Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden kuntaan osoittamisen alueellinen strategia - Satakunta

Transkriptio

1 SATELY/336/2016 LUONNOS Viite: TEM Ohje TEM/776/ /2016 Kansainvälisen sujelun perusteella leskeluluvan saaneiden kuntaan sittamisen alueellinen strategia - Satakunta Sisällysluettel 1. Strategian säädösperusta ja laadintaprsessi 2. Satakunnan kuntien valmius paklaisten vastaanttn 3. Yleiset periaatteet paklaisten kuntiin hjaamisessa 4. Ktutumista edistävät palvelut ja niiden järjestäminen sekä yhteistyötaht Satakunnassa 5. Alueellisen työmarkkinatilanteen ja kulutusmahdllisuuksien ja tarpeiden seuranta ja ennakinti maahanmuuttajien kannalta 6. Oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisen prsessikuvaus 7. TE-timistasiakkuuden alkaminen 8. Periaatteet muille alueille muuttamisen tukemiseen 9. Strategian timeenpan ja seuranta SATAKUNNAN ELIKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puh Valtakatu 12B PL PORI

2 2/13 1. Strategian säädösperusta ja laadintaprsessi Ktutumislain 37 :n 2 mmentin 5) khdan mukaan ELY-keskuksen tehtävänä n kansainvälisen sujelun perusteella leskeluluvan saaneiden kuntaan sittamisen alueellisen strategian laatiminen ja timeenpan. Satakunnan ELY-keskus n valmistellut strategian yhdessä maahanmuutn ja ktuttamisen alueellisen yhteistyöryhmän kanssa ja timintamalli n hyväksytty alueellisessa yhteistyöryhmässä xx/xx/2016. Alueellista timintamallia svelletaan Satakunnan alueella. Malli timitetaan tiedksi kaikille alueen kunnille, vastaanttkeskuksille, tukiasumisyksiköille ja ryhmäkdeille. Jtta kuntaan siirtyminen lisi kaikkialla hallittua, timijiden situtuminen svittuihin malleihin n tärkeää. Erityisesti krstuu vastaanttkeskusten rli. Kuntiin hjaavina tahina niillä n keskeinen vastuu siitä, että siirtymistä kskevat asiat tulevat hidettua ja asiakkuus siirtyy hallitusti kuntaan. Valtakunnallisesti n linjattu seuraavat periaatteet, jita alueella nudatetaan: - Oleskeluluvan saaneet tulee pääsääntöisesti sijittaa malle ELY-alueelle, eli sille alueelle jssa asiakas n vastaanttkeskuksessa kirjilla - Asiakkaiden tietjen siirtn vastaanttkeskuksen ja ELY-keskuksen välillä käytetään UMAREK järjestelmää - Kuntaan sijittuminen ja TE-palveluihin siirtyminen vat rinnakkaisia prsesseja, eivät perättäisiä 2. Satakunnan kuntien valmius paklaisten vastaanttn Satakunnan maakunnassa n 18 kuntaa. Vuden 2018 alussa kuntien määrä pienenee seitsemääntista Eurajen ja Luvian kuntien yhdistymisprsessin vimaan tultua. Vunna 2015 Satakunnan ELY-keskuksella li paklaisten vastaantta kskeva spimus viiden satakuntalaisen kunnan kanssa (Pri, Ulvila, Huittinen, Rauma ja Harjavalta). Vudelle 2016 tavitteeksi asetettiin, että spimus saadaan tehtyä kaikkien 18 kunnan kanssa. Lisäksi pyrittiin krttamaan vastaantettavien paklaisten määriä niiden kuntien salta, jilla j entuudestaan li spimus vastaantsta Paklaisten vastaantta kskevat yhteistyöneuvttelut käytiin kaikkien alueen kuntien kanssa julukuun 2015 ja tukkuun 2016 välisenä aikana. ELY-keskuksen neuvtteluesitys kuntapaikkjen jasta perustui maakunnalle asetetun tavitteen jakamiseen kunnille niiden väestömäärien suhteessa. Uusi spimus vastaantsta n slmittu v yhdeksän kunnan kanssa. Vimassaleva spimus n strategian

