MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA"

Transkriptio

1 MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi

2 Luennot ja tuntitehtävät 1. luento 9.9. (Otaniemi, sali 220 ja maasto): Peruskäsitteitä Tuntitehtävä: Luonnostele puisto tai puistojen sarja, jossa ovat näkyvässä roolissa sekä (eri lajien) kasviyksilöt että populaatiot.

3 Luennot ja tuntitehtävät 2. luento (Töölönlahti, tapaamispaikka Auroransillan Keskuspuiston puoleinen pää, Nordenskiöldinkatu 20): Kaupunkiekologia Tuntitehtävä: Luonnostele ekologisesti hyvä / nykyistä parempi Töölönlahden puisto. Avaa luonnostasi myös lyhyillä sanallisilla kommenteilla.

4 Luennot ja tuntitehtävät 3. luento (Viikki, tapaamispaikka Viikintien ja Viilarintien risteys): Maankäytön ja ihmisen toiminnan vaikutus ekologiaan, muokatut ympäristöt Tuntitehtävä: Arvioi Viikin nykytilaa ja tulevaa kehitystä ekologiselta kannalta, jos alueelle rakennetaan lisää asuntoja.

5 EKO1. PERUSKÄSITTEITÄ Ekologia? = oppi luonnon taloudesta - luonnon/ede, joka tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaiku5avia tekijöitä - levinneisyyden tutkiminen: kartoitetaan ennalta määritelty alue halutulla tarkkuudella (kasvit 1mx1m ruudut; hirvi vs. metsä- päästäinen; maaperäeliöt) - > levinneisyyskartat ja runsaudenmuutosgradien/t (spa/al, temporal) - > mitkä (ekologiset) tekijät aiheu5avat runsausvaihteluita? * esim. ILMASTONMUUTOS

6 PERUSKÄSITTEITÄ 2 - runsauteen ja levinneisyyteen vaiku5avat tavalla tai toisella miltei kaikkia tekijät fysikaalis- kemiallisista (= abioo=set) tekijöistä lajien keskinäisiin vuorovaikutusuhteisiin (= bioo=set tekijät) - > ekologia on luonnon rakenteen ja toiminnan tutkimista oppi eliöiden ja niiden ympäristön välisistä suhteista Miksi ihmisen on (ollut) tärkeä /etää lajien runsaudesta ja niiden vaihtelusta? Kala- ja riistakannat, marjasadot ym.

7 PERUSKÄSITTEITÄ 3 yksilöiden väliset geneerset ja fenotyyppiset erot - sukupuoli (esim. linnut; mu5a myös tyrni ) - ikä / koko (esim. Espoon luontomuistomerkit isot, vanhat puut)) - etelä vs. pohjoinen - valoinen vs. varjoisa (mm. valo- ja varjolajit, valo- ja varjolehdet) - kuiva vs. märkä - suolainen vs. ei- suolainen (esim. peltovalvar, pietaryrr) MUTTA KLOONIT: esim. haapa

8 PERUSKÄSITTEITÄ 4 populaa3o: /etyllä paikalla /e5ynä aikana elävät saman lajin yksilöt (huom. esim. haapaklooni) laji: toistensa kanssa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä tuo5avat yksilöt (populaa/ot) kuuluvat samaan lajiin (huom. esim. metsäjänis ja rusakko risteytyvät - > risteymällä ei valkoista talviturkkia) - ympäristö muu5uu (hitaas/) - > kilpailu - > sopeutuminen ympäristöön eli evoluu/o

9 r- lajit / r- valinta ( rentut ) ilmasto: vaihteleva, epäennuste5ava, epävarma kuolleisuus: usein katastrofien (häiriön) aikaansaama, /heydestä riippumaton populaa/on koko: vaihtelee suures/ ajan myötä lajinsisäinen ja lajienvälinen kilpailu: vaihtelevaa, usein vähäistä; kasveilla juuristokilpailu valinta suosii: varhaista lisääntymistä, nopeaa kehi5ymistä, pientä ruumiin- kokoa, semelpariaa (vain 1 kerran), suurta määrää pienikokoisia jälkeläisiä sukkessiovaihe: varhainen (eli lisään- tyminen lii5yy usein häiriöön)

10 K- lajit / K- valinta ( Krantut ) ilmasto: suhteellisen vakaa, ennuste5ava, varma kuolleisuus: /heydestä riippuvaa populaa/on koko: ajallises/ suhteellisen vakaa (lähellä ympäristön kantokykyä) lajinsisäinen ja lajienvälinen kilpailu: intensiivistä; kasveilla valokilpailu valinta suosii: lisääntymisiän viivästy5ä- mistä, hidasta kehitystä, suurta ruumiin- kokoa, iteropariaa (lis. useas/), pientä määrää suurikokoisia jälkeläisiä sukkessiovaihe: myöhäinen, usein kliimaksivaihe

