Metsätalouden vesiensuojelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsätalouden vesiensuojelu"

Transkriptio

1

2 Metsätalouden vesiensuojelu

3 Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta aiheuttavat toimenpiteet ja vaikutukset Vesiensuojelu hakkuiden, maanmuokkauksen ja kantojen noston yhteydessä Vesiensuojelu kunnostusojitusten yhteydessä Lannoitus ja happamat sulfaattimaat Lainsäädäntö ja sertifiointi Esitys perustuu TASO-hankkeessa tuotettuun metsätalouden vesiensuojelun kouluttajan aineistoon. Aineisto löytyy osoitteesta

4 Metsätalouden vesistökuormitus

5 Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja humusta. Metsätalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on arviolta 5 % ja typpikuormituksesta 7 %. Latvavesistöissä metsätalous voi olla ainoa vesistökuormitusta aiheuttava maankäyttömuoto. Metsätalouden vesiensuojelua on tehostettu ja menetelmiä kehitetty paljon viimeisen 20 vuoden aikana. EU:n vesipuitedirektiivi, vesilaki ja asetus, Kemera-laki, valtakunnalliset vesienhoitosuunnitelmat ja toteutusohjelmat, kansallinen metsäohjelma, metsäsertifiointi, metsänhoitosuositukset Vesien hyvä tila monen tason tavoite Suomen metsäkeskus 5

6 Mitä vesistökuormitus on (1)? Kiintoainekuormitus Kiintoaines voi olla kivennäismaalajeja (esim. hiesu) tai orgaanisia maalajeja (esim. turve). Kiintoainekuormitukseen vaikuttaa maalaji, valunnan määrä, pinnanmuodot, virtaamanopeus, kaivuun ajankohta, sademäärät. Metsätalouden toimenpiteet lisäävät kiintoainekuormitusta enemmän tai vähemmän. Ravinnekuormitus Haitallisimpia kasvien pääravinteet typpi (N) ja fosfori (P). Muita yleisiä kalium (K), kalsium (Ca). Ravinteet voivat olla kiintoaineessa tai veteen liuenneina Suomen metsäkeskus 6

7 Mitä vesistökuormitus on (2)? Humuskuormitus Humus on liuennutta orgaanista ainetta, joka tummentaa veden. Happamuuskuormitus Happamoituminen tarkoittaa veden ph-arvon laskua. Pintavedet normaalisti hieman happamia. Ongelmaa esiintyy rannikkoseutujen happamilla sulfaattimailla. Metallikuormitus Haitallisimpia raskasmetallit lyijy (Pb) ja kadmium (Cd). Pohjavesiin kohdistuva kuormitus Haitallinen valunta pohjavesiin (esim. öljypäästöt) Suomen metsäkeskus 7

8 Metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus on pääasiassa kiintoainesta. Epäonnistuneen ojituksen jälkeen tilanne voi vesistön rannassa näyttää pahimmillaan tältä Suomen metsäkeskus 8

9 Mikä kuormitusta aiheuttaa? Toimenpiteet, jotka paljastavat maanpintaa jättäen sen alttiiksi eroosiolle ja syöpymiselle. Näitä ovat ojitus, maanmuokkaus, kantojen nosto, tienrakennus, koneurat. Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Toimenpiteet, jotka voimistavat hetkellisiä virtaamia ja aiheuttavat siten syöpymiä ja eroosiota. Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Lannoitus Ravinnekuormitus Hakkuut, kulotus Ravinnekuormitus Haitallisten aineiden joutuminen maahan ja edelleen vesistöihin Suomen metsäkeskus 9

10 Mitä kuormitus aiheuttaa (1)? Kiintoaine samentaa veden, laskeutuu pohjaan, aiheuttaa liettymistä ja ojien tukkeutumista. Pienissä virtavesissä pohja umpeutuu, jolloin esim. kutupaikat katoavat. Ravinteet ja orgaaninen hiili lisäävät veden perustuotantoa, levien ja vesikasvien kasvua, joka edelleen voi aiheuttaa leväkukintoja, veden samentumista, hapettomuutta, kalakuolemia ja veden yleistä käyttökelvottomuutta. Orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan veden happea ja voi aiheuttaa syvänteiden hapettomuutta. Hapettomuus vapauttaa pohjasta ravinteita esim veden väri, happamuus, happipitoisuus, kalakanta Suomen metsäkeskus 10

11 Mitä kuormitus aiheuttaa (2)? Humuksella on monia suoria ja epäsuoria vaikutuksia, esim. veden väri, happamuus, happipitoisuus, kalakanta. Voimakas happamoituminen aiheuttaa kalakuolemia Vedestä tulee petollisen kirkasta, kun humus saostuu. Vesistökuormituksen haitat ovat usein monen tekijän yhteisvaikutuksen tulosta. Haitat - eivät ainakaan kaikki - näy heti kuormituksen alettua eivätkä lopu sen päätettyä. Veden laadun huononeminen vähentää vesistön virkistyskäyttöarvoa ja voi välillisesti vaikuttaa rantatonttien hintaa Suomen metsäkeskus 11

12 Metsätalouden vesistökuormitus Vesistökuormituksen eri lajit

13 Kiintoainekuormitus Merkittävin metsätaloustoimenpiteiden aiheuttama vesistöhaitta on kiintoainekuormitus. Yksittäisistä toimenpiteistä kiintoainekuormitusta aiheuttaa eniten kunnostusojitus. Kiintoaineen taustakuormitus keskimäärin 5 kg/ha/v Kunnostusojitus lisää kiintoainekuormaa ensimmäisinä vuosina 3-10-kertaisesti, jopa 20-kertaisesti. Kiintoainekuormituksen riski suuri 2 3 vuotta kunnostusojituksen jälkeen. Kiintoaineskuormitusta voivat aiheuttaa kunnostusojitus, maanmuokkaus, kannonnosto, tienrakennus, koneiden urapainaumat Suomen metsäkeskus 13

