KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Transkriptio

1 KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Vesiensuojelu turv la seminaari, , Seinäjoki FT Kristian Meissner, SYKE FM Mika Nieminen, Jyväskylän yliopisto, SYKE

2 Johdanto Velvoitetarkkailun kehittäminen lähtökohtana Väitöskirjatutkimus Suomen ympäristökeskus (SYKE) Jyväskylän yliopisto (JY) Maj & Tor Nesslingin säätiön rahoittama 3-vuotinen tutkimus (nro ) Työnimi: Assessing the biological effects of domestic

3 Työt i. Turvetuotannon ja energiapuun korjuun vaikutusten vertailu ii. iii. iv. Turvetuotannon päästöjen vaikutukset eliöyhteisöihin vesistöjatkumossa Vakaat isotoopit erilaisten maankäyttömuotojen orgaanisten lähteiden erottelussa Turvetuotantoalueiden ennallistuksen tehokkuuden arviointi akvaattisten eliöyhteisöjen perusteella

4 i. Turvetuotannon ja energiapuukorjuun vaikutusten vertailu Bioenergiakorjuun vaikutus latvavesiin Nykyiset vesistötutkimusmenetelmiä ei ole suunniteltu esim. pienten purojen ja latvavesien ekologisten muutosten arviointiin Tutkittavat alueet: turvetuotantoalueet, hakkutähteiden keruualueet (esim. kantojen ja juurakoiden poisto) Käytettävät menetelmät:

5 ii. Turvetuotannon päästöjen vaikutukset eliöyhteisöihin vesistöissä Metsä- ja turvetalous vaikuttavat orgaanisen aineksen kiertokulkuun alajuoksulla. Korjuuvaikutukset voivat täten näkyä alajuoksulla ja vaikuttaa kemiallis-fysikaalisiin ominaisuuksiin ja sitä kautta eliöyhteisöjen ravintolähteisiin. Tutkimusalueet: turvetuotantoalueet, turvemetsätalous, metsätalous ja luonnontilaiset metsät.

6 iii. Vakaat isotoopit erilaisten orgaanisen aineksen lähteiden erottelussa Kuvaavatko biologiset näytteet maankäyttömuotojen materiaalivirtoja vesistöjatkumon eri osissa? Tutkimuksessa käytetään hiilen ja typen vakaita isotooppeja (δ13c, δ15n). Vakaat isotoopit tiedetään tehokkaiksi esim. hiilen kiertokulun ja ravintoverkkorakenteen selvityksessä. δ15n arvot voivat heijastaa ihmisperäisiä ravinnelähteitä (Cabana & Rasmussen 1996)

7 {8E4FF5D0-9FAA-F54A-BAA9-B7F2A337C914} {F21D5DEA-64ED-5F42-908B-988D1B8486AA} {65D988CE-AAFF-1840-B6B2-5E71C3595BDB} {AE7CC4A6-05E9-6B4B-99A4-B7539B778B82} iii. Vakaat isotoopit erilaisten orgaanisen aineksen lähteiden erottelussa ähde 2: 100 % Lähteen osuus näytepisteessä Lähde 3: 80 % Lähde 4: 1: 20 0 %

8 iii. Vakaat isotoopit erilaisten orgaanisen aineksen lähteiden erottelussa Tutkimuksessa verrataan maaperän, veden orgaanisen aineksen (POM) ja sedimentin vakaiden isotooppien tuloksia. Tulosten perusteella pyritään arvioimaan orgaanisen aineksen eri lähteiden merkittävyyttä valuma-alueella.

9 iv. Turvetuotantoalueiden ennallistuksen tehokkuuden arviointi akvaattisten eliöyhteisöjen perusteella Bioenergian korjuun koko tuotantoajan ja tuotannon loputtua tehtyjen kunnostukseen tähtäävien toimien ekologisia vaikutuksia koskevia tutkimuksia on tehty verrattain vähän Suomessa. Tutkimme kunnostettujen turvetuotantoalueiden paikallisia vaikutuksia (yhteensä 9 kohdetta + kontrollialueet). Hiljattain kunnostetut alueet (1-3 vuotta sitten)

10 Yhteistyötahot FT Riku Paavola, Oulangan tutkimusasema M. & T. Nesslingin säätiön rahoittama The impact of logging residue removal (LRR) on boreal headwater stream communities and drainage areas FT Hannu Marttila, Oulun yliopisto Prof. Roger Jones, Jyväskylän yliopisto FL Satu Maaria Karjalainen, SYKE

11 Yhteystiedot Mika Nieminen, p FT Kristian Meissner

12 Lähteet Cabana, G. & Rasmussen, J Proc. Natl. Acad. Sci. USA 93: Collins, A.L., D.E. Walling, L. Webb & P. King Geoderma 155: Davis, C.M. & Fox, J.F Journal of Environmental Engineering 135: Fox, J.F. & Papanicolaou, A.N Journal of the American Water Resources Association 43: Raunio, J Acta Univ. Oul. A 500. Oulu, Finland. Vander Zanden, M.J. & Rasmussen, J Ecology 80: