750124P Ekologian perusteet (5 op)
|
|
- Ari-Pekka Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 750124P Ekologian perusteet (5 op) Kurssi on jakautunut kolmeen osaan, jotka noudattavat kurssikirjaa: Krebs, C.J. (2009) Ecology (6. Painos). Osa I. Luentoja pohjautuen pääasiassa kurssikirjan osiin 1-2 (Markku Orell). Osa II Luentoja pohjautuen pääasiassa kurssikirjan osaan 3 (Markku Orell ja Jari Oksanen). Osa III. Opiskelijat lukevat kurssikirjan osan 4, ja lisäksi luentoja (Jari Oksanen) Kurssiin sisältyy loppukuulustelu (2h), joka sisältää yhden kysymyksen kustakin osasta. Hyväksyttävä suoritus edellyttää, että kaikkiin kysymyksiin vastataan hyväksyttävästi. Hyväksyttävän vastauksen tulee sisältää keskeisimmät perusasiat kysymyksen aihepiiristä. Erinomainen vastaus yhdistää perusasiat, yksityiskohdat sekä esimerkkitapaukset loogiseksi kokonaisuudeksi. MUST KNOW Kurssin päätavoitteena on antaa perustieto ekologisista prosesseista yksilö-, populaatio-, yhteisö- ja ekosysteemitasoilla. Yksilötasolla pääpaino on eri ympäristötekijöiden, sekä abioottisten että bioottisten, vaikutuksilla yksilöiden elossasäilyvyyteen ja lisääntymiseen. Dispersaalin ja ympäristön heterogeenisyys ovat keskeisiä. Populaatiotason prosesseista opiskelijoiden on hallittava demografiset perusparametrit (l x, m x, R 0 ja r) sekä tiheydestä riippuvan ja riippumaton kasvun periaatteet. Lajienvälisistä interaktioista pääpaino on kilpailun ja predaation ekologissa vuorovaikutussuhteissa. Yhteisötasolla biodiversiteetti ja yhteisöjen sukkessio- ja häiriödynamiikka ovat keskeisimpiä kysymyksiä. Ekosysteemitasolla pääpaino on energiaviroissa ja ravinnekierroissa. SHOULD KNOW Yksilötasolla on erityisesti ymmärrettävä eläinten ja kasvien erilaiset ympäristövaatimukset sekä niiden erilainen kasvutapa (kasvien modulaarisuus) ja disperaalin sekä dormanssin merkitys epäedullisten ympäristöolosuhteisiin sopeutumisessa. Ekolokeroteorian perusta on tunnettava ja kyettävä liittämään se lajienvälisen kilpailun teoriaan. Demografisista prosesseista on tiedettävä kuinka ikäkohtainen elossasäilyvyys, fekunditeeti ja sukupolvenpituus vaikuttavat populaation kasvunopeuteen. Populaation kasvusta on tiedettävä, kuinka populaation tiheys muuttuu ajassa eksponentiaalisen ja logistisen kasvun malleissa ja mikä on reaktioaikaviiveen merkitys populaationsäätelyssä. Pienten populaatioiden riskitekijät ovat keskeisiä. Lajienvälisestä kilpailusta sekä predaatiosta on osattava perusmallien logiikka ja kyettävä ymmärtämään mallien graafisia esityksiä. Biodiversiteetistä on tiedettävä sen osakomponentit ja yhteisöjen lajimääriin vaikuttavat perustekijät. Sukkessiosta on tiedettävä perustyypit ja niiden päämekanismit. Yhteisöjen ravinneverkkojen rakenne ja trofiatasojen merkitys on tiedettävä. Yhteisöjen tuotantoa rajoittavista tekijöistä tulee olla peruskäsitys. NICE TO KNOW Luennoilla korostetaan eri ympäristövuorovaikutusten ekologista merkitystä, mutta samalla tarkastellaan niiden evolutiivista merkitystä suhteessa kasvien ja eläinten ympäristöön
