Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Transkriptio

1 Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum , Kangasniemi

2 Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä tehtävät vesistöihin ja pienvesiin vaikuttavat toimenpiteet Miten metsätalouden vesistökuormitusta tutkitaan? Metsätalouden aiheuttaman kuormituksen suuruus Vesiensuojelu metsätaloudessa Metsätalous ja vesiensuojelu Puulaveden valuma-alueella

3 Mikä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Veden määrän muutokset Valaistuksen ja lämpötilan muutokset Rehevöittävä ravinnekuorma: typpi (nitraatti, ammonium, orgaaninen), fosfori (fosfaatti, orgaaninen), hiili (humus) Happamoittava tai neutraloiva ainekuorma: vety, emäskationit (kalsium, kalium, magnesium) Haitalliset aineet: raskasmetallit (rauta, nikkeli, kupari, sinkki, arseeni, lyijy), alumiini ja elohopea, torjunta-aineet, öljyt Sameuttava ja/tai sedimentoituva kiintoainekuorma: orgaaninen ja epäorgaaninen

4 Metsissä tehtävät vesistöihin ja pienvesiin vaikuttavat toimenpiteet: Hakkuut: päätehakkuut, (harvennukset) Maanmuokkaus: mätästys, äestys, laikutus... Hakkuutähteiden korjuu, kannonnosto Lannoitus Ojitus, (ennallistaminen)

5 Miten metsätalouden vesistökuormitusta tutkitaan? Metsätalous yksi kuormittaja muiden joukossa Metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta voidaan arvioida mittaamalla käsitellyiltä ja käsittelemättömiltä valuma-alueilta tulevia ainevirtoja ja laskemalla niiden erotus Valuma-alueet pieniä ha, metsätalous ainut maankäyttömuoto, seurattava yleensä 3-5 vuotta ennen ja 10 vuotta toimenpiteen jälkeen, vertailualue ja toimenpidealue erikseen Kuva: Jorma Issakainen Kuva: Sauli Jaakkola

6 Tutkimuksen ja seurannan piirissä olevat alueet Kuvat: Elina Jaakkola Lisätietoja julkaisussa: Finér L., Mattsson T., Tattari S., Joensuu S. & Penttinen J., Esitys maa- ja metsätalousministeriölle metsätalouden vesistökuormituksen seurannan järjestämisestä. Metlan työraportteja 226 ja tietokannassa:

7 Tutkimusvaluma-alueet, joiden perusteella on tuotettu ominaiskuormitusluvut laskelmia varten Kunnostusojitus 41 Päätehakkuu, kivennäismaat 6 Päätehakkuu, turvemaat 3 Lannoitus, kivennäismaat 1 Lannoitus, turvemaat 1 Avohakkuu Kunnostusojitus Vertailualue - ei toimenpiteitä Kartta: Elina Jaakkola

8 Ominaiskuormitus=kuormituksen lisäys yht. 10 vuodessa toimenpiteiden jälkeen, kg/ha Toimenpide Typpi Fosfori Kiintoaine Metsänuudistaminen kangasmaat turvemaat Lannoitus kangasmaat 15 turvemaat 1.35 Kunnostusojitus Taustakuormitus Laskeuma Lähteet: Finér ym. 2010, Kenttämies & Alatalo 1999

9 Metsätalouden aiheuttama typpikuormitus Koko 5% Suomi Kymijoki- Suomenlahti Kymijoki- Suomenlahti Lähde: Finér ym. 2010, Suomen ympäristö 10/2010

10 Kuormitus (Mg) Suhteessa taustakuormaan (%) Metsätalouden aiheuttama fosforikuormitus Koko 8% Suomi 350 Kymijoki- Suomenlahti Kymijoki- Suomenlahti Metsänuudistaminen kivennäismailla Lannoitus turv la Kunnostusojitus turv la Metsänuudistaminen turv la Taustakuorma Lannoitus turv la Kunnostusojitus turv la Metsänuudistaminen turv la Metsänuudistaminen kivennäismailla Vesienhoitoalue Vesienhoitoalue Lähde: Finér ym. 2010, Suomen ympäristö 10/2010

11 Kuormitus (Mg) Suuruus taustakuormaa vastaan (%) Metsätalouden aiheuttama kiintoainekuormitus Kymijoki- Suomenlahti 100 Kymijoki- Suomenlahti Kunnostusojitus turv la Taustakuorma Kunnostusojitus turv la Vesienhoitoalue Vesienhoitoalue Lähde: Finér ym. 2010, Suomen ympäristö 10/2010

12 Vesiensuojelu metsätaloudessa Tavoitteena estää kiintoaineen ja ravinteiden pääsy vesistöihin ja pienvesiin Vesi kuljettaa, mitä vähemmän ja hitaammin se liikkuu, sitä vähemmän se kuljettaa haitallisia aineita vesistöihin Vesiensuojelurakenteet: Laskeutusaltaat Pintavalutuskentät Putkipadot Suojavyöhykkeet Kosteikot Ei toimenpiteitä?

13 Vesiensuojelu päätehakkuiden ja maanmuokkauksen yhteydessä: suojavyöhykkeet Päätehakkuita ja maanmuokkauksia tehdään vuosittain n ha Suojavyöhykkeet vähentävät kiintoaine-, typpi- ja fosforikuormitusta Vesistöjen ja pienvesien varsille vähintään 5 m leveä suojakaista jossa ei muokata, mieluusti leveämpi varsinkin kaltevilla eroosioherkillä rinteillä, yksittäisiä puita ja hakkuutähteitä voi poistaa METLA/Oksanen

14 Vesiensuojelu päätehakkuiden ja maanmuokkauksen yhteydessä: suojavyöhykkeet Rinteet: ei ylös-alas rinnettä, vaan maastomuotoja myötäillen rinteen suuntaisesta, muokkauskatkoja jättäen METLA/Oksanen

15 Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Soita ojitettu 5,5 Mha, kunnostusojituksia tehdään n ha vuosittain Kiintoainekuormituksen lisääntyminen merkittävin vaikutus Typpi- ja fosfori- ja humuskuormitus ei juuri muutu Vesiensuojelusuunnitelma tehdään ennen kunnostusojitukseen ryhtymistä valuma-aluekohtaisesti

16 Kaavakuva vesiensuojelukeinoista ojitetulla turvemaalla Avohakattu ja mätästetty hakkuuala Navero-oja Perattu sarkaoja jossa lietekuoppia ja kaivukatkoja Laskeutusallas Vesistö tai pienvesi Jako-oja ja pintavalutuskenttä

17 Avohakkuu, maanmuokkaus ja kunnostusojitus turvemaalla: METLA/Oksanen

18 Laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät: Kuva: Samuli Joensuu Laskeutusallas, yläpuolinen alue < 50 ha allaspinta-ala 3 8 m 2 /valumaaluehehtaari pidättää kiintoainetta (30-50%), ei ravinteita ei toimi hienojen ainesten pidättäjänä Suotautumisvyöhyke/pintavalutuskenttä toimii kiintoaineen (jopa 90%) ja myös ravinteiden pidättäjänä, 1-2 % valuma-alueen pintaalasta Kuva:Lasse Säteri

19 Kosteikot Metsä- ja maatalouden vesiensuojeluun, tavoitteena voi olla myös riistan, linnuston ja monimuotoisuuden suojelu tai ennallistaminen Voivat pidättää kiintoainetta, metsätalouden ravinteiden pidätyskyky vähäinen Kasvipeitteellisyys tärkeää, matalikkojen ja syvänteiden vaihtelu

20 Putkipadot kunnostusojitusalueilla: Uusi menetelmä Pienentää tulvahuippuja, vähentää kiintoaine-, typpi- ja fosforikuormitusta kunnostusojituksen jälkeen Kaavakuva putkipadosta (Jouko Hämäläinen) Kuva putkipadosta Antti Leinonen

21 Rauta-PK ja tuhka Lannoitus ja vesiensuojelu -turvemaat Ei näyttöä fosforin huuhtoutumisesta jos lannoitetta ei joudu ojiin ja vesistöihin Jos ojiin lannoitetta huuhtoutuminen todennäköistä, 3% lannoitteesta

22 Lannoitus ja vesiensuojelu -kivennäismaat Kivennäismailla typpilannoitus Lannoituksen seurauksena typpeä huuhtoutuu Suojavyöhykkeet vesien varsille, vähintään 5 m

23 Metsätalous ja vesiensuojelu Puulaveden valuma-alueella Tilannearvio: metsätalous ei kovin merkittävä ravinnekuormittaja kokonaisuutena, mutta sameuttaa ja rehevöittää suojaisia lahdenpoukamia, luontainen taustakuorma on merkityksellinen Riskit: kiintoaine- ja ravinnekuormitus, suojaisat lahdenpoukamat herkimpiä liettymään, sameutumaan ja rehevöitymään Torjunta: Ennakkosuunnittelu Ei turhia, ei laajoja, ei tarpeettoman voimakkaita menetelmiä Eroosioherkkien maalajien tunnistaminen ja eroosion torjunta Suojavyöhykkeiden käyttö vesistöjen ja pienvesien varsilla Tehokas vesiensuojelu kunnostusojituksissa ja turvemaiden uudistamisessa Uusi puusukupolvi mahdollisimman pian uudistusaloille Yhteistyö muiden tahojen kanssa vesiensuojelussa

24 Kiitos