MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry

2 SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE 1 2 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMAN TAUSTAA 1 3 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUKEINOJA 2 4 KOTOJÄRVEN OJAN VALUMA-ALUE Kotojärven ojan valuma-alueen kuvaus Kotojärven ojan valuma-alueen vesiensuojeluehdotus 6 5 HIEDONOJAN VALUMA-ALUE Hiedonojan valuma-alueen kuvaus Hiedonojan valuma-alueen vesiensuojeluehdotus 9 6 TOKKOLAN OJAN VALUMA-ALUE Tokkolan ojan valuma-alueen kuvaus Tokkolan ojan valuma-alueen vesiensuojeluehdotus 13 7 EHDOTUS VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOTEUTUSJÄRJESTYKSEKSI 13

3 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE Märkjärven valuma-alueen pinta-ala on hehtaaria. Märkjärven valuma-alueella on peltoa ja metsää, josta pieni osa on ojitettua suometsää. Järven valuma-alueella on Kotojärvi. Märkjärven rannoilla vuorottelevat pelto- ja metsäalueet. Järven valuma-alueella on pääosin melko pieniä peltoalueita ja laajat peltoalueet puuttuvat. Märkjärven valumaalueella laadittiin alustava vesiensuojelusuunnitelma kolmen ojan valuma-alueelle. Nämä ojat ovat Kotojärven oja, Hiedonoja ja Tokkolan oja. 2 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMAN TAUSTAA Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Märkjärven kunnostussuunnitelmaa. Märkjärven valuma-alueelle ehdotetuista vesiensuojelurakenteista on keskusteltu maanomistajien kanssa ja maanomistajilta on saatu alustava suostumus vesiensuojelurakenteiden suunnitteluun. Maanomistajille on kerrottu, että jos suunnitelmat etenevät, maanomistajiin ollaan uudelleen yhteydessä ja tällöin mahdollisesta vesiensuojelurakenteen sijoittamisesta maanomistajan maalle tehdään kirjallinen sopimus. Märkjärven valuma-alueen vesiensuojelusuunnitelma on alustava, koska suunnitelmaa tehtäessä ei ole tehty vesiensuojelurakenteiden tarkkoja rakennemitoituksia. Erityisesti pohjapatojen rakentaminen vaatii ojien vaaituksen. Tätä kautta saadaan selville padon sopiva korko ja padolle parhaiten sopiva sijoituspaikka. Myös putkipadon ja kosteikon teko vaatii suunnitellun alueen vaaituksen. Tässä suunnitelmassa vesiensuojelurakenteet on pyritty sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan tien tai pellon reunaan niin, että vesiensuojelurakenteita pääsee tarvittaessa kunnostamaan helposti. Vesiensuojelusuunnitelman teossa käytettyjä tausta-aineistoja ovat ojien valuma-alueiden pinta-alatiedot, suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden yläpuolisten valuma-alueiden pinta-alatiedot, eroosioriskianalyysi sekä maaperätieto. Vesiensuojelurakenteen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala ja ojaston maalaji vaikuttavat suoraan sopivan vesiensuojelurakenteen valintaan, koska eri vesiensuojelurakenteet sopivat erikokoisille valuma-alueille ja erilaisille maalajeille. Eroosioriskianalyysi ohjaa sijoittamaan vesiensuojelurakenteita niihin uomien kohtiin, joissa on keskimääräistä suurempi eroosioriski. Eroosioriski liittyy usein suureen valuma-alueen pinta-alaan, hienojakoiseen maalajiin tai maaston jyrkkyyteen. Märkjärven valuma-alueen maaperätiedot on saatu Paikkatietoikkunan tietopalvelusta. Taustakarttoina on käytetty Maanmittauslaitoksen peruskarttoja vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1