3 3/13 laadintahetkellä yhteensä 14 kunnan eli Prin, Rauman, Ulvilan, Kankaanpään, Huittisten, Kkemäen, Harjavallan, Nakkilan, Merikarvian, Karvian, Pmarkun, Jämijärven, Hnkajen ja Siikaisten kanssa. Lisäksi kahdessa kunnassa (Eura ja Säkylä) spimuslunns n vielä kmmentitavana. Yhteensä svittuja kuntapaikkja n vähintään 221 ja enintään 265 paklaiselle. Työ- ja elinkeinministeriön Satakunnan ELY-keskukselle v asettama kuntapaikkatavite n näin llen saavutettu. Eniten kuntapaikkja tarjavat Prin ja Rauman kaupungit. Prin kaupungin kanssa n svittu 100 kuntapaikasta, jista 20 varataan kiintiöpaklaisille. Vastaavasti Rauman kaupungin kanssa n svittu 47 kuntapaikasta, jista 9 varataan kiintiöpaklaisille. Mnet pienemmätkin kunnat, jilla ei entuudestaan le kkemusta paklaisten vastaanttamisesta, vat lähteneet tarjamaan kuntapaikkja. Satakunnan kunnat vastasivat lisääntyneen maahanmuutn haasteeseen kiitettävällä tavalla ja kuntien valmiutta paklaisten vastaanttn vidaan lunnehtia Satakunnassa varsin hyväksi. Haasteita paklaisten kuntiin hjaamiseen aiheutuu mm. siitä, että leskeluluvan saaneet haluavat vittpulisesti sijittua maakunnan suurimpiin kaupunkeihin Priin ja Raumalle. 3. Yleiset periaatteet paklaisten kuntiin hjaamisessa Satakunnassa ELY-keskus n neuvtellut kuntapaikkja TEM:n esittämän tavitteen mukaan eli vähintään 251 paikkaa vudelle Laskennallisesti nämä riittävät Satakunnassa kaikille leskeluluvan saajille. Alueellisessa yhteistyöryhmässä n svittu, että leskeluluvan saaneet perheet sijitetaan pääsääntöisesti pieniin kuntiin ja yksin muuttavat vastaavasti ismpiin kuntiin. Vastaanttkeskukset tekevät kuntapaikkahakemukset UMAREK-järjestelmän kautta ELY-keskukselle niistä leskeluluvan saavista henkilöistä, jtka tarvitsevat kuntapaikan. Käytännössä n humattu, että leskeluluvan saaneet vat j pitkän dtusaikansa aikana mudstaneet käsityksen siitä, mihin kuntaan he haluavat muuttaa. Osa muuttaa itsenäisesti, eivätkä tarvitse muutssaan tukea. Heistä ei Maahanmuuttvirastn syyskuussa 2016 tulleen hjeen mukaan tarvitse enää tehdä UMAREKin kautta ilmitusta itsenäisesti muutsta. Tilastinnin ajantasaisuuden varmistamiseksi vastaanttkeskuksen n kuitenkin kirjattava UMAREK-järjestelmään asiakkaan majitusasian rekisteröinnin päättämissyy sekä uusi asuinkunta. Alaikäinen ei muuta kuntaan ilman kuntapaikkaa. Jkaisesta alaikäisestä tehdään kuntapaikkahakemus mahdllisimman pian leskeluluvan saamisen jälkeen. Alaikäiset pyritään sijittamaan Satakunnan alueen perheryhmäkteihin tai tuetun asumisen piiriin. Kaikille alaikäisille ei kuitenkaan pystytä sittamaan perheryhmäktipaikkaa malta ELY-alueelta, jten leskeluluvan saaneita alaikäisiä judutaan siirtämään muualla Sumessa sijaitseviin perheryhmäkteihin.

