Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta Vuoden 2015 valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi

Transkriptio

1 Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta Vuoden 2015 valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ETYT Valtioneuvoston asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) säädetään, että kunnan tulee arvioida valvontasuunnitelmansa toteutumista vuosittain. Arvioinnissa tulee käsitellä ainakin tarkastuksen määrää valvontakohdetyypeittäin, tarkastuksen kattavuutta, näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin sekä valvonnata saatujen tulojen kohdentumista. Eteläkärjen ympäristöterveyden valvontasuunnitelman mukaisesti arvioidaan myös resurssien riittävyyttä sekä valvonnan kohdentamista. Valvontasuunnitelmien toteutumisen arviointi lähetetään Etelä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään Koska toteutumisen arviointi ei valmistunut Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunnan kokoukseen helmikuussa todettiin, että terveysvalvonnan johtaja lähettää arvioinnin ja asia käsitellään myöhemmin lautakunnassa. Valvontasuunnitelma vuosille kattaa elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus-ja tupakka- sekä lääkelain (nikotiinivalmisteiden myynti) mukaisen valvonnan. Erillinen osa suunnitelmaa koskee eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa, sekä Eteläkärjen ympäristöterveyden eläinlääkäripalveluja vuoseille Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta hyväksyi valvontasuunnitelman marraskuussa 2014, eläinlääkäriosuuden maaliskuussa Suunnitelmien valmistelu vaikeutui äkillisestä pitkäaikaisesta poissaolosta johtuen, mutta suunnitelmia saatiin kuitenkin käsitelty kohtuullisessa ajassa. Yleisöä oli kuultu ennen valvontasuunnitelmien käsittelyä, mutta asiassa ei jätetty vastineita. 1. Ympäristöterveydensuojelu 1.1 Tarkastukset Terveystarkastajat Laadittaessa ympäristöterveydensuojelun valvontasuunnitelmaa vuodelle 2015 alueella oli noin 1900 tarkastuskohdetta, ja vuotuinen tarkastustarve arviolta noin 800 tarkastusta. Kokonaisuuden resurssitarpeeksi on arvioitu 8,5 henkilötyövuotta, josta suunnitelman mukainen valvonta tarvitsisi noin 3,7 henkilötyövuotta. Koksa valvontaan on käytettävissä noin 6,5 henkilötyövuotta, oli tarkastusmääriä rajoitettu suunniteltaessa. Kaikkiaan noin 757 tarkastusta oli suunniteltu, osa näistä yhteistarkastuksia, jolloin tarkastuskäyntien kokonaismäärä suunnitelman mukaan olisi ollut noin 670. Koska kohteiden määrä jatkuvasti muuttuu ja myös riskiarvioinnit muuttuvat kohteiden tilanteen mukaisesti ilmoitetaan luvut suuruusluokassa tarkkojen lukujen sijaan. Yhteensä tehtiin 639 tarkastusta ja tarkastuspöytäkirjojen määrä oli 590. Kun

2 vähennetään suunnittelemattomat asunnontarkastukset ja laivatarkastukset, suunnitelman mukaisten tarkastusten määrä oli 610 ja tarkastuspöytäkirjojen määrä 561, mikä jälleen on kasvu edellisestä vuodesta, tällä kertaa huomattava, noin 100 tarkastusta enemmän kuin edellinen vuosi (518 vuonna 2014, 458 vuonna 2013, 424 vuonna 2012). Näihin lukuihin sisältyy myös seurantatarkastukset, koska ne sisältyvät valvontasuunnitelmaan. Näin ollen toteutuma kokonaisuudessaan on 84,4% (67 % 2014, 51 % 2013, 45 % 2012). Valvonnan