Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelma

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kuntayhtymän suunnitteluperusteet 1.1 Suunnittelujärjestelmä Valtiovallan ohjaus Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ja korvaukset Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet Kuntayhtymän toiminta-ajatus Jäsenkunnat ja niiden lausunnot Väestötiedot ja ennuste 8 2 Kuntayhtymän toiminnan painopistealueet Kehittämishankkeet / seudulliset ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat Päivystys SOTE-uudistushanke Henkilöstösuunnitelma Investointisuunnitelma 10 3 Talousarvion sitovuus 11 4 Talous- ja toimintasuunnitelman yleiset laskentaperusteet 12 5 Jäsenkuntien osuudet 15 6 Tuloslaskelma 16 7 Investoinnit 17 8 Rahoituslaskelma 18 9 Henkilöstösuunnitelma Talous- ja toimintasuunnitelma tulosalueittain Hallinto Tukipalvelut Toimisto Kiinteistöhuolto Avohoito Lääkärin vastaanottotoiminta Sairaanhoitajien vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Hammashuolto Keskitetyt palvelut Vuodeosasto Laitoshoidon tukipalvelut Ravintohuolto Siivoustoimi Välinehuolto Muut huoltopalvelut Erityispalvelut Laboratorio Röntgen Kuntoutus Sairaankuljetus ja ensivastetoiminta Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Ympäristöterveyslautakunta Muu hallinto Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Kustannustenjako ja jäsenkuntien osuudet Ympäristönsuojelu 41 Organisaatiokaavio 43

3 3 1 KUNTAYHTYMÄN SUUNNITTELUPERUSTEET 1.1 SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Kuntalain mukaan kunnilla ja kuntayhtymillä tulee olla vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma, johon sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet sisältyvät. Kuntayhtymässä on päädytty laatimaan minimipituinen eli kolmen vuoden taloussuunnitelma, jossa suunnittelukauden ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toimintasuunnitelmaa varten on jäsenkunnilta pyydetty lausunnot. Lausunnot ja niiden vastineet ovat kohdassa VALTIOVALLAN OHJAUS Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi. Sen avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Ohjelman tavoitteisiin vastataan kuudella toisiaan täydentävällä osaohjelmalla. 1. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan. 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan. 3. Ikäihmisten palvelujen rakennetta ja sisältöä uudistetaan. 4. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan. 5. Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi. 6. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet kehittämisen ja valvonnan painopisteet ja niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa ohjelman strategisesta johtamisesta, säädösvalmistelusta ja ohjelman toteutumisesta eri keinoin. Alueelliset johtoryhmät vastaavat ohjelman alueellisesta toimeenpanosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL) toteuttavat valtakunnallisia kehittämistoimenpiteitä sekä tukevat säädösvalmistelua ja kuntien kehittämistyötä omalla asiantuntijuudellaan.

4 4 Kaste-ohjelma pureutuu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten asiantuntijoiden ja kansalaisten esille nostamiin uudistustarpeisiin. Ohjelma toteuttaa hallitusohjelmaa sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa Sote-uudistus Hallitusohjelmassa sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Sote-uudistuksen tavoitteena on palveluketjujen saumaton kokonaisuus, toimivammat peruspalvelut, kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Sitä varten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ja korvaukset Vuodesta 2009 lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on suoritettu kunnalle yhtenä kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muutos ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden määräytymisen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa huomioidaan ikäryhmityksen lisäksi sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus viiden vuoden siirtymäkauden ajan. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamista. Hallitus päätti syksyllä 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista tehdään laajapohjainen selvitys. Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kerätään useasta lähteestä ja kohdennetaan palveluihin monen eri rahoittajan kautta. Tärkeimpiä rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, Kela, työnantajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt. Rahat palveluihin kerätään verotuloina, pakollisina ja vapaaehtoisina vakuutusmaksuina, työnantajamaksuina sekä palveluiden käytöstä perittävinä asiakasmaksuina. Rahoituksen kehittäminen kytkeytyy sote-uudistukseen Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet Pelkosenniemen, Savukosken ja Sallan kunnat sekä Kemijärven kaupunki muodostivat alkaen Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, joka on Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän alainen tulosalue. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Pelkosenniemi ja Savukoski ja osajäsenkuntia Salla ja Kemijärvi. Vuoden 2016 alusta lakisääteiset ympäristönsuojelun viranomaistehtävät siirtyvät Koillis- Lapin ympäristöterveydenhuollon järjestettäväksi Pelkosenniemen, Savukosken ja Kemijärven osalta, mikäli kuntien valtuustot niin päättävät. Samalla kuntayhtymässä varaudutaan myös Sallan mahdolliseen mukaantuloon ympäristönsuojelun osalta tulevaisuudessa.

5 5 1.3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä on palvelukuntayhtymä, jonka tehtävänä on järjestää Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien asukkaille perusterveydenhuollon palvelut kansanterveys- ja muiden lakien mukaisesti sekä sovittaa palvelut yhteen erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa. Kuntayhtymä järjestää lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelut jäsenkunnilleen ja osajäsenkunnilleen Kemijärven kaupungille ja Sallan kunnalle. Kuntayhtymä hallinnoi Koillis- Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta, joka järjestää alueella yleisen terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut. Toimintaa suunnitellaan ja palvelut järjestetään kuntalaisten tarpeiden ja odotusten pohjalta. Tavoitteena on säilyttää perusterveydenhuollon palvelut lähipalveluna, pitää palvelujen saatavuus kohtuullisena ja laatu hyvänä mahdollisimman tasapuolisesti molemmissa jäsenkunnissa. Kuntayhtymän toiminnallisena tavoitteena on edistää eri-ikäisten kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitää väestön työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä sairastumista. Tuloksen saavuttamiseksi panostetaan henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen.

