Loimaan kaupungin pääluottamusmiehet esittävät seuraavia säästötoimenpiteitä osana kaupungin talouden tasapainottamista: , tietoisin toimin

Transkriptio

1 Loimaan kaupungin pääluottamusmiehet Loimaan kaupunki Esitys henkilöstökustannusten vähentämiseksi vuosina Loimaan kaupungin pääluottamusmiehet esittävät seuraavia säästötoimenpiteitä osana kaupungin talouden tasapainottamista: sairauspoissaolojen määrää on vähennettävä yhteisin, tietoisin toimin varhe-maksujen alentamiseen on pyrittävä suunnitelmallisella henkilöstöpolitiikalla työtapaturmien ehkäisyyn on puututtava päättäväisesti ja määrätietoisesti Edellä sanottuun liittyen on oleellisen tärkeää, että 4 palvelukeskusten johtoryhmissä on työntekijöiden edustus 3 johtoryhmissä otetaan käsittelyyn mm. sairauspoissaolot, varhe -maksut, työsuojelulliset kysymykset (henkiset ja fyysiset työolosuhteet) 3 seurataan tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta Täydennämme henkilöstösopimusesitystämme seuraavilla liitteillä kuntatyönantajan kanssa hyväksyneet:, jotka pääsopijajärjestöt ovat yhdessä KT: Tuloksellisuutta yhteistyöllä Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma (hyväksytty pääneuvotteluryhmän kokouksessa ; hankkeeseen mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta) Toivomme, että Loimaan kaupunki työnantajana lähtee yllä mainittuun hankkeeseen mukaan. Loimaan kaupungin pääluottamusmiehet Harri Laukkanen, JUKO Markku Lehtinen, JHL Tapani Ojansuu,1<TN Kaija Suominen, Tehy Marke Tissari, Super

2 Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma - hyväksytty pääneuvotteluryhmän kokouksessa Neuvottelukierroksen kirjaus 2013: "Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän kehittämisohjelmaa kunta-alalle." Työryhmän asettaminen Pääneuvotteluryhmä antaa TUKA -asiantuntijaryhmän tehtäväksi valmistella kunta-alan työelämän kehittämisohjelmaa. (TUKA-asiantuntijaryhmälle on jo aiemmin annettu tehtäväksi Työelämä 2020 hankkeen toimeenpano). Asiantuntijaryhmän tulee tehdä yhteistyötä työuraryhmän kanssa niin, että sen tehtäväalueelle kuuluvat asiat tulevat asianmukaisesti huomioon otetuiksi. Työelämän kehittämisohjelman suuntaviivat - Tavoitteena tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen - Jatkoa kunta-alalla jo tehdylle tuottavuus- ja tuloksellisuustyölle - Lähtökohtana kuntaorganisaatioiden omista tarpeista lähtevät kehityshankkeet ja niiden tukeminen - Kohderyhmänä kaikentyyppiset ja -kokoiset kuntaorganisaatiot - Sateenvarjona Työelämä 2020 (ks. kuva); työmarkkinaosapuolten rooli on viedä omilla toimialoillaan siinä kuvattuja asioita eteenpäin. Ulkopuolista rahoitusta haetaan sekä ohjelman koordinaatioon että kuntien kehityshankkeisiin, rahoittajina esimerkiksi ESR, Tekes, TSR.

3 Valmisteluvaihe ja siihen liittyvä kuntatyöpaikkojen kokoaminen keväällä 2014 hoidetaan omarahoituksella. Projektikoordinaattori palkataan kahdeksi kuukaudeksi ja hänen tehtävänsä on valmistella hakemus ESR rahoituksen saamiseksi. Ohjelman kesto 3-5 vuotta. PNR arvioi kunta-alan työelämän kehittämisohjelman edistymistä ja työn tarvitsemia resursseja vuosittain. Varsinaisen ohjelman omarahoitusosuus (jota ulkopuolinen rahoittaja saattaa edellyttää) suunnitellaan ja päätetään erikseen. PNR:n periaatepäätös: PNR hyväksyy työryhmän asettamisen ja suuntaviivat sekä sitoutuu prosessiin. PNR päättää työryhmän ehdotuksen pohjalta hakem uksesta työeläm än kehittämisohjelm aksi ja sen rahoittamiseksi. TUKA-asiantuntijaryhmä 1/ 2014: Niilo Hakonen, KT (siht.) Marko Heikkinen, JYTY Taija Hämäläinen, KTN Simo Kekki, Juko Eija Kemppainen, Super Heidi Laurila, Tehy Terttu Pakarinen, KT Jorma Palola, KT (pj.) Jari Vettenranta, JHL

4 Tuloksellisuutta yhteistyöllä - KT Kuntatyönnntajat Si su U2 Etusivu T yöelärnän kehittärniner Tl. loksel isuus ja tjottavuus -1 Tuloksellisuutta yhteistyöllä KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt toteuttavat vuosina yhteisen tuloksellisuuskarn panjan, Sen tavoitteen nn fion Suositus ohjaa tuloksellisuusyhteistyötä kesk, ä riääriteliäär äköku Tuloksellisuutta edistetään monin keinoin Sopimustoirn A j a n k o h t a i s t a Arjen innovaatiot ja yhteistoiminta - kunnan tekniikan avaimet tuloksellisuuden parantamiseen (Tiedote ) (/fi/ajankohtaista/tiedotteet/2013/sivut/teknisen-alan-tuloksellisuus.aspx) E s i t t e e t

5 * : /, 1 _ 1 _ 1 1 : _ _ ' 4_ 1 ' /i ' 1 ' l n 1 Tuloksellisuutta yhteistyöllä - KT Kuntat yönan tajat Si vu 2/ 2 K u n t a. t v Järvenpään kehitysjohtaja Minna Karhunen: Järvenpää esittelee jo tuloksia (http://kunta.tv/web/guest?fileid=85105) JHL: Työhyvinvointi tuottaa parempia palveluita (http://kunta.tv/web/guest?fileid=85119) Neuvottelupäällikkö Jorma Palola: Tuloksellisuus kunta-alan yhteiseksi tavoitteeksi (http://kunta.tv/web/guest?file1d=86286) S u o s i t u k s e t Tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus (/fi/sopimukset/tyoelaman-kehittaminen/henkilostojohtaminen-tuloksellisuus-jaosaam inen/sivut/tuloksellisen-toiminnan-kehittamista-koskeva-suositus.aspx) Hyvät käytännöt Tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen (/fi/tyoelaman-kehittaminen/hyvat-kaytanot/tuottavuuden-ja-tyoelaman-laadun-kehittaminen) K T u n t z " ',, n aantcaj a. o n t y :na: ja k u n t a a l a n t y ö- ja,,i,-ka e l u n, l, Kl ::ew etuelee laoo : k e `.E3-jc-. KT u t at yön an s aj at To ncn i'in ' a 14, F etsin (. P u h e, n Faka:

6

7

8 Tul ev oi suuden hoosteet vootiv ot uutta ojotteluo jo y htei s ty ötä u/okseilisuus syntyy työnt6 ;o t vörionto/ien yht Jistydno iee K unnall ise n he nkilöst ön i käänt yminen, e läk- T ul oks e l l i s uud e n ke hi t t äm i n e n onn i s t uu pa r- keell e sii rtymi nen j a kuntien taloudell iset hai t e n t yöpai koi l l a e si mi e st e n j a he nki l öst ön ku n n a n j a k u n t a yh t ym ä n o n t u n n i s t e t t a v a se k ä t o i m i n t a ymp är i s t ö ns ä haa st e e t e t t ä si sä i se t vo i mav aran sa. väl i se ssä yht ei st yössä. T ässä onni st ut aan Ku nn an j a ku nt a l a i s t e n vä l i st ä v uo ro pu he l u a tävät uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Siksi väl i t t öm äss ä vu oro vai k ut uk se s sa j a i nnov aa- on l i sät t ävä. Se n avul l a se l vi ävät kunt al ai st e n tulokse lli suuden ja tuot tavuuden parantami- ti oi ll e avoi messa i l mapi i rissä. j a k u n n a n s i d o s r yh m i e n t ul e v a i s u ud e n o d o - T yöpa i koi l l a t a paht uvan osal l i st um i se n t öi si ä j a kust annust e hokkai t a pal v e l uj a. voi mavarat sekä rake nne uudist ukset ede l l yt - t uk se t. Sam al l a syn nyt e t ään uu si a a si a ka sl ä h- nen ovat kunt alai sten, poliittisten päättäjien, vi rkamie sjohdon, asi akkai de n ja he nkilöst ön yhtei nen asia. Palveluista on tuotettava muo t o j a o va t muu n mu as sa k e hi t ysk e s ku st e - kattavasti arviointit ietoa päätökse ntekoa, l ut s e kä p al aut t e e n ant am i ne n t yöst ä. T i i mi t, Tulokselliduutto poronnetoon toiminnan johtamist a ja työn kehit tämi stä l aat u - j a t ul ok se l l i suusr yhmät se kä t yöp ai k- (nni7/ vart en, jot ta voi daan arvioi da, kuinka kunta kako kouk se t j a e dust ukse l l i n e n yht e i st oi mi n- K unnan t ul oksel li suutt a parannet aan toi mi n- on onni stunut tavoit tei ssaan. t aj är j e st e l mä e di s t ävä t hyvää v uoro puhe l ua. nan suunni tt el un, esi mi estyön j a joht amisen uo //s ei l G' y I te;sty öl l o kehittämisell ä sekä laaja -alaisella yhteistyöllä Tuloksel/isuus on onnistumisto kunnon pöörnöärisso Aini eet tom ion od öomo o k ehi t(k m/n e!' tuo t_ l onde//i s to h)/ö l y Ö eri toimij oi de n ke sken. Tuloksel lisuutt a lisäja teknologiaa. tään hyödynt ämäll ä osaami st a, innovaat ioit a Tuloksellisuuden kehittämisen päämäärä Ai ne et on pääoma muodost uu osaami sest a, on kunnallisten palvelujen parantaminen hyvi nvoi nnista, toimivista työyhte isöi stä vastaamaan entistä paremmin palvelujen käyttäjien ja kuntalaisten tarpeita. ja luottamuksesta. Kestävä tuottavuus tar- T yöt ä, t yö me ne t e l mi ä j a t yöp rose s se j a koit taa aineel lise n j a ai nee ttoman pääoman ke h i t t äm äl l ä s e k ä k an nus t av i a pa l kk au s- j a yhdi stämistä. pal k i t se mi s j ärj e st e l mi ä l u omal l a vai k ut e t aan Ke st ä vä t uot t avuu ske h i t ys rake nt uu yks i l ön vi nvoi nni n ke h i t t ämi se l l ä, t urval l i se l l a Julkisissa palveluissa tuloksellisuuden osaalueita ovat toiminnan vaikuttavuus mot i vaat i oon j a t yö n t u l oks i i n. T yö hy- j a t yöyht e i sö n voi mavaroj e n käyt öl l e j a t yö ymp är i st öl l ä j a l u ot t am uks e n i l map i i ri l l ä ( ai kaansaat u j a t avoi t e l t u hyvi nvoi nt i ) ke hi t t ämi se l l e. Os aami se e n j a m ui hi n ai n e e t - e di st e t ään t ul oks e l l i su ut t a. pal ve l un l aa t u ( a si a kas koh t aa mi s e n t o m a n p ä ä o ma n o sa - a l ue i s i i n p a no s t a mi n e n j a si do sryhm äyht e i s t yön t oi m i v uu s) t uot t aa myös t a l oude l l i st a hyö t yä. t oi mi nn an s uj u vu us, t u ot t av uu s j a tal oude l l i suus se kä henkilöstön aikaansaannoskyky (työhyvinvointi, osaaminen jne.) ino00 ' i0/070vc(l Kun t i e n j a ku nt ayht ymi e n t ul e v ai su ude n h aast e i t a ovat rahoi t uks e n ri i t t av yys, ki ri st yvät t uot t avuusv aat i mukse t j a ki l pai l u tvovoi masta. Säi l väkse e n e l i n voi m ai se na

9 Kunnallisten palvelujen tuloksellisuudessa korostuvat kuntalaisten saarnat pitkän tähtäimen hyödyt. Tuloksellisessa toiminnassa korostuvat pitkän tähtäimen suunnittelu, ennakointi sekä johtaminen, henkilöstön ja organisaatioiden kehittäminen, tuloksellisuuden mittaaminen ja arviointi. selkeät tavoitteet avoin vuoropuhelu tulos- ja kehityskeskustelun laatu, luottamuksellisuus ja kytkeminen tavoitteisiin oman toi mi nnan tul okse l l is uude n arvi oi nt i, j ohtopäätöks et, oppi mi ne n ja korjaavat toimenpiteet Toiminta-ajatuksen, perustehtävän ja arvojen on oltava kaikille selkeitä. Tämä on keskeistä tuloksellisen työyhteisön aikaansaamiseksi. Vision eli tulevaisuuskuvan luominen ja strategisten tavoitteiden asettaminen ovat pohjana käytännön toimenpiteiden valinnalle. Ennakoinnilla, asioiden tärkeysjärjestykseen laittamisella ja oikeilla mittareilla voidaan arvioida toiminnan tuloksellisuutta ja oikeita palkitsemistapoj a. Poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat tietoa kuntalaisten ja sidosryhmien odotuksista palveluita kehitettäessä. Tietojen perusteella tehdään mm. kunnan palvelustrategia ja henkilöstöstrategia. Tasapainotettu mittaristo on yksi suunnitelmallisen johtamisen työväline, jolla pystytään muuntamaan kunnan tavoitteet mitattavaan muotoon sekä määrittelemään tavoitteisiin johtavat toimenpiteet ja kehittämist arpe et. Tuloksellisuuden arvioinnin tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin kunta on onnistunut toiminnan tavoitteissaan ja palvelujen vaikuttavuudessa. Onnistumista tavoitteissa ja strategisissa linjauksissa mitataan tavoitteisiin sopivalla mittaristolla. fuloksellisuuden arviointi tarkoittaa mittaustulosten asettamista tärkeysjärjestykseen. Arvioinnin pohjalta kehitetään toimintaa edelleen ja asetetaan uusia tavoitteita. strategiseen ajatteluun tuloksellisuuden arviointiin osaamisen ennakointiin ja kehittämiseen palki tsemi seen Osaamisen johtaminen yli yksikkörajojen sekä osaamisen jakaminen työyhteisössä ovat oppivan organisaation tunnuspiirteitä. Erityisesti innovaatioiden tuottamisessa ja luovien työyhteisöjen rakentamisessa on syytä edistää tiedon ja osaamisen vaihtoa erilaisten ihmisten, ammattiryhmien ja yksiköiden kesken sekä hyödyntää työyhteisöstä nousevia aloitteita ja uusia ideoita. Osaaminen, työhyvinvointi sekä hyvät ja luottamukselliset vuorovaikutussuhteet ovat yhteydessä toisiinsa. Palkitseminen on johtamisen väline, joka tukee organisaation strategiaa, tavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön motivaatiota. Palkitsemisjärjestelmän tulee sisältää eri tapoja tukea yksilöiden, tiimien ja yksiköiden työtä. 't'oimiva palkitsemisjärjestelmä on avoin, läpinäkyvä ja kaikkien helposti ymmärrettävissä. Palkitsemista ja palkkausjärjestelmän eri elementtejä voidaan käyttää tuloksellisuustyön kannustimena myös lyhyellä tähtäimellä. Henkilöstövoimavarojen hyvä taso on tuloksellisen toiminnan ehto. Aineettoman pääoman mittaamiseen on kehitetty kyselyjä, joiden avulla voidaan arvioida vuorovaikutussuhteiden laatua työyhteisössä ja verkostoissa sekä luottamusta ja osaamista.

10 Tuloksellisuuden kehittäminen perustuu jatkuvaan parantamiseen, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen on kytketty työ- ja palveluprosesseihin. Kehittämistä varten tarvitaan oman arvioinnin tai mittareiden tuottamaa tietoa siitä, miten tavoitteet on saavutettu tai missä ollaan matkalla kohti tavoitteita. 'Tätä tietoa tarvitaan poliittisessa päätöksenteossa, johtoryhmissä ja työpaikoilla. Arvioinnista oppiminen edellyttää sitä, että tietoa kerätään, analysoidaan ja tulkitaan sekä toimitaan sen pohjalta niin kehittämisessä kuin päätöksenteossakin. Oppimista tapahtuu tuloksellisuusarvioinnin pohjalta, kun pohditaan syitä tavoitteiden saavuttamiseen tai niistä poikkeamiseen. Toiminta parantuu, kun muutetaan toimintoja tulos - tiedon pohjalta. Tällaista toimintaa varten tarvitaan vuorovaikutusta organisaation eri tasoilla, Kehityskeskusteluissa asetetaan tavoitteita, arvioidaan työsuoritusta ja sovitaan henkilökohtaisista kehitvstavoitteista. Tavoitteet asetetaan siten, että ne kytkeytyvät palvelustrategioihin. Mittarit laaditaan siten, että niiden avulla voidaan arvioida työsuoritusta suhteessa toiminnan tavoitteisiin. Palkitseniinen perustuu toiminnan tavoitteiden saavut tamis een. Henki lös tökoulut uksel la kehitetään tehtävien vaatimaa osaamista. Hyvä tavoite on innostava ja haastava, mutta saavutettavissa oleva. Sen on oltava arvioitavissa tai mitattavissa, minkä seurauksena on mahdollista tietää, milloin tavoite on saavutettu. Tämä tieto toimii myös palautteen pohjana. Strategioiden käytännön toiminnan kannalta on tärkeää, että tavoitteiden asettaminen etenee koko kunnan tasolta toimialoille, eri yksiköihin ja työpaikoille sekä kehityskeskusteluihin saakka. Keskijohto ja esimiehet ovat tässä työssä tärkeässä asemassa. T'uloksellisuuden ja tuottavuuden kehittäminen on jokaisen työhön kuuluva tehtävä. Oman työn kehittäminen kuuluu jokaisen työntekijän, tiimin ja toimialan jokapäiväisiin tehtäviin. Aktiivisella aloitetoiminnalla voidaan mm. parantaa toiminnan laatua, kehittää tai järkevöittää työskentelymenetelmiä, tehostaa toimintaa, säästää kustannuksia ja/tai aikaa, vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ja lisätä viihtyisyyttä ja/tai työt urvalii suut ta. Toimintayksiköt johtavat tavoitteensa koko kunnan strategisista tavoitteista niin, että ne tukevat vision saavuttamista. Sitten asetetaan tiimi- ja yksilökohtaiset tavoitteet. Näiden tavoitteiden on oltava sellaisia, että kukin toimijataho voi omalla toiminnallaan vaikuttaa tavoitteidensa saavuttamiseen.