toteutuma eri lainsäädännön mukaan vaihtelee ja koska kohteiden määrä vaihtelee vuoden mittaan, on vaikea saada tarkkoja lukuja. Elintarvikevalvonnan toteuma raahaa edelleen perässä. Tämä johtuu ainakin osittain tietojärjestelmien ja niiden kehittämiseen menevistä resursseista. Resurssien ollessa riittämättömät, priorisointia on tehty valvontasuunnitelman mukaisesti niin, että vähemmän riskialttiimpia kohteita sekä riskiarvioinnin mukaisesti vähemmän riskialttiita tupakka- ja lääkelain mukaisia kohteita on jätetty tarkastamatta ensin. Suurimpia ja riskialttiimpia kohteita, kuten suuret vesilaitokset, keskuskeittiöt ja isot myymälät joissa käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita, on valvottu kattavasti. Tarkastusten määrä esitellään taulukossa alempana. Kohteiden jako taulukossa on karkea, mikä aiheuttaa mm. sen että suuret ja pienet vesilaitokset ovat samalla rivillä, samoin eri tyyppiset kaupat. Taulukon tarkoitus on antaa kokonaiskuva valvontakentästä. Taulukossa 1 esitellään tarkastusten jakauma vuonna Taulukossa ei tehdä eroa suunniteltujen ja suunnittelemattomien tarkastusten välillä. Taulukko 1: Tarkastusten jakauma kohteittain vuonna Kohteiden Tarkastettujen lukumäärä kohteiden lukumäärä Tarkastusten lukumäärä Vesilaitokset Ravintolat ja kahvilat Myymälät >100m² Keskuskeittiöt Muut suurkeittiöt Muut n elintarvikekohteet Kasvintuottajat n. 500 (alkutuotanto) Uimarannat ja vastaavat TsL:n mukaan Uimahallit ja -altaat Muut TsL:n mukaiset > kohteet Kuluttajaturvallisuus Tupakka

3 Nikotiinivalmisteet Laivantarkastukset 22 Asunnontarkastukset 7 Muut 39 Yhteensä 639 Tarkastusten määrä on laskettu pöytäkirjojen perusteella. Yksi pöytäkirja voi sisältää tiedot usemman lainsäädännön mukaan, minkä vuoksi tarkastuspöytäkirjojen määrä on pienempi kuin itse tarkastusten määrä. Pakkotoimenpiteisiin on ryhdytty tarpeen vaatiessa. Vuonna 2015 pakkotoimenpiteisiin ryhdyttiin kaksi kertaa elintarvikelain mukaan. Määrä on aiempia vuosia hieman pienempi ja viittaa lisäntyneeseen tietoisuuteen vaatimuksista ja valvonnan tehokkuuteen Eläinlääkärit Hygieenikkoeläinlääkärin työajasta 10 h/viikko on varattu elintarvikevalvontaan. Valvontaeläinlääkäri on hoitanut hygieniatehtäviä Hangossa 2 h/kk. Hygieenikkoeläinlääkäri on siirtänyt yksikön tietokantaan kolme tarkastusta, joista vain pari on siirretty valtiolle, huolimatta erikseen nimetystä tukihenkilöstä ja muistutuksista. Lisää tarkastuksia on ilmeisesti dokumentoitu ja dokumentointi on pyydetty hygieenikkoeläinlääkäriltä. Vuonna 2015 tehtyjen tarkastusten määrä voi siten vielä nousta. Valvontaeläinlääkäri on oman työnsa puitteissa valvonut munapakkaamoa, jota on myös tarkastettu. Näytteenotto oli suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti. Vuonna 2015 hygieniavalvonnassa ei otettu näytteitä. Työaikaseuranta on kuitenkin tehty aiempia vuosia kattavammin. Hygieenikkotehtävät on alkaen keskitetty valvontaeläinlääkärille, mikä pitäisi tehdä tiedoista ja valvonnasta yhtenäisempiä, asiakaspalvelusta parempaa ja tiedonsiirrosta kattavampaa jatkossa. Aluehallintovirastoa on informoitu muutoksista Näyteet Suunniteltujen ja otettujen näytteiden määrät ilmenevät taulukosta 2. Näytteenotto koskien hyväksyttyjä elintarvikehuoneistoja, katso Taulukko 2. Eteläkärjen ympäristöterveyden terveystarkastajien valvonnan alla olevien suunniteltujen ja otettujen näytteiden määrät 2015 Suunniteltu Toteutettu Elintarvikkeet Talousvedet Uimavedet Talousveden näytteenotto perustuu talousvesiasetuksiin 461/2000, 1352/2015 ja 401/2001, ja uimarantavesien näytteenotto perustuu uimavesiasetuksiin

4 177/2008 ja 354/2008. Uima-allasvesien laadun valvonta perustuu asetukseen 315/2002. Suurin osa vesinäytteistä on otettu toiminnanharjoittajien toimesta, mutta kaikki tiedoksi saadut tulokset on tarkastettu. Talousvesinäytteiden määrä vaihtelee jonkin verran valvontatutkimusohjelmien päivitysten vuoksi, sama koskee uimavesinäytteitä. Kohteiden määrä on lähes vakio. Näytetulokset ovat talousveden osalta olleet pääosin hyviä. Kesän aikana joidenkin uimarantojen mikrobiologiset raja-arvot ylittyivät näytetuloksissa, johtaen uusintanäytteisiin. Alueen kymmenestä EU-uimarannasta yhden luokittelu muuttui kauden jälkeen parempaan suuntaan. Vain yksi alueen uimarannoista on edelleen luokiteltu huonoksi, ja sitä seurataan säännöllisesti. Yhteistyö huonojen tulosten syiden selvittämiseksi on ollut hyvää ja on helpottanut asian kokonaisarviointia. Elintarvikevalvonnassa on otettu 26 näytettä, kaikki ilmoitetuista elintarvikehuoneistoista. Yhtään näytettä ei ole otettu hyväksytyistä elintarvikehuoneistoista. Toimenpiteisiin ollaan ryhdytty jotta suunnitelmallinen näyteenotto toteutuisi kokonaisvaltaisemmin. Näytteenotto kohdistui lihatiskeihin ja ainesosiin joita säilytetään nk. vetolaatikoissa. Tulosten perusteella palvelutiskien valvonta tulisi korostaa, koska viiden lihanäytteen laatu kaiken kaikkian yhdeksästä oli huono. 15 nk. vetolaatikoissasäilytetyista tuotteista vain yksi analyysitulos oli huono. Tarkastuksia tehtiin melko nopeasti kohteisiin joiden tulos oli huono, kartoittaakseen mahdollisa ongelmia ja systemaattisia virheitä. Valvonnan ja tutkimusten tulokset käytetään yksikön omaan riskiarviointiin. Jonkin verran näytteitä otettiin myös epidemiaselvitysten yhteydessä, jotka vaati yhteistyötä usemman paikallisen yksikön ja valtakunnallisen viranomaisen välillä. Muutama näytteenotto tehtiin elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pyynnöstä vierasaineiden tutkimusojelman puitteissa. Näitä ei lasketa yksikön näytteenotoiksi Lausunnot sekä ilmoitusten ja hakemusten käsittely Valvontayksikkö on antanut 48 lausuntoa yleisista asioista kuten kaavoista, ympäristöluvista, vapautuksesta velvoituksesta liittyä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin ym. Sen lisäksi annetaan rutiiniomaisesti lausuntoja rakennusvalvonnalle saapuneiden hakemusten johdosta. Vaikuttaminen kaava-asioiden alkuvaiheessa on tärkeä tapa ehkäistä tai vähentää mahdollisia terveysvaaroja asukkaille ja yhteistyö kaavoitusyksiköiden kanssa on sujunut hyvin. Vuonna 2015 käsiteltiin 104 hakemusta ja ilmoitusta. Määrä on suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja jälleen kerran yli odotusten. Aiemmin havaitut muutokset ovat ilmeisesti muuttuneet pysyviksi, mikä on huomioitava tulevissa suunnitelmissa. Vuonna 2016 ilmoitusten määrä odotetaan kuitenkin laskevan jonkun verran kun kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyy valtiolle