6 6 1.4 JÄSENKUNNAT JA NIIDEN LAUSUNNOT Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Pelkosenniemi ja Savukoski. Vuoden 2013 alusta lähtien kuntayhtymän osajäsenkuntia ovat lisäksi Kemijärven kaupunki ja Sallan kunta ympäristöterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymän kotipaikka on Pelkosenniemi. Organisaatiokaavio esitetään tämän vihkosen lopussa. Jäsenkunnilta on pyydetty lausunnot kuntayhtymän toiminnan kehittämistä varten. Lausunnoissa todetaan seuraavaa: Pelkosenniemen kunnanhallitus: Kuntayhtymän palveluiden taksoitus on laadittava kustannusvastaavaksi niin jäsenkuntien kuin ulkopaikkakuntien käyntien osalta. Ehdottoman tärkeää on saada ulkopaikkakuntalaskutus vastaamaan hyväksyttäviä kustannuksia per käynti. Kunnanhallitus edellyttää kuntayhtymän toiminnalta taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä tiivistä yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. Resurssien mitoitukseen on kiinnitettävä huomiota. Vuodeosaston käyttöastetta on seurattava ja vapaita paikkoja, mikäli niitä on jatkossa, on markkinoitava lähikunnille. Kaikessa toiminnassa on oltava ennaltaehkäisevä painotus ja on pyrittävä kustannustehokkuuteen, mikä ei ole ristiriidassa riittävien henkilöstöresurssien turvaamisen kanssa. Savukosken kunnanhallitus: Savukosken kunta pitää tärkeänä, että kuntayhtymän toiminta-alueella säilyvät nykyiset perusterveydenhuollon lähipalvelut. Toiminnassa tulee kiinnittää huomiota tehokkuuteen ja taloudellisuuteen mm. yhteistyön kehittämisellä sosiaalitoimen ja naapurikuntien terveydenhuollon palvelujen suuntaan. Sekä terveydenhoidossa että sosiaalitoimessa tulee mahdollisuuksien rajoissa pyrkiä ennaltaehkäisevään työhön. Palvelujen ostamista ja myymistä ympäryskuntien kesken tulee kehittää nykyistä joustavammaksi. Savukosken hammashoidon järjestäminen on vielä osittain auki, mutta tavoitteena on, että nykyisen Pelkosenniemellä sijaitsevan hammashoitolan työkuormaa vähennetään ostamalla hammaslääkäripalveluita muista kunnista ja mahdollisesti myös yksityiseltä sektorilta. Neuvotteluja on alustavasti käyty Sodankylän kunnan kanssa ja tarkoitus on, että esimerkiksi palveluseteli ostopalveluratkaisu olisi käytössä vuoden 2016 alusta lähtien. Palvelujen ostaminen Sodankylästä voisi keskittyä hammashoitolan henkilökunnan loma-aikoihin. Hammashuollon runkona säilytetään nykyinen Pelkosenniemen hammashoitola, mahdollisen muutoksen tarkoituksena on täydentää nykyistä tarjontaa. Savukosken kunta esittää, että kuntayhtymässä jatketaan edelleen selvittelyä hammashoitolan tilojen järjestämiseksi Savukoskelle. Taloudellisuuden huomioiminen on erityisen tärkeää, koska kuntatalous on tiukalla ja suuret tulevaisuuteen vaikuttavat ratkaisut, kuten SOTE ovat vielä auki. Savukosken kunta on tyytyväinen kansanterveystyön kuntayhtymän taloustoteumaan. Vastine: Kuntayhtymä pyrkii kaikissa olosuhteissa järjestämään perusterveydenhuollon palvelut mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti.

7 7 Yöpäivystyksen siirtyminen Lapin sairaanhoitopiirille toteutunee v ja neuvottelut on käynnistetty v syksyllä. Toimiva palvelurakenne on keskeinen edellytys sille, että sosiaalinen hyvinvointi ja terveydenedistäminen sekä terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ voidaan turvata ja järjestää palvelut tehokkaasti kuntalaisille ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Terveyskeskusmaksu peritään niistä terveyspalveluista, joista maksun periminen lain ja asetuksen mukaan on mahdollista. Maksut peritään enimmäismäärän suuruisina. Ne, joiden kotipaikka (kotikunta) Suomessa on jokin muu kuin Pelkosenniemi tai Savukoski, maksavat hoidostaan samat asiakasmaksut kuin pelkosenniemeläiset tai savukoskelaiset. Loppuosa hoidon todellisista kustannuksista peritään hoidettavan kotikunnalta. Muista maista, kuin EUtai sopimusmaista, tulevat henkilöt maksavat todellisia kustannuksia vastaavat maksut sekä välittömästä että ei-välittömästä hoidosta. Ulkomaalaisilta, joilla on kotikunta Suomessa, peritään samat maksut kuin Suomessa vakituisesti asuvilta. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kullekin vuodelle ulkokunnilta perittävät hinnat, jotka perustuvat laadittuun ja jäsenkuntien valtuustojen hyväksymään talousarvioon. Mikäli käynti-/hoitopäivätavoitteet eivät toteudu odotetun mukaisesti, jäsenkunnan lopullinen yksikkökustannus voi muodostua arvioitua huokeammaksi tai kalliimmaksi kuin talousarviossa on varauduttu. Ulkokunnan maksua ei voida enää jälkikäteen oikoa. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on sosiaali- ja terveystoimen toiminnan perusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakoinnin merkitys korostuu entisestään. Perus - ja lähihoitajien sijaisuuksiin on saatu palkattua päteviä sijaisia, mutta sairaanhoitajien sijaisuuksiin henkilöstöä on ollut vaikeampi saada. Työyhteisön hyvinvointiin ja henkilöstön jaksamiseen tulee panostaa (tyky, koulutus, kuntosali, kehityskeskustelut, tiedottaminen, yhteiset palaverit ). Yhteistyötä jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa on viimevuosina vahvistettu tarkoituksenmukaisen hoidon/hoitopaikan järjestämiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi. Vanhusten määrän lisääntyessä hoidontarve kasvaa sekä tuleva SOTE-uudistus vaatii saumatonta yhteistyötä sosiaalitoimen ja kansanterveystyön kuntayhtymän kesken. Kuntayhtymän ja kuntien sosiaalitoimen johtoryhmien tulee tiivistää yhteistyötä tulevien valtakunnallisten rakenneuudistusten edessä. Yhteistyötä tukipalveluissa ja varsinaisessa toiminnassa tulisi kehittää (IT, kiinteistönhoito ja - huolto, ravintohuolto, taloushallinto jne.). Varsinkin yllättävällä poissaololla saattaa olla hyvin haitallisia vaikutuksia palveluiden saatavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Toiminnan haavoittuvuuden estämiseksi vain yhden osaajan varassa olleita toimintoja on systemaattisesti opetettu useammalle henkilölle ja tavoitteena on, että ainakin kaksi henkilöä osaa tehdä useimmat toiminnot ja mahdollistaa eri työpisteissä työnkiertoa ja vähentää sijaiskustannuksia.

8 8 1.5 VÄESTÖTIEDOT JA ENNUSTE % 2016 ennuste % 2025 ennuste % Pelkosenniemi v 35 3,6 40 4,2 38 4,2 39 4, v 39 4,0 35 3,7 40 4,5 48 5, v , , , , v , , , , v , , , , v 99 10, , , ,1 85 v ja yli 24 2,5 27 2,8 30 3,4 43 5,2 Savukoski v 48 4,3 51 4,6 51 4,7 44 4, v 84 7,5 75 6,8 67 6,1 54 5, v , , , , v , , , , v , , , , v 96 8, , , ,8 85 v ja yli 40 3,6 40 3,6 44 4,0 48 4,7 Jäsenkunnat yhteensä Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli elokuun 2015 lopussa Maamme väkiluku kasvoi tammi-elokuun aikana henkeä, mikä on henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli henkeä. Syyskuun lisääntynyt pakolaismäärä kasvattanee väkilukua loppuvuodesta. Savukoskelle suunniteltu Soklin kaivoshanke ei toteudu ja odotettujen kaivosalan työpaikkojen tuoma työikäisen väestön lisäys jää myös toteutumatta. Väestö vähenee, väestörakenne vanhenee ja väestöllinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden) heikkenee. Alueen väestöllinen huoltosuhde on korkeampi kuin maan keskimääräinen, 60 raja on ylittynyt. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rekisteritilanteessa elokuulta 2015 pelkosenniemeläisiä on 944 ja savukoskelaisia 1080 henkilöä. Ennusteiden mukaan suunta on laskeva. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen mihin väestökehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.

9 9 2 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Kehittämishankkeet / seudulliset ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat Päivystys Terveydenhuoltolain 50 :n mukaan kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn -alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Sosiaali-ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (782/2014) annettiin Asetus tuli voimaan lukuun ottamatta synnytyksen ja lastentautien osuutta, joka tuli voimaan Asetuksen 2 mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina joko kiireettömän hoidon yhteydessä tai erillisessä päivystystä toteuttavassa yksikössä (päivystysyksikössä). Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Asetuksen 16 mukaan suun terveydenhuollossa kunnan ja kuntayhtymän on, yöpäivystystä lukuun ottamatta, huolehdittava, että laillistetun hammaslääkärin palvelut ovat saatavilla sairaanhoitopiirin alueella keskitetysti yhteispäivystyksen yhteydessä virka-ajan ulkopuolella (klo 16-21), ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Päivystyksen järjestämisen suunnittelu on parhaillaan meneillään. Lapin alueen kunnat ja kuntayhtymät hakivat sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa erillispäivystyksen järjestämiseen. Kemijärvelle on myönnetty poikkeuslupa vuoden 2015 loppuun saakka. Yöpäivystys siirtynee Rovaniemelle vuoden 2016 alusta SOTE-uudistushanke Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden palvelurakenteen valmistelu jatkuu vaiheittain. Tarkoituksena on julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen sote-alueilla, joiden määrä on hallitusohjelman mukaan enintään 19. Lokakuun loppuun mennessä odotetaan päätöstä itsehallintoalueista. Lapissa sote-uudistusta valmistellaan monella taholla (Lapin liitto, Pohjois-Suomen erityisvastuualue, perusterveydenhuollon alaiset työryhmät). Syksyn aikana päätettäneen siitä, kuka ottaa vetovastuun valmistelutyöstä. Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ohjausryhmä toimii myös soteohjausryhmänä. Kuntayhtymästä ohjausryhmään kuuluu johtava hoitaja sekä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnista sosiaalisihteerit.