4 3 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUKEINOJA Järven valuma-alueen vesiensuojelua voidaan parantaa monilla usein helposti toteutettavilla keinoilla. Järvien rannoille ja ojien reunoilla pitää jättää käsittelemätön suojavyöhyke, jossa maata ei muokata ja pintakasvillisuutta ei poisteta. Rinnemaastossa suojavyöhykkeiden pitäisi olla leveämpiä kuin tasaisessa maastossa. Ojia ei pidä perata järven tai lammen rantaan asti, vaan rantaan pitää aina jättää kaivukatko. Perattaviin ojiin suositellaan jätettäväksi perkaamattomia kaivukatkoja, jos kaivokatkojen teko on mahdollista. Ojien turhaa perkaamista pitää välttää. Jos alueen ojastoa aiotaan perata, perattavaksi pitää valita vain ne ojat, joissa on välitön perkaustarve. Jyrkissä rinteissä olevia ojia ei pitäisi perata lainkaan. Isojen laskuojien perkaamista kannattaa välttää, jos perkaaminen ei ole aivan välttämätöntä. Lietekuopat ovat yksittäisiin sarkaojiin tehtäviä vesiensuojelurakenteita. Lietekuoppien tarkoituksena on kerätä veden mukana kulkeutuvaa karkeaa kiintoainesta. Lietekuoppia suositellaan tehtäväksi sarkaojien alkumetreille. Pitkiin sarkaojiin suositellaan tehtäväksi useita lietekuoppia metrin välein. Laskeutusaltaan tarkoituksena on hidastaa veden virtausta niin, että kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Laskeutusallas on tarkoitettu karkeiden ja keskikarkeiden maalajien laskeuttamiseen. Laskeutusallas sopii alle 50 hehtaarin valuma-alueille. Laskeutusaltaasta lähtevän ojan suulle suositellaan tehtäväksi pohja- tai putkipato tai vaihtoehtoisesti ojansuulle voidaan jättää padoksi maa-aineksesta muodostuva kynnys. Putkipadolla hidastetaan vedenvirtausta padon yläpuolisella valuma-alueella ja siten estetään tai vähennetään uomaeroosiota. Putkipato sopii ojitetuille soille, joilla on sarkaojia, joihin padottava vesi voi varastoitua tilapäisesti tulvahuippujen aikana. Tutkimusten mukaan hetkellisestä tulvahuippujen aikaisesta sarkaojien vedenpinnannoususta ei ole haittaa suoalueen puustolle. Putkipato sopii yleensä alle 250 hehtaarin valuma-alueille. Putkipadon yhteyteen tehdään usein laskeutusallas. Pohjapadon tavoitteena on vedenvirtauksen hidastaminen pohjapadon yläpuolisella valuma-alueella ja siten uomaeroosion estäminen tai vähentäminen. Pohjapato sopii yleensä alle hehtaarin valuma-alueille. Pohjapadot sopivat käytettäviksi erityisesti laskuojissa ja rinnemaastossa. Pohjapatoja voidaan käyttää myös pienillä valuma-alueilla kohteissa, joissa uomien maalaji on hienojakoista, koska esimerkiksi laskeutusallas ei sovi hienojakoisten maiden vesiensuojelurakenteeksi. Peräkkäiset pohjapadot muodostavat patoportaat. Kosteikon tarkoituksena on veden mukana kulkevan kiintoaineksen laskeuttaminen ja ravinteiden sitominen. Kosteikot sopivat yleensä alle hehtaarin valuma-alueille. Metsätaloudessa kosteikon suosituspinta-ala on noin 1 2 % kosteikon yläpuolisen valuma- 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