4 4/13 Alueellinen tavite n paitsi saada asiakkaat jäämään maakuntaan, niin myös saamaan muutta suuntautumaan muihin kuntiin kuin Priin ja Raumalle. 4. Ktutumista edistävät palvelut ja niiden järjestäminen sekä yhteistyötaht Satakunnassa Tähän kappaleeseen kuvausta ktutumiskulutuksesta ja muista ktutumista edistävistä palveluista (TE-timist, ppilaitkset, kunnat, klmas sektri) sekä niiden tarjajista ja eri timijiden rleista. Kunnan, työ- ja elinkeintimistn sekä muiden viranmaisten n annettava maahanmuuttajalle asianmukaista hjausta ja neuvntaa ktutumista edistävistä timenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Ktutumista edistäviä timenpiteitä ja palveluja järjestetään sana työ- ja elinkeinhallinnn palveluja ja kunnallisia peruspalveluja sekä muina ktutumista edistävinä timenpiteinä. 4.1 Alkukartitus Alkukartituksessa arviidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, piskeluja muut ktutumisvalmiudet sekä kielikulutuksen ja muiden ktutumista edistävien timenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Työ- ja elinkeintimist tekee alkukartituksen maahanmuuttajalle, jka n työtön työnhakija. Kunta käynnistää alkukartituksen maahanmuuttajalle, jka saa muuten kuin tilapäisesti timeentultuesta annetun lain mukaista timeentultukea. Alkukartitus käynnistetään kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta. Alkukartituksen perusteella arviidaan tarvitseek maahanmuuttaja tarkitetun ktutumissuunnitelman. Ktutumissuunnitelman tarvetta arviitaessa kiinnitetään humita siihen, tarvitseek maahanmuuttaja ktutumiskulutusta, maehtista piskelua tai muita timenpiteitä ktutumisensa tueksi. Alkuhaastattelu ja tarkentavat timenpiteet tehdään maahanmuuttajan äidinkielellä tai kielellä, jta maahanmuuttajan vidaan tdeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Alkukartitus tteutetaan siten, että sen perusteella maahanmuuttaja vidaan hjata työmarkkinille, tarvettaan vastaavaan kulutukseen tai muihin ktutumista edistäviin timenpiteisiin ja palveluihin. 4.2 Ktutumissuunnitelma Ktutumissuunnitelma n maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä timenpiteistä ja palveluista, jiden tarkituksena n tukea maahanmuuttajan mahdllisuuksia hankkia riittävä sumen tai rutsin kielen tait sekä muita yhteiskunnassa ja

5 5/13 työelämässä tarvittavia tietja ja taitja sekä edistää hänen mahdllisuuksiaan sallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan timintaan. Sumen tai rutsin kielen piskelun lisäksi ktutumissuunnitelmassa vidaan spia maahanmuuttajan man äidinkielen petuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä petuksesta, luku- ja kirjitustaidn sekä peruspetusta täydentävästä petuksesta, ktutumiskulutuksesta ja muista ktutumista yksilöllisesti edistävistä timenpiteistä. Ensimmäinen ktutumissuunnitelma n laadittava viimeistään klmen vuden kuluttua ensimmäisen leskeluluvan myöntämisestä. Ensimmäinen ktutumissuunnitelma laaditaan enintään yhden vuden ajaksi. Ktutumissuunnitelmaan ikeuttava enimmäisaika n klme vutta. Aikaa vidaan pidentää enintään kahdella vudella, js se n perusteltua sen vuksi, että maahanmuuttaja tarvitsee ktutuakseen erityisiä timenpiteitä. Js ktutumissuunnitelmaa ei le tilapäisesti vitu tteuttaa vamman, sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuksi tai muusta näihin verrattavasta syystä, ktutumissuunnitelmaan ikeuttavaa enimmäisaikaa vidaan pidentää vastaavasti. Ktutumissuunnitelmaa laadittaessa tetaan humin maahanmuuttajan mat ktutumista edistävät tavitteet. Ktutumissuunnitelma ja maahanmuuttajalle laaditut muut asiaan