2 sopeutumiseen. Vaikka evolutiiviset kysymykset ovat keskeisiä, ne ovat tällä kursilla lähinnä syventävää aineistoa, jonka tarkoituksena on antaa opiskelijoille laajempaa perspektiiviä ekologisten prosessien merkitystä. Lisäksi aiheesta löytyy lukuisia mielenkiintoisia esimerkkejä ympäristöön sopeutumisesta. Eri elinkiertostrategiat (r- ja K-valinta), ekologisten lokerojen erilaistuminen ja koevoluutio ovat tällaisia esimerkkejä. Soveltavista aineksista mainittakoon pienten populaatioiden riskitekijät ja populaatioiden hyödyntäminen, joita käsitellään luennoilla. Muuta kirjallisuutta: Kotimaisia esimerkkejä löytyy runsaasti mm. Hanskin ym. suomenkielisestä ekologian oppikirjasta: Hanski, I., Lindström, J., Niemelä, J., Pietiäinen, H. ja Ranta, E Ekologia. WSOY. Perusasiat ja hyödyllisiä esimerkkejä löytyy myös muista ekologian oppikirjoista, joista mainittakoon Begon, M., Townsend, C.R. ja Harper, J.L Ecology. (4. painos). Se on kurssikirjaamme laajempi ja vaativampi teos. KYSYMYSTEN AIHEPIIREJÄ LOPPUKUULUSTELUA VARTEN Koska kurssi ja oppikirja kattavat ekologian alueita hyvin laajasti, on alle koottu keskeisiä aihepiirejä itseopiskelun ja loppukuulusteluun valmistumisen jäsentämiseksi. Luentojen aihepiireihin on syytä paneutua myös oppikirjasta. Osa I. Leviäminen ja levinneisyys. Luennot Markku Orell: 1. Ekologia tieteenalana ja määritelmiä Mitä luonnonilmiöitä ekologia selittää? (Krebs, s. 2-12) Miten ekologia selittää luonnon ilmiöitä? (s ) Millainen on aineiston ja teorian välinen suhde ekologiassa? (ydin: s. 14, Fig. 1.8) 2. Ekologia ja evoluutio Minkälainen evolutiivinen muutosprosessi on, ja mitkä ovat sen edellytykset? (s ) Kuinka luonnonvalinta saa aikaan ja pitää yllä adaptaatioita? (s ) 3. Eliöiden leviäminen ja habitaatinvalinta Miksi eliöt leviävät? (luennot) Kuinka eliöt leviävät? (s ) Mitä tarkoitetaan habitaatin valintaan liittyen käsitteellä "ekologinen loukku"? (luennot) Miten habitaatin laatu ja populaatiotiheys voivat yhdessä vaikuttaa habitaatin valintaan? (s ) 4. Eliöiden levinneisyys Abioottiset vuorovaikutukset ja levinneisyys: Mitä tarkoitetaan optimi- ja toleranssialueilla. (s , luennot)
3 Miten predaatio voi muokata eliöiden levinneisyyksiä eri mittakaavoissa? (s ) Miten kilpailu voi muokata eliöiden levinneisyyksiä eri mittakaavoissa? (s ) Mitä tarkoitetaan allelopatialla? (s ) Kuinka syntyy "adaptiivinen syndrooma" ja millaisia seurauksia sillä on levinneisyyden suhteen? Millainen säännönmukaisuus on olemassa maantieteellisen leveysasteen ja organismin levinneisyysalueen laajuuden välillä? Mikä prosessi olisi voinut aiheuttaa sen? (luennot) Miten runsaus ja levinneisyys ovat yhteydessä toisiinsa? Mistä moinen säännönmukaisuus voisi johtua?" (luennot) Osa II. Populaation kasvu ja lajienväliset vuorovaikutussuhteet. Luennot M. Orell: 5. Populaation parametrit ja demografia (Krebs, luku 8) Kuvaa käsitteitä yksilö ja populaatio ja kuinka ne rajataan biologisessa hierarkiassa. Absoluuttinen ja suhteellinen populaatiokoko: kuvaa yleisellä tasolla mittaamismenetelmät ja saadun tiedon sovellettavuus? Vertaile populaation yksilöiden satunnaista, tasaista ja kasautunutta tilajakaumaa. Mitkä tekijät tähän vaikuttavat? Millä tavoin organismien modulaarinen rakenne voi vaikeuttaa kasvipopulaatioiden ikärakenteen tutkimista? Mitä demografisia parametreja on huomioitava analysoitaessa populaatioiden kasvua? Millaisia populaation ikätauluja on, minkälaisen tietoon ne perustuvat ja millaisen tiedon hankkimiseen ne soveltuvat? Populaatiodynamiikassa elinaikainen jälkeläistuotto ja sukupolven pituus ovat tärkeitä käsitteitä. Mitä ne tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat populaation kasvukertoimeen? Mitä tarkoitetaan vakioituneella ja vakaalla ikäjakaumalla? Mitä kertoo lisääntymisarvo ja jäännöslisääntymisarvo? Semelparia ja iteroparia: kuinka selitetään Colen paradoksi? 6. Populaation kasvu ja elinkiertostrategiat (Krebs, Luvut 8-9) Kuinka populaation kasvua voidaan kuvata? Kuinka populaatio kasvaa, jos siihen ei vaikuta mikään tiheydestä riippuva säätelytekijä?