14 1,6 0 savi hieno hiesu karkea hiesu hieno hieta 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Veden virtausnopeus m/s Hiukkasen laskeutumisnopeus m/h karkea hieta hieno hiekka karkea hiekka hieno sora karkea sora Kiintoainekuormituksen riski kasvaa, jos maalaji irtoaa helposti virtavan veden mukaan ja laskeutuu hitaasti seisovassa vedessä. Vesiensuojelun kannalta hankalin kivennäismaalaji on hiesu Suomen metsäkeskus 14

15 Maalajin tunnistaminen Maalajiryhmä Maalajit Tunnistaminen Ominaisuudet Karkeat maalajit Sora, hiekka, soramoreeni Raekoko helppo arvioida silmävaraisesti Läpäisevät helposti vettä. Karuja maita Keskikarkeat maalajit Karkea hieta ja hiekkamoreeni Yksittäiset rakeet nähtävissä paljain silmin, rakeet irrallisia Vesitalous yleensä kunnossa. Hyviä metsämaita. Hienot maalajit Hieno hieta, hiesu, hienoainesmoreeni Yksittäisiä rakeita ei erota paljain silmin. Kovettuu kuivana, mutta hajoaa pöliseväksi jauhoksi Läpäisee heikosti vettä, märkänä juoksevaa, erittäin routivaa. Irtoaa helposti virtaavan veden mukaan. Vesiensuojelun kannalta hankalimpia maalajeja. Savi Kosteana voi pyörittää alle 2 mm paksun pötkön. Kuivana ei hajoa jauhoksi. Märkänä sitkeää ja tiivistä. Kovettuu ja halkeilee kuivuessaan. Värjää veden. Hiekan näkee, hiedan tuntee, hiesun maistaa ja saven haistaa. Moreenimaat yleisimpiä, lajittuneita maalajeja on vähemmän. Moreenien luokitus sen mukaan, mitä maalajia eniten Suomen metsäkeskus 15

16 Ravinnekuormitus Ravinteitä liukenee valumaveteen hakkuutähteistä, humuskerroksesta ja suoraan maaperästä. Ravinteita joutuu vesistöihin myös kiintoaineen mukana. Kiintoaineessa on ravinteita eri suhteissa kiintoaineen laadun mukaan. Typpi (N) on sitoutunut eloperäiseen kiintoainekseen ja fosfori (P) kivennäismaalajeihin. Lannoitus voi lisätä valumaveden ravinnepitoisuuksia. Pääravinteet typpi (N) ja fosfori (P) aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Pienet latvavedet herkempiä ravinnetalouden muutoksille kuin suuret vesialtaat Suomen metsäkeskus 16

17 Humuspitoinen vesi voi olla lähes mustaa myös luonnontilaisissa suopuroissa. Kuvassa laskuojan vesi on ohjattu takaisiin vanhaan mutkittelevaan purouomaan Suomen metsäkeskus 17

18 Metsätalouden vesiensuojelu Hakkuut, maanmuokkaus ja kantojen nosto

19 Vesiensuojelun tavoite Tavoitteena on, että pintavesien ekologinen tai kemiallinen tila ei heikkene. Tavoite voi olla se, että tila paranee. Tavoitteena on, että vesien virkistyskäyttöarvoa ei huonone tai se paranee. Tavoitteena on käyttää parhaimpia ja taloudellisesti tehokkaimpia menetelmiä. Hyvä suunnittelu ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat vesiensuojelun avainsanoja Suomen metsäkeskus 19

20 Riskitekijät Toimenpide Maalaji Kaltevuus Veden määrä Virtausnopeus Ajankohta Sijainti Iso avohakkuu, ojitusmätästys ja kantojen nosto loppukesällä maalajiltaan hienojakoisessa, jyrkässä puronvarsimetsässä. Vesistöongelmia vaikea välttää Pieni harvennushakkuu umpimetsässä talvella maalajiltaan karkealla, tasaisella moreenimaalla. Vesistöongelmia vaikea aiheuttaa Suomen metsäkeskus 20

21 Vesiensuojelun menetelmät: Suojakaista Riittävän leveällä suojakaistalla voidaan vähentää kiintoaineen (ja ravinteiden) valumista vesistöihin hakkuiden, maanmuokkauksen, kantojen noston ja lannoituksen yhteydessä Suojakaistan suositusten mukainen minimileveys Vesistöjen ja pienvesien varteen vähintään 5 metriä. Metsälakikohteella rajaus ominaispiirteiden mukaan Metsäojien varteen 3 metriä, mistä ei nosteta kantoja Muokkauksessa ojien varteen vähintään 1 metri Lannoitus: ojat 5 m, purot m, vesistöt 30 m. Lentolevityksessä suojakaista vesistöihin 50 m. Tuhkanlevitys suojakaista vesistöihin 50 m. Leveyden tulisi olla minimiä enemmän, kun maalaji on hienojakoista, rinne jyrkkä, vettä valuu laajalta alueelta Suomen metsäkeskus 21

22 Suojakaista (2) Huomioitava tulva suojakaista ei saa jäädä tulvan alle Yksittäisiä puita voi poimia, jos se onnistuu maanpintaa rikkomatta eikä kyseessä ole metsälakikohde. PEFC-sertifioinnin standardien mukaan suojakaistan puuston voi hakata, mutta pensaskerrosta ei saa raivata Hakkuutähteet puidaan suojakaistan ulkopuolelle. Leveydessä kannattaa huomioida maanpinnan muodot ja veden virtaamakohdat. Virtaamakohtiin leveyttä. Maiseman kannalta monotoninen tasaleveä kaistale on yleensä huono. Suojakaistalle tai sen läheisyyteen hyvä sijoittaa säästöpuuryhmiä Suomen metsäkeskus 22

23 Pieni notko eli veden purkautumisreitti lisää leveyttä 2. Jyrkkä rinne lisää leveyttä 3. Alava ranta, huomioitava tulvaraja Suomen metsäkeskus 23

24 Erijärvi, Perho. Katso myös muistiinpanot ja seuraava dia Suomen metsäkeskus 24

25 Pintaveden valuntamalli voidaan liittää ilmakuvaan tai maastokarttaan. Mallista nähdään kohdat, joista pintavesi purkaantuu vesistöön Suomen metsäkeskus 25

26 Riittävän leveä suojakaista. Suojakaistan leveydessä huomioitu kuvan oikeasta reunasta tuleva painuma (vedenkulku-uoma), jota ei ole hakkuussa ylitetty Suomen metsäkeskus 26

27 Reunimmaisesta muokkausurasta rantaan m eli leveyttä vesiensuojelun kannalta riittävästi. Rantavyöhyke turvetta. Maiseman kannalta toteutus ei ole paras mahdollinen Suomen metsäkeskus 27

28 Metsätalouden vesiensuojelu Vesiensuojelu eri työlajien yhteydessä

29 Maanmuokkaus Maanmuokkauksella varmistetaan uudistamisen tulos ja parannetaan metsätalouden kannattavuutta. Tavoitteena muokkausmenetelmä, joka varmistaa uudistamisen ja paljastaa kivennäismaata mahdollisimman vähän. Hienojakoiset maat (hieno hieta, hiesu, hienoainesmoreeni) hankalia vesiensuojelun kannalta. Hienojakoiset maat vaativat yleensä mätästyksen. ojitusmätästysaloilla vesiensuojelu kuten kunnostusojituksessa Vettä johtavia ojia tehdään vain, jos on maan kuivatustarvetta. Turv la uudistamisen yhteydessä joudutaan tekemään myös ojitus. Vesiensuojelu kuten kunnostusojitussa Suomen metsäkeskus 29

30 Laikkumätästys on suositeltava muokkausmenetelmä erityisesti kuusen viljelyssä. Paljasta maanpintaa on vähemmän kuin perinteisellä metsä-äkeellä ajettaessa eikä yhtenäisiä vedenkulkuuomia synny Suomen metsäkeskus 30

31 Kantojen nosto Kantojen nosto rikkoo maan pintaa enemmän kuin pelkkä maanmuokkaus eroosion riski kasvaa. Vesiensuojelu huomioidaan samoin kuin maanmuokkauksessa ja käytetään samoja menetelmiä koska maanpintaa paljastuu enemmän, leveämmät suojakaistat suositeltavia. Kantoja ei nosteta I luokan pohjavesialueilta eikä nostoa suositella II luokan pohjavesialueilla. Kantojen nosto voi lisätä välillisesti ravinnekuormitusta, jos kantojen nostoalueelta huuhtoutuu vesistöön kiintoainetta Suomen metsäkeskus 31

32 Hakkuutähteiden keruu Päätehakkuuikäisen kuusikon biomassasta noin 40% oksissa, latvuksessa ja neulasissa. Männyllä noin 20%. Ravinteista suurin osa neulasissa, latvuksessa ja muissa ohuissa oksissa. Hakkuutähteiden keruu pienentää potentiaalista ravinteiden huuhtoutumista Ravinteet ovat pois metsän kasvusta Hakkuutähteistä suositellaan jätettäväksi 30% ja kuusivaltaisilla aloilla suositellaan latvusmassan kuivattamista palstalla Harvennushakkuualoilla kokopuukorjuulla ei merkittävää vaikutusta ravinnehuuhtoutumaan, mutta selvä vaikutus jäävän puuston kasvuun Suomen metsäkeskus 32

33 Hyvä työmaakartta Maalaji eroosioherkkyys Pintavesien virtausreitit Merkintä mahdollisesta pohjavesialueesta Ojitustarve Metsälakikohteet ja muuta arvokkaat elinympäristöt Vesiensuojelumenetelmät Suojakaistat Muut mahdolliset rakenteet: pintavalutuskenttä, kaivukatkot, lietekuopat, laskuetusaltaat Suomen metsäkeskus 33

34 Epäonnistumisen paikat 1. Riskikohteissa liian voimakkaita toimenpiteitä. 2. Liian kapeat suojakaistat minimileveydet toimivat vain helpoimmissa kohteissa. 3. Ojitusmätästysalueilla tai turv la on tehty vettä johtavia ojia ilman tarpeellisia vesiensuojelurakenteita. 4. Äesvaot rinteen suuntaisia. 5. Ei ole huomioitu pohjavesialueita. 6. Vettä ja sen mukana kivennäismaata kulkeutuu arvokkaalle elinympäristölle. 7. Ojat on kaivettu happamaan sulfaattipitoiseen pohjamaahan Suomen metsäkeskus 34

