METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELU
|
|
- Markku Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELU Seminaari Valuma-alueen vesiensuojelutoimet suunnittelu ja toteutus Pyhäjärvi- Instituutti Kauttua Kaisa Heikkinen
2 Suomen pintavesien ekologinen tila
3 Maatalous Metsätalous Vesistöön huuhtoutuu: Typpeä Fosforia Orgaanisia aineita Rautaa Kiintoainetta Turvetuotanto Jokien pohjien liettyminen ja rehevöityminen keskeiset vesiensuojelulliset ongelmat Suomessa
4 Kuormituksesta aiheutuvien haittojen ilmeneminen Vesistöä kuormittava aine Haitta ilmenee Vaikutus vedenlaatuun ja eliöstöön Kiintoaine Pohjan liettyminen Aiheuttaa muutoksia pohjaeläimistön ja planktonin rakenteeseen Vaikeuttaa kalojen lisääntymistä Veden samentuminen Rajoittaa kalojen ja vesikasvien kasvua Orgaaniset aineet ja rauta Veden värin tummuminen Haittaa kalojen viihtyvyyttä Verkkojen likaantuminen ja mahdollisesti myös myrkkyvaikutuksia pohjaeläimille Makuvirheitä kaloihin Veden humus- ja rautapitoisuuden lisääntyminen Sädesienten lisääntyminen Typpi ja fosfori Rehevöityminen Vaikuttaa koko vesiekosysteemissä: pohjalevät, planktonlevät, korkeampi vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalat Muutoksia kalaston koostumuksessa Muutokset joen orgaanisen aineen hajotukselle perustuvassa ravintoketjussa ja pohjaeläimistössä
5 Metsätalouden osuus kokonaiskuormituksesta toimenpideohjelmissa Metsätalous (%) LOS UUS KAS HAM PIR ESA PSA PKA KSU LSU *) PPO /KAI LAP Kok.P < Kok.N < *) mukana ei luonnonhuuhtoumaa eikä laskeumaa Siuruanjokeen kohdistuva kokonaistyppikuormitus
6 EY:n vesien suojelua koskeva vesipolitiikan puitedirektiivi Tavoite: Pintavesien pilaantumisen ja ekologisen tilan heikkenemisen estäminen Pintavesien ennallistaminen ja hyvän tilan saavuttaminen Direktiivi tähtää käytännön vesiensuojelun tehostamiseen siten, että 1. Vesien tilasta hankitaan entistä luotettavampaa tietoa. 2. Päästöjä rajoitetaan parhailla käytettävissä olevilla menetelmillä Direktiivi edellyttää kokonaisvaltaista, valuma-aluepohjaista tapaa vesiensuojeluongelmien ratkaisussa.
7 Vesienhoitojärjestelmä Arvio vesien tilatavoitteiden saavuttamisesta Väliraportti toimenpiteiden täytäntöönpanosta 2012, 2018, 2024 Vesien tilan seuranta ja luokittelu Ajantasaistetut hoitosuunnitelmat 2015, 2021, 2027 Vesien nykytila Perusselvitykset 2004 Seurannan käynnistäminen 2006 Ensimmäinen luokittelu Toimenpiteet -paineiden vähentäminen -vesien kunnostaminen Ensimmäinen hoitosuunnitelma vesien tilatavoitteet -toimenpideohjelma Vesien hyvä tila
8 Vesienhoitoalueet suunnittelualueita koostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta Yhteistyöryhmät Vesienhoitosuunnitelmat - toimenpideohjelmat
9 Viranomaiset ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalous-ministeriö alueelliset ELY-keskukset valtion ja kuntien viranomaiset Ministeriöiden koordinoima ohjaustoiminta Ympäristöministeriön asettama hankeryhmä vesienhoitosuunnitelmia koskevan toteuttamisohjelman valmistelemiseksi -Sektorikohtaiset tiimit - VHS metsätaloustiimi 2009 Jukka Matinvesi, YM, pj.; Samuli Joensuu, Tapio; Pekka Hynninen PPO; Pertti Manninen ESA; Kaisa Heikkinen, SYKE, siht.
