RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA

Transkriptio

1 RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ LAJINA IHMISTÄ SAALISTAJANA JA LUONNON HYÖDYNTÄJÄNÄ MUUTAMIA TEHTÄVIÄ POHDITTAVAKSI Teksti: Jukka Bisi Kuvitus: Seppo Leinonen Metsästäjäin keskusjärjestö

2 RAVINTOKETJU tuottajat kuluttajat Metsästäjäin keskusjärjestö

3 RAVINTOKETJU KASVIT OVAT TUOTTAJIA NISÄKKÄÄT (MYÖS IHMINEN) JA LINNUT OVAT KULUTTAJIA ENERGIA VIRTAA JA AINE KIERTÄÄ RAVINTO- KETJUISSA HAJOTTAJAT PALAUTTAVAT AINEEN TAKAISIN KIERTOON JA TUOTTAJIEN KÄYTTÖÖN Metsästäjäin keskusjärjestö

4 LUONNON ERI TASOJA ekosysteemi eliöyhteisö populaatio yksilö Metsästäjäin keskusjärjestö

5 LUONNON ERI TASOJA EKOSYSTEEMI ON ELÄIN- TEN, KASVIEN JA ELOT- TOMAN LUONNON MUO- DOSTAMA KOKONAISUUS EKOSYSTEEMI KOOSTUU TIETYSTÄ LAJISTOSTA ELI ELIÖYHTEISÖSTÄ ELIÖYHTEISÖN TIETYN LA- JIN YKSILÖT MUODOS- TAVAT POPULAATION Metsästäjäin keskusjärjestö

6 LISÄÄNTYMISEN ERI MALLEJA Metsästäjäin keskusjärjestö

7 SYNTYVYYS LISÄÄNTYMINEN TURVAA LAJIN SÄILYMISEN LISÄÄNTYMISMALLEJA: HIRVI TAI KARHU TEKEVÄT YHDEN TAI KAKSI JÄLKELÄISTÄ JA HOITAVAT NIITÄ PITKÄÄN MONET LAJIT ( JÄNIKSET, KANALINNUT) TURVAAVAT LAJIN SÄILYMISEN SUURELLA JÄLKELÄISMÄÄRÄLLÄ, MUTTA JÄLKELÄISET ITSENÄISTYVÄT NOPEASTI Metsästäjäin keskusjärjestö

8 KUOLEVUUS Metsästäjäin keskusjärjestö

9 KUOLEVUUS SAALISTUS ON MERKIT- TÄVIMPIÄ KUOLEVUUS- TEKIJÖITÄ POPULAATION KUOLEVUUS KOOSTUU MYÖS RAVINTOKILPAILUSTA, LOISISTA, TAUDEISTA JA ONNETTOMUUKSISTA ERI KUOLEVUUSTEKIJÖIDEN MERKITYS RIIPPUU POPULAATION KOOSTA JA SAALISTAJIEN MÄÄRISTÄ Metsästäjäin keskusjärjestö

10 KUOLEVUUS Metsästäjäin keskusjärjestö

11 KUOLEVUUS MONIEN RAVINTOKETJUN ALAPÄÄSSÄ OLEVIEN LAJIEN LUONNONVARAINEN KUOLEVUUS ON SUURTA ESIMERKIKSI METSOTUTKI- MUKSISSA ON TODETTU, ETTÄ LÄHES KAHDEN SADAN MUNAN TUOTOKSESTA VOI SYKSYLLÄ SELVITÄ SIIVILLEEN VAIN MUUTAMA POIKANEN. LISÄÄNTYMIS- TULOS KUITENKIN VAIHTELEE SUURESTI VUOSISTA RIIPPUEN Metsästäjäin keskusjärjestö