5 alueen pinta-alasta. Veden tavoiteviipymä kosteikossa on tuntia ylivaluman aikana. Kosteikkoja suositellaan tehtäväksi luontaisiin paikkoihin kuten vanhoihin järvikuivioihin. Pintavalutuskentän tarkoituksena on kiintoaineksen laskeuttaminen ja ravinteiden sitominen. Pintavalutuskentällä vesi jakautuu tasaisesti kentälle ja suodattuu kentän kasvillisuudessa ja turpeessa. Pintavalutuskentät sopivat yleensä käytännössä alle 100 hehtaarin valuma-alueille. Pintavalutuskentän suosituspinta-ala on vähintään yksi prosentti yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Oikein mitoitettu ja toteutettu pintavalutuskenttä on tehokas vesiensuojelurakenne. 4 KOTOJÄRVEN OJAN VALUMA-ALUE 4.1 KOTOJÄRVEN OJAN VALUMA-ALUEEN KUVAUS Kotojärven ojan valuma-alueen pinta-ala on 875 hehtaaria. Kotojärven ojan valuma-alueen vedet tulevat pääosin Märkjärven länsipuolella olevasta Kotojärvestä. Kotojärven ojan valuma-alueen länsi- ja pohjoisosissa on peltoja. Muuten valuma-alue on pääosin metsää. Metsämaasta vain pieni osa on ojitettua suometsää. Kotojärvi laskee Märkjärveen lyhyen laskuojan kautta. Tämän Kotojärven ojan reunaalueet ovat aivan rantoja lukuun ottamatta peltoa. Peltoalueella Kotojärven ojaan liittyy kaksi pohjoisesta tulevaa sivuojaa. Nämä ojat kulkevat yläjuoksun suuntaan peltoalueen halki ja jatkuvat tämän jälkeen metsäojina. Valuma-alueen pohjoisosa on metsämaata, josta pieni osa on ojitettua suometsää. Kotojärven oja on iso pelto-oja, jossa on voimakas tulva-aikainen virtaama. Kotojärven ojan reunat ovat heinittyneet. Heinittyneet ojan reunat estävät uomaeroosion syntymistä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 3

6 Kuva 1. Kotojärven ojan valuma-alueet, ehdotetut vesiensuojelurakenteet, uomien eroosioriski ja mittauspiste. Kotojärven ojan valuma-alue on rajattu kartalle tummansinisellä ja vesiensuojelurakenteiden yläpuoliset valuma-alueet on rajattu keskisinisellä. Valuma-alueen pinta-alan mittauspiste on merkattu punaisella ympyrällä rannan lähelle. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

7 Kuva 2. Kotojärven ojan valuma-alueen ehdotetut vesiensuojelurakenteet ja uomien eroosioriski. Kotojärven ojan Kotojärveä lähinnä olevan pohjapadon yläpuolisen valuma-alueen pintaala on 758 hehtaaria, toisen 764 hehtaaria ja kolmannen, Märkjärveä lähinnä olevan padon 869 hehtaaria. Metsänreunaan ehdotetun padon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 58 hehtaaria. Kotojärven laskuojan maaperä on savea. Myllylän läntisemmän haaran yläjuoksun maaperä on moreenia. Vatajansuolle johtavan ojan maaperä on savea ja Vatajansuon maaperä on saraturvetta. Kotojärven ojan eroosioriski on suuri. Samoin Kotojärven ojaan Myllylän peltoalueella liittyvien ojien eroosioriski on suuri. Mittausten mukaan Kotojärven ojaa pitkin tulee merkittävästi kiintoaine- ja ravinnekuormitusta Märkjärveen. Kotojärven ojan litraa kohti mitattu kuormitus ei ole valtavan suuri. Ojan vesimäärä on kuitenkin iso ja tätä kautta ojan kuormittava vaikutus on merkittävä. Kotojärven ojan valuma-alueella on välitön vesiensuojelutarve. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 5

8 Kuva 3. Kotojärven oja peltoalueelle suunnitellun keskimmäisen pohjapadon kohdalla. Kuva 4. Kotojärven oja peltoalueelle suunnitellun Märkjärveä lähinnä olevan pohjapadon kohdalla. 4.2 KOTOJÄRVEN OJAN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUEHDOTUS Kotojärven ojaa ei pitäisi perata. Jos ojaa kuitenkin perataan tulevaisuudessa, rantaan pitää jättää pitkä perkaamaton kaivukatko. Kotojärven ojan vesiensuojelua voidaan parantaa jättämällä riittävän leveät suojavyöhykkeet pellon ja ojan väliin. Lisäksi Myllylän peltoalueen peltoja voisi mahdollisuuksien mukaan hoitaa luonnonhoitopeltoina ojan läheisyy- 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