10 Ympäristötavoitteet vesienhoitosuunnitelmissa pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja on viimeistään vuonna 2015 vähintään hyvä poikkeukset, lievennykset ja pidemmät määräajat mahdollisia tietyin edellytyksin
11 Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät Ohjauskeinot Tekniset vesiensuojelumenetelmät
12 Metsätalouden vesiensuojelun ohjauskeinot Hallinnollis-oikeudelliset Taloudelliset Tiedon lisäämistä välittävät ja parantavat Ohjauskeinot ovat teknisten menetelmien rinnalla tärkeä osa metsätalouden vesiensuojelua.
13 Metsätalouden hallinnollis-oikeudelliset ohjauskeinot Kansallinen lainsäädäntö Metsälaki (1093/1996) Yhteismetsälaki (109/2003) Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta (263/1991) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Vesilaki (264/1961) Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2015 Erilaiset ympäristön käyttöön liittyvät suunnittelujärjestelmät Kaavajärjestelmä Luonnonsuojeluohjelmat Ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa ympäristölupamenettely Yleiset normit ja niiden jälkivalvonta Erilaiset kohdesuojelupäätökset ja lakiperusteinen kohdesuojelu YVA ja SOVA Vesienhoitosuunnitelmat
14 Metsätalouden taloudelliset ohjauskeinot Perustuvat itseohjautuvuuteen, kannustimiin ja sanktioihin. Havaittu tehokkaaksi metsätalouden ohjausvälineeksi. Metsätalouden taloudellisia ohjauskeinoja ovat: Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) Metsätalouden verotus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) Verotonta valtion rahoitustukea yksityismetsänomistajille, tällä hetkellä lähinnä kunnostusojitusten vesiensuojeluun Tuen saaminen metsäojitushankkeisiin edellyttää vesiensuojelusuunnitelman laatimista, suunnitelmia laativat metsäkeskukset Uusi Kemera-laki tullut voimaan Täysimääräinen avustus vesiensuojelun hankekohtaiseen suunnitteluun ja toteutukseen Tuki suuntautunee edelleenkin vain kunnostusojitukseen Luonnonhoitohankkeita metsätaloustoimenpiteiden haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi
15 Metsätalouden vesiensuojelun kustannuksista suuri osa muodostuu juuri vesien suotautumiseen perustuvien ja muiden vastaavantasoisten menetelmien laaja-alaisesta käytöstä ja yleissuunnittelusta. - Uusi Kemera-laki Edistää parhaiden vesiensuojelumenetelmien (pintavalutuskentät, muut suotautumiseen perustuvat menetelmät) käyttöönottoa metsätalouden vesiensuojelussa Hyvät mahdollisuudet nostaa metsätalouden vesiensuojelun suunnittelun tasoa
16 Metsätalouden tiedolliset ohjauskeinot Tiedonkulkua parantavia ohjauskeinoja ovat Viestintä Neuvonta Koulutus ja kasvatus Vesiensuojeluun liittyvät ohjelmat, suunnitelmat, suositukset ja ohjeet Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät Vapaaehtoiset sopimukset, kuten laatustandardit, sertifioinnit ja ympäristömerkinnät Digitaaliset palvelut (paikkatieto) T&K-toiminta
17 Metsätaloushankkeiden vesiensuojelutoimien suunnittelu ja toteutus - Metsäkeskukset ja metsähallitus - Metsätalouden vesiensuojeluohjeistot - Tapio ja Metsähallitus - Laatu- ja ympäristöjärjestelmät ja niihin liittyvä omavalvonta Ympäristönsuojelulain (YSL) 5 :n mukaan "toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista." Tarvitaan edelleen vesiensuojelukoulutusta ja neuvontaa sekä tiedottamista metsäalan toimijoille ja metsänomistajille. Vesienhoitosuunnitelmat ja niiden toimenpideohjelmat voivat olla myös yksi tiedollinen ohjauskeino vesiensuojelussa - nyt meneillään työn ensimmäinen 6-vuotiskausi
18 Tekniset vesiensuojelumenetelmät Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Ojitus Maan muokkaus Lietekuopat ja taskut Virtaamanhallinta Lannoitus Toimenpiteet kuormituksen pidättämiseksi Suojavyöhykkeet Laskeutusaltaat Pintavalutuskentät