4 Kuinka kasvukerroin R0, sisäinen kasvunopeus (r) ja? kuvaavat populaation kasvupotentiaalia? Miksi logistinen populaation kasvun malli toteutuu huonosti luonnossa? Mitä eroa on populaation eksponentiaalisella ja logistisella kasvulla? Mikä ero on deterministisellä ja stokastisella populaation kasvun mallilla? Miten elinkierto-ominaisuudet vaikuttavat sisäiseen kasvunopeuteen (r)? Mitä tarkoitetaan ympäristön kantokyvyllä ja mitkä tekijät aiheuttavat sen vaihtelua? 7. Populaatiodynamiikka: sattuma, säätely vai kaaos? (Krebs, Luku 9) Mitä tarkoittavat käsitteet populaatiokoon rajoittaminen ja säätely populaatiodynamiikassa? Miten populaatiokoon säätely tapahtuu? Onko populaation säätely aina sen tiheydestä riippuvaa? Onko olemassa populaatioita, joihin ei kohdistu säätelyä? Mitä tarkoitetaan toisiaan korvaavilla ja additiivisilla tekijöillä populaation säätelyssä? Mitä ovat lähde- ja nielupopulaatiot? Minkälaisia populaatioiden kannanvaihteluita voi olla? Miten populaation syklinen kannanvaihtelu syntyy? Kuinka säännöllinen ja kaoottinen dynamiikka eroavat toisistaan? 8. Parasitologiaa (Krebs, luku 13) Mitä erilaisia parasitismin muotoja on? Mitä eroa on parasitoideilla ja makroparasiiteilla? Mitkä tekijät määräävät taudin leviämistä ja säilymistä isäntäpopulaatiossa? Miten parasiitit ja taudinaiheuttajat rajoittavat tai säätelevät isäntäpopulaation kokoa? Miten isännät voivat puolustautua loisia vastaan? Isännän ja loisen kilpavarustelun evoluutio. Vertaile mikroparasiittien, makroparasiittien, parasitoidien ja petojen elinkierto-ominaisuuksia. 9. Luonnonsuojelubiologiaa (Krebs, luku 17)
5 Mikä on harvinainen laji? (Krebs, luku 17, s. 326) Mitkä tekijät lisäävät populaation sukupuuttoriskiä? (Krebs, luku 17, s ) Kuinka satunnaistekijät vaikuttavat populaation kasvuun ja pienten populaatioiden häviämisriskiin? (Krebs, Luku 9, s ) Miksi pienet populaatiot kuolevat helposti sukupuuttoon? (Krebs, luku 17, s ) Mitä tarkoittaa tehokas populaatiokoko ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat? (Krebs, luku 17, s. 327) Elinkykyisen populaation minimikoolle on laadittu erilaisia raja-arvoja. Pohdi niiden käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta suojelubiologiassa. Miksi yhtenäisen habitaatin pirstoutuminen on joskus haitallista ja joskus merkityksetöntä siinä eläville organismeille? (Krebs, luku 17, s ) Tulokaslajit luonnonsuojelullisena ongelmana (Krebs, luku 17, s ) Osa II. Populaation kasvu ja lajienväliset vuorovaikutussuhteet Luennot, Jari Oksanen 10. Elinkiertostrategiat ja populaatioiden elinkyvyn arviointi Kilpailu - mitä se on ja kuinka se ilmenee luonnossa? (luennot) Mitä r- ja K-strategiat tarkoittavat ja kuinka nämä strategiat menestyvät erilaisissa ympäristöoloissa r- ja K-valinta -teorian mukaan? (Krebs, Luku 10, s ) Kuinka C-S-R -teoria olettaa kasvien sopeutuneen erilaisiin ympäristöoloihin? (Krebs, Luku 10, s ) Mitä elinkiertokaaviot ovat ja mitä ne kertovat populaatioiden demografiasta? (Krebs, Luku 9, s ) 11. Lajienvälinen kilpailu ja ekolokerot (Krebs, Luku 10) Kuinka lajienvälinen kilpailu vaikuttaa populaatiokokoon? Mitä tarkoittavat poissulkevan kilpailun ja rajoittavan samankaltaisuuden periaatteet? Kuinka lajienvälinen kilpailu ilmenee lajien ekolokerojen välisissä suhteissa? (Krebs, Luku 10, s ) Mitä tarkoittavat adaptiivinen radiaatio ja ominaisuussiirtymä? (Krebs, Luku 10, s ) Mihin lopputuloksiin kahden lajin välinen kilpailu johtaa Lotka-Volterran kilpailumallissa? (Krebs, Luku 10, s )
6 Mitkä tekijät määräävät voittajan lajienvälisessä resurssikilpailussa Tilmanin mallissa? (Krebs, Luku 10, s ) 12. Koevoluutio: predaatio (Krebs, Luvut 11-13) Mitä koevoluutio tarkoittaa ja kuinka se ilmenee kasvien ja saaliseläinten ominaisuuksissa? (Luku 11, s , Luku 12, Luku 13, s ) Kuinka kasvit ovat sopeutuneet herbivoriaan? (s Kuinka saaliseläimet ovat sopeutuneet predaatioon? (s ) Optimaaliset ravinnonhankintastrategiat: koska kannattaa olla spesialisti tai vaihtoehtoisesti generalisti? (Luku 3, s , luku 11, s 189, s. 202) Optimaaliset ravinnonhankintastrategiat: kuinka kauan saalistajan kannattaa viipyä yhdessä habitaattilaikussa? (luennot) 13. Predaation dynamiikkaa (Krebs, Luvut 11-13, 15-16) Saalistajan toiminnallinen ja numeerinen vaste ja niiden yhteisvaikutus saalispopulaatioon. (Luku 11, s ) Jos saalispopulaation kasvua kuvaa yhtälö dn/dt = an-bnp ja petopopulaation kasvua yhtälö dp/dt = -cp+d(bn)p, tulkitse mallin parametrit ja kuvaa graafisesti systeemin dynamiikkaa isokliinien avulla. (luennot) Mikä on saalistajan tehokkuuden populaatiodynaaminen merkitys? (Luku 11, s ) Mistä aiheutuu peto-saalisdynamiikan taipumus populaatioiden kannanvaihteluihin? (Luku 11, s ) Mikä on luonnonpopulaatioiden verotuksen tavoite ja mitä riskitekijöitä siinä tulisi huomioida? (Luku 15) Kuinka säätely tapahtuu ravintoketjussa ja kuinka tämä pitäisi huomioida luonnonpopulaatioiden verotuksessa? (Luku 20, s , Luku 21, s ) Osa III. Yhteisö- ja ekosysteemiekologiaa. J. Oksasen luennot ja oppikirjan osa 4: Distribution and abundance at the community level (Krebs Ecology. 6. painos, sivut ): 14. Yhteisöt Mikä on yhteisö? Vertaile eri yhteisökäsityksiä (Clements, Tansley, Gleason ja Whittaker). (Luku 20, s ) Yhteisöjen ominaisuudet (Luku 20, s.392)
7 Yhteisöjen rajautuminen ja ympäristögradientit (Luku 20, s ) Yhteisöjen vertailu ja luokittelu: samankaltaisuusindeksi ja indikaattorilajit (Luku 20, s ) Sukkessiotyypit ja -mallit (Luku 21, s ) Kuvaa yleisesti ja esimerkein, miten primaarisukkessio etenee. (Luku 21) Kliimaksivaiheen merkitys (Luku 21, s ) Yhteisöjen sykliset muutokset (Luku 21, s ) Aukkodynamiikan merkitys (Luku 21, s ) 15. Biodiversiteetti Diversiteetin pääkomponentit ja mittaaminen (Luku 22, s ) Diversiteettigradientit ja kuvaa lyhyesti niihin vaikuttavia bioottisia ja abioottisia tekijöitä (Luku 22, s ) Missä määrin historia selittää eri ilmastovyöhykkeiden biodiversiteetiä? (Luku 22, s ) Ympäristön heterogeenisyys: alfa- ja betadiversiteetti (Luku 22, s ) Kilpailun ja predaation vaikutukset diversiteettiin (Luku 22, s ) Ilmaston ja tuottavuuden vaihtelun merkitys (Luku 22, s , Luku 25, s ) Ympäristöllisen häiriön (disturbance) intensiteetin ja laajuuden merkitys: keskimääräisen häiriöintensiteetin teoria (Luku 22, s ) Alueellinen (regional) ja paikallinen (local) lajidiversiteetti: rajoittaako kilpailu (saturated communities) vai satunnainen levintä (unsaturated communities) paikallisten yhteisöjen lajikoostumusta? (Luku 22, s ) Mitä tekijät määräävät saarien lajirunsautta saarieliömaantieteen tasapainoteorian mukaan? (Luku 24, s ) 16. Yhteisöjen rakenne, vakaus ja palautuminen ympäristöllisistä häiriöistä Ovatko yhteisöt tasapainossa? (Luku 23, s ): (1) tasapainotila = equilibrium = yhteisössä lajien runsaudet pysyvät muuttumattomina, (2) stabiili tasapainotila = stable equilibrium = häiriön jälkeen yhteisö palaa takaisin tasapainotilaan, (3) paikallisesti stabiili tasapainotila = local stability = yhteisö palautuu takaisin pienten muutosten jälkeen, (4) globaalisti stabiili tasapainotila = global stability = yhteisö palautuu takaisin pienten ja suurten muutosten jälkeen, (5) yhteisöjen joustavuus = kuinka nopeasti palautuminen tapahtuu, (6) vaihtelevuus = variability = kuinka paljon runsaudet vaihtelevat ajallisesti, (7) yhteisön säilyvyys = persistence, (8) epätasapaino = nonequilibrium = ympäristölliset häiriöt esiintyvät niin voimakkaina ja usein, että yhteisöt eivät saavuta mitään
8 tasapainotilaa ja tiheydestä riippuva säätely on heikkoa. Lajien asema eliöyhteisöissä: ravintoverkot ja killat. (Luku 23, s ) Valtalajit (dominant species) ja avainlajit (keystone species). (Luku 23, s ) Ovatko lajistollisesti monimuotoiset yhteisöt vakaita? (Luku 23, s ) Palauttava ekologia (restoration ecology). (Luku 23, s ) Muutosten välittyminen ravintoketjussa trofiatasolta toiselle. (Luku 24, s ) Jos yhteisöllä on useita paikallisti stabiileja tasapainotiloja (multiple stable states), kuinka se voi tällöin reagoida ympäristölliseen häiriöön? (Luku 23, s , Luku 24, s ) 17. Ekosysteemiekologiaa: primaarituotanto ja sekundaarituotanto Ekosysteemin toiminnallinen kuvaus (Luku 25, s ) Primaarituontanto ja sen maantieteellinen vaihtelu (Luku 25, s ) Primaarituotantoon vaikuttavat tekijät: akvaattiset yhteisöt (Luku 25, s ) Primaarituotantoon vaikuttavat tekijät: terrestriset yhteisöt (Luku 25, s ) Sekundaarituotanto ja sen mittaaminen (Luku 26, s ) Ekologinen tehokkuus (Luku 26, s ) Sekundaarituotantoa rajoittavat tekijät (Luku 26, s ) 18. Ekosysteemiekologiaa: ravinnekierrot ja ympäristön muutokset Ravinteiden kierron pääkomponentit (Luku 27, s ) Ravinteiden käyttötehokkuus (NUE) ja sen riippuvuus ravinteiden saatavuudesta (Luku 27, s ) Hapan laskeuma (Luku 27, s ) Typen kierto (Luku 27, s ) Hiilen kierto (Luku 28, s ) Ilmaston lämpenemisen vaikutukset (Luku 28, s ) Muukalaislajit biodiversiteetin uhkana (Luku 28, s ) Väestön kasvu ja ympäristön kantokyky (Luku 28, s )
9 Ekosysteemipalvelut (Luku 28, s )
välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen
LisätiedotAvainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat
Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä
LisätiedotEkologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.
Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita. Peruskäsitteitä - Populaatio muodostuu samaan aikaan samalla alueella elävistä saman lajin yksilöistä. - Eliöyhteisön
LisätiedotEkologia - mikä? Ekologia tutkii:
Ekologia - mikä? Ekologia tutkii: 1. Eliöiden ja niiden elottoman ympäristön vuorovaikutusta 2. Eliöiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita 3. Ekosysteemien rakennetta ja toimintaa 4. Evolutiivinen ekologia
LisätiedotPeto- ja saaliskanta
Peto- ja saaliskanta Peto- ja saaliskantojen keskinäistä vuorovaikutusta voiaan mallintaa toisistaan riippuvien ifferentiaaliyhtälöien avulla. Tässä tarkastellaan yksinkertaista mallia, joka perustuu ns.
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,
Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo
Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia
LisätiedotKaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle
Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1
LisätiedotBiodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
LisätiedotTrofiakaskadit: virtavedet
Trofiakaskadit: virtavedet Power (1990) Eel River, California -- levien määrä kasvoi huippupedon poissaollessa Syy: välipetojen määrä kasvoi Kolonisaatiokoe (20 vrk, n = 6): miten surviaissääsken toukat
Lisätiedot750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010
Oulun yliopisto Biologian laitos 750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010 ELÄINEKOLOGIA Akatemiatutk. Jukka Forsman Habitaatinvalinta Lajien rinnakkaiselo (species coexistence)
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotKaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.
Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
Lisätiedot2. Uusiutuvat luonnonvarat: Kalastuksen taloustiede
YLE5 / YET-09 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Uusiutuvat luonnonvarat: alastuksen taloustiede Marko Lindroos & Maija Holma Uusiutuvat luonnonvarat alastuksen taloustiede: Luentoteemat.1 Johdanto.
LisätiedotMiksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotEvolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen
Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen Janne Laitonen 8.10.2008 Maynard Smith: s. 54-60 Johdanto Käytös voi usein olla opittua perityn sijasta Tyypillistä käytöksen muuttuminen ja riippuvuus aikaisemmista
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotVillisikakanta-arvio tammikuussa
Villisikakanta-arvio tammikuussa 2019 4.3.2019 Luonnonvarakeskus (Luke) Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki Puhelin 0295 326 000 Y-tunnus 0244629-2 Tiivistelmä Suomessa oli tammikuun 2019 alussa arviolta
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotLataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen. Lataa
Lataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen Lataa Kirjailija: Juha Laakkonen ISBN: 9789524950565 Sivumäärä: 188 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.83 Mb Suurin osa maapallon eliöistä on loisia, ja niitä
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotMiksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
LisätiedotYLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede
YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi alastuksen taloustiede Marko Lindroos Luentoteemat I Johdanto II SchäferGordon malli III Säätely IV ansainväliset kalastussopimukset SchäferGordon malli Gordon
LisätiedotSymbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa?
Tehtävät Lukuun 9. Tehtävä 1. Akvaarion perustaminen vaatii ekologisen tiedon lisäksi tietoa veden kemiasta, eläimistä, kasveista ja taudeista. Akvaario on oma pienoisekosysteemi, jossa elolliset ja elottomat
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5
LisätiedotKasviekologian luennot
Luentojen kirjallisuus Kasviekologian luennot Ridge, I. (toim.) 2002. Plants. Oxford University Press Kasvibiologinen perusteos, painotus fysiologisissa mekanismeissa (opettajan kirjahyllyyn!) 1. Johdanto:
LisätiedotEvolutiivinen stabiilisuus populaation
Antti Toppila sivu 1/20 Optimointiopin seminaari Syksy 2008 Evolutiivinen stabiilisuus populaation määrittämisessä Antti Toppila 24.9.2008 Antti Toppila sivu 2/20 Optimointiopin seminaari Syksy 2008 Sisältö
LisätiedotBiodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus
Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Suomen lajien uhanalaisuus 2019 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Arvioinnissa noudatettiin IUCN:n luokittelua, kriteerejä ja
LisätiedotLataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski. Lataa
Lataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski Lataa Kirjailija: Ilkka Hanski ISBN: 9789524953993 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.78 Mb Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä
LisätiedotMYYRÄT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA
MYYRÄT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Otso Huitu Metsäntutkimuslaitos Suonenjoen tutkimusyksikkö Juntintie 154 77600 Suonenjoki otso.huitu@metla.fi puh. 050 391 4917 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotAgroekologinen symbioosi - mikä, miksi?
Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi? Juha Helenius Helsingin yliopisto Palopuron agroekologinen symbioosi hankkeen (Ympäristöministeriö: RAKI-ohjelma) tulosseminaari, Knehtilän tila 10.2.2017, Hyvinkää
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /...
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.4.2018 C(2018) 2526 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /... Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 täydentämisestä haitallisia
LisätiedotLataa Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa - Ilkka Hanski. Lataa
Lataa Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa - Ilkka Hanski Lataa Kirjailija: Ilkka Hanski ISBN: 9789524959247 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.87 Mb Elämän valtava kirjo on
LisätiedotLataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund. Lataa
Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund Lataa Kirjailija: Mats Björklund ISBN: 9789524950763 Sivumäärä: 260 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.63 Mb Evoluutioteoria on kaikkea biologista tietoa yhdistävä
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotTIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010
TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta Yliassistentti Jussi Hakanen jussi.hakanen@jyu.fi syksy 2010 Evoluutiopohjainen monitavoiteoptimointi MCDM ja EMO Monitavoiteoptimointi kuuluu
LisätiedotSkenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa
Skenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa Katja Holmala Riistapäivät 19.1.2016 Esityksen rakenne Tausta Mallit ilveksen populaatiokehityksestä Malli 1: populaatiomalli Malli 2: skenaario- eli
LisätiedotMatematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?
Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien? TkT Otso Ovaskainen Akatemiatutkija Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin Yliopisto Pimm & Raven, Nature 403
LisätiedotKestävän kehityksen välttämättömyys
Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotEkologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna
LisätiedotLahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä
Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK
Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten
LisätiedotJenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen
Biologian kurssi 3: Ympäristöekologia Globaalit eli maailmanlaajuiset biodiversiteettiä kaventavat ympäristöongelmat (ekologiset häiriöt) Tutustu huolella omaan aiheeseesi ja laadi selkeä esitys siitä
LisätiedotAgroekologinen symbioosi
Palopuron Agroekologinen symbioosi Juha Helenius Helsingin yliopisto Luomuinstituutin yleisöseminaarien sarja Tutkittua tietoa luomusta, Mikkeli 7.3.2017 Agroekologia 1. Tieteellinen tutkimusala, jonka
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotLataa Kasviekologia - Veikko Salonen. Lataa
Lataa Kasviekologia - Veikko Salonen Lataa Kirjailija: Veikko Salonen ISBN: 9789510314852 Sivumäärä: 306 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.11 Mb Kasviekologia-kirjassa tarkastellaan kasvien rakenne- ja
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle?
Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle? Juha Tiainen ja Tuomas Seimola OPAL-Life, tutkijoiden ja viljelijöiden tapaaminen Tampereella 10.12.2018 Mitä on luonnon
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotZonation merialuesuunnittelussa
Zonation merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriö 5.2.206 Tutkimusjohtaja Atte Moilanen Helsingin yliopisto Kysymyksiä Ekologiaan pohjaavan suunnittelun perusteet Datan merkitys Zonation v4 Uudenmaanliiton
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
Lisätiedot5.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet
5.7 Biologia Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista.
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi
LisätiedotVain vahvat selviytyvät?