5 toukokuussa Taulukko 3: Eteläkärjen ympäristöterveydessä käsitellyt hakemukset ja ilmoitukset vuonna 2015 Käsittelytyyppi Määrä Elintarvikehuoneiston rekisteröinti tai hyväksyminen 51 Terveydensuojelulain 13 mukainen päätös 34 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen vastaanottoilmoitus 7 Tupakkalain mukainen vähittäiskauppalupa 9 Lääkelain mukainen vähittäiskauppalupa 4 Hakemusten käsittelyajat, koskien toimintaa jonka aloittaminen ilman lupaa ei ole sallittua, olivat lyhyet vuonna Kaikista 14 hakememuksesta 57 % käsiteltiin viikon kuluessa ja 29 % yhden-kahden viikon kuluessa. kahden hakemuksen käsittelyaika oli yli kaksi viikkoa, joista ainakin toinen hakemuksista ei ollut kiireellinen siinä vaiheessa. Siten palvelutason voidaan katsoa vastaavan yrittäjien tarpeita Resurssien käyttö Yleisesti ottaen voidaan todeta, että resursseja on kohdennettu valvontasuunnitelman mukaisesti sekä oikein, ottamalla riskit huomioon. Suure, riskialttiimmat kohteet on valvottu kattavasti ja pakkotoimenpiteisiin on ryhdytty tarvittaessa. Hyvä yhteistyö toiminta-alueen kuntien sekä toimijoiden kanssa on johtanut siihen, että toimenpiteisiin on voitu ryhtyä ripeästi ja suurempia epidemioita ja epäkohtia on voitu vähentää tai välttää. Tämä on myös tukenut oikeata ja avointa viestintää kuluttajille. Valvonta on priorisoitu tietojensiirron edellä. Näytteenottopisteiden, näytteiden sekä vastaavien tietojen syöttäminen vesinäytteenottotulosten tietojensiirtoa varten on vienyt paljon aikaa ja ollut työlästa sen lisäksi että tietojensiirron kannssa on ollut paljon ongelmia. Oiva-kohteita on kohdeltu samalla priorisoinnilla kuin muutkin kohteet, eikä Evira:n ohjeistuksen mukaisesti niin, että C- ja D-arvosanoja saaneita kohteita olisi ensisijaisesti seurattu arvosanojen parantamiseksi. Jos näin olisi tehty, tarkastukset olisivat keskittyneet kokonaan näihin koska alueella on tyypillistä, että kohteilla usein on monta peräkkäistä C- ja D-arvosanaa. Arviointijärjestelmän johdosta viranhaltijat eivät voi vaikuttaa lopputulokseen ja näin ollen suhteellisen pieni epäkohta voi johtaa huonoon kokonaisarvosanaan. Tätä ajatellen Oiva-kohteet on priorisoitu koko valvontakentässä. Kansallisessa tiedonsiirrossa ei ole riittävästi huomioitu tietojen ylläpitoon tarvittavaa aikaa. Tietojen korjaaminen on työlästä ja monimutkaista ja ajanpuutteen takia korjauksia jää tekemättä. Kysytään merkityksettömiä yksityiskohtia tai vääriin kokonaisuuksiin johtavia yksityiskohtia, monen eri tarkastajan syöttäessä tiedot ilman yksikön johdon suodattamista ja järjestämistä, jota normaalisti on tehty perinteisessä raportoinnissa. Tätä on osittain parannettu mutta esimerkiksi katunimien vaihtuminen voi kunnassa aiheuttaa puolen tunnin työtä yhden kohteen osoitetietojen muuttaessa.

6 Käytännössä pienet muutokset jää tekemättä parempaa järjestelmää odotellessa. Samoin on käytävä läpi satoja, jopa tuhansia kohteita korjatakseen rasti ruudussa niin että tiedot pysyvät käyttökelpoisina. Ergonomia on heikentynyt ja johtanut sairaslomiin työn muuttuessa kirjoittamisesta hiiren käyttöön. Oiva-kohteiden arviointi on enemmän aikaa vievä kuin vapaasti kirjoitetut pöytäkirjat ja kun tiedot samalla on syötettävä pieniin kenttiin, suuren pöytökirjakentän sijasta, tietojen organisointiin