10 Henkilöstösuunnitelma Talousarvioissa v on huomioitu henkilöstömenoissa vuodeosaston paikkaluvun pieneneminen 24:sta kahteenkymmeneen. Oppisopimuksella on mahdollisesti tulossa yksi laitoshuoltajaopiskelija v Uusia toimia ei ole suunnitelmissa. Mikäli vuonna 2015 saadaan suuhygienistin toimeen toimenhaltija, jatkossa pyritään palkkaamaan myös hammaslääkärille sijainen vakinaisen viranhaltijan vuosiloman ajaksi. Irtisanoutumisen vuoksi keväällä 2015 vapautunutta sairaanhoitajan tointa ei toistaiseksi täytetä. Hammashoitaja jää eläkkeelle v ja eläkkeelle jäänee 1 1,5 lähihoitajaa. Vuosilomien ajaksi supistetaan toimintoja avohuollossa (neuvola, koulu- ja työterveyshuolto). 2.3 Investointisuunnitelma Talousarviossa varaudutaan vuonna 2016 pääterveysaseman vanhan osan alueiden salaojitukseen ja kuntoutussiiven ulkopuoliseen korjaukseen eurolla ja Pelkosenniemen lääkäritalon asuntojen ovien ja ikkunoiden uusimiseen eurolla. Eläinlääkäritalon purkuun Savukoskella varataan euroa vuonna Vuonna 2017 on tarkoitus jatkaa Pelkosenniemen terveyskeskuksen kuntoutussiiven korjausta sisäpuolisilta osin eurolla ja uusia sairaanhoitajien asuntotalon katto, euroa. Vuodelle 2018 varataan vielä Pelkosenniemen terveyskeskuksen kuntoutussiiven sisäosien korjaukseen euroa.

11 11 3 TALOUSARVION SITOVUUS Jäsenkuntien valtuustot vahvistavat kuntayhtymän talousarvion tuloslaskelman, investointiosan ja rahoituslaskelman. Jäsenkuntien valtuustoihin nähden kuntayhtymän talousarvio sitoo jäsenkuntien maksuosuuksien, käyttötalouden ja investointien nettosumman osalta. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2016 seuraavasti: Käyttötalouden toiminnalliset (määrälliset) tavoitteet ovat jäsenkuntien valtuustoihin nähden ohjeellisia hoitopäivien ja avohoitokäyntien osalta. Investointiosan sitovuus määritellään hankkeittain. Määrärahojen siirrosta hankkeiden välillä päättää yhtymähallitus. Talousarviomäärärahat ovat sitovia tulosalueittain ja tukipalveluyksikön osalta tulosyksikön sisällä. Tulosalueen määrärahojen käytöstä ja määrärahojen siirroista tulosalueen yksiköiden välillä päättää tulosalueen johtaja, tukipalveluyksikön osalta toimistonhoitaja ja ravintohuollon osalta ravitsemispäällikkö. Kuntayhtymän hallitus päättää mahdollisista tulosalueiden välisistä määrärahojen siirrosta. Johtavan lääkärin tulee havaittuaan, että toiminnalliset tai taloudelliset tavoitteet ylittyvät tai alittuvat merkittävästi, raportoida ja tehdä esitys tarvittavista toimenpiteistä yhtymähallitukselle.

12 12 4 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAN YLEISET LASKENTAPERUSTEET Palkat Arviossa on virka- ja työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin laskettu 0,9 % korotusvaraus. Palkat ja palkkiot muodostavat 49 % koko talousarvion käyttömenoista. Henkilösivukulut Henkilösivukulujen määräksi on arvioitu noin 34,09 % palkoista ja palkkioista. Palkkaperusteinen eläkemaksu on laskettu 17,05 % mukaan. Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on arvioitu Kevan antamaan ennakkoilmoitukseen perustuen. Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostoihin on varattu ( ) euroa. Suurin erä on Lapin sairaanhoitopiirin laskutus sairaankuljetuksesta. Muut asiakaspalvelut koostuvat mm. päivystysjärjestelyistä, laitoskuntoutuksen, työterveyshuollon ja hammashoidon palvelujen ostosta. Muita ostettavia palveluja arvioidaan tarvittavan ( ) eurolla. Tarvikkeet Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoon on budjetoitu ( ) euroa. Erään sisältyvät mm. lääkkeet, erilaiset hoitotarvikkeet ja elintarvikkeet. Avustukset Kotitalouksille annettavien avustusten, kuntayhtymän hyötyeläimen omistajalle antamaa subventiota, arvioidaan pienenevän. Niitä sisältyy talousarvioon euroa. Muut toimintakulut Muihin toimintakuluihin, (98 000) euroa, sisältyvät mm. vuokrat eri yksiköiden toimitiloista ja kiinteistöverot. Kuluerä on kasvanut mm. Savukosken neuvolan väistötilavuokrien takia.

13 13 KÄYTTÖTALOUSMENOT TP 2014 TA 2015 TA 2016 % menoista Muutos-% Palkat ja palkkiot ,7-5,2 Henkilösivukulut ,3-2,3 Palvelujen ostot ,7 5,3 Tarvikkeet ,6-1,2 Avustukset ,8 0,0 Muut menot ,3 14,2 Suunnitelman mukaiset poistot ,7-9,9 Yhteensä ,0-2,0 Käyttötalousmenot, % menoista Avustukset ja muut menot Tarvikkeet Palvelujen ostot Palkat Henkilösivukulut KÄYTTÖTALOUSMENOT TEHTÄVITTÄIN Tehtävä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Hallinto Tukipalvelut Sumu-poistot Avohoito Sumu-poistot Keskitetyt palvelut Sumu-poistot Ympäristöt.huolto (P-S) Sumu-poistot Ympäristöth.YT-alue Ympäristönsuojelu Yhteensä