19 Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen maaperän eroosioon ja vesiä liettävän kiintoaineen kulkeutumiseen Toimenpiteet vähentävät myös vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta Ojitus Ojien kaivua pääkaltevuuden suuntaan vältetään Eri maalajeille suurimmat sallitut ojakaltevuudet Vesiä ei johdeta sarkaojista suoraan vesistöön vaan kokoojaojien kautta Ojituksen oikea ajoitus - Kuivana aikana, ei tulvakausina ja roudan sulamisen aikana Ojituksen jaksotus - Yläpuoliset ojat Alapuoliset ojat Valtaojat Metsäoja Kuva Jouni Näpänkangas. 1998
20 Vesiensuojelun suunnittelua tukevan aineiston tuottaminen mallintamalla Antti Leinonen E-S MK 2006 Tavoitteena tuottaa tietoa, jota hyödyntämällä kunnostusojituksen vesiensuojelun taso nousee sekä suunnittelun ja toteutuksen kustannustehokkuus paranee
21 Eroosion määrä/voimakkuus vesimäärän perusteella kohtalainen riski, va alle 10 ha suuri riski, va alla 10 ha kohtalainen riski, va ha suuri riski, va alla ha kohtalainen riski, va yli ha 50 suuri riski, va yli ha 50 Luokiteltu maaperä ERLUOKKA Turve yli 1m turve m, Mr SMr soistuma, Mr SMr Mr SMr Ka turve m, lajittunut tai HMr soistuma, lajittunut tai HMr lajittunut HMr
22
23 Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen maaperän eroosioon ja vesiä liettävän kiintoaineen kulkeutumiseen Toimenpiteet vähentävät myös vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta Maan muokkaus Muokkausjälkiä ei tehdä rinteen suuntaisesti, katkoja Auraus Juhani Karjalainen, Metsähallitus, 1989 Laikutus Juhani Karjalainen, Metsähallitus, 1994
24 Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen maaperän eroosioon ja vesiä liettävän kiintoaineen kulkeutumiseen Toimenpiteet vähentävät myös vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta Lietekuopat ja -taskut Pidättävät sarkaojissa kulkeutuvaa karkeaa kiintoainetta Merkitys suuri erityisesti ojien kaivuaikana kaivua seuraavana muutamana suuren kiintoainehuuhtouman vuotena Metsätalouden valumavesien puhdistuksessa käytettävä lietekuoppa Juhani Karjalainen, Metsähallitus, 1994
25 Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen maaperän eroosioon ja vesiä liettävän kiintoaineen kulkeutumiseen Toimenpiteet vähentävät myös vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta Virtaamanhallinta Vähentää kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumista toimenpidealueelta Esimerkki turvetuotannosta
26 Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen vesistöihin kohdistuvaan ravinnekuormitukseen Lannoitus 3 keskeistä menetelmää (Tapio) Ennakkosuunnittelu Töiden huolellinen toteutus Pintavalutukseen perustuvat vesiensuojelumenetelmät Rajoituksia Typpi- ja fosforilannoituksia ei tehdä tärkeillä pohjavesialueilla Karujen soiden NPK-lannoituksista tulisi pidättyä Ohjeita lannoitteiden levittämiselle mm. Tapion oppaassa Metsätalouden vesiensuojelu
27 Toimenpiteet kuormituksen pidättämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen vesistöihin kohdistuvaan kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen Suojavyöhykkeet Pintakasvillisuus pidättää kiintoainetta ja sitoo ravinteita Ravinteita pidättyy myös maaperään Suojavyöhyke metsätalousalueella Juhani Karjalainen, Metsähallitus, 1991
28 Toimenpiteet kuormituksen pidättämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen vesistöihin kohdistuvaan kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen Laskeutusaltaat Vähentävät valumavedestä kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita Laskeutusallas Metsätalouden valumavesien puhdistuksessa Jari Määttä, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
29 Toimenpiteet kuormituksen pidättämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen vesistöihin kohdistuvaan kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen Pintavalutuskentät Vähentävät valumavedestä kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita sekä myös liukoisia ravinteita Pintavalutuskenttä metsätalouden valumavesien puhdistuksessa Juhani karjalainen, Metsähallitus, 1992
30 Suolle rakennettu vesiensuojelukosteikko eli pintavalutuskenttä Distribution ditch Sampling plot Measuring weir Water sampling point 0 m 100 RIVER HAMARINJOKI Vesi johdetaan pinnaltaan luonnontilaiselle suoalueelle Vesi puhdistuu suon ekosysteemille luontaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena Ilmakuva Kompsasuon pintavalutuskentästä
31 Keskimääräiset Kompsasuon pintavalutuskentällä kesällä ja syksyllä saavutetut poistumat (%). Vuonna 2002 pintavalutuskenttä oli ollut käytössä 16 vuotta. Poistumat on laskettu kentälle tulevien ja sieltä lähtevien ainemäärien perusteella. Vedenlaatumuuttuja Vuosi Kiintoaine COD Mn Kok.N Epäorgaaninen N NH 4 -N NO 3 -N Kok.P PO 4 -P Kok.Fe Liukoinen orgaaninen Fe 43 52
32 Pintavalutuskentät ja muut vesiensuojelukosteikot Ilmakuva Kompsasuon pohjoisesta pintavalutuskentästä Hovin maatalouskosteikko Vihdissä
33 Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely TUKOS Hankkeen suunniteltu toteutusaika
34 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena on kehittää turvetuotannolle uusia valumavesien käsittelymenetelmiä. Selvitetään, millaisin edellytyksin ojitetulle suoalueelle voidaan rakentaa turvetuotannon valumavesiä tehokkaasti puhdistava vesiensuojelukosteikko Tutkitaan, miten vesiensuojelukosteikon toimintaa voidaan parantaa sorptiomateriaalien tai muiden pidättymistä tehostavien ratkaisujen, kuten veden alumiinilisäyksen avulla Kehitetään pumppaus- ja vedenjakoratkaisuja ympärivuotiseen vesien käsittelyyn Laaditaan menetelmille mitoitus- ja suunnitteluohjeet Edistetään menetelmien käyttöä vuorovaikutteisen suunnittelun avulla
35 Tutkimustahot: Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Suomen ympäristökeskus, Oulun toimipaikka Yritystahot/turvetuottajat: Vapo Oy Turveruukki Oy Suomen turvetuottajat ry. Kuopion energia Oy Muut yhteistyötahot: Oulun kaupunki Jyväskylän energia Pohjois-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Rahoittaja (%) 1. EAKR Kuntarahoitus *) Yhteensä Liitot **) Jyväskylän energia Turvetuottajat ***) RAHOITUS YHTEENSÄ
36 Esimerkki kosteikkojen käytön hyödyllisyydestä Mahdollisuudet vähentää hajakuormitusta suolle rakennetuilla kosteikoilla (pintavalutuskentillä) Siuruanjoen valuma-alueella Pohjois-Suomessa Agriculture (14,1%) Forestry (28,9%) Peat production (3%) Scattered settlement (0,8%) Natural leaching (48,4%) Others (4,8%)
37 Pintavalutuskentän perustamiseen sopiva suoalue (mustat pisteet) Siuruanjoen valuma-alueella. Areas of peatland potentially suitable for the construction of wetlands, and their proportion of the total area in the sub-basins of the River Siuruanjoki Potential reduction of total loading with the constructed wetlands Peatland area potentially suitable for wetland Tot.P (%) Tot.N (%) Sub-basin construction No. (km2) (km2) (%) , , , , , , , , , Total ,
38 EU:n Vesipolitiikan puitedirektiivin toteuttaminen perustuu kokonaisvaltaiseen valuma-alueiden tarkasteluun Valuma-alue = maa-alue jolta vedet virtaavat yhteen vesistöön Kokonaisvaltainen valuma-alueiden tarkastelu: - Vesiensuojelulliset ongelmat valumaalueella voidaan parhaiten ratkaista niiden lähteellä ja kokonaisvaltaisella tavalla - Vesistön tila on riippuvainen sen valuma-alueella tapahtuvasta maaperän ja muiden luonnontuotteiden kestävästä käytöstä maan, ilman ja veden välillä on lukuisia monimutkaisia vuorovaikutuksia Kokonaisvaltainen tarkastelu on välttämätöntä
39 Jokivaluma-alue on alueen maaperän ja jokiuomaston muodostama kokonaisuus - Eri aineita, kuten orgaanisia aineita ja ravinteita, huuhtoutuu jokiuomaan jatkuvasti valuma-alueen maaekosysteemeistä. Jokiuomassa nämä aineet kulkeutuvat virtaavan veden mukana alaspäin. Jokieliöstö on riippuvainen näistä jokeen huuhtoutuvista aineista. Valuma-alueen MAAEKOSYSTEEMIT -Puut, pensaat, makrofyytit DETRITUS -Kuollut partikkelimainen orgaaninen aine DETRITUSRAVINTOKETJU joessa - Sienet, bakteerit - Pohjaeläimet - Kalat Valuma-alueen MAAPERÄ - Biogeokemialliset prosessit RAVINTEET - N JA P JOEN KASVILLISUUS - Levät - Makrofyytit SIENET, BAKTEERIT