ja lajitteluun menee enemmän aikaa. Monien kohteiden tiedot on kirjoitettava kuluttajalle molemmilla kotimaisella kielellä ja tämä luonnollisesti vie aikaa. Kaikkien yllä mainittujen tehtävien ajankäyttö on valtakunnallisilta tahoilta aliarvioitu ja se syö valvonnan resursseja merkittävästi. Käytännössä raportointiin menevä aika ei ole pienentynyt, samalla kun tieto on hajanaisempaa ja vaikeampaa tulkita. Valtio on yrittänyt toimillaan vähentää kulujaan ja työtä, mutta sen sijaan kunnille on aiheutunut suurempaa resurssi- ja tulohävikkiä, kuin mitä alkutilanteessa oli. Yksikön käyttämät IT-järjestelmät romahtivat täysin marraskuun lopussa 2015 ja viimeiset korjaustoimenpiteet saatiiin tehtyä helmikuussa Käytännössä verkko,palvelimet ja tietojensiirto eivät toimineet samalla kun myös posti oli lakossa ja puhelimet eivät toimineet yksittäisinä päivinä. Valmius suorittaa valvontaa ja antaa hoitoa oli kuitenkin koko ajan. Valvonnassa priorisoitiin tiedonkulkua yrittäjille tietojensiirron sijasta. Joitakin pöytäkirjoja kirjoitettiin tietokannan ulkopuolella tai vanhoilla pöytäkirjapohjilla tietokannassa, jotta yrittäjät saisivat tarvitsemansa tiedot. Tietojensiirto valtiolle tehtiin kun järjestelmä oli taas toimintakunnossa. Käytännössä osoitettiin että yksikkö kykenee hoitamaan tehtävänsä melko tehokkaasti myös silloin kun kommunikointijärjestelmät eivät toimi, mutta että tietojen paikkaaminen tietojensiirtoa varteen jälkeenpäin vie aikaa. Palvelutarjojan kanssa on käyty keskusteluita ja he ovat analysoineet tapahtunutta ja ryhtyneet toimenpiteisiin jotta vastaavat massiiviset ongelmat eivät toistuisi. Tehtävien yhteensovittaminen valvonnassa on ollut jäykkää, kun yksi eläinlääkärieistä on myös hoitanut hygieenikon tehtäviä. Tämä on johtanut vaikeuksiin esim. akuutteissa epidemiatilanteissa, jotka vaativat välittömiä toimenpiteitä samalla kun myös odottavia asiakkaita. Myös perehdytyksen tarve ja tuki tietokannan käytössä on aiheuttanut lisää työtä ilman tulosta, mm. Oiva-tarkastusten suorittamisessa. Vuoden 2015 aikana tehtiin päätös muuttaa työtehtäviä niin että hygienikon tehtävät siirtyivät valvontaeläinlääkärille vuoden 2016 alusta. Tämä pitäisi johtaa eri yritysryhmien yhtenäisempään käsittelyyn ja sujuvampaan työhön yksikön sisällä. Yksikön viranhaltijoita on ollut mukana luennoitsijana koulutuksissa tarve- ja riskiarvioinnin perusteella. Kaikenkaikkiaan ollaan osallistuttu neljään tilaisuuteen. Yksi on koskenut elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja on kohdistunut alueen yrittäjiin. Loput kolme kohdistuivat Raaseporin kaupungin ruokapalvelujen henkilökuntaan. Toimintamalli, jossa osallistutaan tarpeen mukaan pääosin paikallistoimioiden järjestämiin tilaisuuksiin, on toiminut hyvin ja mahdollistanut tiedon jakamisen mahdollisimman tarkoituksenmuiksella resurssienkäytöllä. Yksikön viranhaltijat ovat myös osallistuneet yhteistyöhankkeisiin Eviran kanssa, tavoitteena parantaa viranomaistyötä. Yksikön edustaja on nimitetty myös alueellisen ELY-keskuksen muodostamaan