14 14 Myyntituotot Kuntayhtymässä suurin myyntituottojen erä on jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymän menoihin. Lapin sairaanhoitopiirin tuottama ensihoito laskutetaan suoraan jäsenkunnilta, mikä kasvatti kunnilta saatavien myyntituottojen määrää vuoden 2014 alusta lähtien. Kunnilta ja kuntayhtymiltä saadaan tuloja mm. ulkopaikkakuntalaisten hoidosta. Ravitsemispäällikön palvelujen myynnistä Palvelukoti Onnelalle saadaan korvaus Pelkosenniemen kunnalta ja valvontaeläinlääkärin palkkauksen korvaa valtio. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kullekin vuodelle ulkokunnilta perittävät hinnat, jotka perustuvat laadittuun ja jäsenkuntien valtuustojen hyväksymään talousarvioon. Maksutuotot Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät maksut säädetään asiakasmaksulaissa 734/1992 ja -asetuksessa 912/1992. Määrätyt maksut ovat indeksiin sidottuja enimmäismaksuja, joita ei voi kuntayhtymässä tehtävin päätöksin ylittää. Kuntayhtymä voi päättää vain siitä, että asiakkailta ja potilailta peritään säädetyt maksut enintään maksimimääräisinä, alennettuina tai että niitä ei peritä lainkaan. Maksut on peritty indeksin mukaisina enimmäismaksuina. Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset ovat mm. työllistämiseen tulleita tukia valtiolta tai muulta taholta. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot, euroa, ovat pääasiassa asuntojen vuokratuloja. KÄYTTÖTALOUSTULOT TP 2014 TA 2015 TA 2016 % tuloista Muutos-% Myyntituotot ,7-15,5 Jäsenkuntien osuudet ,3 0,9 Maksutuotot ,2-14,0 Tuet ja avustukset ,0-85,4 Muut toimintatuotot ,8-7,1 TULOT ,0 KÄYTTÖTALOUSTULOT TEHTÄVITTÄIN Tehtävä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Tukipalvelut Avohoito Keskitetyt palvelut Ympäristöterv.huolto Ympäristöth.YT-alue Ympäristönsuojelu Yhteensä

15 15 5 JÄSENKUNTIEN OSUUDET Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät perussopimuksen mukaan vuodeosaston osalta hoitopäivien suhteessa avohoidon osalta käyntikertojen suhteessa ja muiden toimintojen osalta asukasluvun suhteessa. Ensihoidon tuottaa Lapin sairaanhoitopiiri, jonka valtuusto on päättänyt ensihoidon kustannustenjaosta. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien toivomuksesta kansanterveystyön kuntayhtymä laskuttaa ensihoidon kustannukset niiltä ns. läpilaskutuksena sairaanhoitopiirin laskutuksen mukaisesti. Talousarviovuoden käytöksi on arvioitu aiemmin 24-paikkaisen sijasta 20-paikkaiselle vuodeosastolle 5840 hoitovuorokautta. Jäsenkuntien kesken käytön arvioidaan jakautuvan Pelkosenniemelle 58 % ja Savukoskelle 42 %. Avohoidon käyntiarvio on käyntikertaa. Käytön on arvioitu jakautuvan seuraavasti: Pelkosenniemi 45 % ja Savukoski 55 %. Kuntayhtymän jäsenkuntien väestö oli yhteensä 2049 henkilöä, joista pelkosenniemeläisiä 949 ja savukoskelaisia Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen maksuosuudet jakautuvat perussopimuksen ja osajäsenyyssopimuksen mukaisesti. Ympäristöterveyshuollon osuudet esitetään kohdassa JÄSENKUNTIEN OSUUDET TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% Käyttötalous ,0 Pelkosenniemi ,6 Savukoski ,4 JÄSENKUNTIEN SUORITEHINNAT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% Avohoitokäynti (e/käynti) ,1 Vuodeosaston hoitopäivä (e/vrk) ,4 Hallinto (e/asukas) ,3

16 16 6 TULOSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ TP 2014 e TA 2015 e Tulosyks ehdotus Johtoryh ehdotus Hallitus e Muutos% TS e TS e T U L O S L A S K E L M A TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Täydet valtiolta saadut ko Korvaukset kunnilta ja kun Muut suoritteiden myyntitu Myyntituotot Maksutuotot Terveydenhuollon maksut Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkki Jaksotetut palkat ja palk Henkilöstökorvaukset, hen Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavar Avustukset Avustukset kotitalouksille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 16 Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS

17 17 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 102,8 102, ,0 Vuosikate prosenttia poistoista ,0 Toimintakate = toimintatuottojen ja kulujen erotus, osoittaa verorahoituksen osuuden oman toiminnan kuluista. Koska kuntayhtymässä ei ole verorahoitusta, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön), maksurahoituksen osuus toimintamenoista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset, kun tunnusluvun arvo on 100 %, tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä. 7 INVESTOINNIT Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien on varauduttava kuntayhtymän investointeihin. Investoinnit, hankkeet ja hankinnat arvoltaan yli euroa, rahoitetaan suunnitelman mukaisten poistojen kautta. Talousarviovuonna 2016 on suunniteltu toteutettavaksi pääterveysaseman vanhan osan alueiden salaojitus ja kuntoutussiiven ulkopuolinen korjaus eurolla ja Pelkosenniemen lääkäritalon ovien ja ikkunoiden uusiminen eurolla. Eläinlääkäritalon purkuun varataan euroa vuonna Vuonna 2017 on tarkoitus jatkaa Pelkosenniemen terveyskeskuksen kuntoutussiiven korjausta sisäpuolisilta osin eurolla ja uusia sairaanhoitajien asuntotalon katto, euroa. Vuodelle 2018 varataan vielä Pelkosenniemen terveyskeskuksen kuntoutussiiven sisäosien korjaukseen euroa. INVESTOINNIT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Ortopantomolaite Yhdistelmäuuni Savukosken hammash.- neuvolan peruskorjaus Kuntoutussiiven peruskorjaus Hoitajien asuntotalon katto Lääkäritalon ovet ja ikkunat Eläinlääkäritalon purku 30000

18 18 8 RAHOITUSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ Tulos yks ehdot Muutos % TS e TS e RAHOITUSLASKELMA TP 2014 e TA 2015 e Johtoryh ehdotus Hallitus e TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄH LAINAKANNAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT RAHAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% Investointien tulorahoitus, % 101, Lainanhoitokate 1,4 1,8 1,7 1,6-6 Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno, kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi

19 19 9 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Virat/ toimet 2014 Muutokset 2015 TEHTÄVÄALUE Henkilöstöryhmä Yhteensä 2015 KANSANTERVEYSTYÖ Terveyskeskuslääkärit yht 2 2 siitä terveyskeskuslääkärit 2 Terveyskeskushammaslääkärit yht 1 1 siitä terveyskeskushammaslääkärit 1 Eriasteiset sairaanhoitajat ja muut vastaavat henkilöt yhteensä siitä johtavat hoitajat 1 sairaanhoitajat 13 terveydenhoitajat 3 röntgenhoitajat 1 fysioterapeutit 2 Muut hoitohenkilöt yhteensä 12,25 12 siitä perushoitajat 9 hammashoitajat 1,75-0,75 suuhygienistit 0,5 0,5 hoitoapulaiset/oppisopimus 1 Huoltohenkilöt yhteensä 10,5 10,5 siitä laitoshuoltajat 4 oppisopimustyöntekijä 1 keittiöhenkilöt 4 talonmiehet 1,5 Hallinto- ja taloushenkilöt yht 2 2 siitä toimistohenkilöt 2 Muutokset 2016 KANSANTERVEYSTYÖN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 47,75 47,5 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Hallinto- ja avustavat henkilöt yht. 2 2 Toimistosihteeri 1 Pieneläinhoitaja 1 Terveysvalvontahenkilöt yhteensä 4 4 siitä terveystarkastajat 4-0,5 Ympäristönsuojelusihteeri 0,5 Eläinlääkärit yhteensä 5,5 5,6 siitä kunnaneläinlääkärit 5 0,1 valvontaeläinlääkärit 0,6 YMPÄRISTÖTERV.HUOLLON HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 11,5 11,6 0,1 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 59,25 59,1 0,1 Muutokset 2017 Muutokset 2018

20 20 10 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN HALLINTO Kuntayhtymän luottamushenkilöeliminä toimivat kuntayhtymän kahdeksanjäseninen hallitus ja nelijäseninen tarkastuslautakunta. Jäsenkuntien kunnanvaltuustot nimeävät kumpikin neljä jäsentä hallitukseen ja kaksi jäsentä tarkastuslautakuntaan sekä valitsevat kuntayhtymän tilintarkastajan. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ympäristöterveyslautakuntaan jäsenkunnat ja osajäsenkunnat valitsevat kukin yhden jäsenen. Yhteistoiminta-alueen talous- ja toimintasuunnitelma käsitellään kohdassa Kaudelle jäsenkuntien kunnanvaltuustot ovat valinneet tilintarkastajaksi BDO Audiator Oy:n. TULOSLASKELMA HALLINTO TP 2014 TA 2015 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Tulosyks ehdotus Johtoryh ehdotus Hallitus e Muutos % TS e TS e Maksetut palkat ja palkki Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Muut toimintakulut Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

21 TUKIPALVELUT Toimisto Kuntayhtymän hallinto- ja toimistopalveluista vastaa toimisto. Eri asiakkaiden taholta määräaikoihin sidottuja tehtäviä ovat mm. henkilöstö- ja palkkahallinnon tehtävät, asioiden valmistelu päätöksentekijöille, toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta. Toimiston kustannukset vyörytetään eri tulosyksiköille nettomenojen suhteessa. TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Voimavarat Henkilöstö Toimistonhoitaja Toimistosihteeri Johtava hoitaja 0,7 0,7 0,7 0,7 0, Kiinteistöhuolto Kiinteistöhuollon tulosyksikkö huolehtii kuntayhtymän toimitilojen ja asuntojen kiinteistöhuollosta ja kunnossapidosta sekä laitteiden toimivuudesta Pelkosenniemellä ja Savukoskella niin, että eri toiminta-alueet voivat hoitaa tarvittavat tehtävänsä. Pelkosenniemellä on yksi talonmies. Savukoskella kiinteistöjen hoidosta vastaavat yksi laitoshuoltaja sekä kiinteistönhoitaja, jonka toimi on yhteinen Savukosken kunnan kanssa. Kuntayhtymällä on 13 vuokrattavaa asuntoa. TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Henkilöstö Siivooja 1 1 Laitoshuoltaja Talonmies Kiinteistönhoitaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Huollettavat tilat, m2 Pelkosenniemi Savukoski

22 22 KÄYTTÖTALOUS Tulosyks Johtoryh Hallitus Muutos TS 2017 TS 2018 TUKIPALVELUT TP 2014 TA 2015 ehdotus ehdotus e % 1000 e 1000 e TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntitu Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkki Jaksotetut palkat ja palkki -179 Henkilöstökorvaukset, hen Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavar Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist Poistot ja arvonalentumiset LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset TILIKAUDEN TULOS

