Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita."

Merja Saaristo
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.

Peruskäsitteitä - Populaatio muodostuu samaan aikaan samalla alueella elävistä

- Eliöyhteisön muodostavat alueen eri lajien populaatiot (esim.

- Ekosysteemi muodostuu jonkin alueen elollisesta (bioottinen) ja elottomasta

3 Peruskäsitteitä - Populaatio muodostuu samaan aikaan samalla alueella elävistä saman lajin yksilöistä. - Eliöyhteisön muodostavat alueen eri lajien populaatiot (esim. Klaukkalan lintuyhteisö, Vaskonmäen puuyhteisö). - Ekosysteemi muodostuu jonkin alueen elollisesta (bioottinen) ja elottomasta (abioottinen) luonnosta. - Maapallo muodostuu biomeista eli suurekosysteemeistä (esim. aavikko, sademetsät, mangrove). - Biomit muodostavat biosfäärin eli eliökehän. Aavikko-biomi Sademetsä-biomi Mangrove-biomi

4 Ekologisen tutkimuksen kohteet yksilö populaatio eliöyhteisö ekosysteemi

Populaatioiden ekologiaa Populaatioilla on

ikäjakauma, sukupuolijakauma, populaation

Ikäjakauma kuvataan ikäpyramidien avulla.

5 Populaatioiden ekologiaa Populaatioilla on ominaisuuksia joita ei ole yksilöillä: ikäjakauma, sukupuolijakauma, populaation tiheys, syntyvyys ja kuolevuus, levintätyyppi. Ikäjakauma kuvataan ikäpyramidien avulla. Sukupuolijakauma yleensä lähellä 1:1 (kuitenkin esim. metsäsopuleilla naaraita 70%). Levintätyypit: Kasautunut levinneisyys Satunnainen levinneisyys Tasainen levinneisyys

6 Populaatiokoon määritys Tiheys lasketaan yleensä pinta-alaa tai tilavuutta (maaperä, vesi jne.) kohden. Populaation kaikki yksilöt voidaan laskea hyvin harvoin (suuria, näyttäviä, liikkumattomia, yksilöitä suhteellisen vähän). Yleensä on tyydyttävä otantaan, jonka perusteella arvioidaan populaation absoluuttinen koko. Suhteellisissa menetelmissä ei mitata tiheyttä vaan tutkitaan kannanvaihteluja eri aikoina (esim. talvilintulaskennat).

7 1 x 1 metrin kasviruutu. Ruudulta lasketaan yksilöiden määrä tai lajin peittävyysprosentti. Biosukeltaja laskemassa kalatiheyksiä linjalaskentana.

8 Populaation kasvu Ihanteellisissa oloissa populaation kasvu on eksponentiaalista Eksponentiaalinen käyrä

18 POPULAATION OMINAISUUKSIA 3. POPULAATION KASVU

19 Käytännössä populaatiot kasvavat logistisesti Populaatiokoko Aika Ympäristön kantokyky LOGISTINEN KASVU Alussa kiihtyvää, lopussa hidastuvaa. Muodoltaan S-käyrä. Kasvua rajoittaa ympäristön vastus (kilpailu, pedot jne.)

20 Eliöiden kannan suuruuteen (= miksi Maan pinnalla ei ole esimerkiksi 80 km paksu norsukerros?) vaikuttavat: 1. Lajinsisäinen kilpailu 2. Lajienvälinen kilpailu 3. Pedot 4. Taudit ja loiset 5. Sattuma (esim. pakkanen) Kannanvaihtelut

Määritetään hernepopulaation koko Määritetään pullon hernepopulaation koko

Poimitaan noin sadan herneen otos ja lasketaan määrä. 2.

Otetaan uusi otos ja lasketaan yksilöiden määrä. 4. Lasketaan merkityt.

21 Määritetään hernepopulaation koko Määritetään pullon hernepopulaation koko pyynti-merkintä-uudelleenpyyntimenetelmällä. 1. Poimitaan noin sadan herneen otos ja lasketaan määrä. 2. Merkitään, vapautetaan ja annetaan populaation sekoittua. 3. Otetaan uusi otos ja lasketaan yksilöiden määrä. 4. Lasketaan merkityt. Lasketaan populaatiokoon arvio: 1. pyynnissä merkityt yksilöt x 2. pyynnin kaikki yksilöt 1. pyynnissä merkittyjä toisessa pyynnissä

22 Pyynti-merkintä-uudelleenpyynti

26 Eliöiden ja niiden ympäristön väliset suhteet Abioottiset eli elottomat Lämpötila Veden saatavuus Happamuus Suolaisuus Ravinteet ph jne. Bioottiset eli elolliset Suhteet muihin eliöihin

- Häirintäkilpailu - yksilöt ovat tekemisissä toistensa kanssa (esim. tappelevat).

27 6. Eliöiden vuorovaikutussuhteet 1. Kilpailu (- -) - Tilanne jossa yksilöt haittaavat toistensa elämää. - Symmetrinen kilpailu - molemmat kärsivät yhtä paljon - Epäsymmetrinen kilpailu - toinen kärsii enemmän. - Häirintäkilpailu - yksilöt ovat tekemisissä toistensa kanssa (esim. tappelevat). - Resurssikilpailu - yksilöt eivät välttämättä kohtaa (toinen esim. saapuu alueelle jonka toinen on tyhjentänyt ravinnosta). Aavikkokasvit kilpailevat vedestä Sademetsäkasvit kilpailevat valosta ja ravinteista

Ekologinen lokero (ekolokero) = n-ulotteinen tila jonka

Ekolokeron äärirajat muodostuvat eliön sietoisuusalueesta

Jos paikalla on osittain samaa ekolokeroa käyttäviä

peruslokerostaan = toteutunut ekolokero.