9 dessä. Kotojärven ojan valuma-alue on niin suuri, että ojaan suositeltavia vesiensuojelurakenteita ovat vain pohjapadot ja kosteikko. Ojan reunoilla olevat pellot ovat viljelyksessä, joten riittävän suuren kosteikoin teko ei ole mahdollista ainakaan tällä hetkellä. Kotojärven ojaan ehdotetaan tehtäväksi kolme pohjapatoa. Pohjapatojen tarkoituksena on hidastaa pohjapadon yläpuolisen ojan vedenvirtausta ja tätä kautta vähentää uomaeroosiota. Pohjapatoja pitäisi tehdä useita, koska ojassa on hieman korkeuseroa ja ojan valuma-alue on suuri. Jos maastossa on korkeuseroa, yhdellä pohjapadolla voidaan rajoittaa vain jonkin matkaa veden virtausnopeutta. Myllylän peltoalueen pohjoispuolella olevan ojan metsänreunaan ehdotetaan tehtäväksi pohjapato. Tässä ojassa on näkyvissä eroosiota. 5 HIEDONOJAN VALUMA-ALUE 5.1 HIEDONOJAN VALUMA-ALUEEN KUVAUS Hiedonojan valuma-alueen pinta-ala on 292 hehtaaria. Hiedonojan valuma-alueella on kangasmetsää, ojitettua suometsää sekä alajuoksulla myös peltoalue. Ojan reunat ovat heinittyneet ja oja on vakiintuneessa tilassa. Ojan reunojen heinittyminen estää ojan uomaeroosiota. Hiedonoja on keskikokoinen oja. Hiedonojaan liittyy ojan keskivaiheilla muutamia sivu-ojia. Ojan yläjuoksulla on Rajasuon ojitettu metsäalue. Rajasuolla oja haarautuu kahdeksi länteen päin johtavaksi haaraksi. Toisen sivuojan yläjuoksulla on Lakiasuon ojitettu suoalue, jonka ojat ovat osittain sammaleen peitossa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 7

10 Kuva 5. Hiedonojan valuma-alueet, ehdotetut vesiensuojelurakenteet, uomien eroosioriski ja mittauspiste. Hiedonojan valuma-alue on rajattu kartalle tummansinisellä ja vesiensuojelurakenteiden yläpuoliset valuma-alueet on rajattu keskisinisellä. Valuma-alueen pinta-alan mittauspiste on merkattu punaisella ympyrällä rannan lähelle. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

11 Hiedonojan maaperä on savea. Pellon yläreunassa rakennusten kohdalla maaperä on karkeaa hietaa. Tuhkatöyryn alueella maaperä on hiekkaa ja tämän jälkeen taas savea. Rajasuon alareuna on saraturvetta. Rajasuon yläosan ja Lakiasuon maaperä on rahkaturvetta. Ryssäntonnin sivuilla kulkevat ojat ovat hiekka- tai soramoreenia. Hiedonojan ja sen sivuojien eroosioriski on pääosin suuri. Tuhkatöyryn kohdalla ojassa on näkyvissä eroosiota. Hiedonojan valuma-alueella on kohtalainen vesiensuojelutarve. 5.2 HIEDONOJAN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUEHDOTUS Hiedonojan perkaamista pitää mahdollisuuksien mukaan välttää. Jos uomaa perataan tulevaisuudessa, pitää rantaan jättää perkaamaton kaivukatko. Peltoalueella ojan reunoille suositellaan jätettäväksi leveät suojavyöhykkeet. Hiedonojaan ehdotetaan tehtäväksi pohjapatoja hidastamaan veden virtausnopeutta. Kun veden virtausnopeus hidastuu, vesi pystyy irrottamaan aiempaa vähemmän kiintoainetta ojan pohjalta ja reunoilta. Pohjapatojen tarkka määrä ja parhaat sijoituspaikat saadaan selville mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä tehtävällä vaaituksella. Pohjapatojen yläpuolelle voidaan tarvittaessa tehdä laskeutusaltaat. Hiedonojaan ehdotetun alimman pohjapadon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 263 hehtaaria, Metsälän kohdalla olevan pohjapadon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 224 hehtaaria, Tuhkatöyryn kohdalla olevan pohjapadon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 222 hehtaaria ja Rajasuon kohdalla olevan pohjapadon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 150 hehtaaria. Rajasuolle ehdotetun pohjapadon tilalle voi vaihtoehtoisesti tehdä putkipadon tai laskeutusaltaan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 9

12 Kuva 5. Hiedonoja alimman ehdotetun pohjapadon kohdalla. Kuva 6. Hiedonoja Tuhkatöyryn kohdalla. 6 TOKKOLAN OJAN VALUMA-ALUE 6.1 TOKKOLAN OJAN VALUMA-ALUEEN KUVAUS Tokkolan ojan valuma-alueen pinta-ala on 294 hehtaaria. Tokkolan ojan valuma-alueella on kangasmetsää, ojitettua suometsää ja peltoa. Tokkolan oja virtaa rannan peltoalueen 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

13 jälkeen metsäisen notkelman halki metsitetylle peltoalueelle. Täällä oja haarautuu kahteen osaan. Itään päin johtava haara kulkee peltoalueen halki metsäalueelle. Mustasuon alueella on perattu metsäojia lähiaikoina. Tokkolan ojan pääuoma kulkee luoteeseen päin peltoalueen halki. Ojan yläjuoksulla on ojitettua suometsää. Ojitetun metsäalueen laskuojaan on tehty allas. Tokkolan ojaan liittyy Iilammen alueelta tuleva iso laskuoja. Tokkolan ojan pääuoma on pääosin heinittynyt ja vakiintuneessa tilassa. Kuva 7. Tokkolan ojan valuma-alueet, ehdotetut vesiensuojelurakenteet, uomien eroosioriski ja mittauspiste. Tokkolan ojan valuma-alue on rajattu kartalle tummansinisellä ja vesiensuojelurakenteiden yläpuoliset valuma-alueet on rajattu keskisinisellä. Valuma-alueen pinta-alan mittauspiste on merkattu punaisella ympyrällä rannan lähelle. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 11

14 Tokkolan ojan maaperä on rantapellolla ja pellon yläpuolisessa metsäpainanteessa hienoa hietaa. Ylempänä ojan maaperä on pääosin savea. Mustakorven alueen, pääuoman yläjuoksun ojitetun alueen ja Iilammen alueen maaperä on saraturvetta Tokkolan ojan pääuoman eroosioriski on pääosin suuri. Mittausten mukaan Tokkolan oja kuormittaa Märkjärveä merkittävästi.tokkolan ojassa on välitön vesiensuojelutarve. Kuva 8. Tokkolan oja alajuoksun metsäisessä notkelmassa. Kuva 9. Tokkolan ojaan tehty allas. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry

15 6.2 TOKKOLAN OJAN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUEHDOTUS Tokkolan ojan perkaamista pitää mahdollisuuksien mukaan välttää. Jos uomaa perataan tulevaisuudessa, pitää rantaan jättää perkaamaton kaivukatko. Peltoalueella ojan reunoille suositellaan jätettäväksi leveät suojavyöhykkeet. Tokkolan ojaan ehdotetaan tehtäväksi pohjapatoja hidastamaan veden virtausnopeutta. Kun veden virtausnopeus hidastuu, vesi pystyy irrottamaan aiempaa vähemmän kiintoainetta ojan pohjalta ja reunoilta. Pohjapatojen tarkka määrä ja parhaat sijoituspaikat saadaan selville mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä tehtävällä vaaituksella. Pohjapatojen yläpuolelle voidaan tarvittaessa tehdä laskeutusaltaat. Tokkolan ojan alimman pohjapadon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 283 hehtaaria. Mustakorven pohjapadon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 116 hehtaaria. Iilammen pohjapadon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 35 hehtaaria. Mäyrämäen laskeutusaltaan yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 42 hehtaaria. Olemassa olevan altaan mahdollisen kunnostamisen yhteydessä altaasta lähtevään ojaan suositellaan tehtäväksi pohjapato. 7 EHDOTUS VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TOTEUTUSJÄRJESTYKSEKSI Vesiensuojelurakenteille ehdotetaan seuraavaa toteuttamisjärjestystä: 1. Kotojärven laskuojan pohjapadot 2. Hiedonojan pohjapadot 3. Tokkolan ojan pääuoman pohjapato 4. Tokkolan ojan Mustakonkorven laskuojan pohjapato 5. Kotojärven ojan pohjapato metsänreunassa 6. Iilammen ojan pohjapato Ehdotus vesiensuojelurakenteiden toteuttamisjärjestykseksi perustuu arvioon siitä, millä ehdotetuista vesiensuojelurakenteista pystyttäisiin parhaiten parantamaan Märkjärven valuma-alueen vesiensuojelua. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 13