23 AVOHOITO Tulosalue vastaa lääkärien vastaanottotoiminnasta, neuvolatoiminnasta, kouluterveydenhuollosta, kotisairaanhoidosta sekä hammashuollosta. Toimintaa ohjaa humanistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan asiakas on ajatteleva, aktiivinen ja vastuullinen henkilö, jolle terveys ja elämä sinällään ovat tärkeitä arvoja. Avohoidon palvelujen avulla tarjotaan asiakkaille mahdollisuus tarvittaessa saada tukea, ohjausta ja neuvontaa terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä, terveydentilan seurannassa ja apua sairauksien hoitamisessa. Toiminnan tavoitteena on, että asiakkaat itse oppivat ja haluavat mahdollisimman hyvin hoitaa omaa terveyttään ja/tai sairauttaan ja saavat tarvittaessa monipuolista ja ammattitaitoista asiantuntijoiden apua kohtuullisen nopeasti. Hoitosuhteissa korostetaan avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Palvelujen saatavuus Hoitotakuulain mukaisesti potilaan on arkipäivisin virka-aikana välittömästi saatava yhteys terveyskeskukseen ja päästävä viimeistään kolmantena päivänä yhteydenotosta terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle hoidon tarpeen arviointia varten. Aikarajat koskevat ns. kiireetöntä hoitoa. Kiireellinen hoito on annettava, kuten ennenkin, mahdollisimman pikaisesti. Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän toimipisteissä asetetut aikarajat toteutuvat erittäin hyvin ja useimmiten hoitoon pääsee viimeistään seuraavana arkipäivänä. STM on antanut asiasta kunnille ohjeen, jonka mukaan odotusajan yhteydensaamiseksi ei tule ylittää viittä minuuttia. Oman toiminnan kehittämiseksi on terveyskeskuksen omalla luotettavalla tavalla (esim. puhelinoperaattorin seurannalla) seurattava välittömän yhteydensaannin toteutumista. Jos tekninen seuranta ei ole mahdollista, on seuranta toteutettava otoksella vähintään kuukausittain palvelutason arviointia varten Lääkärin vastaanottotoiminta Lääkärin vastaanottotoimintaan kuuluu sairaanhoidon ajanvaraus- ja päivystystoiminta arkipäivisin päiväsaikaan sekä terveysneuvontaan liittyvä vastaanottotoiminta. Molemmissa kunnissa toimii yhden lääkärin vastaanotto arkipäivisin, mikäli lääkärien virat ovat täytettyinä ja viranhaltijat työssä. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys on Sairaala Lapponiassa Kemijärvellä. Sodankylän kunnan kanssa on kiireellisen sairaanhoidon päivystyspalvelusopimus Tanhuan, Kiurujärven ja Värriön vakinaisille asukkaille. Erikoissairaanhoitopalvelujen käytön ohjausta ja seurantaa kehitetään osana lääkäreiden työtä.

24 Sairaanhoitajien vastaanottotoiminta Molemmissa kunnissa on aloitettu sairaanhoitajien vastaanottotoiminta vuonna 2009, jolloin Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyö ja työnjako Lapissa hanke päättyi. Kuntayhtymässä työskentelevät kaksi sairaanhoitajaa suorittivat hankkeen aikana hoitajakoulutuksen opinnot, joihin kuului päivystävän sairaanhoitajan ja kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon koulutusohjelmat. Harjoittelun jälkeen sairaanhoitajien vastaanottotoiminta käynnistyi johtavan lääkärin hyväksymän tehtäväsiirtoluettelon mukaisesti. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminta vakiinnutetaan ja tehtäväsiirtolistaa tarkistetaan tarvittaessa. Sairaanhoitajat tekevät vastaanottotyötä oman toimen ohella. TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Voimavarat Henkilöstö Lääkärien työajasta 1,3 1,8 1,8 1,8 1,8 Sairaanhoitajat 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Määrätavoitteet Käynnit/lääkäri , Käynnit/muu hlökunta , Ostetut käynnit Myydyt käynnit Neuvolatoiminta Neuvolatoiminnan tulosyksikköön kuuluu ennaltaehkäisevän työn osalta äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, työterveyshuolto, mielenterveystyö, perhesuunnittelu ja joukkotarkastukset. Sairaanhoidon osalta siihen kuuluu terveydenhoitajien neuvoloissa tapahtuva aamuvastaanottotoiminta ja diabeetikkojen neuvonta ja hoito. Neuvolatoiminnassa työtä ohjaavat terveyskeskeisyyden, yksilöllisyyden, itsemääräämisoikeuden ja jatkuvuuden periaatteet. Työterveyshuolto tuottaa lakisääteisiä työterveyshuoltopalveluita kuntayhtymän alueen yrittäjille ja omaa työtä tekeville (esim. maatalousyrittäjät ja poronhoitajat). Työterveyshuollon toimintaa ohjaa työterveyshuoltolaki, valtioneuvoston asetukset ja hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyshuolto painottuu ennalta ehkäisevään toimintaan. Keskeisiä toimintoja ovat työpaikkaselvitykset/maatalousyrittäjien työoloselvitykset, terveystarkastukset, kuntoutuksen tarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä tietojen antaminen ja ohjaus. Kotisairaanhoitopalveluja tarjotaan osana kotiin annettavia palveluja, jossa tiivis yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on äärettömän tärkeää. Kotona hoidettaville tehdään yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Suunnitelmassa hoitotehtävät jaetaan tarkoituksenmukaisesti niin, että päällekkäisiltä ja/tai peräkkäisiltä käynneiltä asiakkaan luokse vältytään. Kotisairaanhoito hoitaa ilmaisvälinejakelun ohjeiden mukaisesti. Joukkotarkastuksissa eli seulonnoissa etsitään tautia tai terveydelle haitallista ominaisuutta järjestelmällisesti koko väestöstä. Syöpäseulonnan tarkoituksena on löytää syöpätauti mahdollisimman varhaisessa ja parantavalle hoidolle otollisessa vaiheessa. Tavoitteena on vähentää seulottavan syöpätaudin aiheuttamia kuolemia. Lisäksi kohdunkaulan syövän seulonnoissa löydetään myös sellaisia solumuutoksia, jotka saattaisivat kehittyä syöväksi. Suomessa kunnat järjestävät ja tarjoavat seuraavia joukkotarkastuksia: kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulonta rintasyövän seulonta suolistosyövän seulonta