12 LIIKKUVUUS Metsästäjäin keskusjärjestö

13 LIIKKUVUUS, MUUTTO JA VAELLUKSET ELÄIMET PYRKIVÄT ASUTTAMAAN PARHAAT ASUINALUEET ENSIN, HUONOIMMAT VIIMEISEKSI ITSENÄISTYVÄT JÄLKELÄISET JOUTUVAT LEVITTÄYTYMÄÄN JA ETSIMÄÄN ITSE OMAN ELINPIIRIN JOSKUS MYÖS AIKUISET ELÄIMET MUUTTAVAT PITKIÄ MATKOJA PALAAMATTA TAKAISIN = MUUTTO, JOKA TURVAA LAJIN PERIMÄN MONIMUOTOISUUTTA. VUODENAIKAISMUUTTO: TALVEKSI ETELÄÄN JA KEVÄÄLLÄ POHJOISEEN LISÄÄNTYMÄÄN Metsästäjäin keskusjärjestö

14 LAJIEN SOPEUTUMIA Metsästäjäin keskusjärjestö

15 LAJIEN SOPEUTUMIA SUOMEN TALVI ON RIISTAELÄIMILLE VAATIVA ELÄIMET OVAT KEHITTÄ- NEET SOPEUTUMIA : TALVITURKKI, VÄRINVAIHTO, TALVIVARASTOT JOKO IHONALAISRASVOINA TAI RUOKAVARASTOINA, LUMIKIEPIT, PITKÄT RAAJAT, LUMIKENGÄT, POLKUJEN TEKO JA HYVÄKSI KÄYTTÖ TALVELLA SOPEUTUMAT EVOLUUTION TULOSTA, MUTTA IHMISEN AIHEUTTAMIIN NOPEISIIN YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN SOPEUTUMISONGELMIA Metsästäjäin keskusjärjestö

16 MUUTTUVA LUONTOMME Metsästäjäin keskusjärjestö

17 MUUTTUVA LUONTOMME SUOMEN METSIEN KÄSITTELY ON MUUT- TANUT RIISTALAJISTON RUNSAUSSUHTEITA VERTAILU SUOMEN JA KARJALAN RIISTAMAILTA OSOITTAA, ETTÄ SUOMES- SA OVAT VAHVOILLA NUORTEN METSIEN LAJIT, VANHOJEN METSIEN LAJIT OVAT TAANTUNEET Metsästäjäin keskusjärjestö

18 PIENPETOJEN PARATIISIT Metsästäjäin keskusjärjestö

19 PIENPETOJEN PARATIISIT IHMISTOIMINNAN MUUTTAMAT ELINYM- PÄRISTÖT SUOSIVAT PETOJA: NIIDEN RAVINNON TARJONTA ON LISÄÄNTYNYT JA MYÖS SAALISTUS ON HELPOTTUNUT > AUKKOISET METSÄT, OJALINJAT, TIELINJAT YM. KASVANUT SAALISTUSPAINE ON RASITUS MONILLE RIISTALINTUKANNOILLE Metsästäjäin keskusjärjestö

20 MUUTTUVAT PELTOYMPÄRISTÖT Metsästäjäin keskusjärjestö

21 MUUTTUVAT PELTOYMPÄRISTÖT VILJELYALUEEN TALVINEN SUOJA- JA RAVINTO- TARJONTA SÄÄTELEVÄT PELTORIISTAKANTOJA PELTOYMPÄRISTÖISSÄ SALAOJITUS, RIKKASVIEN HÄVITTÄMINEN, LATOJEN LAHOAMINEN JA YLEISTY- NEET SYYSKYNNÖT UHKAAVAT ERITYISESTI PELTOPYYTÄ ONGELMANA PETOJEN HELPOTTUNUT SAALISTUS Metsästäjäin keskusjärjestö

22 MUUTTUVA LAJISTO Viime vuosikymmeninä taantuneita riistalajeja: METSÄKANALINNUT, PELTOPYY, VESILINNUT Viime vuosikymmeninä runsastuneita riistalajeja: HIRVI, METSÄPEURA, METSÄKAURIS, JÄNIS, KARHU, ILVES, KETTU (YM. PIENPEDOT) MAJAVAT Metsästäjäin keskusjärjestö

23 IHMINEN ON OSA LUONTOA! Metsästäjäin keskusjärjestö

24 IHMINEN ON OSA LUONTOA RAVINTOKETJUISSA IHMINEN EDUSTAA HUIPPUPETOA IHMISLAJIN TOIMEENTULO PERUSTUU LUONNON- VAROJEN HYVÄKSIKÄYT- TÖÖN: LAJIMME TULEVAI- SUUDEN KANNALTA SEN TULISI OLLA KAIKIN TAVOIN KESTÄVÄÄ Metsästäjäin keskusjärjestö

25 RIISTAKANTOJEN SEURANTA Metsästäjäin keskusjärjestö

26 METSÄSTYKSEN PERUSTEET/ RIISTAKANTOJEN SEURANTA: METSÄNRIISTA: RIISTAKOLMIOT, HIRVIELÄINLASKENNAT, SUURPETOYHDYSMIEHET PELTORIISTA: PELTOKOLMIO, TALVISET PELTOKANALINTUARVIOT VESILINNUT: PARILASKENNAT, POIKUE- LASKENNAT Metsästäjäin keskusjärjestö

27 KESTÄVÄ KÄYTTÖ Metsästäjäin keskusjärjestö

28 METSÄSTYKSEN PERUSTEET KESTÄVÄ KÄYTTÖ KOTITARVEMETSÄSTYK- SESSÄ HYÖDYNNETÄÄN RIISTALAJIEN TUOTTOA TUOTTAVAA KANTAA VÄHENTÄMÄTTÄ RIISTAKANTOJEN TULEE SÄILYÄ SUKUPOLVELTA TOISELLE KESTÄVÄN METSÄSTYKSEN KOHTEENA OLEVAN LAJIN TUOTTAVUUS ON KORKEAMPI KUIN METSÄSTÄMÄTTÖMÄN KANNAN Metsästäjäin keskusjärjestö

29 METSÄSTYS LUONNONHOITONA Metsästäjäin keskusjärjestö

30 METSÄSTYKSEN PERUSTEET METSÄSTYS LUONNONHOITOA OIKEIN TOTEUTETTUNA METSÄSTYKSELLÄ VOIDAAN KORJATA IHMISTOMINNAN AIHEUTTAMAA EPÄTASAPAINOA: PIENPETOJEN JA VARISLINTUKANTOJEN SÄÄTELY, HIRVIKANNAN SÄÄTELY VOIDAAN MYÖS POISTAA VAHINGOLLINEN LAJI TIETYSTÄ ELIÖYHTEISÖSTÄ: MINKKI LINTUSAARELTA TAI KANADAN MAJAVAYHDYSKUNTA EUROOPAN MAJAVAPOPULAATION TUNTUMASTA Metsästäjäin keskusjärjestö

31 IHMISEN REVIIRIN PUOLUSTUSTA Metsästäjäin keskusjärjestö

32 METSÄSTYKSEN PERUSTEET IHMISEN REVIIRIN PUOLUSTUSTA KASVAVA KARHUKANTA ON TUONUT UUDEN ONGELMAN: TAAJAMIIN JA PIHAPIIREIHIN RUOAN HAKUUN PYRKIVÄT KARHUT NIITÄ VOIDAAN KARKOITTAA, MUTTA JOSKUS TÄLLAISIA YKSILÖITÄ ON AMMUTTAVA METSÄSTYS ON KEINO OPETTAA JA JALOSTAA KARHUKANTAA PYSYMÄÄN METSISSÄ HIRVIKOLAREIDEN VÄHENTÄ- MINEN VOI EDELLYTTÄÄ TEHOVEROTUSTA Metsästäjäin keskusjärjestö

33 KESTÄVÄ VEROTUS MALLI 1: IHMINEN VIE VAIN OSAN TUOTOSTA MUIDEN SAALISTAJIEN RINNALLA Metsästäjäin keskusjärjestö

34 KESTÄVÄ VEROTUS MALLI 2: JOILLAIN LAJEILLA VOI LÄHES KOKO TUOTTO PÄÄTYÄ PATAAN = KANTAA SÄÄTELEVÄ VEROTUS Metsästäjäin keskusjärjestö

35 METSÄSTYKSEN PERUSTEET KESTÄVÄN KÄYTÖN PERIAATE TOTEUDUT- TAVA: KESTÄVÄ METSÄSTYS METSÄSTYSAIKO- JEN SÄÄTELY (MMM) METSÄSTÄJÄN OMA HARKINTA KAATOLUPIEN SÄÄTELY (RH-PIIRIT) METSÄSTYSSEURO- JEN SAALISKIIN- TIÖT Metsästäjäin keskusjärjestö

36 METSÄSTYKSEN PERUSTEET METSÄSTYKSEN ON MYÖS OLTAVA EETTISESTI KESTÄVÄÄ Metsästäjäin keskusjärjestö

37 KESKUSTELUN AIHEITA METSÄS- TYKSEN ETIIKASTA EDUSTAAKO IHMINEN ENÄÄ LUONTOA JA OLEMMEKO OSA LUONNON EKOSYSTEEMEJÄ? KUN IHMINEN ON TOIMINNALLAAN SEKOITTANUT LAJIEN VÄLISIÄ LUONNOLLISIA RUNSAUSSUHTEITA, ONKO METSÄSTYS OIKEA KEINO YRITTÄÄ KORJATA TILANNETTA? MIKSI AHVENEN ONKIMINEN JA TAPPAMINEN EI AIHEUTA IHMISYHTEISÖSSÄ JA SEN MEDIOISSA VASTUSTUSTA SAMALLA TAVALLA KUIN VAIKKAPA JÄNIKSEN TAPPAMINEN? ELÄINTEN TEHOTUOTANTO VAI METSÄSTYS? KUMPI ON PAREMPI LUONNON KANNALTA JA ELÄINYKSILÖIDEN KANNALTA? Metsästäjäin keskusjärjestö

38 TEHTÄVIÄ 1 NOIN 50 HEHTAARIN KOKOISELLE SAARELLE ILMESTYY KANTAVA JÄNIS JA SE PENIKOI SIELLÄ. SAARELLA EI OLE PETOJA, MUTTA JÄNIKSELLE SOPIVAA RAVINTOA RUNSAASTI, POHDI MITÄ JÄNISKAN- NALLE TAPAHTUU. MIETI ERI VAIHTOEHTOMAL- LEJA. Metsästäjäin keskusjärjestö

39 TEHTÄVIÄ 1 VAIHTOEHTOMALLIT: 1. JÄNISKANTA LISÄÄNTYY VAPAASTI ILMAN SAALISTUSTA 2. ALUEELLE ILMESTYY JOSSAIN VAIHEESSA KETTUJA 3. JÄNISKANNAN SÄÄTELYÄ HOIDETAAN- KIN KESTÄVÄSTI METSÄS- TÄSTÄMÄLLÄ Metsästäjäin keskusjärjestö

40 TEHTÄVIÄ 2 JOLLEKIN ALUEELLE SIIRRETÄÄN METSÄPEUROJA. ENSIN KANTA LÄHTEE KASVAMAAN, MUTTA SITTEN ALUEELLE ILMESTYY KARHU, JOKA ERIKOISTUU KEVÄISTEN PEURANVASOJEN TAPPAMISEEN. PEURAKAN- NAN LISÄÄNTYMINEN PYSÄH- TYY. PITÄISIKÖ IHMISEN PUUTTUA TILANTEESEEN? JA JOS NIIN MITEN? Metsästäjäin keskusjärjestö