Vain vahvat selviytyvät? Mobiiliopiskelu- ja sisällöntuotantokäytännöt oppimisympäristö-ekosysteemin tulokaslajina Sairanen & Syvänen ITK-tutkijatapaaminen 21.4. OPTEK-hanke Tämä tutkimus on tehty osana
LisätiedotBi3 Ympäristöekologia Mika Sipura
Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Kurssin sisältö 1. Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (kirjan sivut 6-40) 2. Ekologiset ympäristöongelmat (s. 41-67) Bi3-kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan
LisätiedotPerinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä
Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu
LisätiedotBIODIVERSITEETTI. Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON
BIODIVERSITEETTI Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON 5 10 15 Ekosysteemi, jossa on suuri biodiversiteetti (eli elollinen
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotBiologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.
Pakolliset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (BI01) Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata
LisätiedotRIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana
Lisätiedot6.5 Biologia. Opetuksen tavoitteet
6.5 Biologia Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista.
LisätiedotEkosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotNaudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus
Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja
LisätiedotBIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta
BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja
Lisätiedot5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet
5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin
LisätiedotTehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit
1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:
LisätiedotKohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa
Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotSuodattajavesiperhoset. Rantapuiden lehtien vaikutus joen ekosysteemeihin. Virtavesien riippuvuus rantaekosysteemistä
Suodattajavesiperhoset Virtavesien riippuvuus rantaekosysteemistä Erityisen korostunutta metsäalueiden virtavesissä Rantapuiden lehtien vaikutus joen ekosysteemeihin Wallace et al. (1999): -- rakensivat
LisätiedotTäplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset
Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus
LisätiedotBiodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen
Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa 2010-14 Vivi Fleming-Lehtinen Miksi tilanarviot ja indikaattorikehitys? EU vaatimukset ja kansainväliset sopimukset: EU Meristrategiadirektiivi
Lisätiedotorganisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet
BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja
LisätiedotEvoluutioekologia 26.10.2014 1
Valinnan yksiköt Laji(sto)valinta Ryhmävalinta: Ominaisuudet kehittyvät, koska ne nostavat populaation selviytymistodennäköisyyttä Laji(sto)valinta -joillain rymillä on suurempi lajiutumistodennäköisyys
LisätiedotHydrobiologian perusteet Hydrobiologian perusteet Virtavedet Seisovat vedet
Hydrobiologian perusteet kevät 2012, T. Muotka Seisovat vedet (14 h) 1. - lämpötila, valo, veden väri, C, ph, ravinteet, happi, elinympäristön pysyvyys 2. Seisovien vesien organismiryhmät 3. Bioottiset
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus
LisätiedotRavinteiden merkitys ja kasvunopeus
11 9.1.3. Ravinteiden merkitys ja kasvunopeus 1) Ravinteiden välttämättömyys ja puutosoireet 2) Adaptiivinen plastisuus 9.1.4. 8.1.4. Miten muutamat välttämättömät resurssit voivat ylläpitää suurta lajimäärää?
LisätiedotAineisto ja inventoinnit
Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus
LisätiedotMaantieteen opetussuunnitelma 2016
GEOS 1 ja OPS 2016 Maantieteen opetussuunnitelma 2016 Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotBiodiversiteettisopimus
Biodiversiteettisopimus BD = luonnon monimuotoisuus Tavoitteet maapallon ekosysteemien, eliölajien ja niiden perimän 1. suojelu 2. kestävä käyttö 3. käytöstä saadun hyödyn tasapuolinen jako Schematic representation
LisätiedotEi välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:
Inversio-ongelmista Craig, Brown: Inverse problems in astronomy, Adam Hilger 1986. Havaitaan oppositiossa olevaa asteroidia. Pyörimisestä huolimatta sen kirkkaus ei muutu. Projisoitu pinta-ala pysyy ilmeisesti
Lisätiedot5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)
5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä
LisätiedotRIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ
LisätiedotEsipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.
1 Esipuhe Morjesta! Käsissäsi tai tietokoneen ruudulla on lukion biologian kurssi 2 tärkeimmät asiat kiteyttävä kertauskirja. Olen jakanut muistiinpanot viiteen osaan kurssin aihealueiden mukaan helpottaakseni
LisätiedotKORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset
KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Vesiensuojelu turvemailla seminaari, 8.4.2011, Seinäjoki FT Kristian Meissner, SYKE FM Mika Nieminen, Jyväskylän
Lisätiedot