Metsätalouden vesiensuojelurakenteet. Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Transkriptio

1 Metsätalouden vesiensuojelurakenteet 1 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

2 Metsäkeskus kartalla

3 Organisaatio Metsäkeskus on osa välillistä valtionhallintoa. Maa- ja metsätalousministeriö Johtokunta Johtaja Kehitysjohtaja Elinkeinojohtaja Metsäjohtaja Hallintojohtaja Kehityspalvelut Elinkeinopalvelut Metsätieto- ja tarkastuspalvelut Kehityspalvelut Hallintopalvelut Hallintopalvelut Viestintä Viestintä

4 Suomen metsäkeskus lyhyesti Suomen metsäkeskus edistää metsien hoitoa ja käyttöä, metsien monimuotoisuutta sekä metsiin perustuvia elinkeinoja Palvelut Metsään.fi-asiointipalvelu metsänomistajille ja toimijoille Metsätiedon tuottaminen ja metsätietotuotteet Metsälakien valvonta Kemera-tuet Neuvontaa ja koulutusta metsänomistajille, yrityksille ja yhteisöille Vaikuttaminen metsäelinkeinojen ja kestävän metsätalouden puolesta sekä aluekehitys Metsäkeskuksella on laaja alueellinen toimipisteverkosto ja 590 työntekijää Metsäkeskus on osa välillistä valtiohallintoa Toimintaa ohjaa, rahoittaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö

5 Yleistä luonnonhoitohankkeista Hankkeita toteutetaan yksityismailla Metsäluonnon hoitohankkeet toteutetaan yleensä usean tilan alueella Yksityiset metsänomistajat ja muut kestävän metsätalouden rahoitustukeen (kemera) oikeutetut maanomistajat Rahoitus kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitomomentilta, omarahoitusosuus? Rahoitusta suunnitteluun ja toteutukseen Ei suojelukorvauksia 5

6 Luonnonhoitohankkeet Talousmetsien monimuotoisuutta tai virkistys- ja monikäyttöä edistäviä hankkeita Elinympäristöjen hoito ja kunnostustyöt Arvokkaiden maisema-alueiden hoito Talousmetsien maisemanhoitotyöt Ojituksen vesistöhaittojen estäminen Ojitusalueiden ennallistaminen Muita luonnonhoitoa korostavia hankkeita 6

7 Metsätalouden kuormitus keskimäärin pienehkö, metsäisillä latvavesillä suuri Fosfori 7

8 8 Typpi

9 Vesistöhaittojen vähentäminen luonnonhoitohankkeena, Kemeralaki 20 4) metsäojitusalueiden laskeutusaltaiden tyhjentämistä tai metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämistä tai korjaamista, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle Metsäluonnon hoitohankkeet suunnitellaan ja toteutetaan metsäkeskuksen toimesta tai valvonnassa. Hankkeisiin sisältyvät työt tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajan kanssa ja töiden suorittaminen edellyttää maanomistajan suostumusta. 9

10 10 Vesistöhaittojen vähentäminen luonnonhoitohankkeena Aloitteesta selvitetään perusteluita hankkeen jatkotyöstämiselle metsäojitusalueiden ja /tai metsämaan osuus valuma-alueilla suuri metsätalouden vaikutus vesistöjen laatuun merkittävä onko mahdollisella hankealueella vesiensuojelun kannalta merkittäviä seikkoja tunnettuja metsäojituksen aiheuttamia ongelmia alueen maalaji eroosiolle herkkää ojastossa näkyvissä syöpymiä tai vesistöjen purkukohdissa liettymiä

11 11 onko vanhoja kunnostettavia vesiensuojelurakenteita vesistöllisesti sopiva hanke-alue, merkittävyys virkistyksellisesti merkittävä tai paikallista vesiensuojelullista aktiivisuutta luonnonsuojelullisesti arvokas vesistö onko muita alueen ympäristöön liittyviä kehittämishankkeita kunnostettava tahi kunnostettu vesistö kyläympäristön kehittämishanke tms. Yksityiset metsänomistajat ja muut kestävän metsätalouden rahoitustukeen (kemera) oikeutetut maanomistajat Rahoitusta suunnitteluun ja toteutukseen, jopa 100 % Ei suojelukorvauksia

12 12 Esimerkki valuma-alue kokonaan metsää kunnostusojitus tulossa 3-10 vuoden kuluessa vedet laskevat järveen, jossa runsaasti virkistyskäyttöä

13 Mitä vesistökuormitus on (1)? Kiintoainekuormitus Kiintoaines voi olla kivennäismaalajeja (esim. hiesu) tai orgaanisia maalajeja (esim. turve). Kiintoainekuormitukseen vaikuttaa maalaji, valunnan määrä, pinnanmuodot, virtaamanopeus, kaivuun ajankohta, sademäärät. Metsätalouden toimenpiteet lisäävät kiintoainekuormitusta enemmän tai vähemmän. Ravinnekuormitus Haitallisimpia kasvien pääravinteet typpi (N) ja fosfori (P). Ravinteet voivat olla kiintoaineessa tai veteen liuenneina

14 Mitä vesistökuormitus on (2)? Humuskuormitus Humus on liuennutta orgaanista ainetta, joka tummentaa veden. Happamuuskuormitus Happamoituminen tarkoittaa veden ph-arvon laskua. Pintavedet normaalisti hieman happamia. Ongelmaa esiintyy rannikkoseutujen happamilla sulfaattimailla. Pohjavesiin kohdistuva kuormitus Haitallinen valunta pohjavesiin (esim. öljypäästöt)

15 Mikä kuormitusta aiheuttaa? Toimenpiteet, jotka paljastavat maanpintaa jättäen sen alttiiksi eroosiolle ja syöpymiselle. Näitä ovat ojitus, maanmuokkaus, kantojen nosto, tienrakennus, koneurat. Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Toimenpiteet, jotka voimistavat hetkellisiä virtaamia ja aiheuttavat siten syöpymiä ja eroosiota. Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Lannoitus, hakkuut, kulotus Ravinnekuormitus

16 Mitä kuormitus aiheuttaa (1)? Kiintoaine samentaa veden, laskeutuu pohjaan, aiheuttaa liettymistä ja ojien tukkeutumista. Pienissä virtavesissä pohja umpeutuu, jolloin esim. kutupaikat katoavat. Ravinteet ja orgaaninen hiili lisäävät veden perustuotantoa, levien ja vesikasvien kasvua, joka edelleen voi aiheuttaa leväkukintoja, veden samentumista, hapettomuutta, kalakuolemia ja veden yleistä käyttökelvottomuutta. Orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan veden happea ja voi aiheuttaa syvänteiden hapettomuutta. Hapettomuus vapauttaa pohjasta ravinteita esim veden väri, happamuus,

17 Mitä kuormitus aiheuttaa (2)? Humuksella on monia suoria ja epäsuoria vaikutuksia, esim. veden väri, happamuus, happipitoisuus, kalakanta. Vesistökuormituksen haitat ovat usein monen tekijän yhteisvaikutuksen tulosta. Haitat - eivät ainakaan kaikki - näy heti kuormituksen alettua eivätkä lopu sen päätettyä. Veden laadun huononeminen vähentää vesistön virkistyskäyttöarvoa ja voi välillisesti vaikuttaa rantatonttien hintaa

18 Kiintoainekuormitus Merkittävin metsätaloustoimenpiteiden aiheuttama vesistöhaitta on kiintoainekuormitus. Yksittäisistä toimenpiteistä kiintoainekuormitusta aiheuttaa eniten kunnostusojitus. Kiintoaineen taustakuormitus keskimäärin 5 kg/ha/v Kunnostusojitus lisää kiintoainekuormaa ensimmäisinä vuosina 3-10-kertaisesti, jopa 20-kertaisesti. Kiintoainekuormituksen riski suuri 2 3 vuotta kunnostusojituksen jälkeen

19 Veden virtausnopeus m/s 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 savi hieno hiesu karkea hiesu hieno hieta karkea hieta hieno hiekka karkea hiekka hieno sora karkea sora Hiukkasen laskeutumisnopeus m/h Kiintoainekuormituksen riski kasvaa, jos maalaji irtoaa helposti virtavan veden mukaan ja laskeutuu hitaasti seisovassa vedessä. Vesiensuojelun kannalta hankalin kivennäismaalaji on hiesu

20 Vesiensuojelun tavoite Tavoitteena on, että pintavesien ekologinen tai kemiallinen tila ei heikkene. Tavoite voi olla se, että tila paranee. Tavoitteena on, että vesien virkistyskäyttöarvoa ei huonone tai se paranee. Tavoitteena on käyttää parhaimpia ja taloudellisesti tehokkaimpia menetelmiä. Hyvä suunnittelu ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat vesiensuojelun avainsanoja

21 Vesiensuojelun menetelmät: Suojakaista Riittävän leveällä suojakaistalla voidaan vähentää kiintoaineen (ja ravinteiden) valumista vesistöihin hakkuiden, maanmuokkauksen, kantojen noston ja lannoituksen yhteydessä Suojakaistan suositusten mukainen minimileveys Vesistöjen ja pienvesien varteen vähintään 5 metriä. Metsälakikohteella rajaus ominaispiirteiden mukaan Metsäojien varteen 3 metriä, mistä ei nosteta kantoja Muokkauksessa ojien varteen vähintään 1 metri Lannoitus: ojat 5 m, purot m, vesistöt 30 m. Lentolevityksessä suojakaista vesistöihin 50 m. Tuhkanlevitys suojakaista vesistöihin 50 m. Leveyden tulisi olla minimiä enemmän, kun maalaji on hienojakoista, rinne jyrkkä, vettä valuu laajalta alueelta

22 Suojakaista (2) Huomioitava tulva suojakaista ei saa jäädä tulvan alle Yksittäisiä puita voi poimia, jos se onnistuu maanpintaa rikkomatta eikä kyseessä ole metsälakikohde. PEFC-sertifioinnin standardien mukaan suojakaistan puuston voi hakata, mutta pensaskerrosta ei saa raivata Hakkuutähteet puidaan suojakaistan ulkopuolelle. Leveydessä kannattaa huomioida maanpinnan muodot ja veden virtaamakohdat. Virtaamakohtiin leveyttä. Maiseman kannalta monotoninen tasaleveä kaistale on yleensä huono. Suojakaistalle tai sen läheisyyteen hyvä sijoittaa säästöpuuryhmiä

23 Pieni notko eli veden purkautumisreitti lisää leveyttä 2. Jyrkkä rinne lisää leveyttä 3. Alava ranta, huomioitava tulvaraja

24 Riittävän leveä suojakaista. Suojakaistan leveydessä huomioitu kuvan oikeasta reunasta tuleva painuma (vedenkulku-uoma), jota ei ole hakkuussa ylitetty.

25 Reunimmaisesta muokkausurasta rantaan m eli leveyttä vesiensuojelun kannalta riittävästi. Rantavyöhyke turvetta. Maiseman kannalta toteutus ei ole paras mahdollinen.

26

27 hehtaaria Kunnostusojitus, Pirkanmaa A m o - t a v o P i r k a n m a a Lähde: Luke SVT ja Smk Amo-seuranta

28 28 Kiitos