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 282/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ONKAMAANJÄRVEN

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 287/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 266/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 255/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 URAJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti 292/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SANIJÄRVEN

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta päivitetty 3.5.2016 Virtaamakartan käyttö ja tulkinta versio 1.1 Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET Sisällysluettelo URAJÄRVEN VALUMA-ALUE... 3 Tiivistelmä... 4 Kohteet osavaluma-alueittain... 5 Palolahden ojan valuma-alue... 5 Muurojan valuma-alue...

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen

Lisätiedot

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Kunnosta lähivetesi -koulutus Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue

Lisätiedot

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu 14.11.2012 Antti Leinonen 1 Vesiensuojelusuositusten painopisteitä Vesiensuojelun

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus

Lisätiedot

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu Vesiensuojelu kunnostusojituksessa Samuli Joensuu 16.4.2013 Kunnostusojituksen suunnittelu Kohdevalinta Taloudellinen kannattavuus Maastosuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Kaivutyön toteutus

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa 1(9) KORKATTIJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Hankealueen

Lisätiedot

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten

Lisätiedot

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f. NUOTTIOJAN VESIENHOITOHANKE, HINKUANJOKI, HAAPAJÄRVI TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (8) 1 Taustaa Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu 1 (13) Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu - toteutustyöt Pukkiselän alue on maakunnallisesti arvokas lintuvesi, jota uhkaa umpeenkasvu ja ruovikoituminen. Alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan

Lisätiedot

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 8.6.2012 Karstula Vesiensuojelu turvemaiden hakkuissa Turvemaiden hakkuissa käytetään mahdollisimman vähän maastovaurioita aiheuttavaa kalustoa

Lisätiedot

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Sampo, Imatra Edistämispalvelujen päällikkö Seppo Repo Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen TARJOUSPYYNTÖ Tarjousnimike Vireä Malisjoki II projekti Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen Tarjouksen sisältö Nivalan kaupungin tekninen toimi pyytää tarjousta Pienempien kosteikkojen rakentamisesta.

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011

Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011 SISÄLTÖ 1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue... 3 2 Vesiensuojelurakenteita... 4 2.1 Pohjapato...

Lisätiedot

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ 1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan

Lisätiedot

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu Vesiensuojelutoimenpiteet Samuli Joensuu 25.11.2013 Yleistä Vesiensuojelun kannattavuutta on äärimmäisen vaikea yksiselitteisesti laskea Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki vesiensuojelu on kannattavaa,

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Ohraneva, Kauhava... 1 Kampinneva, Lapua... 2 Haisuneva, Lapua... 3 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 4 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 5 Isokerusneva,

Lisätiedot

KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ 1 (16) KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja ojitustoiminnan aiheuttamien

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA 1 (5) ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA 2 (5) Tiivistelmä.. 3 Kohteet... 5 Kohde 1. Ojan kiveys, rummun korjaus, patoseinä, virtaaman jako.

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 1 (9) METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 2 (9) Hankealue.. 3 Suunnitelma 3 Kohteet... 6 Kohde 1. Padottava laskeutusallas... 6 Kohde

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineistossa on esitetty uomat, joissa veden laskennallinen virtausnopeus ylittää maalajin rajanopeuden. Maalajin rajanopeudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke 1 Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella vuosina 2012 2014 toteutetun OPET

Lisätiedot

Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma

Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma 1 2 Sisällys 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet... 4 2. Menetelmäkuvaus... 6 2.1. Riskiuoma analyysi... 6 2.2. Valuma alueet... 6 2.3. Maastokartoitus... 8 3. Puruveden

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

FRESHABIT Huhus luonnonhoitohanke

FRESHABIT Huhus luonnonhoitohanke HANKEKUVAUS 1 (5) FRESHABIT Huhus luonnonhoitohanke 1. Tausta ja hankealue Vuoden 2016 alussa käynnistyi valtakunnallinen Freshabit Life IP hanke, jonka tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa. Yhtenä

Lisätiedot

löytyy mm. suositusten kouluttajan

löytyy mm. suositusten kouluttajan Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Kunnostusojitus on osa metsänkasvatusketjua turvemaiden metsissä. Ojaverkoston kunto heikkenee vähitellen ojituksesta kuluneen ajan myötä mm. ojien mataloitumism

Lisätiedot

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella vuosina 2012 2014 toteutettavan OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hankkeen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti

Lisätiedot

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (13) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (13) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 15.11.2013 OPET-hanke, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö Luontoarvot puroissa ja valtaojissa

Lisätiedot

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI 1 (10) PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI LIITE 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Panumajärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta.

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä

Lisätiedot

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden metsätalouden vesiensuojelu Neuvontailta 11.4.2012, Kirjavala Seppo Repo, va. aluejohtaja Tiina Karjalainen, luonnonhoidonneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset

Lisätiedot

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall Suometsän hoito Hämeenlinna 04.05.2017 Miriam Stenvall Suometsän hoito Kartoitetaan kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen puuston tilaa (mm. hoito- ja hakkuutyöt), kasvupaikan ravinnetilannetta,

Lisätiedot

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014) LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014) 3: Kurosenlahden rannalla alavaa peltoa, ympärillä kohteelle loivasti viettävää rinnepeltoa. Hyvin potentiaalia kosteikoksi,

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin

Lisätiedot

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia Samuli Joensuu 11.4.2012 Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine,

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU

VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU P20455 26.2.2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy VIREÄ

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Laura Blomqvist, maisemasuunnittelija ProAgria Etelä-Suomi/MKN maisemapalvelut Vesiensuojeluseminaari Imatra 9.9.2014 Maataloudesta syntyvä kuormitus

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %

Lisätiedot

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi Yhteystiedot ja vastuuorganisaatio Nimi Osoite TASO Metsäojitusilmoituslomake 1/4 Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA JA SIJAINTI Sijaintikunta Kaupunginosan/kylän

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Asikkala, Hollola, Lahti Markku Meronen Hämeenlinna 2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN

Lisätiedot

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m2 +85. ljhs +80. ljhs ljhs. i=0.001. i=0.0005 lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m2 +85. ljhs +80. ljhs ljhs. i=0.001. i=0.0005 lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan Uoma 3 Rumpukoko 600 mm F=0.30 km2 HQ=0.12 m3/s v=0.37m/s t=0.32 m A=0.4 Rumpukoko 800 mm F=0.8 km2 HQ=0.24 m3/s v=0.33 m/s t=0.48 m/s 0.75 m2 1+25 yl tien runpu ei toim enpiteitä 3+25 silta vesijuoksu

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys

Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys KIRMUSJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 541446-P22887 Raportti 1 Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin Ida-Mari Toivonen ja Petra Korkiakoski OJAT KUNTOON LUONNONMUKAISIN MENETELMIN Ida-Mari Toivonen ja Petra Korkiakoski Hämeen ammattikorkeakoulu OPET-hanke Ojat kuntoon

Lisätiedot

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa Teija Kirkkala ja Henri Vaarala 17.4.2012 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 9.6.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman

Lisätiedot