40 Miten kokonaisvaltainen valuma-alueiden tarkastelu näkyy yleisellä tasolla vesiensuojelun tavoitteiden asettelussa?
41 Joen ekologisen nykytilan arviointi Joen tavoitetilan määrittäminen Kuormituksen lähteet, määrä, laatu ja vaikutukset Joen hoidolle asetettavien ympäristötavoitteiden määrittäminen Vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta
42 Kokonaisvaltaisessa valuma-alueen tarkastelussa otetaan huomioon kaikki joen tilaan vaikuttava kuormitus ja myös luonnonhuuhtouma Siuruanjokeen kohdistuva Kok.N-kuormitus
43 KUORMITUKSEN VAIKUTUSALUE The concept of nutrient spiralling, (Newbold et al. 1981) Kuormituksen kumulatiivinen kerääntyminen Tietyn kuormituslähteen vaikutusalue on koko jokiuoma sen alapuolella Vaikutusalue 1 Vaikutusalue 2
44 Miten metsätalouden vesiensuojelua tulisi kehittää vastaamaan kokonaisvaltaisen valuma-aluetason vesiensuojelun asettamat haasteet? Näkökohtia, joita sisältyy VHS metsätaloustiimin ehdotukseen metsätalouden vesiensuojelun rahoitusjärjestelmien kehittämiseksi
45 Vesiensuojelun suunnittelun kehittäminen valuma-aluetasolla Kokonaisvaltainen valuma-aluetason suunnittelu tärkeää erityisesti kuormituksen vähentämisessä käytettävien teknisten toimenpiteiden suunnittelussa - Metsätalouden vesiensuojelu on yksi osa hajakuormituksen vesiensuojelua Valuma-aluetason suunnittelu tulisi saada hankekohtaisen suunnittelun rinnalle yhdeksi tärkeäksi vesiensuojelun suunnittelun osaksi - aluksi tehostettua vesiensuojelun suunnittelua vaativilla ongelma-alueilla - myöhemmin vesiensuojelun suunnittelussa laajemminkin Valuma-aluetason suunnittelu edellyttää vielä myös kehittämistoimintaa Vesiensuojelun kokonaisvaltaiseen valuma-aluetason suunnitteluun tulisi pidemmällä aikavälillä voida ohjata varoja sekä metsäkeskuksissa että alueellisissa ympäristöviranomaisissa Ensi vaiheessa olemassa olevia budjettivaroja/uutta tukea tulisi suunnata erityisesti metsätalouden pintavalutuskenttien ja vesiensuojelukosteikkojen valuma-aluetasoisen yleissuunnittelun kehittämiseen ja käyttöön ottoon Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelmia tulisi aluksi tehdä ainakin metsätalouden vesiensuojelun kannalta keskeisillä alueilla, erityisesti kunnostusojitustoiminnan painopistealueilla
46 Hajakuormituksen eri sektoreiden vesiensuojelun tukitoimet olisi myös tärkeää sovittaa yhteen Nykyisin kukin taho toimii omalla alueellaan toisistaan tietämättä Vesiensuojelun valuma-aluetason suunnittelun kehittäminen Mahdollisuudet eri sektoreiden tukitoimien yhteensovittamiseen Esimerkiksi maaseudun kehittämisohjelman tarjoamien mahdollisuuksien käyttöä metsätalouden vesiensuojelussa tulisi kehittää. Aluksi tätä tukea voitaisiin suunnata mm. kokonaisvaltaiseen valuma-aluetason suunnitteluun. Luonnonhoitohankkeista Kemera-lain perusteella toteutettavien luonnonhoitohankkeiden kohteena on useimmiten pienvaluma-alue, jossa on useita kuormituslähteitä arvokkaita kokemuksia valumaaluetason vesiensuojelun suunnittelulle Luonnonhoitohankkeiden metsätalouden vesiensuojelulle antamat mahdollisuudet tulisi turvata ja niitä tulisi edelleen kehittää Lisäksi luonnonhoitohankkeiden toteuttamista tulisi ohjeistaa siten, että ne voisivat muodostaa yhden tärkeän osan koko valuma-alueella tehtäviä, VPD:n tavoitteita toteuttavia vesiensuojelutoimia Vesienhoitosuunnitelmissa lisätoimenpidekokonaisuutena esitetty "Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu" sisältää erillisinä suunnitteluhankkeina toteutettavat luonnonhoitohankkeet sekä muun valuma-aluekohtaisen suunnittelun
47 KIITOS
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotValumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila
Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien
LisätiedotKosteikot vesienhoidossa
Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
Lisätiedotytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki
Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotTurvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely
Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen
LisätiedotKunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy
Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000
LisätiedotBioTar-hankkeen yleisesittely
BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotVesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan
Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin
LisätiedotTilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu
Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Valuma-aluetason suunnittelun koulutus 14.11.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
Lisätiedotsoveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotVN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014
VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä
LisätiedotTyppeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus
1 Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 2 Typpi on useimmiten rehevöitymistä rajoittava minimiravinne
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotVesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö
Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012
Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö
Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotVesistöystävälliset metsätalouskäytännöt
Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Teemu Ulvi, SYKE Vesien suojelun ja vesistöjen
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla
Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla TASO-hankkeen kunnostusojituspäivä Jyväskylä 16.4.2013 Timo Hiltunen Vesienhoito metsätaloudessa 2010-2015, 2/2 Lisätoimenpiteet (täydentävät)
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotRaudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella
Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotBiologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin
Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Seppo Hellsten SYKE Ohjausryhmän kokous 1, Oulu Jyväskylä-Rovaniemi 12.10.2011 Projektin tausta VPD/vesienhoitolaki:
LisätiedotValuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin
Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin Pauliina Louhi 1,2 & Aki Mäki-Petäys 2 1 Oulun yliopisto 2 Oulun RKTL Tutkimuspäivät 17.-18.11.2009 Sisältö Valuma-alueen maankäytön tuomat ongelmat vesistöissä
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
Lisätiedotkosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)
Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotTASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?
TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotEdelläkävijä vihreillä markkinoilla
Edelläkävijä vihreillä markkinoilla 8.2.2017 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Lauri Karvonen Kunnostusojituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 2 400 ha/v toteutus 2013-16 1 560 ha/v Tornionjoki
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotTurvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin
Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotHuoli turvetuotannon ja suometsätalouden kuormittamien
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2013 Päivi Saari ja Pia Högmander Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun kehittämishanke TASO e e m t a Taustaa Huoli turvetuotannon ja suometsätalouden
LisätiedotVesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi
Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Rovaniemi Irmeli Ruokanen Kemijoen/Tornionjoen vesienhoitoalueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos
Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Teemat: Taustaa metsätalouden vesistökuormituksen kehittämiselle TASO- hankkeen rooli ja tuloksia metsätalouden vesiensuojelun
LisätiedotTurvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun, TASO-hanke Loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski TASO-hanke Kolmevuotinen valtakunnallinen kehittämishanke Rahoittajina ympäristöministeriö,
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotKeski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Keski-Suomessa
LisätiedotMallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona
Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus/oulu Olli Malve, Suomen ympäristökeskus/helsinki VEDESTÄ VIRTAA - SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMA KOILLISMAALLE
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
Lisätiedot