Ekologia - mikä? Ekologia tutkii:
|
|
- Liisa Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Ekologia - mikä? Ekologia tutkii: 1. Eliöiden ja niiden elottoman ympäristön vuorovaikutusta 2. Eliöiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita 3. Ekosysteemien rakennetta ja toimintaa 4. Evolutiivinen ekologia myös eliöiden sopeutumia ympäristöönsä
3 Peruskäsitteitä - Populaatio muodostuu samaan aikaan samalla alueella elävistä saman lajin yksilöistä. - Eliöyhteisön muodostavat alueen eri lajien populaatiot (esim. Klaukkalan lintuyhteisö, Vaskonmäen puuyhteisö). - Ekosysteemi muodostuu jonkin alueen elollisesta (bioottinen) ja elottomasta (abioottinen) luonnosta. - Maapallo muodostuu biomeista eli suurekosysteemeistä (esim. aavikko, sademetsät, mangrove). - Biomit muodostavat biosfäärin eli eliökehän. Aavikko-biomi Sademetsä-biomi Mangrove-biomi
4 Ekologisen tutkimuksen kohteet yksilö populaatio eliöyhteisö ekosysteemi
5 Eliöiden vuorovaikutussuhteet 1. Kilpailu (- -) - Tilanne jossa yksilöt haittaavat toistensa elämää. - Lajinsisäinen kilpailu - esim. kaksi talitinttiä etsii toukkia samasta kuusesta. - Lajienvälinen kilpailu - esim. kaksi tiaislajia pyydystää samoja hyönteisiä kuusista tai käyttää samanlaisia pesäkoloja. - Symmetrinen kilpailu - molemmat kärsivät yhtä paljon - Epäsymmetrinen kilpailu - toinen kärsii enemmän. - Häirintäkilpailu - yksilöt ovat tekemisissä toistensa kanssa (esim. tappelevat). - Resurssikilpailu - yksilöt eivät välttämättä kohtaa (toinen esim. saapuu alueelle jonka toinen on tyhjentänyt ravinnosta). Aavikkokasvit kilpailevat vedestä Sademetsäkasvit kilpailevat valosta ja ravinteista
6 Ekologinen lokero (ekolokero) = n-ulotteinen tila jonka ulottuvuuksina ovat kaikki eliön elämään vaikuttavat tekijät. Ekolokeron äärirajat muodostuvat eliön sietoisuusalueesta peruslokero. Jos paikalla on osittain samaa ekolokeroa käyttäviä kilpailijoita, eliö siirtyy usein käyttämään vain osaa peruslokerostaan = toteutunut ekolokero. Poissulkevan kilpailun periaate: kaksi täsmälleen samaa ekolokeroa käyttävää eliölajia ei voi esiintyä pitkään yhdessä. Kanadanmajava Euroopanmajava
7 Ekologinen lokero Kapealehtiosmankäämi Leveälehtiosmankäämi
8 2. Peto-saalis-suhde (predaatio) (+ -) Toinen eliö syö toisen johtaa saaliin kuolemaan. Saalis voi olla myös kasvi (puhutaan mm. siemenpredaatiosta) Jos pedot vähentävät saaliiden määrää tiheydestä riippuvasti, pedot voivat säädellä saaliseliön kantaa.
9 3. Loisinta (parasitismi) (+ -) Muistuttaa herbivoriaa käsitettä loinen käytetään yleensä isännän sisällä elävistä tai eläimiä herbivorin tapaan nakertavista eliöistä. Esim. taudinaiheuttajat, sisäloiset (mm. madot ruuansulatuskanavassa tai verenkierrossa) ja ulkoloiset (kirput, punkit jne.)
10 4. Kasvi-kasvinsyöjä-suhde (herbivoria) (+ -) Eläin syö osan kasvista kasvi jää yleensä henkiin, mutta heikkenee. Kasveille on kehittynyt evoluutiossa puolustuskeinoja: Piikit, karvat, piikiteet pinnassa, muuten kova pinta. Hiilipohjaiset sekundaariyhdisteet (aineita jotka vaikeuttavat eläinten ruuansulatusta): tanniinit, salisylaatit, hartsit jne. Myrkyt (sisältävät usein typpeä): nikotiini, kofeiini, kokaiini jne. Indusoitunut puolustus = kasvi aloittaa puolustuksen vasta kun sitä syödään.
11 5. Mutualismi (suppeammin symbioosi) (+ +) Oblikaatti mutualismi: kaksi eliötä on niin kiinteästi toisistaan riippuvaisia, etteivät ne selviydy ilman toisiaan hengissä. Esim. jäkälä = sieni + levä pitkätorviset kukat tarvitsevat kimalaisen jolla riittävän pitkä kieli Fakultatiivinen mutualismi: eliöt hyödyttävät toisiaan, mutta tulevat tarvittaessa toimeen yksinkin tai toisen kumppanin kanssa. Esim. muurahaiset ( mesikaste) ja kirvat ( suoja) Kimalainen pölyttää ohdakkeen. Varastaako kiitäjä mettä? Jäkälän levä ja sieni ovat toisistaan riippuvaisia. Onko loisnokkelista hyötyä?
12 6. Pöytävieraus (kommensalismi) (0 +) Toinen eliö hyötyy, toiselle ei merkitystä. Esim. kaikki jätteen tuottajat ja niiden käyttäjät, pesäkolojen rakentajat ja hylättyjen kolojen käyttäjät jne.
13 7. Amensalismi (0 -) Toinen kärsii toisen läsnäolosta, toiselle ei merkitystä. Esim. alppiruusu happamoittaa maan matalammat kasvit kärsivät. Kalasääski kalastaa, eikä välitä linnuista. Tavit eivät tunnista kalasääskeä ja säikkyvät lentoon. 8. Neutraali suhde (0 0) Kaksi lajia elää samalla alueella vaikuttamatta toisiinsa. Esim. västäräkki ja saimaannorppa samalla kivellä. 9. Insinöörilajit (0 +++) Eliö muovaa ympäristöään ja ylläpitää siten eliöyhteisöä. Esim. elefantti raivaa puita savannilta ja tekee aukkoja metsiin, ja majava rakentaa patoaltaan.
14 Populaatioiden ekologiaa Populaatioilla on ominaisuuksia joita ei ole yksilöillä: ikäjakauma, sukupuolijakauma, populaation tiheys, syntyvyys ja kuolevuus, levintätyyppi. Ikäjakauma kuvataan ikäpyramidien avulla. Sukupuolijakauma yleensä lähellä 1:1 (kuitenkin esim. metsäsopuleilla naaraita 70%). Levintätyypit: Kasautunut levinneisyys Satunnainen levinneisyys Tasainen levinneisyys
15 Populaatiokoon määritys Tiheys lasketaan yleensä pinta-alaa tai tilavuutta (maaperä, vesi jne.) kohden. Populaation kaikki yksilöt voidaan laskea hyvin harvoin (suuria, näyttäviä, liikkumattomia, yksilöitä suhteellisen vähän). Yleensä on tyydyttävä otantaan, jonka perusteella arvioidaan populaation absoluuttinen koko. Suhteellisissa menetelmissä ei mitata tiheyttä vaan tutkitaan kannanvaihteluja eri aikoina (esim. talvilintulaskennat).
16 Populaation kasvu Ihanteellisissa oloissa populaation kasvu on eksponentiaalista Eksponentiaalinen käyrä
17 POPULAATION OMINAISUUKSIA 3. POPULAATION KASVU
18 Käytännössä populaatiot kasvavat logistisesti Populaatiokoko Aika Ympäristön kantokyky LOGISTINEN KASVU Alussa kiihtyvää, lopussa hidastuvaa. Muodoltaan S-käyrä. Kasvua rajoittaa ympäristön vastus (kilpailu, pedot jne.)
19 Eliöiden kannan suuruuteen (= miksi Maan pinnalla ei ole esimerkiksi 80 km paksu norsukerros?) vaikuttavat: 1. Lajinsisäinen kilpailu 2. Lajienvälinen kilpailu 3. Pedot 4. Taudit ja loiset 5. Sattuma (esim. pakkanen) Kannanvaihtelut
20 Määritetään hernepopulaation koko Määritetään pullon hernepopulaation koko pyynti-merkintä-uudelleenpyyntimenetelmällä. 1. Poimitaan noin sadan herneen otos ja lasketaan määrä. 2. Merkitään, vapautetaan ja annetaan populaation sekoittua. 3. Otetaan uusi otos ja lasketaan yksilöiden määrä. 4. Lasketaan merkityt. Lasketaan populaatiokoon arvio: 1. pyynnissä merkityt yksilöt x 2. pyynnin kaikki yksilöt 1. pyynnissä merkittyjä toisessa pyynnissä
21 Pyynti-merkintä-uudelleenpyynti
22
23
24
Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.
Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita. Peruskäsitteitä - Populaatio muodostuu samaan aikaan samalla alueella elävistä saman lajin yksilöistä. - Eliöyhteisön
Lisätiedotvälillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen
LisätiedotAvainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat
Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia
LisätiedotBiodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo
Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotLataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen. Lataa
Lataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen Lataa Kirjailija: Juha Laakkonen ISBN: 9789524950565 Sivumäärä: 188 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.83 Mb Suurin osa maapallon eliöistä on loisia, ja niitä
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotRIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotEsipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.
1 Esipuhe Morjesta! Käsissäsi tai tietokoneen ruudulla on lukion biologian kurssi 2 tärkeimmät asiat kiteyttävä kertauskirja. Olen jakanut muistiinpanot viiteen osaan kurssin aihealueiden mukaan helpottaakseni
LisätiedotSymbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa?
Tehtävät Lukuun 9. Tehtävä 1. Akvaarion perustaminen vaatii ekologisen tiedon lisäksi tietoa veden kemiasta, eläimistä, kasveista ja taudeista. Akvaario on oma pienoisekosysteemi, jossa elolliset ja elottomat
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotMiksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
LisätiedotBi3 Ympäristöekologia Mika Sipura
Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Kurssin sisältö 1. Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (kirjan sivut 6-40) 2. Ekologiset ympäristöongelmat (s. 41-67) Bi3-kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan
LisätiedotTunnin sisältö. 1. Eliömaailman luokittelu 2. Populaatio ja sen ominaisuudet 3. Lajien väliset vuorovaikutukset
EKOLOGIA 1 Tunnin sisältö 1. Eliömaailman luokittelu 2. Populaatio ja sen ominaisuudet 3. Lajien väliset vuorovaikutukset Eliömaailman luokittelu eli taksonomia Perustan loi Carl von Linné 1700 -luvulla
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,
Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää
LisätiedotPeto- ja saaliskanta
Peto- ja saaliskanta Peto- ja saaliskantojen keskinäistä vuorovaikutusta voiaan mallintaa toisistaan riippuvien ifferentiaaliyhtälöien avulla. Tässä tarkastellaan yksinkertaista mallia, joka perustuu ns.
LisätiedotMaaperäeliöt viljelijän tukena
Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotPAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI
PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU
Lisätiedot750124P Ekologian perusteet (5 op)
750124P Ekologian perusteet (5 op) Kurssi on jakautunut kolmeen osaan, jotka noudattavat kurssikirjaa: Krebs, C.J. (2009) Ecology (6. Painos). Osa I. Luentoja pohjautuen pääasiassa kurssikirjan osiin 1-2
LisätiedotTäplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset
Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotNaudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki
6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80
LisätiedotJenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen
Biologian kurssi 3: Ympäristöekologia Globaalit eli maailmanlaajuiset biodiversiteettiä kaventavat ympäristöongelmat (ekologiset häiriöt) Tutustu huolella omaan aiheeseesi ja laadi selkeä esitys siitä
LisätiedotKenttätyö Riekkola. Kenttälaukku ja varustus
Kenttätyö Riekkola Maanantaina 8.9. teemme mittauksia ja havaintoja Riekkolan alueen elottoman ja elollisen luonnon tekijöistä. Opimme tekemään johtopäätöksiä siitä, miten nämä tekijät ovat toisistaan
LisätiedotRIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK
Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten
LisätiedotMiksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
LisätiedotEvoluutioekologia 26.10.2014 1
Valinnan yksiköt Laji(sto)valinta Ryhmävalinta: Ominaisuudet kehittyvät, koska ne nostavat populaation selviytymistodennäköisyyttä Laji(sto)valinta -joillain rymillä on suurempi lajiutumistodennäköisyys
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotBIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta
BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja
LisätiedotHiilidioksidipitoisuuden tutkiminen
Kannuksen lukio Mediahuoneessa ja maastossa -oppimisympäristöjen kehittämishanke Biologia Tutkimuksen suunnittelivat ja toteuttivat BI2-kurssilla toisen vuoden opiskelijat Salla Koskela ja Venla Typpö
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotLisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa
LisätiedotTehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen
Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden
Lisätiedot3Eksponentiaalinen malli
3Eksponentiaalinen malli Bakteerien määrä lihassa lisääntyy 250 % jokaisen vuorokauden aikana. Epilepsialääkkeen määrän puoliintuminen elimistössä vie aina yhtä pitkän ajan, 12 tuntia. Tällaisia suhteellisia
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotSuomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?
Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän
LisätiedotMerja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 Lajikortit 1-18: 1. Etanahaiskiainen (haiskiaiset) 2. papintappaja (sarvijäärät) 3. pääkallokiitäjä (kiitäjät) 4. pääkallokiitäjän toukka (kiitäjät) 5. isosittiäinen
LisätiedotTeabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala loi kaiken
Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotVillisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus
Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisika Suomessa Luulöydösten perusteella esiintynyt Suomessa yli 8000 vuotta sitten. Historiallisen ajan ensimmäiset havainnot 1950-1970
LisätiedotKeskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL
Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta
LisätiedotPainolastivedet hallintaan
Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön
LisätiedotKun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli
Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu
LisätiedotELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA
ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA JANNE S. KOTIAHO Jyväskylän yliopisto janne.kotiaho@jyu.fi @JanneKotiaho Ekologinen kompensaatio Tavoitteista
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotVESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA
VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
LisätiedotKorttien avulla voi esimerkiksi
Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.
LisätiedotISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT
ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT Otso Huitu 1, Riitta Julkunen-Tiitto, Juhani Korhonen, Virpi Virjamo & Heikki Henttonen 1 Metla Suonenjoki otso.huitu@metla.fi Myyrät boreaalisissa ekosysteemeissä
LisätiedotSukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke
Sukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke Annika Herrero ja Katja Holmala, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Esityksen sisältö Tekijöiden ja taustan esittely
Lisätiedot6.5 Biologia. Opetuksen tavoitteet
6.5 Biologia Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista.
LisätiedotSuo metsäkanalinnun silmin
Suo metsäkanalinnun silmin Teerikana syö tupasvillan tähkiä Suomen riistakeskus Arto Marjakangas 18.12.2014 1 Soiden merkitys metsäkanalinnuille koko vuodenkierrossa: (metsä)riekko teeri metso pyy Esityksen
LisätiedotMerja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 1. 2. 3. 4. 5. 6. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 2 7. 8. 9. 10. 11. 12. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 3 13. 14. 15. 16. 17. 18. Ovelat ötökät,
LisätiedotVuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.
BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotMetsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken
Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008
Lisätiedot5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet
5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin
LisätiedotSäteily on aaltoja ja hiukkasia
BIOS 3 jakso 3 Säteily on aaltoja ja hiukkasia Auringosta tuleva valo- ja lämpösäteily ylläpitää elämää maapallolla Ravintoketjujen tuottajat sitovat auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä
LisätiedotVain vahvat selviytyvät?
Vain vahvat selviytyvät? Mobiiliopiskelu- ja sisällöntuotantokäytännöt oppimisympäristö-ekosysteemin tulokaslajina Sairanen & Syvänen ITK-tutkijatapaaminen 21.4. OPTEK-hanke Tämä tutkimus on tehty osana
LisätiedotArkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto
OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä 2 Darwin-projekti Darwin-projekti: Akatemian rahoitus 2009-2011 Arkkitehtuurisuunnittelu etsintäongelmana Geneettiset algoritmit
LisätiedotBiodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotPurot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät
Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa
LisätiedotTervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu
Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson
LisätiedotPäällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä
Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotMerja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
Lisätiedot2. Uusiutuvat luonnonvarat: Kalastuksen taloustiede
YLE5 / YET-09 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Uusiutuvat luonnonvarat: alastuksen taloustiede Marko Lindroos & Maija Holma Uusiutuvat luonnonvarat alastuksen taloustiede: Luentoteemat.1 Johdanto.
LisätiedotPölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari
Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä
LisätiedotRiekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa
Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Jenni Miettunen Pro gradu 2009 Ohjaaja: Prof. Heikki Roininen Biotieteiden tiedekunta Joensuun yliopisto Riekon
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
Lisätiedot5.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet
5.7 Biologia Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista.
LisätiedotMAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT
MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotJohdat us eläinplankt onin maail maan
Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset
LisätiedotKeskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
Lisätiedot