35 Puunkorjuu Suojakaistan minimileveydet Vesistö Pienvesi Oja Vesistöjen ja pienvesien varteen tulee jättää 5 metriä leveä suojakaista, jolla maanpintaa ei rikota. Maanmuokkaus 5 metriä 5 metriä 1 metri Kantojen nosto 5 metriä 5 metriä 3 metriä Hakkuutähteet 5 metriä 5 metriä Ei jätetä ojiin Hakkuutähteitä ei jätetä suojakaistalle Lannoitus 30 metriä, lentolev. 50 m m 5 metriä Tuhka 50 meriä m 5 metriä Urea kantokäsittely Kasvinsuojeluaineet 10 metriä Kasvinsuojeluaineita ei käytetä suojakaistoilla Suomen metsäkeskus 35

36 Vesiensuojelu pohjavesialueilla Kantoja ei korjata I-luokan pohjavesialueilta (PEFCkriteerit) eikä nostoa suositella II-luokan pohjavesialueilla. I- ja II-luokan pohjavesialueilla suositellaan vain kevyttä maanmuokkausta (vain maanpinnan paljastus). I- ja II-luokanpohjavesialueilla ei suositella kulotusta. I- ja II-luokan pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. I- ja II-luokan pohjavesialueilla olevia soita ei suositella lannoitettavaksi (pohjaveden ehdoton pilaamiskielto). I - ja II-luokan pohjavesialueilla kunnostusojitusta ei suositella, mikäli ojat joudutaan kaivamaan kivennäismaakerrokseen alkuperäistä ojasyvyyttä syvemmiksi Suomen metsäkeskus 36

37 Metsätalouden vesiensuojelu Kunnostusojitus

38 Kunnostusojituksen tarve (1) Turvemaiden ojituksen tavoitteena on laskea pohjaveden pintaa niin, että maan pinnassa on cm hapellinen kerros kasvukauden aikana. Kunnostusojitustarve voidaan arvioida tarkastelemalla ojien kuntoa, puuston kasvua ja pohjaveden korkeutta. Kunnostusojitustarvetta ei pääsääntöisesti ole, jos hyväkasvuista puustoa Etelä- ja Keski-Suomessa yli 120 ja Pohjois-Suomessa yli 150 m³/ha. Puuston haihdunta pitää pohjaveden riittävän alhaalla. Puuston kasvu hiipuu vähitellen pohjaveden noustessa äkkikuolemaa ei tapahdu Suomen metsäkeskus 38

39 Kunnostusojituksen tarve (2) Kunnostusojitus kannattaa ajoittaa harvennushakkuiden yhteyteen tai siirtää uudistamisvaiheeseen. Huomioitava puuston määrä hakkuun jälkeen. Kunnostusojituskelpoisuus tarkoittaa sitä, että kunnostusojitus on taloudellisesti kannattava toimenpide. Kannattavuus monen asian summa. Kunnostusojituksen aikaansaama lisäkasvu keskimäärin 1 1,5 m³/v/ha vuoden ajan Suomen metsäkeskus 39

40 Oja täysin tukossa, puustossa pikkuhiljaa harvennustarvetta, puustosta valtaosa kasvaa tukkipuustoksi. Kunnostusojitus tarpeellinen ja kannattava toimenpide Suomen metsäkeskus 40

41 Karu rahkaräme, jolla puusto ei kasva tukkipuun mittoihin ilman toistuvia lannoituksia. Kunnostusojitus ei ole kannattavaa. Kuiva maatunut pintaturve liettyy erittäin helposti veden mukaan Suomen metsäkeskus 41

42 Vesiensuojelun tavoite Metsätalouden toimenpiteistä kunnostusojitukseen liittyy suurin riski haitallisesta vesistökuormituksesta. Vesistökuormitus koostuu yksittäisistä hajallaan olevista toimenpiteistä. Tärkeimmät vesiensuojeluratkaisut tehdään yksittäisen hankkeen toteutuksessa. Ensisijainen tavoite on estää maa-aineksen irtoaminen veden mukaan. Hyvin onnistuneilla vesiensuojeluratkaisuilla kiintoaineesta pysäytetään % ennen vesistöä. Ehkäistävä purojen ja pienvesien liettyminen. Muistettava, että ravinteet kulkeutuvat vesistöihin valtaosin kiintoaineen mukana ja eloperäinen kiintoaines voi ajan myötä liueta veteen muodostaen humusta Suomen metsäkeskus 42

43 Metsätalouden vesiensuojelu Kunnostusojitushankkeen vesiensuojelun suunnittelu ja toteutus

44 Vesiensuojelun suunnittelu (1) Kohdevalinta - hyötyjen arviointi Tehdään vain puuston kehityksen kannalta tarpeellisia kunnostusojituksia Kerralla kuntoon periaate (hakkuu, lannoitus, vesiensuojelurakenteet + kunnostusojitus) Riskien kartoitus Syöpyvät alueet Arvokkaat luontokohteet Happamat sulfaattimaat Pohjavesialueet Suomen metsäkeskus 44

45 Vesiensuojelun suunnittelu(2) Huolellinen suunnittelu Valuma-alue ja vesimäärä rakenteiden mitoitus Virtaamanhallinta ja vesiensuojelun muut rakenteet Kaivettavat ojat: perkaus tai täydennysojitus Purkautuvien vesien ohjaus veto- ja laskuojiin Vesiensuojelurakenteet ja niiden paikat, rakenteiden hajautus Kunnostus - ja huoltotarve Läjitysalueet, kulkureitit ja merkinnät Työjärjestys ja työn ajankohta Suunnitelman mukainen ja huolellinen toteutus Pyritään parhaaseen mahdolliseen vesiensuojelun tasoon olosuhteet huomioiden Suomen metsäkeskus 45

46 Vesiensuojelun suunnittelu (3) Mahdolliset laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät tehdään ennen kuivatusojia. Ojaverkoston kaivu aloitetaan latvaojista. Laskuoja kaivetaan viimeiseksi. Kaivuu mahdollisimman kuivaan aikaan. Ojiin riittävä muttei liian suuri syvyys. Jos mahdollista, laskuojaa ei perata lainkaan. Perataan vain, jos se on tarpeen kuivatuksen kannalta Suuret vesimärät ohjataan tarvittaessa useampaan laskuojaan. Laaja ojitus useammalle vuodelle, jos mahdollista Suomen metsäkeskus 46

47 Ojakohtaiset menetelmät Menetelmä Vesien jako useampaan ojaan Tarkoitus Vesien jakamisella voidaan pienentää ojakohtaista vesimäärää ja veden virtausnopeutta. Ojaeroosion ehkäisy. Ojien suuntaus Lietekuoppa Kaivukatko Pohjapato Ojien pituuskaltevuus ei ylitä ojan valumaalueen ja maalajin mukaista suurinta sallittua raja-arvoa. Ojaeroosion ehkäisy. Pidättää ojan pohjalla kulkevan karkean maaaineksen. Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja sitä kautta ojaeroosiota. Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja sitä kautta ojaeroosiota Suomen metsäkeskus 47

48 Hankekohtaiset menetelmät Menetelmä Virtaaman hallinnan rakenteet Laskeutusallas Pintavalunta Kosteikko Tarkoitus Virtaamanhallinnalla varmistetaan, että veden virtausnopeus pysyy riittävän pienenä eikä maa-aines irtoa veden mukaan. Hidastaa veden virtausnopeutta, jolloin altaan pohjalle laskeutuu maa-ainesta. Pidättää kiintoainesta ja myös ravinteita. Vesi virtaa turpeen tai kivennäismaan ylimmässä vettä läpäisevässä kerroksessa, jossa se puhdistuu. Osittain avovesipintainen vesiensuojelurakenne, joka pidättää kiintoainesta ja ravinteita Suomen metsäkeskus 48

49 Virtaamanhallinta Virtaamanhallinta on keskeinen menetelmä pienentää kunnostusojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Ojakohtainen virtausnopeus ei saa ylittää maalajikohtaista rajanopeutta. Virtausnopeuteen vaikuttaa ojan pituuskaltevuus ja vesimäärä. Pituuskaltevuuteen vaikuttaa ojien suuntaus. Sitä voidaan pienentää pohjapadoilla tai kaivukatkoilla. Veden määrään ja sitä kautta virtausnopeuteen voidaan vaikuttaa erilasilla patorakenteilla, joita ovat putkipato, settipato, v-pato, munkki ja veden ohjauksella ojaverkostossa eri ojiin Suomen metsäkeskus 49

50 Kaivu- ja perkauskatkot Kaivu- ja perkauskatkojen tarkoitus on pienentää ojan pituuskaltevuutta ja ehkäistä ojaeroosiota. Kaivukatkon suositeltava pituus on 20 metriä, mutta lyhyempiäkin kannattaa käyttää. Veto- ja laskuojien perkaustarve on arvioitava huolella ja ne perataan vain, mikäli riittävää kuivatustehoa ei saada muutoin aikaiseksi. Laskuojaa ei perata, jos tukkeutunut oja padottaa vettä vain hetkellisesti tulvahuippujen aikana. Jos laskuoja perataan, on suositeltavaa tehdä se vasta 1 2 vuotta kuivatusojien perkauksen jälkeen. Suon ja kangasmetsän vaihettumisvyöhykkeeseen kaivetun niskaojan perkaus on myös harkittava aina tapauskohtaisesti Suomen metsäkeskus 50

51 Uomien eroosioherkkyyden mallinnus Pintavesien virtausreitin, valuma-alueen pinta-alan ja uoman kaltevuuden perusteella laskettu arvo; esim. veden nopeus. Antaa etukäteistietoa pintavesien liikkumisesta ja kohdista, joissa maaainesten irtoaminen on mahdollista Aineisto toimijoiden käyttöön vuoden 2014 aikana Suomen metsäkeskus 51

52 Putkipato Virtaamansäätörakenne, jonka avulla padotetaan hetkellisesti vettä padon yläpuolella olevaan laskeutusaltaaseen ja/tai ojaverkostoon. Putkipato pienentää ylivirtaamien voimakkuutta tutkimusten mukaan jopa 90 %. Vähentää eroosiota ojaverkostossa ja parantaa kiintoaineen laskeutumista. Vähentää kiintoaineen määrää jopa 80 %. Putkipato padottaa vettä ojitusalueelle ja vaikutus voimakkain padon yläpuolella. Mitoitus siten, että kasvukaudella pohjaveden pinta pysyy ojitusalueella riittävän alhaalla. Soveltuu laajoille ojitusalueille, joissa rakenteen yläpuolella riittävästi veden pidätystilavuutta. Soveltuu hyvin laskeutusaltaan yhteyteen Suomen metsäkeskus 52