25 Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulonta: Suomessa kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan eli joukkotarkastukseen kutsutaan vuosittain kaikki 30-, 35-, 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat naiset. Joissakin kunnissa kutsun saavat myös 25- ja/tai 65-vuotiaat. Kuntayhtymän asukkaista kutsun saavat myös 25- ja 65- vuotiaat naiset. Rintasyövän seulonta: Suomalaiset kunnat järjestävät joka toinen vuosi maksuttomia seulontoja vuotiaille ja niille vuotiaille, jotka ovat syntyneet vuonna 1947 tai sen jälkeen. Maksuttomat rintasyöpäseulonnat laajenevat vähitellen kaikissa kunnissa vuotiaisiin. Naiset, jotka ovat syntyneet vuonna 1946 tai aiemmin, voivat saada kutsun maksuttomaan seulontaan kahden vuoden välein, jos kunta haluaa tämän palvelun heille maksaa. Näille naisille kunta voi myös tarjota maksullista, kutsuun perustuvaa seulontaa. Kuntayhtymä on tehnyt päätöksen laajentaa rintasyöpäseulonnat koskemaan kaikkia vuotiaita naisia. Perusteena tälle päätökselle on se, että mammografian avulla pyritään löytämään piilevässä vaiheessa oleva syöpäkasvain usein oireettomalta naiselta. Tärkeimpänä asiana on naisten ja heidän läheistensä elämän laatu. Tavoitteena on lisäksi rintasyövästä aiheutuvien kalliiden hoitojen ehkäiseminen ja kuolemien vähentäminen. Suolistosyövän seulonta Suolistosyövällä tarkoitetaan paksu- ja peräsuolen syöpiä. Ne ovat eturauhas- ja rintasyövän jälkeen yleisimpiä syöpätauteja Suomessa. Valtaosa suolistosyövistä todetaan yli 60- vuotiailla. Joukkotarkastuksella eli seulonnalla on mahdollista löytää piilevä syöpä varhaisessa vaiheessa. Suolistosyövän joukkotarkastus käynnistyi Suomessa syksyllä 2004, ja se laajenee vähitellen kunnissa ja kohdeväestössä. Maksuttomaan seulontaan kutsutaan vuotiaita miehiä ja naisia, koska syöpä pyritään toteamaan siinä vaiheessa, kun se voidaan vielä parantaa. Seulonta perustuu itse kotona otettavaan ulostenäytteeseen. Kuntayhtymän asukkaat ovat olleet mukana seulonnassa heti alusta alkaen eli vuodesta Ennalta ehkäisevän mielenterveystyön palveluja ostetaan Sairaala Lapponian perhe- ja mielenterveysklinikalta tarvittaessa. Muut mielenterveystyön palvelut (erikoissairaanhoitoa) jäsenkunnat ostavat samasta yksiköstä. Ennalta ehkäisevä päihdetyö on osa laajempaa ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Ehkäisevä päihdetyö sisältyy kaikkeen kansanterveystyöhön ja sen tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytön aloittamista, tukea ajoittaisen/ei vielä ongelmaksi kehittyneen käytön lopettamisessa/vähentämisessä ja pysäyttää tilanteena paheneminen ja vähentää käytöstä syntyneitä riskejä ja haittoja. Mini-interventio otetaan käyttöön kaikessa vastaanottotoiminnassa. TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Voimavarat Henkilöstö Lääkärien työajasta 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % Terveydenhoitajat Sairaanhoitaja Määrätavoitteet Käynnit/lääkäri , Käynnit/th + sh , Ostetut käynnit 194 Myydyt käynnit 11 25

26 Hammashuolto Suun terveydenhuollon palveluja tarjotaan koko väestölle. Palveluja tarjotaan väliaikaisesti vain Pelkosenniemen terveysasemalla, koska Savukosken toimipiste on suljettuna toistaiseksi. Oikomishoidon konsultaatiopalvelu ja ortopantomokuvaukset ostetaan Kemijärven kaupungilta niin kauan kunnes saadaan hankittua oma ortopantomolaite. Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Lapin keskussairaalasta. Hammaslääkärin lomien aikana väestöllä on mahdollisuus käyttää Hammashoitola Lapponian särkypäivystystä. Virka-ajan ulkopuolinen kiireellinen suun terveydenhoito järjestetään yhteistyössä koko Lapin läänin kuntien kanssa. Sosiaali- ja terveysministerön asetuksen 782/2014 mukaan kunnan ja kuntayhtymän on, yöpäivystystä lukuun ottamatta, huolehdittava, että laillistetun hammaslääkärin palvelut ovat saatavilla sairaanhoitopiirin alueella keskitetysti yhteispäivystyksen yhteydessä virka-ajan ulkopuolella, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Asetus on astunut voimaan , mutta Lapin alueella on saatu siirtymäaikaa asti. Lapin läänissä nykyisin oleva päivystysjärjestelmä ei ole asetuksen mukainen, joten suun terveydenhuollon päivystys klo tullaan järjestämään Lapin keskussairaalan yhteispäivystyksen yhteydessä, kun tilat on saatu tehtyä. Ennen sitä päivystys tapahtuu Rovaniemen kaupungin tiloissa. Suun terveydenhuollossa on varauduttava päivystyksen vaatimaan menolisäykseen arviolta 9000 eurolla. Suun terveydenhuollon liittäminen Kanta-arkistoon alkaa vuonna Potilastietojärjestelmän Kanta-arkistoon liittämisen käyttöönottoprojektin asennus- ja koulutuskuluihin on varauduttava noin 8000 eurolla. Jos syyhygienistin toimi saadaan täytettyä, yritetään palkata sijainen hammaslääkärille kesäloman ajaksi. Hammashoitajan toimi sisältää myös terveyskeskuksen välinehuollon hoidon. TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Voimavarat Henkilöstö Hammaslääkärit Hammashoitajat 1,75 1, Suuhygienisti 0,5 0, Määrätavoitteet Käynnit/h-lääkäri , Käynnit/h-hoitaja Käynnit/suuhygien , Potilaat 1000 Ostetut käynnit Myydyt käynnit 19