28 Ekologinen lokero (ekolokero) = n-ulotteinen tila jonka ulottuvuuksina ovat kaikki eliön elämään vaikuttavat tekijät. Ekolokeron äärirajat muodostuvat eliön sietoisuusalueesta peruslokero. Jos paikalla on osittain samaa ekolokeroa käyttäviä kilpailijoita, eliö siirtyy usein käyttämään vain osaa peruslokerostaan = toteutunut ekolokero. Poissulkevan kilpailun periaate: kaksi täsmälleen samaa ekolokeroa käyttävää eliölajia ei voi esiintyä pitkään yhdessä. Kanadanmajava Euroopanmajava

29 Ekologinen lokero Kapealehtiosmankäämi Leveälehtiosmankäämi

30 Sininen = matsästysyhdistys, jonka alueella euroopanmavia. Keltainen = metsästysyhdistys, jonka alueella kanadanmajavia.

31 2. Peto-saalis-suhde (predaatio) (+ -) Toinen eliö syö toisen johtaa saaliin kuolemaan. Saalis voi olla myös kasvi (puhutaan mm. siemenpredaatiosta)

32 3. Loisinta (parasitismi) (+ -) Käsitettä loinen käytetään yleensä isännän sisällä elävistä tai niitä ulkopuolelta nakertavista eliöistä. Isäntä jää yleensä eloon, mutta heikkenee. Esim. taudinaiheuttajat, sisäloiset (mm. madot ruuansulatuskanavassa tai verenkierrossa) ja ulkoloiset (kirput, punkit jne.)

4. Kasvi-kasvinsyöjä-suhde (herbivoria) (+ -)

puolustuskeinoja: Piikit, karvat, piikiteet

Hiilipohjaiset sekundaariyhdisteet (aineita jotka

33 4. Kasvi-kasvinsyöjä-suhde (herbivoria) (+ -) Eläin syö osan kasvista kasvi jää yleensä henkiin, mutta heikkenee. Kasveille on kehittynyt evoluutiossa puolustuskeinoja: Piikit, karvat, piikiteet pinnassa, muuten kova pinta. Hiilipohjaiset sekundaariyhdisteet (aineita jotka vaikeuttavat eläinten ruuansulatusta): tanniinit, salisylaatit, hartsit jne. Myrkyt (sisältävät usein typpeä): nikotiini, kofeiini, kokaiini jne. Indusoitunut puolustus = kasvi aloittaa puolustuksen vasta kun sitä syödään.

5. Mutualismi (suppeammin symbioosi) (+ +) Oblikaatti mutualismi: kaksi

riittävän pitkä kieli Fakultatiivinen mutualismi: eliöt hyödyttävät

34 5. Mutualismi (suppeammin symbioosi) (+ +) Oblikaatti mutualismi: kaksi eliötä on niin kiinteästi toisistaan riippuvaisia, etteivät ne selviydy ilman toisiaan hengissä. Esim. jäkälä = sieni + levä pitkätorviset kukat tarvitsevat kimalaisen jolla riittävän pitkä kieli Fakultatiivinen mutualismi: eliöt hyödyttävät toisiaan, mutta tulevat tarvittaessa toimeen yksinkin tai toisen kumppanin kanssa. Esim. muurahaiset ( mesikaste) ja kirvat ( suoja) Kimalainen pölyttää ohdakkeen. Varastaako kiitäjä mettä? Jäkälän levä ja sieni ovat toisistaan riippuvaisia. Onko loisnokkelista hyötyä?

35 6. Pöytävieraus (kommensalismi) (0 +) Toinen eliö hyötyy, toiselle ei merkitystä. Esim. kaikki jätteen tuottajat ja niiden käyttäjät, pesäkolojen rakentajat ja hylättyjen kolojen käyttäjät jne.

7. Amensalismi (0 -) Toinen kärsii toisen

alppiruusu happamoittaa maan matalammat kasvit

Kalasääski kalastaa, eikä välitä linnuista.

36 7. Amensalismi (0 -) Toinen kärsii toisen läsnäolosta, toiselle ei merkitystä. Esim. alppiruusu happamoittaa maan matalammat kasvit kärsivät. Kalasääski kalastaa, eikä välitä linnuista. Tavit eivät tunnista kalasääskeä ja säikkyvät lentoon. 8. Neutraali suhde (0 0) Kaksi lajia elää samalla alueella vaikuttamatta toisiinsa. Esim. västäräkki ja saimaannorppa samalla kivellä. 9. Insinöörilajit (0 +++) Eliö muovaa ympäristöään ja ylläpitää siten eliöyhteisöä. Esim. elefantti raivaa puita savannilta ja tekee aukkoja metsiin, ja majava rakentaa patoaltaan.

Samankaltaiset tiedostot

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii:

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii: 1. Eliöiden ja niiden elottoman ympäristön vuorovaikutusta 2. Eliöiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita 3. Ekosysteemien rakennetta ja toimintaa 4. Evolutiivinen ekologia