53 Suomen metsäkeskus 53

54 Lietekuopat ja laskuetusallas Lietekuopat vähintään 1 m³ tilavuus ja 100 metrin välein ja ennen jokaista risteystä. Laskeutusaltaassa oleellista riittävä koko, oikea rakenne ja sijainti. Laskeutusaltaaseen mahdollista pidättää vain hieta ja sitä karkeammat maalajit. Laskeutusallas ei koskaan saa olla ainoa vesiensuojelumenetelmä. Laskeutusallasta ei aina tarvita (siitä ei ole aina mitään hyötyä) Suomen metsäkeskus 54

55 Lietekuoppa pidättää ojan pohjalla kulkevaa karkeaa maaainesta Suomen metsäkeskus 55

56 Kosteikon (tai ison laskeutusaltaan) rakentamisessa kannattaa käyttää esimerkiksi vanhoja turpeennostopaikkoja, jolloin vältytään raskailta kaivuutöitä Suomen metsäkeskus 56

57 Pintavalutuskenttä (1) Pintavalutuskenttä voi olla ojitettu tai ojittamaton suo tai kivennäismaa-alue, jolle metsänkäsittelyalueen vedet ohjataan. Pintavalutukseen soveltuu tasainen maa-alue, jolle vesi levittäytyy tasaisesti ja virtaama hidastuu. Sitoo hyvin kiintoaineita, liukoisten ravinteiden osalta tulokset vaihtelevia. Toimivuuteen vaikuttaa koko, hyötyala, tulevan veden määrä, oikovirtaukset, kaltevuus, kasvillisuus ja turvekerroksen paksuus Suomen metsäkeskus 57

58 Pintavalutuskenttä (2) Suositeltava koko vähintään 1 % valuma-alueen pintaalasta. Valuma-alueen suositus alle 50 ha. Jos isompi niin vedet useammalle pintavalutusalueelle. Ohjekokoa pienempikin parempi kuin ei mitään ja pidättää hyvin kiintoainetta. Ohjekokoa selvästi pienemmälle kentälle ei kuitenkaan koko kuivatusalueen vesimäärää vaan ainoastaan se osa, jonkä käsittelyyn pintavalutuskentän koko riittää. Pieni pintavalutuskenttä toimii paremmin virtaamansäätörakenteiden, esim. putkipatojen yhteydessä Suomen metsäkeskus 58

59 Vesi saadaan jakaantumaan pintavalutuskentälle tasaisemmin kampamaisella jako-ojalla. Kentän alapuolisia ojia perataan vain tarpeen mukaan Suomen metsäkeskus 59

60 Jos pintavalutuskenttä tehdään metsään, puuston kuoleminen on mahdollista. Pääpuulajeista kuusin on herkin, mänty ja hieskoivu kestävät tulvia paremmin Suomen metsäkeskus 60

61 Lietealtaan alapuolinen pintavalutusalue, jossa veden jakaantumista on pyritty parantamaan padotuksella Suomen metsäkeskus 61

62 Kosteikko Kosteikko on patoamalla tai kaivamalla tehty osittain avovesipintainen syvän ja matalan veden alueita käsittävä vesiensuojelurakenne. Kosteikot pidättävät hyvin kiintoainesta ja myös ravinnekuormitusta. Fosforin osalta vaihtelevia tuloksia. Kosteikkojen rakentamisessa suositeltavaa käyttää olemassa olevia lampia, turpeen nostopaikkoja tai vastaavia, jolloin vältytään huomattavalta rakentamiselta. Kosteikko voi olla myös lyhytaikainen tulvituskosteikko. Hyvän kosteikon suunnittelu ja rakentaminen on vaativa, osaamista ja hyviä paikkatietosovelluksia vaativa työ. Kosteikon käyttö on suositeltavaa, kun sillä voidaan parantaa useiden maankäyttömuotojen vesiensuojelua ja kosteikolla on muutakin kuin vain vesiensuojelullista arvoa Suomen metsäkeskus 62

63 Metsätalouden vesiensuojelu Lannoitus Happamat sulfaattimaat

64 Vesiensuojelu lannoituksessa Kohdevalinta Pääravinteitä typpeä ja fosforia vain, jos niistä on hyötyä Työn ajankohta lannoitelajin mukaan Sulan maan aikaan, tuhkaa ympäri vuoden Nitraattityppi kevätkesä, urea syksy Riittävät suojakaistat Ojat 5m, purot m, vesistöt 30m tai 50m (tuhkan levitys), lentolevitys vesistöjen varteen 50 m Suomen metsäkeskus 64

65 Vesiensuojelu lannoituksessa Työjärjestys: hakkuu, lannoitus, kunnostusojitus Turv le RautaPK-lannoite tai tuhkaa. Lannoitteen rauta ja tuhkan metallit sitovat fosforin maa-ainekseen. Tuhka tai RautaPK eivät lisää turvemaiden fosforin huuhtoutumista. Kivennäismaiden lannoitteet hidasliukoisia. Kivennäismaiden lannoituksesta typestä huuhtoutuu jonkin verran (n. 10 %), fosfori ei huuhtoudu. Tärkeillä pohjavesialueilla (luokka I) ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (luokka II) ei lannoiteta. Ympäristönsuojelulaissa pohjaveden ehdoton pilaamiskielto Suomen metsäkeskus 65

66 Metsätalouden vesiensuojelu Lainsäädäntö ja vastuukysymykset

67 Ympäristönsuojelulaki Ympäristön pilaantumisen torjunnan yleislaki. Pohjavesien ehdoton pilaamiskielto. Ympäristölupa tarvitaan, jos toiminnasta ympäristön pilaantumisen vaara. Pilaantumista on tapahtunut esimerkiksi silloin, jos ympäristön soveltuvuus yleiseen virkistykseen vähenee tai vahinkoa syntyy omaisuudelle tai sen käytölle. Tavoite on ennen kaikkea ennalta ehkäistä pilaantumista. Toimijan tulee olla riittävän selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Toimijalla on myös pilaantumisen torjuntavelvollisuus. Tämä voi tarkoittaa esim. torjuntaa, kun öljyä pääsee maahan Suomen metsäkeskus 67