7 yhteistyöryhmään, joka on muodostettu vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain perusteella. Tiedonvaihto luo yhteisvaikutuksia eri viranomaisten välillä. Kansliatoiminnot ovat toimineet puutteellisesti pidemmän aikaa ja ovat kärsineet poissaoloista. Käytännössä yksikön johtaja hoitaa toimistotehtävät, kuten lautakuntalistat, kanslistin ollessaan poissa. Tämä johtaa epäedulliseen resurssien käyttöön, vähennettyyn valvontaan ja pienempiin tuloihin. Ongelmat ovat lisääntyneet vuoden 2015 aikana johtuen muusta poissaolosta ja tämä on vaikuttanut mm. kommunikointiin yksikön sisällä. Laskutus on onnistuttu hoitamaan yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Muutoksia on suunnitteilla vuodelle 2016, jonka jälkeen tilannetta arvioidaan uudelleen ensi vuoden toteutumisen arvioinnissa. Yleisesti ottaen voidaan todeta että valvonta edelleen kärsi valtion edellyttämistä toimista ja massiivisista tietojärjestelmävioista, sekä paikallisesti että kansallisella tasolla. Myös pitkät poissaolot vaikuttavat tulokseen. Tästä huolimatta valvonnan resursseja on pystytty ohjaamaan, johtaen jälleen kerran kasvaneeseen tarkastusmäärään ja tuloihin valvonnasta. Kasvanut tarakstusmäärä koske ensisijaisesti terveydensuojelua, ei elintarvikevalvontaa. Elintarvikevalvonnassa on kuitenkin saavutettu jonkinasteista rutiinitasoa vuoden tavoitteiden mukaisesti. Tarkempi työnajankäyttö on esitetty alempana. Kuva 1: Valvonnan työnajan käyttö vuonna Hygieenikon työaika näkyy valvonnan osalta, mutta ei hallinnon ja koulutuksen osalta. Kuva 2: Ympäristöterveydensuojelun työajan käyttö vuonna 2014, hygieenikon työaika poislukien

8 1.5. Valvonnan vaikuttavuus Valvonnan vaikuttavuutta ei ole aivan helppo arvioida. Resurssien puutteellisuus pienentää tehokkuutta, mutta samalla johtaa riskinarvioinnin perusteella tehtävä priorisointi siihen, että suurimpia ja riskialtteimpia kohteita valvotaan melko hyvin. Puutteita järjestelyissä on todettu ja korjattu vuoden aikana, vaikkakin täysi teho näistä toimista saavutetaan vasta vuonna Valvonnalle on tunnuksenomaista, että ne jotka eniten valvontaa tarvitsevat, eivät sitä tule hakemaan. Yksiköllä on hyvä paikallistuntemus, mikä parantaa valvonnan tehokuutta. Hyvät kontaktit toiminnanharjoittajiin johtaa esiintyvien puutteiden tehokkaaseen korjaamisen yhteisymmärryksessä. Mikäli tavanomaiset valvontatoimenpiteet eivät riitä, on yksiköllä hyvät valmiudet ryhtyä pakkotoimenpiteisiin. Alueella tyypillistä on suuri määrä C- ja D-arvosanoja Oivajärjestelmässä. C-ja D-yleisarvosanojen osuus nousee lähes 60 % Oiva-tarkastusten kokonaismäärästä. Ero muihin tämän aluehallintoviraston alaisiin yksiköihin on huomattava. Tämän on arvioitu johtuvan useasta seikasta: Alueen yrityksen ovat pieniä ja neuvojen tarpeessa. Yksikön kotisivujen sisältöä on vuoden aikana aktiivisesti kehitetty siten, että paikallisten yritysten on helpompi löytää ajankohtaista tietoja ja linkkejä tavallisiin lähteisiin kotisivuiltamme. Melko usein tarvitaan useita tarkastuksia samaan kohteeseen ennen kuin arvosanat alkavat parantua, mikä johtaa näiden kohteiden yliedustukseen, kun tarkastellaan vain arvosanojen kokonaismäärää. Tämä valinpitämättömyys on vähentynyt, mutta on edelleen merkittävä paikallinen tekijä. Tarkastusten sisältö voi vaihdella yksiköiden välillä, mikä voi aiheuttaa paikallisia vaihteluja, mikäli olennaisia tekijöitä on jäänyt huomaamatta muualla. Tätä huomaa esim. ketjujen eri toimipaikkojen tarkastuksilla.

9 Tarvittaessa on otettu yhteyttä muihin yksiköihin tiedon vaihtamiseksi, jotta valvonta tehostuu ja tasoittuu suuremmalla alueella. Ruotsinkielisiä ohjeita ei aine ole saatavilla tai ne tulevat myöhässä. Esimerkkinä mainittakoon, että ruotsinkieliset Oiva-ohjeet poistettiin Oivahymy-sivuilta ohjeiden päivityksen yhteydessä vuoden 2015 alussa. Yrityksillä ei ollut saatavillaan ruotsinkielisiä ohjeita kuukausiin, millä on suuri merkitys yrittäjyyden valtakunnallisen tasa-arvoisuuden kannalta. Arvioiden jakauma on ollut samankaltainen tarkastajien välillä, mikä viittaa johdonmukaiseen ja yhtenäiseen työskentelyyn yksikön sisällä. Yhtenäisyys näkyy myös sisäisten monitorointien tuloksissa, joissa pääosin oltiin samaan mieltä tehtyjen havaintojen merkityksestä. Erityistilanteiden valmius parani vuonna 2014, jolloin yksikköön hankittiin Virve-laitteet. Säännölliset harjoitukset laitteiden käytössä aloitettiin loppuvuodesta 2015, jotta valmiutta laitteiden käyttöön ylläpidetään. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että tehtävä valvonta on tehokasta. Jatkuva koulutus ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa tekee henkilökunnasta osaavaa ja pyrkivää kehittämään omaa työtään. Yksikkö pyrkii toimivaan dialogiin kohteiden kanssa, mutta ryhtyy tarvittaessa pakkotoimenpiteisiin, mikäli se on tarpeen kuluttajien terveyden tai talouden kannalta. Valmius tavallisempiin erityistilanteisiin on hyvällä rutiinitasolla. Valmius on kaiken kaikkiaan parantumassa ja esiintyneet yht äkkiset tapaukset on voitu hoitaa rutiinilla ja ongelmien leviämättä tai toistumatta. 2. Laatujärjestelmä Laatujärjestelmää on kehitetty, ylläpidetty ja päivitetty aktiivisesti vuonna Se kattaa valvonnan keskeiset osiot. Toiminnan laatua on seurattu järjestelmän puitteissa. Tarkastajien monitorointia on tehty kollegiaalisina arviointeina (peer evaluation) suunnitelmallisesti sekä sisäisinä tarkasteluina, että yhteistyössä Lohjan yksikön kanssa. Tuloksia on käytetty toiminnan kehittämisessä. Syksyllä 2015 tehtiin sisäinen auditointi, joka keskittyi lähinnä yksikön tehokkuuteen ja talouteen tehtiin vuoden 2014 materiaalin perusteella ulkopuolisen toimijan toimesta. Tarkastettavan materiaalin kannalta auditointi tehtiin liian myöhään, mutta tulokset osoittivat kuitenkin, että vuoden 2014 toteuman arvioinnin johtopäätökset ja yksikössä tehdyt toimet työn parantamiseksi ovat olleet oikeita. Kaiken kaikkiaan todetaan, että laatujärjestelmä on käytössä, sitä käytetään ja kehitetään yksikön sisällä ja se vastaa niin ollen asetettuja odotuksia. 3. Valvonnan tulojakauma Valvonnan tulot ylittivät arvioidun jonkin verran, kaikkiaan tulot tarkastuksista sekä ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä n , mikä on merkittävä lisäys edellisen vuoden tuloihin. Lisäys johtuu lähinnä lisääntyneistä tarkastusmääristä. Tulot vastasivat 33,4 % menoista, mikä on kansallisesti

10 katsoen hyvä tulos. Taulukko 4: Valvonnan tulonjako vuonna 2015 Valvonnan osa-alue Suunnitelm allisen vavonnan tulot ( ) Tulot ilmoituksista ja hakemuksista ( ) Vuosimaksut ( ) Elintarvikkeet 66027, ,00 Terveydensuojelu 38865, ,50 Tuoteturvallisuus 13145,00 770,00 Tupakka 1485, ,00 Nikotiini 495, ,00 Muut tulot (matkat, vientitodistukset, laivatarkastukset j.n.e.) Muut tulot ( ) 14732,00 4. Valvontaeläinlääkäri Valvontaeläinlääkäri on tehnyt kokoaikaista virkaa, josta puolet työajasta on myyty Hyvinkäälle. Valtion korvaukset ovat kattaneet viran menot. Valvontaeläinlääkäri on tehnyt kaikki suunnitellut tarkastukset, resurssia voidaan pitää tässä vaiheessa riittävänä. Akuuteissa tapauksissa ovat praktikkoeläinlääkärit myös tehneet valvontaa, mistä he ovat saaneet erillisen korvauksen. Valvontaeläinlääkäri on tehnyt yhteensä 121 tarkastusta eläinsuojelun ja eläintautien ehkäisemisen puitteissa. Tämä ylittää odotukset. Praktikkoeläinlääkärit tekivät 8 eläinsuojelutarkastusta ja 19 tarkastusta eläintautien ehkäisemisen puitteissa vuonna Jotta valvontatyö sujuisi jouhevammin, on hygieenikkoeläinlääkäritehtävät siirretty valvontaeläinlääkärille vuoden 2016 alusta. Samalla yhteistyö Hyvinkään kanssa päättyy. 