Jenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen"

Transkriptio

1 Biologian kurssi 3: Ympäristöekologia Globaalit eli maailmanlaajuiset biodiversiteettiä kaventavat ympäristöongelmat (ekologiset häiriöt) Tutustu huolella omaan aiheeseesi ja laadi selkeä esitys siitä oheista monistetta apuna käyttäen. Esitelmän yhteydessä täytä yhteenvetona monisteen tehtävät sekä omavalintainen oppikirjan tehtävä. Häiriöt: Esittelijä: Kirjan sivut: pvm. REHEVÖITYMINEN häiriö typen ja fosforin kierrossa Jenni Kankaanniemi & Hanna Lento (86-108) HAPPAMOITUMINEN ongelmana rikin ja typen oksidit IHMISEN AIHEUTTAMA ILMASTON MUUTOS YMPÄRISTÖMYRKYT OTSONIKATO Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen Jonna Hautaniemi & Janica Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo Julia Koskimies & Roosa Vanhanen ( ) ( ) ( ) ( , ) RADIOAKTIIVISUUS (ionisoiva säteily) Ekstra: väestöräjähdys/ kaupungistuminen YHTEENVETO: kertaa ympäristöongelmien ydinasiat ja esitä näkemyksesi niiden vaikutuksesta Suomen luontoon Henri Suutari & Lassi Vanhanen ( ) Aleksi Jokinen ( ) Milla Saksa & Ira Ekholm Kuvalähde: < ming_.jpg>. Viitattu

2 REHEVÖITYMINEN - häiriö typen ja fosforin kierrossa Mitkä ovat rehevöityneen järven tunnusmerkit? Selvitä itse laaditun kaaviokuvan avulla, miksi rehevöityminen saattaa edetessään muuttua itseään kiihdyttäväksi prosessiksi. Miksi Suomen järvet pilaantuvat (rehevöityvät tai happamoituvat) helposti? On tärkeää muistaa, että energia virtaa palautumattomasti ja aine kiertää palautuvasti ekosysteemeissä. Minkä vaiheiden kautta typpi kiertää luonnossa? (kaaviokuva seuraavalla sivulla).

3

4 HAPPAMOITUMINEN ongelmana rikin ja typen oksidit Mitkä ovat rikin ja typen oksidien pahimmat päästölähteet Suomessa? Mitä tarkoittaa: Kuivalaskeuma: Märkälaskeuma: Kaukokulkeuma: Kriittinen kuormitus: Miksi metsämaa happamoituu Suomessa luontaisesti? Mitkä ovat metsämaan happamoitumiskehityksen vaiheet? Vertaile vesien happamoitumista ja rehevöitymistä keskenään: Täydennä taulukkoon vesistön rehevöitymisen ja happamoitumisen vaikutuksia. Merkitse R rehevöitymiseen ja H happamoitumiseen liittyviin kohtiin liuenneiden ravinteiden määrä talvinen happikato humusaineiden määrä vedessä veden näkösyvyys veden ph planktonlevien määrä eläinplanktonin määrä kalalajisto särkikalalajisto liuenneiden raskasmetallien määrä lohikalat rapu Lisääntyy Vähenee

5 IHMISEN AIHEUTTAMA ILMASTONMUUTOS syyt ja seuraukset On todettu, että ilmastonlämpenemisessä on kyse häiriöstä hiilen kierrossa. Millä tavoin hiili kiertää normaalien vaiheiden kautta biosfäärissä? Selvitä yllä olevan kaavion avulla, mitä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos tarkoittaa ja mitä ovat ns. kasvihuonekaasut:

6 Selvitä esimerkkien avulla, millä tavoin ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa: Luontaisiin kasvillisuusvyöhykkeisiin (biomeihin)? Aavikoitumiseen? Kasvukauden pituuteen eri puolella maapalloa? Eliöiden levinneisyysalueisiin? Eläinten käyttäytymiseen? Ravintoketjuihin? Paikallisiin sääoloihin? Mannerjäätiköihin? Suomen maa- ja metsätalouteen?

7 YMPÄRISTÖMYRKYT Kaikki toksiset kemikaalit eivät kuulu ympäristömyrkkyihin. Nimeä ominaisuuksia, jotka tekevät yhdisteestä ympäristömyrkyn: Erityyppisiä ympäristömyrkkyryhmiä: Mitä konkreettisia välittömiä ja viivännäisvaikutuksia ympäristömyrkyllä on eliöihin? Ravintoketjutehtävä: Heinäsirkkojen hävittämiseksi eräässä trooppisessa Afrikan savannikylässä levitettiin vuonna 1959 tonneittain DDT:ä (diklooridifenyylitrikloorietaania). Selvitä ravintoketjukaavion avulla biomagnifikaatio eli ravintoketjurikastuminen, kun tietetään, että DDT rikastuu ns. kymmenkertaistumissäännön mukaisesti. Kylän pelloilla ja lähisavanneilla asuu seuraavia eläimiä: Leijona, kirahvi salamanterilisko, arohiiri, kondorikotka, änkyrimato, jänis, juolavehnä, strutsi, arohyyppä ja apinanleipäpuu.

8 OTSONIKATO Selvitä ilmakehän kerroksellinen rakenne ja kaavion avulla otsonin kolmessa vaiheessa tapahtuva hajoaminen stratosfäärissä: Mitkä yhdisteet hajottavat O 3 : n kemiallisen rakenteen? Viime kuukausina on puhuttu paljon ns. globaalista ruokakriisistä. Nimeä otsonikadon vaikutuksia maa- ja metsätalouteen: Millaisia sopeutumia eliöille on kehittynyt liiallista säteilyä vastaan evoluution myötä? Miten ihmiset voivat suojautua liiallista säteilyä vastaan?

9 RADIOAKTIIVISUUS Selvitä alla olevan kaavion avulla, mitä tarkoittaa ionisoiva säteily. Mitä lyhytaaltoisen säteilyn muotoja on olemassa? Nimeä luonnollisia ja keinotekoisia lähteitä, joista ihminen saa ionisoivaa säteilyä: Luonnollisia lähteitä: Keinotekoisia lähteitä: Millä yksiköillä säteilyä mitataan ja mitä ne ilmaisevat? Bq: Gy: Sv: t 1 / 2 : Laadi kattava lista, mitä haittoja (säteilysairauksia) ionisoiva säteily aiheuttaa eliöille

10 VÄESTÖRÄJÄHDYS Millä biologiaan liittyvin perustein voidaan esittää, että: a. Ihminen eroaa oleellisesti muista nisäkkäistä? b. Ihmisellä on lajeista kaikkein laajin ekolokero? c. Ihmispopulaatio on paikoin jo ylittänyt ympäristön kantokyvyn rajan? d. Ihminen on jo kaventanut biodiversiteettiä niin paljon, että kestävän kehityksen periaate on vain retoriikkaa.

Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.

Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla. 1 Esipuhe Morjesta! Käsissäsi tai tietokoneen ruudulla on lukion biologian kurssi 2 tärkeimmät asiat kiteyttävä kertauskirja. Olen jakanut muistiinpanot viiteen osaan kurssin aihealueiden mukaan helpottaakseni

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy

Lisätiedot

YMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys

YMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys YMPÄRISTÖONGELMAT Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys Vesien rehevöityminen Järviekosysteemien uhat Ylimääräisten ravinteiden kertyminen vesistöihin rehevöittää niitä. Ravinteita kertyy ihmistoiminnasta

Lisätiedot

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3. Biologian kurssi 4: Ihmisen biologia Laadi monisteen tehtäviä apuna käyttäen selkeä suullinen esitelmä ihmisen elimistä, niiden rakenteista, toiminnan säätelystä ja yleisimmistä toimintahäiriöistä. Aihe:

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Järvet jaetaan järvityyppeihin:

Järvet jaetaan järvityyppeihin: 3. Makeat vedet Suomalaiset vesistöt talvella jääpeitteisiä, matalia, happamia ja karuja. Järvet jaetaan järvityyppeihin: Kausalanlahti, Kymijoki, Iitti 1. Kollinlahti, Iitti 2. Mustalampi, Iitti 3. Kaajärvi,

Lisätiedot

Säteily on aaltoja ja hiukkasia

Säteily on aaltoja ja hiukkasia BIOS 3 jakso 3 Säteily on aaltoja ja hiukkasia Auringosta tuleva valo- ja lämpösäteily ylläpitää elämää maapallolla Ravintoketjujen tuottajat sitovat auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä

Lisätiedot

Ympäristöongelmat E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1

Ympäristöongelmat E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Ympäristöongelmat E N E M M Ä N O S A A M I S T A Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Ympäristöongelma Lähteenä: Hakala H. ja Välimäki J. 2003. Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. SYKE ja Gaudeamus. Ihmisen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS 14.5.2014 Biotieteellinen tiedekunta / Mika Rahikainen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Esityksen

Lisätiedot

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,

Lisätiedot

Hakukohde: Elintarviketieteet

Hakukohde: Elintarviketieteet Hakukohde: Elintarviketieteet Mallivastaus 1 Miten elävien organismien synty muutti typen kiertoa maapallolla? Alkutilanne Planeetan muodostuessa typen oletetaan tulleen protoplaneetalle kiinteänä ammoniakkijäänä

Lisätiedot

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla 1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä

Lisätiedot

Kun aineiden kierto häiriintyy. ekologinen ympäristöongelma

Kun aineiden kierto häiriintyy. ekologinen ympäristöongelma Kun aineiden kierto häiriintyy ekologinen ympäristöongelma Happamoituminen Fossiilisten polttoaineiden polttaminen 1. Ilman typpi (N 2 ) reagoi korkeassa lämpötilassa hapen kanssa typen oksideja (NO, NO

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8 EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018 Periaatteet, artiklat 5-8 Asetus 848/2018 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 5 artikla - Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen

Lisätiedot

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa. Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Kurssin sisältö 1. Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (kirjan sivut 6-40) 2. Ekologiset ympäristöongelmat (s. 41-67) Bi3-kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen

Lisätiedot

Kun aineiden kierto häiriintyy. ekologinen ympäristöongelma

Kun aineiden kierto häiriintyy. ekologinen ympäristöongelma Kun aineiden kierto häiriintyy ekologinen ympäristöongelma 1. Happamoituminen Fossiilisten polttoaineiden polttaminen 1. Ilman typpi (N 2 ) reagoi korkeassa lämpötilassa hapen kanssa typen oksideja (NO,

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Pintavesien laatu. Olli Varis

Pintavesien laatu. Olli Varis Pintavesien laatu Olli Varis Kuvat: Tiiu Anttinen http://www.aaltojenalla.fi Sisältö Mitä pintavesien laadulla tarkoitetaan Veden laatu ristiriitojen aiheuttajana Rehevöityminen Pintavesien laadun luokittelu

Lisätiedot

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Teema 2: Ympäristövaikutukset ja niiden jaottelu

Teema 2: Ympäristövaikutukset ja niiden jaottelu 1 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I Teema 2: Ympäristövaikutukset ja niiden jaottelu DI Virpi Väisänen teollisuuden ympäristötekniikka YMPÄRISTÖ-KÄSITTEITÄ Ympäristötekniikka: Tekniikkaa, jonka

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I

PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I 1 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I Teema 6: Ympäristövaikutukset ja kuormittavuus DI Virpi Väisänen, Ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusryhmä YMPÄRISTÖ-KÄSITTEITÄ Ympäristötekniikka: Tekniikkaa,

Lisätiedot

BIOS 3 jakso 3. Ympäristömyrkyt

BIOS 3 jakso 3. Ympäristömyrkyt Ympäristömyrkyt BIOS 3 jakso 3 Ympäristömyrkky on luontoon levinnyt haitallinen aine Haitallisimpia ympäristömyrkkyjä ovat raskasmetallit, DDT, PCB-yhdisteet ja dioksiinit Hajoavat erittäin hitaasti luonnossa,

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Happamoituminen. Happamoittavien (rehevöitt. ittävien) aineiden

Happamoituminen. Happamoittavien (rehevöitt. ittävien) aineiden Happamoituminen Happamoittavien (rehevöitt ittävien) aineiden päästöt, t, kulkeuma ja muunnunta 1 Rikkipää äästöjen muunnunta Rikkipäästöt tulevat ilmaan pääosin rikkidioksidina. Se muuntuu kemiallisesti

Lisätiedot

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet

Haja-asutuksen jätevedet Mitä tässä on? Itämeri-haasteen hajakuormitusseminaari, Turku 28.11.2011 - Petri Huovila ONGELMANA a) hajakuormitus = monta pistekuormittajaa, pellot ja metsät VAI b) suuret pistekuormittajat? - Helsinki,

Lisätiedot

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet Ympäristöviranhaltijat ry:n Lammin päivät 23 2.1.23 Jari Välimäki Suomen ympäristökeskus, Ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma www.eea.eu.int/ indeksi

Lisätiedot

KIRJALLISUUDEN EKODYSTOPIAT. FT, Toni Lahtinen Tampereen yliopisto

KIRJALLISUUDEN EKODYSTOPIAT. FT, Toni Lahtinen Tampereen yliopisto KIRJALLISUUDEN EKODYSTOPIAT FT, Toni Lahtinen Tampereen yliopisto toni.lahtinen@uta.fi Ekologiset dystopiat kulttuuriteollinen trendi? Vuosituhannen vaihteessa luonnon ja kulttuurin suhteesta tuli yksi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Toimiva maaperän mikrobisto

Toimiva maaperän mikrobisto Toimiva maaperän mikrobisto Maaperäilta Lohjan Kisakalliossa Ansa Palojärvi Luke Turku ansa.palojarvi@luke.fi 4.12.2018 Elävä maa toimiva mikrobisto 2 5.12.2018 Peltomaan ravintoverkko Juuret Kuollut eloperäinen

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Matematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava

Matematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja Biologia Sekä digiversio että paperiversio kirjasta käy, kunhan se on uuden opetussuunnitelman (LOPS2016) versio. BI1 Elämä ja evoluutio Bios 1 Elämä

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu

Lisätiedot

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen Itämeri o aiutlaatuie ja uhaalaie Mitä pia alla tapahtuu? Mite ihmistoimita vaikuttaa Itämeree? Mitä siä voit tehdä Itämere pelastamiseksi? 1 Mitä meri meille merkitsee? 2 Toimita valumaalueella vaikuttaa

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,

Lisätiedot

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti #ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti Miksi katse maaperään? Maan puolustuskurssi Miksi katse maaperään? Ilmastonmuutos Kahdessa vuodessa pystyttävä radikaaleihin toimiin ilmastoneuvottelija Figueres

Lisätiedot

Kestävyyden mitta ... YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Suomen ympäristö 404. Suomen kestävän kehityksen indikaattorit 2000

Kestävyyden mitta ... YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Suomen ympäristö 404. Suomen kestävän kehityksen indikaattorit 2000 Suomen ympäristö 404 Ulla Rosenström ja Marika Palosaari (toim.) Kestävyyden mitta Suomen kestävän kehityksen indikaattorit 2000 HELSINKI 2000... YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Julkaisun internet osoite: www.vyh.fi/poltavo/keke/indikaat/indi2000.htm

Lisätiedot

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja Biologia Sekä digiversio että paperiversio kirjasta käy, kunhan se on uuden opetussuunnitelman (LOPS2016) versio. BI1 Elämä ja evoluutio Bios 1 Elämä

Lisätiedot

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ JA IHMINEN. Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Etelä-Karjala-instituutti, LUT

YMPÄRISTÖ JA IHMINEN. Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Etelä-Karjala-instituutti, LUT YMPÄRISTÖ JA IHMINEN Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Etelä-Karjala-instituutti, LUT korjonen@lut.fi 1 MITÄ ON LUONTO? Keksi esimerkkejä luonnosta Footer MIKÄ ON YMPÄRISTÖ? Luettele mitä ympäristöön kuuluu?

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

muutosten nopeus ja rajuus pitkän ajan

muutosten nopeus ja rajuus pitkän ajan Ekokriisi paleontologin näkökulmasta muutosten nopeus ja rajuus pitkän ajan perspektiivissä Juha Saarinen Helsingin yliopisto Elämän historian viisi suurta massasukupuuttoa - Huolestuttava ajatus: oliko

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Lataa Sukeltajan vesiluonto - Jaakko Leppänen. Lataa

Lataa Sukeltajan vesiluonto - Jaakko Leppänen. Lataa Lataa Sukeltajan vesiluonto - Jaakko Leppänen Lataa Kirjailija: Jaakko Leppänen ISBN: 9789526788449 Sivumäärä: 101 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.18 Mb Tämä kirja on yleistajuinen johdatus vedenalaiseen

Lisätiedot