68 Vesilaki Vesilaki käsittelee vesitalousasioita, esim. vedenpinnan nostoa tai laskua tai veden ohjaamista uuteen uomaan. Jos ojitushanke on luvanvarainen, sille haetaan vesilain vesitalouslupaa, ei ympäristölupaa, vaikka luvanvaraisuus koskisi vesistön pilaantumisen vaara. Lupaviranomainen on aluehallintovirasto (AVI) Vesilakia sovelletaan vesistöihin. Niitä ovat järvet, lammet, purot, tekojärvet, kanavat tai vastaavat Noro, oja tai lähde ei ole vesilaissa vesistö. Luonnontilaisen tai sen kaltaisen lähteen tai noron luonnontilaa ei kuitenkaan vesilain mukaan saa vaarantaa. Jos toimenpide vaarantaa puron uoman luonnontilaisuuden, on toimenpide luvanvarainen. Vesilain mukaista järvien, purojen ja norojen suojelua ei sovelleta Lapin maakunnassa Suomen metsäkeskus 68

69 Ojitushanke Maanomistajalla on oikeus ojitukseen maan kuivattamiseksi. Ojitusta on ojan tekeminen, ojan, noron tai puron suurentaminen, syventäminen tai oikaisu. Ojitushanke on harvoin luvanvarainen. Ojitus on tehtävä niin, ettei toisen alueelle aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa. Jos vahinko on huomattavasti pienempi kuin kustannus, joka aiheutuu sen estämisestä, korvaus voi olla rahaa. Toisen maalla toimimiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa tai lupa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta Suomen metsäkeskus 69

70 Ojitusilmoitus Kirjallinen ilmoitus ojitushankkeesta elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY) 60 vuorokautta ennen aloitusta. Ei tarvita, jos hanke on vähäinen tai sille on myönnetty vesitalouslupa. Vähäistä hanketta ei ole tarkasti määritelty. Käytännöksi muodostunut, että kaikista kunnostusojituksista tehdään ilmoitus Uudistamiseen liittyvää ojitusmätästystä pidetään vähäisenä, vaikka siihen liittyy ojitusta. Metsälaki / vesilaki Metsälaki koskee pienvesien välitöntä lähiympäristöä Vesilaki koskee vesiuomaa Suomen metsäkeskus 70

71 Kiitos Kiitos! Metsäala kasvuun

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Sampo, Imatra Edistämispalvelujen päällikkö Seppo Repo Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta aiheuttavat toimenpiteet

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelurakenteet. Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Metsätalouden vesiensuojelurakenteet. Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesiensuojelurakenteet 1 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus Metsäkeskus kartalla Organisaatio Metsäkeskus on osa välillistä valtionhallintoa. Maa- ja metsätalousministeriö Johtokunta Johtaja

Lisätiedot

Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko Jäppilätalo

Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko Jäppilätalo Ohjelma: Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko 26.4.2017 Jäppilätalo 18.00 Kahvi ja aloitussanat 18.10 Metsätalouden toimenpiteet projektipäällikkö Riikka Salomaa,

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta aiheuttavat toimenpiteet ja sen vaikutukset Vesiensuojelu hakkuiden, maanmuokkauksen ja kantojen noston

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu. Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus Joroinen

Metsätalouden vesiensuojelu. Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus Joroinen Metsätalouden vesiensuojelu Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus Joroinen 22.4.2015 Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus ja vaikutukset Vesiensuojelu hakkuiden, maanmuokkauksen, kantojen noston

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen

Lisätiedot

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Kaakkois-Suomen metsien hakkuukertymä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Toteutunut hakkuukertymä Suurin kestävä hakkuukertymä Metsätalouden vesistökuormitus - kiintoainekuormitus

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu. Joroisten vesienhoidon iltatilaisuus 30.10.2014 Riikka Salomaa Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut

Metsätalouden vesiensuojelu. Joroisten vesienhoidon iltatilaisuus 30.10.2014 Riikka Salomaa Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Metsätalouden vesiensuojelu Joroisten vesienhoidon iltatilaisuus 30.10.2014 Riikka Salomaa Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Metsätalouden vesistöhaittojen vähentäminen Metsätalouden vesistövaikutukset

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 14.6.2012 Saarijärvi Vesiensuojelu hakkuissa Hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojakaista Vähintään 5 m leveä Leveyden määrää kuvion kaltevuus

Lisätiedot

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia Samuli Joensuu 11.4.2012 Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine,

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Teemu Ulvi, SYKE Vesien suojelun ja vesistöjen

Lisätiedot

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Kunnosta lähivetesi -koulutus Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Ravinteiden riittävyys Vesiensuojelu Mika Nieminen 26.3.2009 27.3.2009 1 Ravinteiden riittävyys Yleensä huuhtoutuminen vähäistä ravinnevaroihin

Lisätiedot

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 9.6.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 8.6.2012 Karstula Vesiensuojelu turvemaiden hakkuissa Turvemaiden hakkuissa käytetään mahdollisimman vähän maastovaurioita aiheuttavaa kalustoa

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Metsätalouden vesiensuojelun te ta Metsätalouden vesiensuojelun teemailta 30.10.2018 Savokaita-Riitjärvi Tiina Karjalainen, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö 1. Yleissuunnitelma-alue - maankäyttö - hakkuut 2. Metsätalouden vesistökuormitus,