liittyvät suunnitelmat n svitettava yhteen. Ktutumissuunnitelman mukaiset timenpiteet tteutetaan tarvittaessa mnialaisena yhteistyönä. Työ- ja elinkeintimist spii ktutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa kulutuksesta, työnhausta ja sen tavitteista sekä työnhakua tukevista ja työllistymistä edistävistä timenpiteistä ja palveluista. Kunta spii ktutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa ktutumista ja työllistymistä edistävistä kunnan palveluista tai muista timenpiteistä, js maahanmuuttaja ei terveydentilansa, ikänsä tai perhesyiden vuksi vi sallistua ktutumista tukeviin työvimapliittisiin timenpiteisiin. 4.3 Alaikäisen ktutumissuunnitelma Kunta laatii alaikäisen maahanmuuttajan kanssa ktutumissuunnitelman, js siihen n alaikäisen yksilöllisistä lsuhteista jhtuva tarve. Alaikäiselle ilman hultajaa saapuneelle ja leskeluluvan saaneelle laaditaan aina ktutumissuunnitelma. Ktutumissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuren ja hänen hultajansa tai edustajansa kanssa. 4.4 Perheen ktutumissuunnitelma Kunta laatii perheen ktutumissuunnitelman, js perheen kknaistilanne sitä edellyttää. Suunnitelman tarvetta arviitaessa kiinnitetään erityistä humita lapsen tai nuren kehitystä tukevan ja hjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien

6 6/13 tuen ja kulutuksen tarpeisiin. Perheen ktutumissuunnitelma laaditaan mnialaisena yhteistyönä ja svitetaan yhteen yksilöllisten ktutumissuunnitelmien ja perheenjäsenille laadittujen muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa. 4.5 Ktutumissuunnitelmasta ja sen laatimisesta aiheutuvat velvllisuudet Kunnan tai työ- ja elinkeintimistn, jka laatii maahanmuuttajan kanssa ktutumissuunnitelman, n selvitettävä maahanmuuttajalle suunnitelmasta ja siihen liittyvistä timenpiteistä aiheutuvat ikeudet ja velvllisuudet kirjallisesti ja maahanmuuttajan pyynnöstä suullisesti siten, että hän ne ymmärtää. Maahanmuuttajan n nudatettava suunnitelmaansa sekä hakeuduttava ja sallistuttava säännöllisesti ktutumissuunnitelmaan sisältyvään sumen tai rutsin kielen petukseen ja muihin suunnitelmassa svittuihin timenpiteisiin ja palveluihin. Maahanmuuttajalle maksetaan ktutumissuunnitelman ajalta työttömyysetuutta tai timeentultukea. 4.6 Ktutumiskulutus Ktutumiskulutuksena ppivelvllisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään sumen tai rutsin kielen petusta ja tarvittaessa luku- ja kirjitustaidn petusta sekä muuta petusta, jka edistää työelämään ja jatkkulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Ktutumiskulutukseen vi sisältyä myös aikaisemmin hankitun saamisen tunnistamista ja tutkinnn tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja urahjausta. Ktutumiskulutus tteutetaan pääsääntöisesti työvimakulutuksena, mutta sitä vidaan järjestää myös maehtisena piskeluna. Työ- ja elinkeintimist hjaa maahanmuuttajan työvimakulutuksena tteutettavaan ktutumiskulutukseen tai hakeutumaan maehtiseen piskeluun. ELY-keskus vastaa työvimakulutuksena tteutettavan ktutumiskulutuksen järjestämisestä timialueellaan. Kunta vi sekä järjestää ktutumiskulutusta että hjata maahanmuuttajan hakeutumaan jk järjestämäänsä ktutumiskulutukseen tai muun timijan esimerkiksi alueen ppilaitsten järjestämään maehtiseen piskeluun. 4.7 Omaehtisen piskelun tukeminen Maahanmuuttajalla, jka piskelee maehtisesti, n ikeus työttömyysetuuteen, js maahanmuuttajalla n työ- ja elinkeintimistn tteama kulutustarve ja timist arvii, että maehtinen piskelu tukee maahanmuuttajan ktutumista ja työllistymistä ja piskelusta n svittu ktutumissuunnitelmassa.

7 7/13 Maahanmuuttajan ktutumista ja työllistymistä edistävän maehtisen piskelun tukeminen työttömyysetuudella edellyttää, että kyse n sumen tai rutsin kielen piskelusta taikka piskelu tapahtuu pääasiassa sumen tai rutsin kielellä. Työttömyysetuudella vidaan tukea myös luku- ja kirjitustaidn piskelua. Tuettavaan maehtiseen piskeluun vi pintjen lisäksi sisältyä työharjittelua tai kansalaisjärjestö- taikka muuta vapaaehtistimintaa. Tuettavan maehtisen piskelun keststa vähintään pulet tulee lla pintja tai niihin liittyvien tehtävien surittamista. Klmannen sektrin tarjamat tukipalvelut ja ktutumista edistävät prjektit Kuntien palvelut. Tietämyksen lisääminen eri kuntien mahdllisuuksista. 5. Alueellisen työmarkkinatilanteen ja kulutusmahdllisuuksien ja tarpeiden seuranta ja ennakinti maahanmuuttajien kannalta ELY-keskus tuttaa yhteistyöryhmälle säännöllisin väliajin tieta työmarkkinatilanteesta ja kulutusmahdllisuuksista maahanmuuttajien khderyhmän kannalta. Katsauksia käydään läpi yhteistyöryhmän kkuksissa ja tieta välitetään myös muille sidsryhmille yhteistyöryhmässä svittavalla tavalla. Kulutustarpeiden ennakinti? TE-timistlta tekstiä tähän. 6. Oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisen prsessi Maahanmuuttvirast (Migri) hjaa vastaanttkeskuksia vastaanttlain (746/2011) mukaisesti vastaanttpalveluiden järjestämisestä ja palveluiden keststa. Migri n antanut hjeen vastaanttkeskuksille leskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisestä. Ohjeessa käydään läpi mm. kuntiin siirtymistä, ktikunnan hakemista maistraatista, vastaanttkeskuksen asiakkaalle antamaa hjausta ja tukea, vastaanttpalveluiden kesta sekä kuntaan muutn malleja. Turvapaikanhakijiden n hyvä päästä työstämään mahdllisia luvan saamisen jälkeisiä suunnitelmiaan j turvapaikkaprsessin aikana, eikä vasta luvan saamisen jälkeen. Tätä varten, sekä luvan saannin jälkeistä A-lupalaisen infa varten laaditaan alueen keskeisistä kunnista A4-esitemateriaali, jssa perustietjen lisäksi lyhyesti kuvataan kunnassa levia kulutus-, harrastus- ja asumismahdllisuuksia. Mahdllisuuksien mukaan kuvauksiin sisällytetään tietja ktutumiskulutuksesta tai siihen rinnastettavan maehtisen kulutuksen mahdllisuuksista kunnassa.

8 8/13 Materiaalin kkamisen päävastuu n ELY-keskuksella yhteistyössä TE-timistn ja kuntien kanssa. ELY-keskus timittaa saamansa materiaalit vastaanttkeskuksiin. 6.1 Asiakkaan A-lupainf Timija: vastaanttkeskukset Asiakkaan saadessa tiedksi myönteisen leskeluluvan, hänelle pidetään ns. A- lupalaisen inf. Infn tavitteena n antaa asiakkaalle riittävät tiedt siitä, miten prsessi hänen khdallaan etenee luvan saamisen jälkeen ja mitä asiita tulee hitaa kuntaan siirtymisvaiheessa. Infn tteuttamisessa vastaanttkeskuksen työntekijä hyödyntää leskelulupalaisen muistilistaa (Migrin mallit liitteenä) ja käy läpi listalla mainitut asiat asiakkaan kanssa. Infssa käytetään tulkkia, ellei asiakkaalla ja työntekijällä le varmuudella yhteistä kieltä, jta mlemmat riittävästi Vastaanttkeskuksissa j aiemminkin käytettyä