5. Eläinlääkintä Sijaistilanne on parantunut viime aikoina. Kahden praktikkoeläinlääkärin työskennellessä osa-aikaisesti vuonna 2015 on käytettävissä ollut sisäinen sijaisresurssi. Omien pitkäaikaisten sijaisten käyttö lyhytaikaisissa sijaisuuksissa antaa heille enemmän työtä ja viroille enemmän vakautta sekä potilasturvallisuutta. Taloudellisia säästöjä nämä eivät kuitenkaan tuo. Vuoden 2013 toteuman arvioinnin myötä aloitettiin selvitys eläinlääkinnän organisoinnista. Selvitys jatkuu yhä. Vaihtoehtoja on esitetty ja selvitetään tavoitteena löytää taloudellinen ja ennakoitava malli. Työ on jatkunut vuoden 2015 aikana ja päätöksiä tulevista organisaatiomuodoista odotetaan vuoden 2016 aikana. Vakituisen henkilöstön potilaat ovat jakautuneet seuraavasti:

11 Potilasmäärät vuonna 2015 Virka-aika Päivystysaika Tuotantoeläimet Muut Tuotantoeläimet Muut T:saari Inkoo Karjaa Joidenkin munantuottajien salmonellanäytteet ovat jääneet ottamatta vuonna Tämän todettiin johtuneen siitä, ettei tehtävänjako ole ollut täysin selvä kaikille viranhaltijoille. Korvaavat näytteet on otettu vuoden 2016 alussa. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty, eikä tapahtuneen pitäisi toistua. 6. Johtopäätökset ja toimenpiteet Kaiken kaikkiaan voidaan valvontasuunnitelman toteuman todeta olevan hyvän ja aiempien arviointien esille nostamien asioiden parissa on tehty työtä. Valvontaa on tehty ja eläinlääkäripalveluja tarjottu IT-ongelmista huolimatta. Tarkastukset saatiin kaikesta huolimatta vietyä valtiolla annetun määräajan puitteissa. Resurssit ovat puutteelliset, mutta ongelman suuruutta on vaikea arvioida ylempien viranomaisten työstäessä riskinarviointeja ja uusien riskinarviointien toteuttamisen viedessä aikaa. Seuraavia toimenpiteitä ja tavoitteita esitetään: Valvontaeläinlääkärille siirrettyjen tehtävien toteumaa seurataan ja valvonnan toteumasta, varsinkin hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen Oiva-tarkastuksien ja näytteenoton toteuttamisesta varmistutaan. Sisäistä kommunikaatiota parannetaan ensisijaisesti siten, että valvontaeläinlääkäri toimii koordinaattorina ja tiedonvälittäjänä eläinlääkäreille. Vuoden 2016 alusta on myös perustettu yhteinen sähköpostiosoite yksikön hallinnollisille asioille, jonka myötä toimintoja voidaan hoitaa ja tietoa välittää mahdollisista poissaoloista huolimatta. Kansliatoimintojen muutoksia seurataan ja resurssin riittävyys arvioidaan tulevan vuoden alussa. Eviran uudet ohjeistukset elintarvikekohteiden riskinarvioinnista otetaan käyttöön vuoden aikana. Kattavia tietoja uudesta valvontatarpeesta odotetaan vuodelle Alustavia tietoja eri tyyppisille kohteille voitaneen saada vuotta 2017 varten. Eläinlääkinnän organisaatiota koskeva työ jatkuu vuonna 2016 ja se antanee lisätietoja käytännön mahdollisuuksista järjestää toiminta mahdollisimman taloudellisesti. Ehdotus (Kuula) Päätös Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta hyväksyy toteuman arvioinnin ja lähettää sen tiedoksi Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle. Ehdotus hyväksyttiin Lisätiedot Terveysvalvonnan johtaja Katianna Kuula,

12