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja Marjo Ahola 29.8.2019 RUSLE2015-eroosiomalli RUSLE2015-eroosiomalli Eroosiomalli kuvaa paljastetun maanpinnan eroosioherkkyyttä. Malli kuvaa potentiaalista

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu Mika Nieminen ja Erkki Ahti Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutukset e e m t a Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu puuston kasvun parantamiseksi. Metsänparannustoiminnan on arvioitu

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Pintavesien virtausmalli

Pintavesien virtausmalli Pintavesien virtausmalli Aineisto Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon perusteella. Tuloksena on tieto yläpuoleisen valuma-alueen pintaalasta,

Lisätiedot

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta päivitetty 3.5.2016 Virtaamakartan käyttö ja tulkinta versio 1.1 Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Metsätalouden vesiensuojelun te ta Metsätalouden vesiensuojelun teemailta 12.7.2018 Vilajoen länsihaara Tiina Karjalainen, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö 1. Yleissuunnitelma-alue - maankäyttö - ojitusalueet ja hakkuut - vesistökuormitus

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu 4.4.2019 Rautjärvi Tiina Karjalainen, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Toimenpiteiden suunnittelu ja vesiensuojelun menetelmiä Rantametsät

Lisätiedot

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu 14.11.2012 Antti Leinonen 1 Vesiensuojelusuositusten painopisteitä Vesiensuojelun

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu UPM Seppo Ollikainen

Metsätalouden vesiensuojelu UPM Seppo Ollikainen Metsätalouden vesiensuojelu UPM 24.9.2019 Seppo Ollikainen Kaakkois-Suomen metsien hakkuukertymä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Toteutunut hakkuukertymä Suurin kestävä hakkuukertymä 1000 m³ 4

Lisätiedot

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu Vesiensuojelu kunnostusojituksessa Samuli Joensuu 16.4.2013 Kunnostusojituksen suunnittelu Kohdevalinta Taloudellinen kannattavuus Maastosuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Kaivutyön toteutus

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla Pohjavesityöpaja 16.5.2017 Samuli Joensuu Metsätalous pohjavesialueella Metsätalous on pääsääntöisesti turvallisinta maankäyttöä pohjavesialueilla muihin

Lisätiedot

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut Webinaari 23.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa. Samuli Joensuu 9.5.

Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa. Samuli Joensuu 9.5. Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa Samuli Joensuu 9.5.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti

Lisätiedot

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ 1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun

Lisätiedot

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 282/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ONKAMAANJÄRVEN

Lisätiedot

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen Marjo Ahola 3.6.2019 Vesiensuojelun laatuloikka -hankepari Hankkeet: Vesiensuojelun laatuloikka - menetelmäkehitys Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua

Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua Sakari Sarkkola, Mika Nieminen, Hannu Hökkä, Anu Hynninen, Ari Laurén, Martti Vuollekoski, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Erkki Ahti, Jukka Laine SUO-HYDRO -hanke Tavoitteena

Lisätiedot

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi Yhteystiedot ja vastuuorganisaatio Nimi Osoite TASO Metsäojitusilmoituslomake 1/4 Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA JA SIJAINTI Sijaintikunta Kaupunginosan/kylän

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Valuma-aluetason suunnittelun koulutus 14.11.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon

Lisätiedot

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Vesiensuojelupelin ohje

Vesiensuojelupelin ohje Vesiensuojelupeli Tulostusohje Tulosta peliohje A4-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta pelilauta A3-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta lipukediat 5 18

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu Vesiensuojelutoimenpiteet Samuli Joensuu 25.11.2013 Yleistä Vesiensuojelun kannattavuutta on äärimmäisen vaikea yksiselitteisesti laskea Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki vesiensuojelu on kannattavaa,

Lisätiedot

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake Nimi Osoite Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA SIJAINTI Sijaintikunta Hankkeen numero Kaupunginosan/kylän nimi Vastuuorganisaatio ja/tai Kemera-nro

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Teemat: Taustaa metsätalouden vesistökuormituksen kehittämiselle TASO- hankkeen rooli ja tuloksia metsätalouden vesiensuojelun

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 287/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu Etelä- Karjalan mhy

Metsätalouden vesiensuojelu Etelä- Karjalan mhy Metsätalouden vesiensuojelu Etelä- Karjalan mhy 5.9.2019 Kaakkois-Suomen metsien hakkuukertymä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Toteutunut hakkuukertymä Suurin kestävä hakkuukertymä 1000 m³ 4 000

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Metsätalousalueiden kartoitus ja yleissuunnittelu Malisjoen valuma-alueella 27.09.2012. Laatija: JPa

Metsätalousalueiden kartoitus ja yleissuunnittelu Malisjoen valuma-alueella 27.09.2012. Laatija: JPa Metsätalousalueiden kartoitus ja yleissuunnittelu Malisjoen valuma-alueella 27.09.2012 Laatija: JPa METSÄTALOUSALUEIDEN KARTOITUS JA YLEISSUUNNITTELU MALISJOEN VALUMA-ALUEELLA Asiakas Nivalan kaupunki

Lisätiedot

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

löytyy mm. suositusten kouluttajan

löytyy mm. suositusten kouluttajan Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Kunnostusojitus on osa metsänkasvatusketjua turvemaiden metsissä. Ojaverkoston kunto heikkenee vähitellen ojituksesta kuluneen ajan myötä mm. ojien mataloitumism

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot