Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelma

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kuntayhtymän suunnitteluperusteet 1.1 Suunnittelujärjestelmä Valtiovallan ohjaus Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ja korvaukset Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet Kuntayhtymän toiminta-ajatus Jäsenkunnat ja niiden lausunnot Väestötiedot ja ennuste 7 2 Kuntayhtymän toiminnan painopistealueet Kehittämishankkeet / seudulliset ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa) liittyminen Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä SOTE-uudistushanke Henkilöstösuunnitelma Investointisuunnitelma 9 3 Talousarvion sitovuus 9 4 Talous- ja toimintasuunnitelman yleiset laskentaperusteet 11 5 Jäsenkuntien osuudet 14 6 Tuloslaskelma 15 7 Investoinnit 16 8 Rahoituslaskelma 17 9 Henkilöstösuunnitelma Talous- ja toimintasuunnitelma tulosalueittain Hallinto Tukipalvelut Toimisto Kiinteistöhuolto Avohoito Lääkärin vastaanottotoiminta Sairaanhoitajien vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Hammashuolto Keskitetyt palvelut Vuodeosasto Laitoshoidon tukipalvelut Ravintohuolto Siivoustoimi Välinehuolto Muut huoltopalvelut Erityispalvelut Laboratorio Röntgen Kuntoutus Sairaankuljetus Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Ympäristöterveyslautakunta Muu hallinto Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Kustannustenjako ja jäsenkuntien osuudet 37 Organisaatiokaavio 39

3 3 1 KUNTAYHTYMÄN SUUNNITTELUPERUSTEET 1.1 SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Kuntalain mukaan kunnilla ja kuntayhtymillä tulee olla vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma, johon sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet sisältyvät. Kuntayhtymässä on päädytty laatimaan minimipituinen eli kolmen vuoden taloussuunnitelma, jossa suunnittelukauden ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toimintasuunnitelmaa varten on jäsenkunnilta pyydetty lausunnot. Lausunnot ja niiden vastineet ovat kohdassa 1.4. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan Sote-lakiluonnos on syksyllä 2014 vielä lausunnolla kunnissa. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavan vuoden 2017 alusta. 1.2 VALTIOVALLAN OHJAUS Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste). Ohjelma perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin. (733/1992, 5 ). Kaste ohjelman tavoitteena on, että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty. Aktiivinen, hyvinvoiva ja terve ihminen sekä turvallinen ympäristö, yhteisö ja elämänpiiri tuovat elinvoimaa niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman kautta pyritään lisäämään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden, mukaan lukien laajemminkin hyvinvointipalvelut, tehtävä on vastata alueellaan kehittämisohjelman toimeenpanosta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat järjestöt, yritykset, koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä monet valtionhallinnon toimijat. Tällä toimeenpanosuunnitelmalla nostetaan Pohjois-Suomen kannalta keskeisimmät palveluiden kehittämisen tarpeet näkyväksi ja haastetaan toimijoita yhdessä kuntalaisten ja asiakkaiden kanssa niitä ratkomaan asiakaslähtöisesti. Kasteohjelma muodostuu kuudesta osa-ohjelmasta, jotka ovat 1. Riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat 2. Ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia 3. Lähisuhde- ja perheväkivalta vähentyy 4. Asiakkaat luottavat palvelujen laatuun ja vaikuttavuuteen 5. Johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö 6. Palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ja korvaukset Vuodesta 2009 lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on suoritettu kunnalle yhtenä kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muutos ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden määräytymisen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa huomioidaan ikäryhmityksen lisäksi sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus viiden vuoden siirtymäkauden ajan Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet Pelkosenniemen, Savukosken ja Sallan kunnat sekä Kemijärven kaupunki muodostivat alkaen Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, joka on Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän alainen tulosalue. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Pelkosenniemi ja Savukoski ja osajäsenkuntia Salla ja Kemijärvi. 1.3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä on palvelukuntayhtymä, jonka tehtävänä on järjestää Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien asukkaille perusterveydenhuollon palvelut kansanterveys- ja muiden lakien mukaisesti sekä sovittaa palvelut yhteen erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa. Kuntayhtymä järjestää lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelut jäsenkunnilleen ja alkaen uusille osajäsenkunnilleen Kemijärven kaupungille ja Sallan kunnalle. Kuntayhtymä hallinnoi Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta, joka järjestää alueella yleisen terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut Toimintaa suunnitellaan ja palvelut järjestetään kuntalaisten tarpeiden ja odotusten pohjalta. Tavoitteena on säilyttää perusterveydenhuollon palvelut lähipalveluna, pitää palvelujen saatavuus kohtuullisena ja laatu hyvänä mahdollisimman tasapuolisesti molemmissa jäsenkunnissa. Kuntayhtymän toiminnallisena tavoitteena on edistää eri-ikäisten kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitää väestön työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä sairastumista. Tuloksen saavuttamiseksi panostetaan henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen.

5 5 1.4 JÄSENKUNNAT JA NIIDEN LAUSUNNOT Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Pelkosenniemi ja Savukoski. Vuoden 2013 alusta lähtien kuntayhtymän osajäsenkuntia ovat lisäksi Kemijärven kaupunki ja Sallan kunta ympäristöterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymän kotipaikka on Pelkosenniemi. Organisaatiokaavio esitetään tämän vihkosen lopussa. Jäsenkunnilta on pyydetty lausunnot kuntayhtymän toiminnan kehittämistä varten. Lausunnoissa todetaan seuraavaa: Pelkosenniemen kunnanhallitus: Kunnanhallitus edellyttää kuntayhtymän toiminnalta taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä tiivistä yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. Kuntayhtymän keittiön ja Pelkosenniemen kunnan keskuskeittiön operatiivista ja hallinnollista yhteistyötä tulee selkeyttää ja saada toiminnallisesti yhden johtajan alaisuuteen. Kuntayhtymän johdon ja kuntien sosiaalitoimen yhteistä kehittämistyötä ja koordinointia tiivistetään toimijoiden yhteisen johtoryhmätyöskentelyn avulla. Savukosken kunnanhallitus: Savukosken kunta pitää tärkeänä, että kunnassa säilyvät nykyiset perusterveydenhuollon lähipalvelut ja palvelujen saatavuus tulee taata tasapuolisena myös Savukoskelle. Toiminnassa tulee kiinnittää huomioita tehokkuuteen ja taloudellisuuteen mm. yhteistyön kehittämisellä sekä sosiaalitoimen että naapurikuntien terveydenhuollon palvelujen suuntaan. Savukosken kunta edellyttää kuntayhtymän kaikilta toiminnoilta erityistä taloudellisuutta, koska kunnissa talous kiristyy entisestään ja erityisesti Savukosken kunnan taloustilanne ja - näkymät ovat äärimmäisen heikkoja. Talousarvioita valmistellaan ensi vuodeksi nollakasvun varaan ja siksi kuntayhtymän sekä ympäristöterveydenhuollon toimintamenoissa ei voi kasvua olla ensi vuonna lainkaan. Jo tehdyt aikaisemmat säästöpäätökset tulee olla talousarvion laadinnan pohjana eikä menoja saa kasvattaa uudestaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilöstömenoihin. Merkittäviin investointeihin ei ole ensi vuonna taloudellisia mahdollisuuksia. Vastine: Kuntayhtymä pyrkii kaikissa olosuhteissa järjestämään perusterveydenhuollon palvelut mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti. Nykyisten palveluiden säilyttäminen merkitsee kuitenkin kustannuksien kasvua entisestään ja vaikuttavat myös kuntien maksuosuuksien kasvuun. Ostopalveluiden, hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden hintojen on ilmoitettu nousevan 5 prosenttia ja terveydenhuollon palkkojen ennakoidaan kasvavan 1 prosenttia. Ensihoidon siirtyminen 2014 Lapin sairaanhoitopiirille kasvattaa jäsenkuntien kustannuksia myös vuodelle Yöpäivystyksen siirtyminen Lapin sairaanhoitopiirille toteutunee v ja neuvottelut on käynnistetty v syksyllä. Kansalliseen terveysarkistoon siirrytään lokakuussa 2014, mikä aiheuttaa kustannuksia potilastietojärjestelmässä vuodelle 2015.

6 6 Henkilöstömenoissa on myös huomioitava pitkäaikaiset sijaiset, joilla on oikeutetut täysimääräiset vuosilomat. Toimiva palvelurakenne on keskeinen edellytys sille, että sosiaalinen hyvinvointi ja terveydenedistäminen sekä terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ voidaan turvata ja järjestää palvelut tehokkaasti kuntalaisille ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Terveyskeskusmaksu peritään niistä terveyspalveluista, joista maksun periminen lain ja asetuksen mukaan on mahdollista. Maksut peritään enimmäismäärän suuruisina. Ne, joiden kotipaikka (kotikunta) Suomessa on jokin muu kuin Pelkosenniemi tai Savukoski, maksavat hoidostaan samat asiakasmaksut kuin pelkosenniemeläiset tai savukoskelaiset. Loppuosa hoidon todellisista kustannuksista peritään hoidettavan kotikunnalta. Muista maista, kuin EUtai sopimusmaista, tulevat henkilöt maksavat todellisia kustannuksia vastaavat maksut sekä välittömästä että ei-välittömästä hoidosta. Ulkomaalaisilta, joilla on kotikunta Suomessa, peritään samat maksut kuin Suomessa vakituisesti asuvilta. Työterveyshuollon käyntimaksut päivitetään syksyn 2014 aikana. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on sosiaali- ja terveystoimen toiminnan perusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakoinnin merkitys korostuu entisestään. Perus - ja lähihoitajien sijaisuuksiin on saatu palkattua päteviä sijaisia, mutta sairaanhoitajien sijaisuuksiin henkilöstöä on ollut vaikeampi saada. Työyhteisön hyvinvointiin ja henkilöstön jaksamiseen tulee panostaa (tyky, koulutus, kuntosali, kehityskeskustelut, tiedottaminen, yhteiset palaverit ). Yhteistyötä jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa on viimevuosina vahvistettu tarkoituksenmukaisen hoidon/hoitopaikan järjestämiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi. Vanhusten määrän lisääntyessä hoidontarve kasvaa sekä tuleva SOTE-uudistus vaatii saumatonta yhteistyötä sosiaalitoimen ja kansanterveystyön kuntayhtymän kesken. Kuntayhtymän ja kuntien sosiaalitoimen johtoryhmien tulee tiivistää yhteistyötä tulevien valtakunnallisten rakenneuudistusten edessä. Yhteistyötä tukipalveluissa ja varsinaisessa toiminnassa tulisi kehittää (IT, kiinteistönhoito ja - huolto, ravintohuolto, taloushallinto jne.). Varsinkin yllättävällä poissaololla saattaa olla hyvin haitallisia vaikutuksia palveluiden saatavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Toiminnan haavoittuvuuden estämiseksi vain yhden osaajan varassa olleita toimintoja on systemaattisesti opetettu useammalle henkilölle ja tavoitteena on, että ainakin kaksi henkilöä osaa tehdä useimmat toiminnot ja mahdollistaa eri työpisteissä työnkiertoa ja vähentää sijaiskustannuksia.

7 7 1.5 VÄESTÖTIEDOT JA ENNUSTE % 2015 ennuste % 2025 ennuste % Pelkosenniemi v 35 3,6 34 3,5 38 4,2 39 4, v 41 4,3 39 4,0 38 4,2 48 5, v , , , , v , , , , v , , , , v , , , ,1 85 v ja yli 24 2,5 24 2,5 27 3,0 43 5,2 Savukoski v 49 4,3 48 4,3 49 4,5 44 4, v 83 7,4 84 7,5 71 6,5 54 5, v , , , , v , , , , v , , , , v 94 8,3 96 8, , ,8 85 v ja yli 40 3,5 39 3,5 42 3,8 48 4,7 Jäsenkunnat yhteensä Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli elokuun lopussa Maamme väkiluku kasvoi tammi-elokuun aikana henkeä, mikä on henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli henkeä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopussa 65 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöitä Heidän osuutensa koko väestöstä oli 19,4 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden määrä on kaksinkertaistunut 1970-luvun puolivälistä ja nelinkertaistunut sotavuosista. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrää 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2013 lopussa 55,8. Lapin maakunnassa vuonna 2013 huoltosuhde oli 57,6, Pelkosenniemellä ja Savukoskella 60 molemmin puolin. Alueiden välillä on suuria eroja. Kuntayhtymän alueella väestö on vuodesta 2009 vähentynyt vuoden 2014 elokuun loppuun 148 henkilöllä. Alueen väestöllinen huoltosuhde on korkeampi kuin maan keskimääräinen, 60 raja on ylittynyt. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rekisteritilanteessa elokuulta 2014 pelkosenniemeläisiä on 952 ja savukoskelaisia 1106 henkilöä. Ennusteiden mukaan suunta on laskeva. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen mihin väestökehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.

8 8 2 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Kehittämishankkeet / seudulliset ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa) liittyminen Voimassa olevan lain mukaan potilastiedon arkiston (earkisto) pitää olla käytössä julkisessa terveydenhuollossa mennessä. Tiedonhallintapalveluun tallennetaan potilaan hoidon kannalta merkityksellisiä tietoja, kuten hoitotahto tai potilaan kanta elinluovutuksiin toisen ihmisen hoitoa varten. Palvelun kautta terveydenhuollon toimintayksiköt saavat lisäksi käyttöönsä potilaan keskeiset terveystiedot, jotka on määritelty STM:n asetuksella. Potilastiedon arkiston ja tiedonhallintapalvelun rekisterinpitäjä on Kela. Ennen KanTa:n liittymistä kuntayhtymän on pitänyt ottaa käyttöön hoitotyön sähköinen kirjaaminen ja eresepti, joka otettiin käyttöön Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Osana STM:n Kaste-ohjelmaa olemme ottaneet osaa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeeseen. Kehittämishanke on saanut Kaste-valtionavustusta ajalle Lapin kunnista 18 on osallistunut mukaan hankkeeseen. Itä-Lapin alueen kunnista ovat mukana Salla, Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Savukoski, joiden edustajista on nimetty työryhmä. Alueeellinen työryhmä kokoontuu 3-6 kertaa vuodessa. Toiminnan tavoitteena on muodostaa päihde- ja mielenterveysasiakkaille hoitoonohjausmalli ja saada koulutusta päihde- ja mielenterveystyöhön. Päihdeohjelma on päivitetty ja yhtenäistetty hankkeen toimesta SOTE-uudistushanke Lapin liitto käynnisti kaksivuotisen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantoa koordinoivan hankkeen. Kuntayhtymä on ilmoittautunut mukaan hankkeeseen. Rahoitussuunnitelma tulee kun hankkeeseen mukaan lähtevät tahot ovat tiedossa.

9 9 2.2 Henkilöstösuunnitelma Talousarviossa 2015 on huomioitu yksi eläkkeelle jäävä työntekijä. Suunnitelmassa varaudutaan yhden laitoshuoltajan oppisopimuskoulutukseen Mikäli osa-aikainen syyhygienistin toimi saadaan täytettyä, pyritään myös hammaslääkärille kesäloman ajaksi palkkaamaan sijainen. Uusien toimien tai virkojen perustamisia ei ole suunnitelmassa. Vuosilomien ajaksi supistetaan toimintoja avohuollossa (neuvola, koulu- ja työterveyshuolto). Vuoden 2015 ravintohuollon henkilöstökustannukset on laskettu kolmen henkilön mukaan. 2.3 Investointisuunnitelma Talousarviossa varaudutaan vuonna 2015 Savukosken hammashoitola-neuvolan tilaratkaisuihin eurolla. Hammashuollon ortopantomografialaitteen hankintaan on varattu euroa vuonna 2015 ja ravintohuollon yhdistelmäuuniin euroa. Pääterveysaseman vanhimman osan, kuntoutussiiven, peruskorjaukseen varaudutaan eurolla vuonna 2016 ja Pelkosenniemen lääkäritalon asuntojen ovien ja ikkunoiden uusimiseen eurolla. Vuonna 2017 on tarkoitus uusia sairaanhoitajien asuntotalon katto, euroa.

10 10 3 TALOUSARVION SITOVUUS Jäsenkuntien valtuustot vahvistavat kuntayhtymän talousarvion tuloslaskelman, investointiosan ja rahoituslaskelman. Jäsenkuntien valtuustoihin nähden kuntayhtymän talousarvio sitoo jäsenkuntien maksuosuuksien, käyttötalouden ja investointien nettosumman osalta. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2014 seuraavasti: Käyttötalouden toiminnalliset (määrälliset) tavoitteet ovat jäsenkuntien valtuustoihin nähden ohjeellisia hoitopäivien ja avohoitokäyntien osalta. Investointiosan sitovuus määritellään hankkeittain. Määrärahojen siirrosta hankkeiden välillä päättää yhtymähallitus. Talousarviomäärärahat ovat sitovia tulosalueittain ja tukipalveluyksikön osalta tulosyksikön sisällä. Tulosalueen määrärahojen käytöstä ja määrärahojen siirroista tulosalueen yksiköiden välillä päättää tulosalueen johtaja, tukipalveluyksikön osalta toimistonhoitaja ja ravintohuollon osalta ravitsemispäällikkö. Kuntayhtymän hallitus päättää mahdollisista tulosalueiden välisistä määrärahojen siirrosta. Johtavan lääkärin tulee havaittuaan, että toiminnalliset tai taloudelliset tavoitteet ylittyvät tai alittuvat merkittävästi, raportoida ja tehdä esitys tarvittavista toimenpiteistä yhtymähallitukselle.

11 11 4 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAN YLEISET LASKENTAPERUSTEET Palkat Arviossa on virka- ja työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin laskettu 1 % korotusvaraus. Palkat ja palkkiot muodostavat 50 % koko talousarvion käyttömenoista. Henkilösivukulut Henkilösivukulujen määräksi on arvioitu noin 33,2 % palkoista ja palkkioista. Palkkaperusteinen eläkemaksu on laskettu 17,09 % mukaan. Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on arvioitu Kevan antamaan ennakkoilmoitukseen perustuen. Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostoihin on varattu euroa. Suurin erä on Lapin sairaanhoitopiirin laskutus sairaankuljetuksesta. Muut asiakaspalvelut koostuvat mm. päivystysjärjestelyistä, laitoskuntoutuksen, työterveyshuollon ja hammashoidon palvelujen ostosta. Muita ostettavia palveluja arvioidaan tarvittavan eurolla. Tarvikkeet Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoon on budjetoitu euroa. Erään sisältyvät mm. lääkkeet ja erilaiset hoitotarvikkeet. Avustukset Kotitalouksille annettavien avustusten, kuntayhtymän hyötyeläimen omistajalle antamaa subventiota, arvioidaan pienenevän. Niitä sisältyy talousarvioon euroa. Muut toimintakulut Muihin toimintakuluihin, euroa, sisältyvät mm. vuokrat ympäristöterveydenhuollon toimitiloista ja kiinteistöverot.

12 12 KÄYTTÖTALOUSMENOT TP 2013 TA 2014 TA 2015 % menoista Muutos-% Palkat ,3 0,7 Henkilösivukulut ,4-2,3 Palvelujen ostot ,2 0,6 Tarvikkeet ,5-0,4 Avustukset ,8-16,7 Muut menot ,9-0,3 Suunnitelman mukaiset poistot ,8-15,8 Yhteensä ,0-0,5 Käyttötalousmenot, % menoista Avustukset ja muut menot Tarvikkeet Palvelujen ostot Palkat Henkilösivukulut KÄYTTÖTALOUSMENOT TEHTÄVITTÄIN Tehtävä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Hallinto Tukipalvelut Sumu-poistot Avohoito Sumu-poistot Keskitetyt palvelut Sumu-poistot Ympäristöterv.huolto Sumu-poistot Ympäristöth.YT-alue Yhteensä Myyntituotot Kuntayhtymässä suurin myyntituottojen erä on jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymän menoihin. Lapin sairaanhoitopiirin tuottama ensihoito laskutetaan suoraan jäsenkunnilta, mikä kasvatti kunnilta saatavien myyntituottojen määrää vuoden 2014 alusta lähtien.

13 Kunnilta ja kuntayhtymiltä saadaan tuloja mm. ulkopaikkakuntalaisten hoidosta. Ravitsemispäällikön palvelujen myynnistä Palvelukoti Onnelalle saadaan korvaus Pelkosenniemen kunnalta ja valvontaeläinlääkärin palkkauksen korvaa valtio. Maksutuotot Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät maksut säädetään asiakasmaksulaissa 734/1992 ja -asetuksessa 912/1992. Määrätyt maksut ovat indeksiin sidottuja enimmäismaksuja, joita ei voi kuntayhtymässä tehtävin päätöksin ylittää. Viimeksi indeksitarkistus tehtiin vuoden 2014 alusta. Kuntayhtymä voi päättää vain siitä, että asiakkailta ja potilailta peritään säädetyt maksut enintään maksimimääräisinä, alennettuina tai että niitä ei peritä lainkaan. Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset ovat mm. työllistämiseen tulleita tukia valtiolta tai muulta taholta. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot, euroa, ovat pääasiassa asuntojen vuokratuloja. 13 KÄYTTÖTALOUSTULOT TP 2013 TA 2014 TA 2015 % tuloista Muutos-% Myyntituotot ,1 6,4 Jäsenkuntien osuudet ,9-1,3 Maksutuotot ,0-0,1 Tuet ja avustukset ,2-18,0 Muut toimintatuotot ,8 0,0 TULOT ,5 Käyttötaloustulot, % tuloista 0 % 1 % 7 % 10 % 82 % Myyntituotot Jäsenk.os Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot KÄYTTÖTALOUSTULOT TEHTÄVITTÄIN Tehtävä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Tukipalvelut Avohoito Keskitetyt palvelut Ympäristöterv.huolto Ympäristöth.YT-alue Yhteensä

14 14 5 JÄSENKUNTIEN OSUUDET Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät perussopimuksen mukaan vuodeosaston osalta hoitopäivien suhteessa avohoidon osalta käyntikertojen suhteessa ja muiden toimintojen osalta asukasluvun suhteessa. Ensihoidon tuottaa Lapin sairaanhoitopiiri, jonka valtuusto on päättänyt ensihoidon kustannustenjaosta. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien toivomuksesta kansanterveystyön kuntayhtymä laskuttaa ensihoidon kustannukset niiltä ns. läpilaskutuksena sairaanhoitopiirin laskutuksen mukaisesti. Talousarviovuoden käytöksi on arvioitu vuodeosastolle 7450 hoitovuorokautta. Jäsenkuntien kesken käytön arvioidaan jakautuvan Pelkosenniemelle 47 % ja Savukoskelle 53 %. Avohoidon käyntiarvio on käyntikertaa. Käytön on arvioitu jakautuvan seuraavasti: Pelkosenniemi 50 % ja Savukoski 50 %. Kuntayhtymän jäsenkuntien väestö oli yhteensä 2094 henkilöä, joista pelkosenniemeläisiä 968 ja savukoskelaisia Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen maksuosuudet jakautuvat perussopimuksen ja osajäsenyyssopimuksen mukaisesti. Ympäristöterveyshuollon osuudet esitetään kohdassa JÄSENKUNTIEN OSUUDET TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% Käyttötalous ,3 Pelkosenniemi ,3 Savukoski ,7 Vuoteen 2012 saakka luvussa on mukana myös ympäristöterveydenhuolto. JÄSENKUNTIEN SUORITEHINNAT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% Avohoitokäynti (e/käynti) ,1 Vuodeosaston hoitopäivä (e/vrk) ,0 Hallinto (e/asukas) ,2

15 15 6 TULOSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ TP 2013 e TA 2014 e Tulosyks ehdotus Johtoryh ehdotus Hallitus e Muutos% TS e TS e T U L O S L A S K E L M A TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Täydet valtiolta saadut ko Korvaukset kunnilta ja kun Muut suoritteiden myyntitu Myyntituotot Maksutuotot Terveydenhuollon maksut Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkki Jaksotetut palkat ja palk Henkilöstökorvaukset, hen Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavar Avustukset Avustukset kotitalouksille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 18 Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS

16 16 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 102,6 102, ,0 Vuosikate prosenttia poistoista ,0 Toimintakate = toimintatuottojen ja kulujen erotus, osoittaa verorahoituksen osuuden oman toiminnan kuluista. Koska kuntayhtymässä ei ole verorahoitusta, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön), maksurahoituksen osuus toimintamenoista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset, kun tunnusluvun arvo on 100 %, tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä. 7 INVESTOINNIT Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien on varauduttava kuntayhtymän investointeihin. Investoinnit rahoitetaan pienten investointien osalta (hankkeet ja hankinnat arvoltaan yli euroa) suunnitelman mukaisten poistojen kautta. Talousarviovuonna 2015 Savukosken hammashoitola-neuvolan tilaratkaisuihin varaudutaan eurolla. Savukosken hammashoitola-neuvolan peruskorjaus on ollut suunnitelmassa jo vuodelle 2014, mutta työt ovat siirtyneet ongelmien selvittelyn ja tarvittavien korjausten suunnittelun vuoksi. Irtaimiston hankinnoissa on hammashuoltoon ortopantomolaite, euroa ja ravintohuoltoon yhdistelmäuuni euroa. Pääterveysaseman kuntoutussiiven peruskorjaus on suunnitelmassa vuodelle 2016, euroa ja Pelkosenniemen lääkäritalon ovien ja ikkunoiden uusiminen eurolla. Vuonna 2017 varaudutaan vanhan, vuonna 1956 valmistuneen, hoitajien asuntotalon katon uusimiseen eurolla. INVESTOINNIT TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% TS 2016 TS 2017 Ortopantomolaite Yhdistelmäuuni Savukosken hammash.- neuvolan peruskorjaus Kuntoutussiiven peruskorjaus Hoitajien asuntotalon katto Lääkäritalon ovet ja ikkunat Varavoimalaite Hh potilasohjelma + atk Toimistosiiven peruskorjaus 53129

17 17 8 RAHOITUSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ TP 2013 TA 2014 Tulosyks Johtoryh Hallitus Muutos TS 2016 TS 2017 RAHOITUSLASKELMA e e ehdotus ehdotus e % 1000 e 1000 e TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LAINAKANNAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT RAHAVARAT 1.1. RAHAVAROJEN MUUTOS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% Investointien tulorahoitus, % , Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 1,7 1,4 1,8 1,7-6 Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno, kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen lisäys + Lainanlyhennykset), osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi

18 18 9 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Virat/ toimet 2013 Muutokset 2014 TEHTÄVÄALUE Henkilöstöryhmä Yhteensä 2014 KANSANTERVEYSTYÖ Terveyskeskuslääkärit yht 2 2 siitä terveyskeskuslääkärit 2 Terveyskeskushammaslääkärit yht 1 1 siitä terveyskeskushammaslääkärit 1 Muutokset 2015 Eriasteiset sairaanhoitajat ja muut vastaavat henkilöt yhteensä siitä johtavat hoitajat 1 sairaanhoitajat 13 terveydenhoitajat 3 röntgenhoitajat 1 fysioterapeutit 2 Muut hoitohenkilöt yhteensä 12,25 12,25 siitä perushoitajat 9 hammashoitajat 1,75 suuhygienistit 0,5 hoitoapulaiset/oppisopimus 1 Huoltohenkilöt yhteensä 10,5 10,5 siitä siivoojat 1 laitosapulaiset 3 oppisopimustyöntekijä 1 keittiöhenkilöt 4-1 talonmiehet 1,5 Hallinto- ja taloushenkilöt yht 2 2 siitä toimistohenkilöt 2 KANSANTERVEYSTYÖN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 47,75 47,75-1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Hallinto- ja avustavat henkilöt yht. 2 2 Toimistosihteeri 1 Pieneläinhoitaja 1 Terveysvalvontahenkilöt yhteensä 4 4 siitä terveystarkastajat 4 Eläinlääkärit yhteensä 5,5 5,6 siitä kunnaneläinlääkärit 5 valvontaeläinlääkärit 0,5 0,1 YMPÄRISTÖTERV.HUOLLON HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 11,5 0,1 11,6 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 59,25 0,1 59,35 Muutokset 2016 Muutokset 2017

19 19 10 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN HALLINTO Kuntayhtymän luottamushenkilöeliminä toimivat kuntayhtymän kahdeksanjäseninen hallitus ja nelijäseninen tarkastuslautakunta. Jäsenkuntien kunnanvaltuustot nimeävät kumpikin neljä jäsentä hallitukseen ja kaksi jäsentä tarkastuslautakuntaan sekä valitsevat kuntayhtymän tilintarkastajan. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ympäristöterveyslautakuntaan jäsenkunnat ja osajäsenkunnat valitsevat kukin yhden jäsenen. Yhteistoiminta-alueen talous- ja toimintasuunnitelma käsitellään kohdassa Kaudelle jäsenkuntien kunnanvaltuustot ovat valinneet tilintarkastajaksi BDO Audiator Oy:n. TULOSLASKELMA Tulosyks Johtoryh Hallitus Muutos TS 2016 TS 2017 HALLINTO TP 2013 TA 2014 ehdotus ehdotus e % 1000 e 1000 e TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkki Henkilöstökorvaukset, hen Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -446 Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavar -335 Muut toimintakulut Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

20 TUKIPALVELUT Toimisto Kuntayhtymän hallinto- ja toimistopalveluista vastaa toimisto. Eri asiakkaiden taholta määräaikoihin sidottuja tehtäviä ovat mm. henkilöstö- ja palkkahallinnon tehtävät, asioiden valmistelu päätöksentekijöille, toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta. Toimiston kustannukset vyörytetään eri tulosyksiköille nettomenojen suhteessa. TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% TS 2016 TS 2017 Voimavarat Henkilöstö Toimistonhoitaja Toimistosihteeri Johtava hoitaja 0,7 0,7 0,7 0,7 0, Kiinteistöhuolto Kiinteistöhuollon tulosyksikkö huolehtii kuntayhtymän toimitilojen ja asuntojen kiinteistöhuollosta ja kunnossapidosta sekä laitteiden toimivuudesta Pelkosenniemellä ja Savukoskella niin, että eri toiminta-alueet voivat hoitaa tarvittavat tehtävänsä. Pelkosenniemellä on yksi talonmies. Savukoskella kiinteistöjen hoidosta vastaavat yksi laitoshuoltaja sekä kiinteistönhoitaja, joka on yhteinen Savukosken kunnan kanssa. Kuntayhtymällä on 13 vuokrattavaa asuntoa. TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% TS 2016 TS 2017 Henkilöstö Siivooja 1 1 Laitoshuoltaja Talonmies Kiinteistönhoitaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Huollettavat tilat, m2 Pelkosenniemi Savukoski