11 PERUSKÄSITTEITÄ 5 ekologinen lokero?: eliön paikka ympäristössä - kaikki lajin tarpeet (suoja, pesäkoloja, ravinto) ja rajoi5eet (ilmasto, kilpailevat lajit, pedot) habitaa9/biotooppi (elinympäristö, elinpaikka)? - makro- ja mikrohabitaa/t (esim. puukiipijä: makro = metsä, mikro = puu) - metsä on hierarkinen kokonaisuus (eri lajien mi5akaavat) - alueen ja /lan mi5akaavaan lii5yy myös ajallinen komponenr (eri lajien elinkierrot eri pituisia; eri kasvilajit kukkivat eri aikaan)

12 PERUSKÄSITTEITÄ 6 - avainbiotoopit/- habitaa3t?: elinympäristöt, joissa uhanalaisten ja vaateliaiden lajien esiintyminen on todennäköisintä tunnistetaan indikaa5orilajien ja elo5oman luonnon rakennetekijöiden perusteella (esim. lehdossa vaateliasta ruoho- ja heinäkasvillisuu5a; ei podsolimaannosta vaan runsasravinteista ja rakeista multaa; kuiva keto ; METSO- luokat: puuston ikä, lahopuun määrä) Avainlajit: liito- orava eliöyhteisö: jollakin paikalla elävien populaa/oiden joukko

13 PERUSKÄSITTEITÄ 7 ekosysteemi?: luonnon olosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävien, toisiinsa vuorovaikutuksessa olevien eliöiden ja niiden elo5oman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus - > metsä, suo, nii5y, pelto, meri, järvi, puro - > esim. taigabiomi (pohjoinen havumetsävyöhyke) ja lauhkean vyöhykkeen leh/metsät - ankaraan talveen ja lyhyeen kasvukauteen sopeutuminen yhteisiä piirteitä havumetsävyöhykkeen ekosysteemien lajeille

14 PERUSKÄSITTEITÄ 8 ekologinen verkosto?: koostuu luonnon ydinalueista ja niiden välisistä ekologisista käytävistä - ydinalue: lajille ominainen elinympäristö (esim. kuukkeli ja vanha metsä) - ekologinen käytävä ja askelkivet: yhdistävät samanlaisia habitaa5eja/ biotooppeja (esim. metsäsaarekkeita, suojelualueita tai avainbiotooppeja) : Lohja- Turku moo5ori/e liito- oravalla keskipientareelle jätetyt askelpuut kuolivat - monet reunaa suosivat lajit viihtyvät käytävissä m levyinen käytävämetsikkö - > myös metsän sisäosien lajeja

15 PERUSKÄSITTEITÄ 9 Lisää esimerkkejä - ekologisesta käytävästä: kahden korpinotkon välinen purojuor vaihtelevan levyisine suojavyöhykkeineen; kahden nii5yn välissä olevan alueen läpi kulkevan /enpientareet / sähkölinja tms. - askelkivistä: pienet lehtolaikut, jotka yhdistävät kallionaluslehdot rehevään rantametsään (tervaleppä) MUTTA MYÖS: Viherkehä viherrakenne vaihemaakuntakaava ELI MITTAKAAVA!

16 (lopullinen versio:

17 h5p:// asuminen- ja- ymparisto/ymparistonsuojelu/ ohjelmat/luonto/ Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Toimintaohjelma

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia

Lisätiedot

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op) MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi

Lisätiedot

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa. Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.

Lisätiedot

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä

Lisätiedot

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset Aleksi Lehikoinen Luomus, Helsingin yliopisto aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Twitter: @AksuLehikoinen Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Luontotiedot kuvioittain

Luontotiedot kuvioittain Luontotiedot kuvioittain Kuvio Pinta-ala, ha Monimuotoisuustieto/ erityispiirre Tarkenne Lisätiedot 885 1,4 Kalliojyrkänne 913 0,2 Tuore lehto Mahdollinen metsälain tärkeä elinympäristö 886 1,3 Kalliojyrkänne

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Aleksi Lehikoinen Luomus, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/

Lisätiedot

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon

Lisätiedot

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari

SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

Arvioinnin yleisperiaatteet

Arvioinnin yleisperiaatteet Arvioinnin yleisperiaatteet Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Kuva: Ulla-M. Liukko Sisältö Ohjeet Ohjaus Arviointiprosessi

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien

Lisätiedot

Storträsket-Furusbacken

Storträsket-Furusbacken Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.

Lisätiedot

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan

Lisätiedot

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana

Lisätiedot

EKOLOGISET KÄYTÄVÄT. Immalanjärvi - Hiitolanjoki. Jari Kiljunen

EKOLOGISET KÄYTÄVÄT. Immalanjärvi - Hiitolanjoki. Jari Kiljunen EKOLOGISET KÄYTÄVÄT Immalanjärvi - Hiitolanjoki 2017 Jari Kiljunen S i v u 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 4 3. ALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET... 5 4. EKOLOGINEN VERKOSTO... 6 5. EKOLOGISET

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?

Lisätiedot

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä? Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii:

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii: Ekologia - mikä? Ekologia tutkii: 1. Eliöiden ja niiden elottoman ympäristön vuorovaikutusta 2. Eliöiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita 3. Ekosysteemien rakennetta ja toimintaa 4. Evolutiivinen ekologia

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita. Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita. Peruskäsitteitä - Populaatio muodostuu samaan aikaan samalla alueella elävistä saman lajin yksilöistä. - Eliöyhteisön

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina

Lisätiedot

Gles Oy. Mäntsälä Aero. Ekologisten yhteyksien tarkastelu

Gles Oy. Mäntsälä Aero. Ekologisten yhteyksien tarkastelu Gles Oy Mäntsälä Aero Ekologisten yhteyksien tarkastelu Luontotieto Keiron Oy 10.2.2018 Hanke: Mäntsälä Aero, ekoyhteystarkastelu 2018 Toimeksiantaja: Gles Oy, Janne Kuulasvuo Luontotieto Keiron Oy 2018

Lisätiedot

Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen

Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen Kallahti Kallvik ry 15.11.2018 Palaute Uusimaakaava 2050 -luonnokseen Uusimaakaava 2050 -luonnoksessa Helsingin Vuosaareen on merkitty Uudenmaan liiton Zonation-analyysin (2017, 2018) vastaisesti viheralue

Lisätiedot

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä

Lisätiedot

Kohteet ovat riittävän laajoja, jotta kaikilla niistä on liito-oravanaaraan elinpiiri. Suurimmilla kohteilla on useiden naaraiden elinpiirejä.

Kohteet ovat riittävän laajoja, jotta kaikilla niistä on liito-oravanaaraan elinpiiri. Suurimmilla kohteilla on useiden naaraiden elinpiirejä. Liito-oravan suojelun tilanne Pohjois-Kainuussa ja Näljängän alueella Liito-oravan esiintyminen Pohjois-Kainuussa keskittyy Näljängän alueelle. Lajin suojelun tilaa on kuvattu yksityiskohtaisesti Kainuun

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista

Lisätiedot

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) 13.6.2018 Metsäpuron rantavyöhyke = puron vaikutuspiirissä oleva metsäalue Metsä- ja

Lisätiedot

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

M U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten

M U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy

Lisätiedot

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle Juha Pöyry Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ennallistaminen ja luonnonhoito Muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ympäristöministeriö, Helsinki 14.11.2018

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien? Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien? TkT Otso Ovaskainen Akatemiatutkija Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin Yliopisto Pimm & Raven, Nature 403

Lisätiedot

Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala

Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala Taustaa Maisemaekologinen tutkimus metsähabitaattien ja maisemarakenteen vaikutuksista metsäkanalintupoikueiden

Lisätiedot

Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit

Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit Turku 9.6.2017 HT Nina V. Nygren ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Perustajajäsen, hallituksen pj., Tutkimusosuuskunta

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Zonation merialuesuunnittelussa

Zonation merialuesuunnittelussa Zonation merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriö 5.2.206 Tutkimusjohtaja Atte Moilanen Helsingin yliopisto Kysymyksiä Ekologiaan pohjaavan suunnittelun perusteet Datan merkitys Zonation v4 Uudenmaanliiton

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA IHMISEN TOIMINNAN VAIKUTUS EKOLOGIAAN, MUOKATUT YMPÄRISTÖT

MAANKÄYTÖN JA IHMISEN TOIMINNAN VAIKUTUS EKOLOGIAAN, MUOKATUT YMPÄRISTÖT MAANKÄYTÖN JA IHMISEN TOIMINNAN VAIKUTUS EKOLOGIAAN, MUOKATUT YMPÄRISTÖT Tuntitehtävä: Arvioi Viikin nykytilaa ja tulevaa kehitystä ekologiselta kannalta, jos alueelle rakennetaan lisää asuntoja (katso

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot