Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Transkriptio

1 Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän luonnon monimuotoisuutta. Tasoja ovat ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuus, lajimonimuotoisuus sekä lajin sisäinen monimuotoisuus.; biodiversiteetti on elävän luonnon monimuotoisuutta. tasot: lajin sisäinen monimuotoisuus, lajin monimuotoisuus sekä ekosysteemin monimuotoisuus; Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus (myös elonkirjo, luonnonkirjo tai luonnon monimuotoisuus) tarkoittaa maapallon tai sen jonkin osan elollisen luonnon monimuotoisuutta. Yleinen biodiversiteetin mittari on lajirunsaus eli alueen lajien lukumäärä. Biodiversiteettiin kuuluu myös lajin sisäinen perinnöllinen muuntelu sekä lajien luomien ekosysteemien monimuotoisuus.; Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta. Biodiversiteetti voidaan jakaa kolmeen tasoon: ekosysteemien monimuotoisuus, lajimonimuoisuus, lajin sisäinen geneettinen monimuopuolisuus.; Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta. Sitä voidaan mitata elinympäristöjen monimuotoisuutena, eliölajien lukumääränä ja lajien sisäisenä geneettisenä monimuotoisuutena.; Biodiversiteetillä tarkoitetaan elävän luonnon monimuotoisuutta, ja sen ero tasoja ovat eliöympäristöjen erilaiset ekosysteemit ja eliöyhteisöt.; Biodiversiteetti on elävän luonnon monimuotoisuutta. Se ilmenee elinympäristöjen erilaisina ekosysteemeinä ja eliöyhteisöinä.; tarkoittaa maapallon tai jonkin sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus, lajien monimuotoisuus ja ekosysteemien monimuotoisuus; Elävän luonnon monimuotoisuus. Ilmenee paikallisten populaatioiden ja yksilöiden välisinä eroavaisuuksina.; luonnon monimuotoisuutta. ilmenee eri luonnon elinympäristöinä. Auringon valo, Sijoitus päiväntasaajasta.; Elollisen luonnon monimuotoisuus. Esim erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta, eliöyhteisöjen monimuotoisuutta ja lajin sisäistä perinnöllistä muuntelua; Biodiversiteetti tarkoittaa elollisen luonnon monimuotoisuutta. Tasoja: ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuus, eliöyhteisöjen monimuotoisuus eli lajirunsaus sekä lajin sisäinen perinnöllinen muuntelu.; Biodiversiteetti tarkoittaa elävän luonnon monimuotoisuutta ja se ilmenee elinympäristöjen erilaisina ekosysteemeinä ja eliöyhteisöinä. Sen tasoja ovat ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuus, lajimonimuotoisuus ja lajin sisäinen monimuotoisuus.; Eli biologinen monimuotoisuus, tarkoittaa maapallon tai sen jonkin osan elollisen luonnon monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus, lajien monimuotoisuus ja ekosysteeminen monimuotoisuus.; Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta, eliöyhteisöjen monimuotoisuutta eli lajirunsautta sekä lajin sisäistä perinnöllistä muuntelua.; Luonnon monimuotoisuus. Ilmenee erilaisina ekosysteemeinä

2 ja eliöyhteisöinä. Vaikuttavia asioita Auringon energian määrä alueella, kosteus, olosuhteiden vakaus sekä alueen laajuus.; Elävän luonnon monimuotoisuutta. Tasoja ovat ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuus, lajimonimuotoisuus ja lajin sisäinen monimuotoisuus. 2. Mitä ovat monimuotoisuus keskukset? Kerro jokin esimerkki. Alue jokla poikkeuksellisen monimuotoinen lajisto kuten sademetsät; Alue, jolla elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto, esim. Uusi-Seelanti.; monimuotoisuuskeskuksia ovat erityisen runsaslajiset alueet. Esimerkiksi amazonasin alue.; Monimuotoisuuskeskus on alue, jonka biodiversiteetti on erityisen suuri, eli alueella elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto. Maapallon noin 30 monimuotoisuuskeskuksen yhteenlaskettu pinta-ala on vain muutamia prosentteja koko planeetan maa-alasta. Monimuotoisuuskeskuksia on erityisesti tropiikin ja subtropiikin alueilla.; Monimuotoisuuskeskukset ovat erityisen runsaslajisia, tällainen alue on esim. Amazon; Monimuotoisuuskeskuksissa eliölajisto ja biodiversiteetti on poikkeuksellisen laajaa. Monimuotoisuuskeskusia ovat esim. koralliriutat ja sademetsät.; Monimuotoisuuskeskukset ovat runsaslajisia alueita, jotka yleensä kattavat vain muutaman prosentin maapallon maa-alasta. Esimerkkinä Amazonasin alue ja Indonesian saaristo.; Monimuotoisuus keskukset ovat erityisen runsaslajisia alueita. Esim. Amazonasin alue, Malawi- järvi ja Indonesian saaristo.; alue jolla on poikkeuksellisen monimuotoinen lajisto. Sademetsät; Pinta-ala yhteensä vain muutamia prosentteja maapallon pinta-alasta. Niissä elää esim lähes puolet maailman putkilokasveista. Malawijärvi.; erittäin runsas ekolokero, missä havaittavissa paljon eri lajeja. Esim Amazonin viidakko.; Erityisen runsaslajisia alueita, jotka eivät ole pinta-alaltaan kovin suuria, mutta joissa elää silti lähes puolet putkilokasveista ja kolmasosa tunnetuista maaselkärankaisista. Lisäksi monia endeemisiä lajeja Esim. Malawi-järvi ja Indonesian saaristo.; Monimuotoisuuskeskukset ovat alueita, joilla elää erityisen monipuolinen eliölajisto, esim. Uusi-Seelanti; Monimuotoisuuskeskukset ovat alueita, joiden pinta-ala on yhteensä vain muutamia prosentteja maapallon maapinta-alasta, mutta joissa elää lähes puolet maailman pitkilokasvilajeista ja kolmasosa tunnetuista maaselkärankaisista. Esimerkiksi Indonesian saaristo.; Alue, jonka biodiversiteetti on erityisen suuri, eli alueella elää poikeuksellisen monimuotoinen eliölajisto.; Monimuotoisuus keskukset ovat alueita, joilla elää erityisen monimuotoinen eliöstö. Esimerkiksi Uusi-Seelanti; Ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuus; paikalliste ekosysteemie runsaus ja erilaiset elinympäristöt, lajimonimuotoisuus; eliöyhteisöjen lajimäärät, lajin sisäinen monimuotoisuus; geneettinen monimuotoisuus.; Erityisen runsaslajisia alueita, joiden pinta-ala on yleensä vain muutamia prosentteja maapallon maapinta-alasta. Esimerkkinä Amazonasin alue.

3 3. Mikä on endeeminen laji? Kotoperäinen laji; Kotoperäinen laji.; endeemiset lajit ovat kotoperäisiä lajeja. Ne ovat lajeja joita ei tavata muualla, esim. saimaannorppa; Saimaannorpasta voi kehittyä endeeminen laji, jos se erilaistuu edelleen norpasta alalajin asemasta omaksi lajikseen. Lajien suojelussa keskitytään alueille, joissa on paljon endeemisiä lajeja.; Endeeminen eli kotoperäinen laji on laji, jota ei tavata muilla alueilla.; Endeeminen laji eli kotiperäinen laji, joka esiintyy ainoastaan tietyllä, rajatulla ja suhteellisen suppealla alueella. Esim. Saimaannorppa; kotoperäinen laji eli sitä ei elä muualla.; Endeeminen laji on laji jota ei tavata kuin tietyssä paikassa. Esim kakapo-papukaija Uudessa-Seelannissa.; Lajeja joita ei tavata muualla kuin tietyssä ekolokerossa.; Endeeminen laji eli kotoperäinen laji esiintyy vain erittäin suppealla alueella. Esim. saimaannorppa; Laji, jonka luonnollinen levinneisyys kattaa vain tietyn suppeahkon alueen. Valtamerten erityneiden saarien lajisto koostuu usein endeemisistä lajeista.; Laji, jonka luonnollinen levinneisyys kattaa vain tietyn suppeahkon alueen.; Kotoperäinen laji, eli laji joka esiintyy jollakin tietyllä, rajatulla ja melko suppealla alueella.; Kotoperäinen eliölaji, jota tavataan vain suppealla alueella. Esimerkiksi monilla valtamerten saarilla on endeemisiä lajeja.; Endeeminen laji on kotoperäinen, on laji jota tavataan vain tietyllä alueella, esimerkiksi jollain eristyksissä olevalle saarelle voi kehittyä endeemisiä lajeja, jotka eivät pääse vaihtamaan elinympäristöään ja näin ollen leviämään muualle. 4. Mikä on avainbiotooppi? Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää eliöiden elinympäristöä; Suomen elinympäristöt, joissa elää poikkeuksellisen paljon vaateliaita lajeja.; Suomen elinympäristöjä, joissa elää poikkeuksellisen paljon vaativia lajeja; Avainbiotooppi tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää eliöiden elinympäristöä. Suomen metsälaissa määritellään avainbiotoopit, joiden säästämiseen pyritään metsätaloudessa.; Elinympäristö, jossa elää paljon vaateliaita lajeja, kutsutaan avainbiotoopiksi. Esim. lehdot Suomessa.; Elinympäristö, jossa elää poikkeuksellisen paljon vaateliaita lajeja, esim. lehto ja merenrantaniityt.; Elinympäristö, jossa elää paljon vaateliaita lajeja ympäristönsä suhteen.; Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä eliöiden ympäristö.; luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää eliöiden elinympäristöä.; Elinympäristöjä joissa elää poikkeuksellisen paljon vaateliaita lajeja.; Alue missä elää paljon vaateliaita lajeja.; Alueet, joilla elää runsaasti ympäristön suhteen vaateliaita lajeja kutsutaan avainbiotyypeiksi. Esim. letot ja lähteiköt; On poikkeuksellisen arvokas elinympäristö, jossa elää useita vaateliaita eliölajeja, esim. lehto.; Poikkeuksellisen arvokas elinympäristö, joissa elää vaateliaita eliölajeja.; Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää eliöiden elinympäristöä.; Elinympäristö, jossa esiintyy uhanalaisia eliölajeja ja joka on suojelemisen arvoinen.; Avainbiotooppi on

4 elinympäristö, jossa asuu poikkeuksellisen paljon vaateliaita lajeja.; Elinympäristöjä, joissa elää poikkeuksellisen paljon vaateliaita lajeja. 5. Mikä on perinnebiottoopi? Elinkeino- ja maankäyttötapojenmuovaamia luontotyypejä joilla esiintyy uhanalaisia lajeja; Elinympäristöjä, jotka ovat syntyneet perinteisten maankäyttömuotojen ansiosta.; ne ovat elinympäristöjä, jotka ovat syntyneet perinteisten maankäyttömuotojen ansiosta.; Perinnebiotooppi tarkoittaa perinteisten elinkeino- sekä maankäyttötapojen muovaamia luontotyyppejä, joilla esiintyy uhanalaisia lajeja. Esimerkiksi niityt, kedot, ahot ja metsälaitumet ovat perinnebiotooppeja.; Perinnebiotoopit ovat syntyneet perinteisen maankäyttömuotojen ansiosta, esim. vapaasti metsässä laiduntavat eläimet pitävät alueen avoimena.; Elinympäristö, joka on syntynyt perinteisen maankäyttömuodon ansiosta.; Elinympäristö, joka on syntynyt ihmisen perinteisten maankäyttömuotojen ansiosta. Tällaisia ovat niitetyt pellot ja laitumiksi siistityt metsät.; Perinteisten elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaamia luontotyyppejä, joilla esiintyy uhanalaisia lajeja. Esim. niityt ja kedot; elinkeino- ja maankäyttötapojen muovaamia luontotyyppejä, joilla esiintyy uhanalaisia lajeja. esim niityt; Perinteisiä luontotyyppejä joilla esiintyy paljon uhanalaisia lajeja.; perinteisiä maankäyttö alueita joilla esiintyy eläimiä, kuten niityt, kedot, laitumet; Perinteisten maankäyttömuotojen mukana syntyneet elinympäristöt, kuten laidunmaina pidetyt metsät.; Perinteisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen muokkaama elinympäristö. Esim. niityt.; Perinteisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen muovaama elinympäristö.; Perinteisen elinkeino- sekä maankäyttötapojen muovaamia luontotyyppejä, joilla esiiintyy uhanalaisia lajeja; Perinnemaisema. Maaseudulle tyypillinen elinympäristö, maisema, jossa korostuvat perinnettä säilyttävä ja luontoa kunnioittava rakentaminen sekä luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.; Perinnebiotooppi on perinteisten maankäyttö- ja elinkeinotapojen muovaamia luontotyyppejä, joissa elää paljon uhanalaisia lajeja. 6. Miksi maapallon biodiversiteetti on kriisissä? Meneillään on suuri sukupuuton aalto; Ihminen muokkaa maanpintaa, muuttaa eliöiden elinympäristöjä ja aineiden kiertoa, tuottaa ympäristölle myrkyllisiä aineita sekä tuhoaa biologista monimuotoisuutta.; Nuori laji, ihminen, on levittäytynyt suurelle alueelle ja sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Ihminen muokkaan maan pintaa, eliöiden elinympäristöjä sekä ainaiden kiertoa. Ihminen myös tuottaa ympäristölle vaarallisia aineita. Sen toiminta uhkaa montaa eri ekosysteemiä.; Biodiversiteetin laajaan hävikkiin on kaksi pääsyytä. Ensimmäinen on luonnoltaan monimuotoisten alueiden tuhoutuminen kansainvälisesti rahoitettujen megaprojektien, kuten patojen, valtateiden, kaivosten sekä kalan- tai ravunviljelylaitosten, vuoksi. Toinen syy on tekninen ja taloudellinen paine, joka pyrkii korvaamaan monimuotoisuuden yhdenmukaisuudella

5 niin metsä- ja maataloudessa kuin kala- ja kotieläintaloudessakin.; Ihmisen toiminta muuttaa elinympäristöjä, aineiden kiertoa, maan pintaa, tuottaa myrkyllisiä aineita ja tuhoaa monimuoisuutta. Ihminen uhkaa ekosysteemejä, tuhoaa ja siirtelee eliölajeja.; Ihmisen toiminta uhkaa monia ekosysteemejä, esimerkiksi sademetsiä hakataan ja soita kuivataan ihmisen toimesta. Ihminen tuhoaa ekosysteemejä, ja eliöitä ja jopa kokonaisia eliölajeja kuolee ja lajin sisäinenn biodiversiteetti alenee.; Ihminen uhkaa toiminnallaan sen monimuotoisuutta ja mahdollisuuksia selvitä muuttuvassa maailmassa. Tällaista toimintaa on muun muassa maan pinnan muokkaus, eliöiden elinympäristön muuttaminen epäsuotuisaksi sekä myrkyllisten aineiden tuottaminen ympäristöön.; Ihminen on nuori laji, joka on levinnyt nopeasti lähes kaikki alle maapallolla. Tällaiset vaikutukset ovat usein haitallisia luonnolle ja se aiheuttaa muutoksia muihin ekosysteemien toimintaan.; Koska tällä hetkellä on meneillään suuri sukupuutto aalto; Ihmisen toiminnan vaikutuksesta kohtaa biosfääriaalto joka on nopeampi kuin yksikään aiemmista. Ihmisten määrän lisääntyessä toiminnan määrän vaikutukset lisääntyvät.; Ihminen on lisääntynyt ja tuhoaa eliöiden esiintymispaikkoja ja on kytköksissä koko maailmaan.; Ihmisten määrä ja tarpeet ovat kasvaneet voimakkaasti. Ihminen muokkaa maata, tuhoaa monimuotoisuutta ja tuottaa ympäristölle myrkyllisiä aineita.; Ihminen on muokannut maapallon olosuhteita niin laajasti, voimakkaasti ja nopeasti. Esim. metsien hakkuut ja ilmaston lämpeneminen.; Ihmisen toiminta vaikuttaa negatiivisesti ympäristöömme. Ihminen muokkaa maan pintaa, muuttaa eliöiden elinympäristöjä ja aineiden kiertoa, tuottaa ympäristölle myrkyllisiä aineita sekä tuhoaa biologista monimuotoisuutta.; Yksityistäminen; Maapallon biodiversiteetti on kriisissä, koska ihminen muokkaa maan pintaa, muokkaa eliöympäristöjä ja aineiden kiertoa, tuottaa ympäristölle myrkyllisiä aineita sekä tuhoaa biologista monimuotoisuutta.; Koska ihminen on nuori laji ja se runsastuu nopeasti ja vakutukset ulottuvat kaikkialle maapalloa. Vaikutukset ovat yleensä luonnon kannalta haitallisia ja aiheuttavat muutoksia ekosysteemin toimintaan. Ihminen tuhoaa biologista monimuotoisuutta, kuten maan pintaa, eliöiden elinympäristöä ja aineiden kiertoa. 7. Miksi ns. sateenvarjolajeja suojelemalla voidaan auttaa myös muiden lajien säilymistä? Sateenvarjolajit ovat usein uhanalaisia lajeja; Sateenvarjolajit suojelevat muita lajeja, jos ne häviävät samalla häviää myös muita lajeja.; sateenvarjolaji on sellainen laji jonka ympäristövaatimukset hyödyttävät muitakin eliöitä. Esimerkiksi valkoselkätikan suojelulla on vaikutusta myös useita muita lahopuista riippuvaisia lajeja; Lajin suojeleminen turvaa myös muiden saman ympäristön lajien säilymistä, ja sateenvarjolajin häviäminen taas vaikuttaisi negatiivisesti muihin lajeihin. Yksi esimerkki sateenvarjolajista on valkoselkätikka, koska sen asuttamaa metsää suojelemalla suojellaan myös muita lahopuita vaativia harvinaisia lajeja.; Koska sateenvarjolajin ympäristövaatimukset

6 vastaavat joidenkin muidenkin lajien omia, joten suojelemalla sateenvarjolajia, samalla suojelu edistää muidenkin lajien elämää. Esim. valkoselkätikkaa suojelemalla autetaan muitakin lahopuita tarvitsevia lajeja.; Sateenvarjolajeja kannattaa suojella, sillä niiden ympäristövaatimukset ovat usein sellaiset, että niiden suojelu edistää muidenkin lajien elämää.; Koska muut lajit ovat riippuvaisia samasta ympäristöstä kuin sateenvarjolajit.; Esimerkiksi Valkoselkätikkaa suojelemalla suojellaa myös useita lahopuista riippuvaisia lajeja.; sateenvarjolajit ovat usein uhanalaisia joten kun niitä suojellaan on pakko suojella myös muita alueella asuvia eläimiä.; Lajin turvaaminen turvaa myös muiden saman ympäristön lajien suojaamista ja säilymistä. Esim valkoselkätikka, sen asuttamaa metsää suojelemlala suojellaan myös muita lahopuita vaativia harvinaisia lajeja.; LAjien säilyvyys on ainoa tie muiden lajien säilyvyyteen, Suojelu auttaa kaikkia lajeja.; Kun tietyn lajin elinympäristöä suojellaan, suojellaan samalla muiden samalla alueella asuvien lajien elialueita.; Sillä sateenvarjolajin ympäristövaatimukset ovat sellaiset, että sen suojelu edistää muidenkin lajien elämää.; Yhtä lajia suojelemalla suojellaan myös muita samasta ympäristöstä riippuvaisia lajeja.; Sateenvarjolajeja suojellessa suojellaan sen elinympäristöä ja siinä samalla monia muita lajeja; Kun esimerkiksi valkoselkätikkaa suojellaan, sen asuttamia metsiä ei hakata ja näin ollen muita elämiseensä lahopuita vaativia eliöitä säilyy.; Niiden suojelemiseksi voidaan lajeja ja niille tärkeitä elinympäristöjä rauhoittaa.