leskeluluvan saaneen muistilistaa (liitteenä) n täydennetty lisäämällä siihen khdat TE-timistn asiakkaaksi rekisteröitymisestä ja terveydenhitajan yhteystiedista sekä khta kskien sumalaisen yhteiskunnan peruskurssin surittamista. Peruskurssin surittamisen merkitystä krstetaan siten, että TE-timistssa ja kunnassa erikseen kysytään kurssin surittamista. Alaikäisistä peruskurssin surittavat vutiaat. Asiakkaan kanssa käydään infssa läpi mm., miten asunt saadaan ja mitä dkumentteja siihen liittyy. On hyvä kerta myös kuntien asettamat vukrarajat. Rajat muuttuvat vusittain, jten ne n tarkastettava a. kunnasta. Itsenäinen asunnn etsintä Js asiakas haluaa hitaa asunnn etsimisen itse, svitaan asunnn etsimisestä, ja svitaan miten pitkään itsenäiseen asunnn etsintään annetaan aikaa (nin 1 kk). Asiakkaan etsittyä asunnn vastaanttkeskus tarkastaa, että vukraspimus n lemassa tai te talnkirjasta. Avustettu asunnn etsintä Asunnn hankinnassa vidaan avustaa siten, että vastaanttkeskus auttaa hakemaan asunta Satakunnan alueelta. Tällöin vastaanttkeskus n mukana seuraavissa vaiheissa: asunthakemuksen vireille laittaminen vukraspimuksen allekirjittaminen sähköspimuksen tekeminen Muistilistalla levien viranmaisasiiden lisäksi infssa käydään läpi kuntaan siirtymisen käytännön asiita, jista knkreettinen esimerkki n infrmida asiakkaita siitä, millaisia ajanvarauksia asiakas saa kunnasta ja miten niistä saa tiedn: esim. kunta lähettää ssiaalityöntekijän ajan tekstiviestillä asiakkaalle.

9 9/ Kuntaan siirtymisen prsessi Timija: vastaanttkeskukset Aikuisen tai perheen saadessa leskeluluvan, heille pidetään A-lupalaisen inf. Inf alittaa kuntaan siirtymisen prsessin. Kuntapaikkahakemus tehdään UMAREKissa man alueen ELY-keskukseen, jka neuvttelee kunnan kanssa paikasta. Tiet kuntapaikasta kirjataan UMAREKiin ja timitetaan tiedksi myös kuntaan ja vastaanttkeskukseen. Vastaanttkeskus hulehtii siitä, että asiakkuus siirtyy kuntaan hallitusti ja spii tätä varten asiakkuuden siirrsta kunnan maahanmuuttajapalveluiden / yhteyshenkilön kanssa. Näin timitaan riippumatta siitä, muuttaak asiakas kuntapaikalle vai avustetusti. Kuntaan siirtymisen valmistelu muuttilmitus muuttpäivän spiminen asiakirjat kunnan maahanmuuttajapalveluihin/yhteyshenkilölle saatekirjeen kera vastaanttkeskus tai kunta antaa maksusitumuksen vukravakuuteen vastaanttkeskus myöntää ensimmäisen kuukauden vukran ja 2 vkn vastaanttrahan. Vukravakuutta ei myönnetä asuntn, jka merkittävästi ylittää kunnassa asetetut timeentultuenrajat. Hyvin vähäisestä ylityksestä vi keskustella kunnan kanssa. Tällöin n varmistuttava siitä, että asiakas ymmärtää krkeamman vukran vähentävän rukaan ym. päivittäisiin menihin käytettävissä levaa rahasummaa. Asiasta tehdään merkintä ssiaalityön muistiinpanihin. Asiakkaan paperit timitetaan aina kunnan yhteyshenkilölle vastaanttkeskuksen timesta. Papereita ei laiteta asiakkaan mukana. Timija: Kunta Kunnassa ssiaalitimen yhteyshenkilö vastaanttaa vastaanttkeskuksen lähettämät asiakirjat. Aikuisten ja perheiden salta siirtpalaveri pidetään, mikäli asiakkaan tilanteesta tarvitaan syvällisempää tieta. Prsessi kunnassa alkaa seuraavasti:

10 10/13 asiakkaan merkitseminen asiakastietjärjestelmään mahdllisten mien työntekijöiden määrittäminen ensimmäisten timeentultukipäätösten tekeminen asiakkaan merkitseminen kuntakrvauslistihin asiakasvastaanttaikjen spiminen ja asiakkaalle ilmittaminen yhteydentt vastaanttkeskuksen terveyspalveluihin terveydenhulln asiakirjjen saamiseksi ym. 6.3 Alaikäisen prsessi Timija: Vastaanttkeskus Kun leskelulupa n alaikäisen tiedssa, vastaanttkeskus: 1) tekee maan ELY-keskukseen UMAREKin kautta kuntapaikkahakemuksen mahdllisine kuntapaikkativeineen 2) kutsuu klle verkstkkuksen, jhn kutsutaan alaikäinen, hänen edustajansa, tulkki, ryhmäkdin työntekijä ja mahdllisesti vastaanttavan kunnan ssiaalityöntekijä sekä ELY-keskuksen edustaja. Tapaamisessa käydään läpi alaikäisen tilanne, muutttiveet, kulutilanne, ja muut erityiset humit. Verkstkkuksessa määritellään alaikäiselle parhaiten spiva sijitus: perheryhmäkti, tukiasuminen tai yksityismajitus ja mahdllinen piskelupaikka. Tavitteena n löytää jkaiselle alaikäiselle mahdllisimman hyvin hänelle spiva asumis- ja kulutusmut sekä pidemmällä tähtäimellä ammatti tai työ. 3) ttaa allekirjituksen jk edustajalta tai 15 vutta täyttäneeltä nurelta ssiaalityön muistiinpanjen siirtn sekä tarvittaessa terveyspapereiden siirtn Timija: ELY-keskus Kun kuntapaikkahakemus n tehty: 1) spii palvelutarvearvin perusteella spivan kunnan kanssa alaikäisen vastaanttamisesta. 2) tekee UMAREKiin kuntasijituskirjaukset, lähettää kuntaansijitusilmituksen alaikäisen edustajalle ja tiedksi vastaanttavalle kunnalle. Vastaanttkeskuksen ja ELY-keskuksen välillä tiet kulkee vain UMAREKin kautta. Timija: Vastaanttkeskus

11 11/13 Kun kuntapaikka n tiedssa: 1) kutsuu klle mniammatillisen tiimin: nuri, edustaja, kunta (maahanmuuttpalveluiden ssiaalityöntekijä/-hjaaja), tulevan asumisyksikön/tuettua asumista tarjavan tahn työntekijä ja vastaanttkeskuksen ssiaalityöntekijä 2) käydään läpi nuren tilanne 3) alitetaan muutt Alaikäisten salta kunta tai palveluntuttaja n vastuussa asumisratkaisun löytymisestä. Vastaanttkeskus ei le vastuussa asunnn etsimisestä alaikäiselle asiakkaalle. Alaikäisenä ilman hultajaa tullut ja Sumessa llessa tsiasiallisen syntymäpäivän kautta täysi-ikäistynyt nuri kuuluu tarvittaessa lastensujelun jälkihulln kaltaisen palvelun piiriin. Iän määrityksessä tai muutin prsessissa täysi-ikäisiksi tdetut eivät le ikeutettuja jälkihultn. 7. TE-timistn asiakkuuden alkaminen Timija: vastaanttkeskukset ja TE-timist TE-timistn asiakkaaksi rekisteröityminen hidetaan vastaanttkeskuksen ja asiakkaan kesken A-lupainfn yhteydessä. Vastaanttkeskuksen työntekijä avustaa asiakasta rekisteröitymislmakkeen täytössä. TE-timist pastaa vastaanttkeskusten henkilökuntaa lmakkeen täytössä, jtta se sujuisi rutiininmaisesti. Lmake löytyy sumi.fi sivustlta, TEM 7.16c 11/2013 Työnhakijaksi ilmittautuminen Työnhakijalmake työ- ja elinkeintimistn työnhakijille. Pääsääntöisesti rekisteröintilmake täytetään kaikkien 17 vutta täyttäneiden khdalla. Js n ilmeistä, ettei asiakas le työmarkkinille välittömästi suuntaava, lmaketta ei täytetä (esim. viimeisillään raskaana leva, terveydentila erityisen hun, iäkäs henkilö). Js asiakkaan khdalla ei tehdä TE-timistn rekisteröitymistä, niin asiakkaan papereiden mukana tiet siitä timitetaan ktikuntaan. Alle 17 vutiaiden khdalla TE-timistn rekisteröitymisessä käytetään harkintaa. Esim. peruskulussa levan nuren khdalla rekisteröitymistä ei tehdä. Js nuri n 16 vutias eikä hän enää le peruspetuksessa, niin rekisteröityminen tehdään. TE-timistkäynnillä n mukana alaikäisen edustaja. Js vastaanttkeskuksella n käytössä salattu s-psti, rekisteröintilmake timitetaan TE-timistn sähköisesti. Js tätä vaihtehta ei le käytettävissä, lmake timitetaan TE-timistn kirjeitse. Vaihtehtisesti asiakas timittaa itse rekisteröi-

12 12/13 tymislmakkeensa TE-timistn. Alaikäisen khdalla edustaja n mukana. Asiimista varten n tehtävä ajanvaraus. TE-timist saa tiedn luvan saaneista asiakkaista rekisteröitymislmakkeiden kautta. TE-timist n asiakkaaseen yhteydessä puhelimitse tai tekstiviestillä 14 vurkauden sisällä rekisteröintilmakkeen saapumisesta. TE-timist kkaa tiedt luvan saaneista ja järjestää TE-palveluista kertvia alkuinfja spivien ryhmien mudstuessa. Tarvittaessa TE-timist vi tteuttaa inft myös vastaanttkeskuspaikkakunnilla. Js asiakkaalle tehdään ensimmäinen ktutumissuunnitelma j ennen kunnan palveluihin siirtymistä, TE-timist ja kunta vaihtavat tietja siitä, mistä timenpiteistä asiakkaan kanssa n svittu. 8. Periaatteet muille alueille muuttamisen tukemiseen Muille ELY-alueille muuttamista tuetaan vain pikkeuksellisesti painavasta syystä. Painava syy vi lla a) ydinperheen jäsen eli vanhempi, pulis tai lapsi ja alaikäisellä sisarus. Alaikäinen vi muuttaa perhesyistä vain, js vastaanttavan kunnan lastensujelun kautta saadaan yksityismajitusselvitys. b) piskelupaikka. Oltava tiet piskelupaikan saamisesta ja vastaanttamisesta. Opiskelun ltava pinttukeen ikeuttavaa tai TE-timistn maehtisiksi pinniksi hyväksymää, ei esimerkiksi kansalaispistn kurssi. c) työpaikka, jsta lemassa työspimus. d) terveydelliset syyt. e) henkilökhtainen turvallisuus. Js kuntapaikkaa haavittuvassa asemassa leville halutaan kysyä tiselta ELYalueelta, niin asiassa llaan yhteydessä ensin Satakunnan ELY-keskukseen. ELYkeskukset neuvttelevat paikan saamisen mahdllisuudesta keskenään. 9. Strategian timeenpan ja seuranta Strategian timeenpana seurataan yhteistyöryhmässä. Strategiaa ja kuntiin sijittamisen timintamallia täydennetään ja krjataan, js tilanne kuntaan siirtymisten tai kuntapaikkjen salta muuttuu.

13 13/13 Ylijhtaja Marja Karvnen Asiantuntija, maahanmuutt- ja työvimapalvelut Kaisa Kkk LIITTEET Oleskelulupalaisen muistilista: aikuiset ja perheet Oleskelulupalaisen muistilista: alaikäiset ilman hultajaa tulleet Muistilista -malli JAKELU Satakunnan kunnat Vastaanttkeskukset Satakunta Alueellisen yhteistyöryhmän jäsenet ja varajäsenet TIEDOKSI TEM/ Tarja Rantala