja turve

40 Yhteenvetoa Toimi näin Toimenpiteiden ajankohta harkittu tarkoin Vesiensuojelun suunnittelu aina toimittaessa vesistöihin mahd. vaikuttaen Esim. Korkean kevätvaluman aikaan välttää ojituksia ja maanmuokkausta. Ei lannoitusta routa-aikaan Huomioi eroosioherkkyyden, kaltevuudet ja suunnittelee vesiensuojelurakenteet (mm. laskeutusaltaat, kaivukatkot ja suojavyöhykkeet) 40

41 Yhteenvetoa Toimi näin Suositusten mukaiset työmenetelmät Omilla toimilla ympäristöystävällisesti 41 Esim. Maanmuokkaus rinteenvastaisesti, vesiä ei johdeta suoraan vesistöön, suojavyöhykkeet (väh.5m muokkausala, 10-15m lannoituksessa ojiin ja 50 m vesistöihin) Ei jäteöljyjä ym. vesistöön/maahan

42 Lähteet Kaittola, H Selvitys Simpelejärven kuormituksesta, veden laadun muutoksista ja järveen liittyvistä hankkeista. Saatavissa: [Viitattu: ] Saukkonen, P Simpelejärven vesistötarkkailun yhteenveto vuodelta Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy. [Viitattu: ] YHDESSÄ SIMPELEJÄRVEN PUOLESTA, Simpelejärven ja Kivijärven vesiensuojelu- ja kunnostusprojektin hankesuunnitelma. Saatavissa: [Viitattu: ] metsäkeskusten internet sivut Viitattu: Viitattu: KYSYMYKSIÄ? Joensuu, S., Makkonen, T. ja Matila, A Metsätalouden vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Kartat: Maanmittauslaitoksen lupa nro 15/MYY/11 42

43 Kiitokset! KYSYMYKSIÄ? 43